Oikea eläkeikä

Vanhuuseläkettä on sorvattu pitkään. Yleinen eläkeikä on 65 vuotta. Tätä on haluttu hilata ylemmäksi, mutta vastustus on käynyt kiivaana. Vastakkain on ollut kevyt ja raskas työ. Kova polemiikki nousi myös paavi parasta, joka katsoi ettei lähes 90-vuotias enää jaksa hoitaa velvollisuuksiaan. Säälittävä näky oli myös presidentti Kekkosen viimeiset viralliset esiintymiset.

Nyt on saatu jonkinlainen sopimus aikaiseksi siitä, että fyysisesti ja henkisesti raskasta työtä tekevät pääsisivät helpommin eläkkeelle. Miten laki sitten muotoillaan, jää arvoitukseksi.

Fyysisesti raskas työ on helppo määritellä ja tähän kohderyhmään on ensimmäisenä aina sijoitettu poliisit, palomiehet, sotilaat, vangin- ja rajavartijat. Yllättäen miesvaltaiset alat. Tästä on unohdettu kutsumusammatti eli hoitaja. Monet muutkin ammatit aiheuttavat fyysistä rasitusta, kuten rakennustyöläiset, autonkorjaajat, jne. Tosin näiden ammattiryhmien edustajat jäävät sairauseläkkeelle ja usein alle 60-vuotiaana, kun kroppa on sanonut työsopimuksen irti.

Henkisesti raskas työ on jo vaikeampi määritellä. Tähän ryhmään liitetään helposti sosiaalityöntekijät ja erityisopettajat. Ryhmään kuuluu kuitenkin paljon laajempi ammattikuntarypäs. Tänä päivänä on tarhan täti jo helisemässä kullan nuppujen edesottamuksista. Ei tarvitse mennä töihin vankilaan tai mielisairaalaan vaan riittää kun olet alakoulun opettaja, hoitaja terveyskeskuksessa, myyjä kaupassa, jne. Solvaukset, haistattelu ja uhkaukset ovat arkipäivää. Moni heistäkin jää sairauseläkkeelle psyykkisten sairauksien johdosta.

Usein kuuluu puhuttavan vanhasta ammatillisista eläkeiästä, joka oli käytössä kuntasektorilla ja joissakin valtion ammateissa. Tavallisemmin se oli 58 vuotta ja edellytti vuorotyötä. Lentäjillä tuo oli alempi. Ne kuitenkin poistuivat jo vuonna 1989. Mediassa on esiintynyt tässä pieni virhe. Lainaan nyt suoraan lauseen aamun aviisista: "Poliisi voi jäädä 58-vuotiaana eläkkeelle, jos hän on valinnut iän eläkkeeseen.". Tämä ei koskenut nuoria työntekijöitä, jollainen olin itsekin tuohon aikaan (vaikka työvuosia olikin takana jo kahdeksan). Sain itse tuon lapun, jossa voin valita iänmukaisen eläkkeen, mutta valinnasta ei meille nuorille ollut mitään iloa, sillä kuponki kertoi, että meidän ammatillinen eläkeikä oli 64,3 vuotta. Vanhemmat työntekijät sen valitsivat, koska päätös oli heille edullinen. Seitsemän kuukauden etuus ei ollut optio, sillä jokainen tiesi, että fysiikka tulee vastaan paljon ennen.

Kun eläkeiästä on ollut etu- ja takapenkkiläisen kanssa puhetta, niin yhdeksi kysymykseksi on noussut työntekijän kyky suoriutua työstä. Ammattiautoilijoilta poistui ikään liittyvä ammattiluvan päättyminen. Eräs totesi: "Tilatessani taksin, voin tarpeen mukaan valita sopivan kaluston, mutta voinko jatkossa valita nuoren kuljettajan, ikälopun sijaan.". Vanheneminen muuttaa ihmisen toimintoja. Ensimmäisen ikääntymisen merkin kokee jokainen noin nelikymppisenä eli ns. ikänäkö. Kädet eivät riitä enää viemään lehteä riittävän kauas, jotta lukea näkisi. Fyysiset muutokset iän myötä tulevat yhtä varmasti kuin verokortti tammikuussa postilaatikkoon. Miten nopeasti ja missä muodossa ne tulevat on hyvin yksilöllistä. Toimintakykyä voidaan mitata, mutta nuorelle voi olla vanha työntekijä kauhun paikka (muistaako tuo enää mitään) ja vanhalle nuori on merkinnyt osaamattomuutta ja kokemattomuutta.

Ammattikunnalleni tulivat nyt nuo direktiivikoulutukset ja niiden myötä ammattiajolupa pitää uusia viiden vuoden välein. Tarvitsemme sen hakemiseen lääkärintodistuksen ja jos mittariin on kertynyt 45 vuotta, niin tarvitsemme lisäksi toimintakykytodistuksen. Moni kollega ihmetteli sitä, että lääkäri pyysi piirtämään kellotaulun ja siihen annetun kellon ajan viisareiden paikkoineen. Yksi kysyi minulta, että miksi tällainen ja voitko kertoa kun vanha hoitaja olet. Kerroin, että kellotaulu paljastaa alkavan Alzheimerin taudin. Hän hämmästyi ja kysyi, että jo 46-vuotiaalle tuollainen. Kyllä vastasin hänelle. Työurallani hoitajana olen nähnyt 42-vuotiaan Alzheimerin tautia sairastavan, joka ei enää kyennyt kommunikoimaan lainkaan. Sairaus ei katso ikää ja toimintakyky voi alentua myös henkisen rasituksen seurauksena.

Odotan suurella mielenkiinnolla tuota lakia ja miten sen sorvataan, jotta se toimisi viisaasti.

Heijastin heilumaan ja valot vekottimiin

Illat ovat taas syksyn myötä pimenneet ja aamuisin on usein sankka sumu. Lämmin syksy on myös taannut sen, että lehdistö puissa on vielä tiivis. Täten katuvalot jäävät lehdistön varjoon ja niiden kohdalla on ihan yksi ja sama, palaako lamppu vai ei. Hengestään tai terveydestään ei monikaan tielläliikkuja välitä tuon taivaallista. Vain näkyvä näkyy.

Edelleen heijastin on halpa henkivakuutus, mutta hyvin harvoin se pimeässä välähtää. Monen vaatetus on tumma ja sen havaitseminen mustaa asvalttia vasten on mahdoton. On kumma, kun pelkästään kuorma-auton peräkärryn perään ja sivuille on saatu liimattua kymmeniä metrejä heijastinnauhaa, mutta edes yhtä senttiä ei löydy jalankulkijan yltä. Kuvan tekemisen rajoitteena on vain mielikuvitus.

Polkupyöräilijöillä ei liikennesäännöt ole hallussa, mutta ei myöskään säädökset heijastimista ja valoista. Kuten aiemmin kirjoitin, niin tolpalla istuessani, oli pyöräparkissa kolmisenkymmentä pyörää, joista yksi täytti lain kirjaimen. Mustaa nuolta ei näe ennen kuin se osuu. Ei se ole rakettitiedettä eikä tarvita yhtälöitä vaihtaa rikkoutunut heijastin. Lamppu vaikka otsalle (tosin ei sallittu), mutta parempi sekin kuin ei mitään. Siniset vilkkuvalot on syytä jättää hälytysajoneuvoille ja vilkkuvalot eivät ole sallittuja ja haittaavat näkyvyyttäsi ja sinun omaa näkemistäsi.

Voit tarkastaan pyöräsi laillisuuden osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021250 19§ ja 20§.

Pyöriä myös parkkeerataan, miten sattuu. Luvattoman usein pyöräparkeissa on rikkinäisiä tai muuten vaan unohtuneita pyöriä, jotka vievät tilaa aktiivisesti pyöriä käyttäviltä. Olisiko jonkun aika siivota pyöräparkit? Itselleni on tullut mieleen laputtaa polkupyörä ja lapussa lukee, että pyöräsi on laiton.

Autoilijat ovat yhtä huolimattomia valojensa suhteen. Luvattoman usein on lamppuja pimeänä. Pahimmillaan niitä on useita. Lamppujen testaus on syytä tehdä usein. Markettien ikkunat ovat hyvä peili, jos kotona ei ole ketään, joka ilmoittaisi tarkastellessa, että kaikki palaa. Nykyisissä autoissa on usein automaattivalot ja eteläeurooppalainen päiväajovalo. Monen perä on pimeä, sillä auton ominaisuuksia ei tunneta. Sumussa ei tule niin pimeää, että ajovalot syttyvät ja eteläeurooppalainen päiväajovalo pitää perän edelleen pimeänä, oli sitten yö, sade, sumu, pyry, tms. keli, jolloin lain mukaan valaistusta pitäisi olla edessä ja takana. Sumuvalot (etenkin takana) on hyvä käyttää kun olosuhteet ovat edellä kuvatun kaltaiset. Liian usein ne palavat myös yöttömän yön aikana. Etusumuvalot ovat haitta märällä asvaltilla, josta ne heijastuvat terävästi vastaantulevan silmiin (en ole ainoa, joka tuota manaa). Osalla autoilijoista on näkökyky heikko, sillä pitkät palavat myös katuvaloalueella, kortti pois ja kävelemään.

Työkoneissa pitäisi majakan palaa vain silloin kun työtehtävä edellyttää poikkeavaa liikkumista tieliikenteessä. Hitaan ajoneuvon kolmio riittää kertomaan, että työkone ei liiku nopeasti. Onko tämä kuitenkin samanlaista välinpitämättömyyttä kuin autoilijoilla, joilla vilkku vilkuttaa suuntaan tai toiseen muutaman kilometrin?

Kuten olen aikaisemminkin sanonut, niin pieni Daavid ei ikinä voita suurta Goljattia tieliikenteessä ja ruumishuoneella ei enää voi todeta: "Ähäkutti, olin oikeassa". Tosin siellä ei tarvitse hävetä omaa tyhmyyttään. Ryhtiä nyt liikenteeseen, ihan jokainen.

Naapureiden yhteiset ongelmat

Olen pitkään miettinyt yhteiskuntamme tilannetta. Erilaisissa keskusteluissa, niin eduskunnassa kuin kansalaistenkin, on ollut puhetta työttömyydestä, työllistymisestä, palveluista, jne. Kovaa keskustelua on herättänyt myös sosiaali- ja terveysministeri Rädyn rahanahneus vaikka sen laillisesti tekikin.

Tulin tuossa pari yötä sitten puhuneeni parin asiakkaan kanssa, jotka asuu/asunut Ruotsissa. Keskustelussa paljastui, että meillä on ihan samat ongelmat, tosin yhdellä erotuksella.

Rahanahneus on päättäjien perusominaisuus. Toinen totesi, että vierailu on pikainen, sillä täytyy pian lähteä tienaamaan, jotta pääsee verotuloja tienaamaan päättäjille, joille mikään ei riitä. Keskusteluissa tuli myös esille se, että päättäjien tietämys todellisuudesta on lähinnä harhaoppinen. Sosiaali- ja terveysministeri Rädyn mukaan alle 2100 euron tuloja saavia on Suomessa vain vähän. Todellisuudessa heitä on lähemmäs satatuhatta työntekijää. Monelle palkkatulo on vieläkin pienempi eli hieman yli tuhannen euroa kuukaudessa.

Työttömien suuri määrä on tänäpäivänä todellisuutta. YT-neuvotteluja irtisanomisineen on ollut otsikoissa lähes päivittäin. Työllistyminen on todella vaikeaa. Nykyisin vaaditaan repullinen täsmätodistuksia ja aiemmat opintosuoritukset sekä työkokemus eivät riitä edes assan vessan siivoamiseen.

Sekä Suomessa että Ruotsissa on työllistymisen esteeksi tulleet virolaiset, puolalaiset, ym. samankaltaisen valtioiden kansalaiset. Tähän on johtanut se, että pysyviä työpaikkoja ei enää ole ja työntekijät ovat täten tänäpäivänä keikkatyöntekijöitä, joita välittävät rekrytointifirmat. Monella työpaikalla ei enää kotoista kieltä kuule tai kuten yleisönosastossa eräs kirjoittaja totesi, että virkamiehet voisivat jalkautua työpaikoille tarkistamaan, mutta tulkin kanssa.

Meillä Suomessa on vielä toistaiseksi ollut ongelmia vähän maahanmuuttajien vuoksi verrattuna Ruotsiin. Sopeutumattomat, kielitaidottomat maahanmuuttajat ovat jengiytyneet ja rikostilastot kertovat karua kieltään. Tästä kirjoitin helmikuussa otsikolla Rövernes vise eller Tyv vise. Maahanmuuttajat eivät kielitaidottomina, sopeutumattomina ja vähäisellä koulutuksella työllisty, vaan jäävät yhteiskunnan taakaksi. Elatusvelvollisuudesta on tullut niin meillä, kuin naapurissakin melkoinen taakka.

Tuo yksi erotus on koulu. Ruotsissa ei voi jäädä luokalleen, kuten Suomessa. Tästä syystä Ruotsissa on suuri joukko oppivelvollisuutensa päättäneitä, jotka eivät osaa lukea ja kirjoitustaitokin jää muutamaan sanaan. Suurin osa heistä on maahanmuuttajia. Tämä osin näkyy jo meillä Suomessakin. Meillä voi luokan kerrata, mutta säälivitosilla oppivelvollisuutensa päättäneitä on.

Kuten laulussa sanotaan: "Tätä venettämme vuotavaa on aika käydä korjaamaan.". Mutta miten?

Pakolaisesta terroristiksi

Mediassa on ollut paljon kirjoituksia ISIS-järjestöön värvätyistä pakolaisista, jotka useinkaan eivät ole itse pakolaisia vaan pakolaisten lapsia tai lapsenlapsia, jotka ovat syntyneet sijoitusmaassaan.

ISIS on puhtaasti terroristijärjestö, johon liittyneitä on useista maista, joihin pakolaisia ja siirtolaisia on otettu. He ovat sijoitusmaassaan saaneet koulutuksen, terveydenhuollon, jne. puhtaasti hyväntekeväisyyden pohjalta. Tässäkö kiitos?

Monelle on oma kulttuuri jäänyt vieraaksi sekä uusi kulttuuri. Helppo on pestä nuoren kallon sisusta, kun juuria ei ole mihinkään. ISIS-järjestöön värväytyneet ovat usein ihan muualta kuin Irakin ja Syyrian alueelta. Kun etnistä sidettä ei ole, on helppo tehdä raakaa väkivaltaa. Täten historia toistaa itseään, taas kerran.

Näitä henkilöitä yhdistää vain yksi asia eli Islam ja erityisesti sen fundamentalistisin muoto. Uskonnon katsotaan syntyneen 610 jKr., profeetta Muhammedin näkyjen pohjalta. Alkuperäiset kulmakivet olivat usko Allahiin, rukous, paasto, almujen antaminen ja pyhiinvaellus. Pyhä sota eli jihad tuli vasta profeetta Muhammedin kuoleman jälkeen aseellisena. Jihad on taistelua, mutta maltillisemmin se tarkoittaa samaa kuin kristinuskossa kilvoittelu.

Jihadin fundamentalistisesta sai tuntea nahoissaan tuo afgaanityttö, jota ammuttiin päähän koulubussissa, koska hän oli sitä mieltä, että koulunkäynti on oikeutus myös tytöille. Itselle tuli mieleen, kun katselin dokumentin tytön tarinasta, että pelkäävätkö miehet, että nainen osaa laskea rotanmyrkyn oikein tappavalla annoksella, kun mitta tuli täyteen iskuista.

Sota on aina raakuutta ja väkivaltaa täynnä. Nyt ovat nuo "oikeaa" uskontoa tunnustavat ryhtyneet raa'asti surmaamaan alueellaan asuvia, jotka edustavat "väärää" uskontoa. Naisia on otettu orjiksi. Eipä toiminta poikkea juuri Hitlerin, Stalinin, Idi Aminin, jne. toimista. Tällaisenko uskon he haluavat esittää jälkipolville.

Minulle, tämä suomenkieltä puhunut suomalainen ei ole suomalainen. Hän on saanut Suomen kansalaisuuden, mutta suomalainen hän ei ole. Nyt vielä vähemmän, kun tuollaiseen toimintaan on mukaan mennyt. Mielestäni nyt pitäisi välittömästi sorvata laki, joka kumoaa oikeuden Suomen passiin ja kansalaisuuteen, jos lähdetään pahoille teille. Hieman ihmettelen, että moottoripyöräkerhot ovat supersyynissä ja Supo antaa näiden seilata edestakaisin.

Vähän tuli surullinen olo tuon "suomiterroristin" isän kirjoituksesta. Hän oli tehnyt politiikkaa Suomessa ja ryhtynyt avustamaan entistä kotimaataan demokratian tiellä. Hän oli harmissaan, että toimiensa vuoksi ei ollut isänä isän paikalla, vaan aina toimissa. Tosin on ollut myös vanhempia, jotka ovat havainneet lapsensa touhujen muuttuneen (kuten huumausaineita käyttävien lasten vanhemmat), mutta passia eivät ole saaneet peruutettua, sillä poliisin mukaan ei mitään rikollista ole tapahtunut. Vanhemmat ovat epäilleet, että tie johtaa sotimaan.

Kaikki uskonnot ovat harjoittaneet, valitettavasti, tällaista toimintaa. Islamilaisten fundamentalistien mielestä internet on länsimaista hapatusta, mutta youtubessa, twitterissä ja muissa internetin sovelluksissa kyllä toimista välitetään kuvaa ja informaatiota vilkkaasti, joten propagandan levittämisessä se on sallittua. Yksi toisensa jälkeen kammottavampia, itse suutuin tuosta kissan kaulan katkaisusta (ilmeisesti kuva ruotsista).

ISIS-järjestö on yhtä kuin Irakin ja Suur-Syyrian islamilainen valtio. Historiaa tuntevana, olisivat taas kerran voineet miettiä lyhennettä. Tästä olen aiemminkin kirjoittanut, mutta palataan jälleen kerran asiaan. Isis oli Egyptin palvottu äitijumalatar, jonka puolisona oli manalan valtias Osiris. Tämä jumalpari oli voimissaan paljon eKr. No, historia on vain ihmisen mittainen ja siksi historiasta on tullut ikiliikkuja. Aina tehdään samat mokat.

Minua on raivostuttanut keskustelu, jossa tällaisille tulisi suoda veteraanin oikeudet. Nämä eivät ole veteraaneja, vain ainoastaan terroristeja, kurkunleikkaajia, silpojia, jne.

Tee minusta rauhasi välikappale, jotta toisin rakkautta, missä vihaa on, sanoi jo Franciskus Assialainen. Pysäyttäkäämme värväystoiminta. Sosiaaliset mediat, olkaa kiltit ja poistakaa nuo heti, ennekuin ne leviävät.

Älä aja päälle 2014

Taas on se aika vuodesta, jolloin kampanja alkaa ja kyltit tulevat teiden varsille. Ekaluokkalaisia ei liikenteessä koheltavan näe, vaan ylemmät luokat. Holtiton käyttäytyminen näkyy liikenteessä päivittäin ja useasti.

Moni autoilija ei osaa katsoa eteen, vaan tuijotetaan vain hieman konepellin yli. Nyt on ollut useita ketjukolareita ja tällaisen onnettomuuden syyt ovat yksinkertaiset eli liian lyhyt turvaväli ja katse edellä ajavan perävaloissa maksimissaan. Kun edellä ajavan jarruvalot syttyvät, on jo liian myöhäistä reagoida. Jalankulkijan, pyöräilijän, skeittarin, jne. havainnoiminen edellyttää silmäilyä eteenpäin ja ympärilleen. Joten leuka ylös autonratissa.

En tiedä, onko tietokoneet, älypuhelimet, tabletit, jne. syyllisiä siihen, että ihmiset eivät näe edes kauniina kesäyönä ilman pitkiä valoja. On hyvin tyypillistä, että pitkät valot ovat päällä myös katuvaloalueella. Tämä asia tarvitsisi myös pientä ryhtiliikettä.

Useasti pyöräilijä ei tunne itseään koskevia liikennesääntöjä ja vauhti (etenkin trikoopöksyillä) on valtava. Tulee heitä katsellessa mieleen Rutinoffin kuski, joka on sitä mieltä, että tämä on minun tie ja minä menen nyt tästä ja muut väistää. Asennetta olisi syytä muuttaa, sillä kaupunkialueella ovat rakennukset näkemisen esteenä ja vaikka pyöräilijä olisi väistämisvelvollinen on yhteentörmäys varma, jos vauhti on hurja. Mielestäni kaupunkialueella ei saisi pyöräillä kuin max. 10 km/h.

Pyöräparkkeja on perustettu paljon ja tuossa yhtenä iltana katselin tällaista parkkia, tolpalla ollessani. Pikainen tilastotieteellinen laskenta eli kolmekymmentä pyörää ja vain yksi täytti lain vaatimukset. Tämä tunnollinen pyöräilijä omasi kissansilmän, sivuheijastimet ja edessä oli sekä valkoinen heijastin että lamppu. Illat pimenee jouluun, kuten laulussa sanotaan. Teidän turva on se, että heijastimet ovat kunnossa ja hyvä ajovalo auttaa myös pyöräilijän havaitsemiseen, mutta myös näkemään tiestön vauriokohdan ja sitä väistämään.

Jalankulkijoiden ikuisuusongelma on seepraraidat ja opastimesta viis. Laki edellyttää antamaan jalankulkijalle esteettömän pääsyn tien yli, mutta tee aikomuksesi selville. Älä ryntää suojatielle, älä odota kaveria tai tekstaa suojatien edessä. Tällöin en tiedä oletko menossa vai et. Vaikka suojatie on jalankulkijalle etuoikeutettu, niin opastin merkitsee punaisella etuoikeuden menetystä.

Ja sitten ne heijastimet. Hyvin harvalla sellainen vilahtaa, vaikka heijastin on halvin henkivakuutus. Tähän nyt kunnollinen ryhdistäytyminen eli jälleen kerran siitä heijastinlevystä voi tehdä kuvion kuin kuvion, jopa juhlatamineisiin. Tähti tai puolikuu kengän kantaan auttaa jo paljon.

Ekaluokkalaiset osaa liikennesäännöt, mutta ylemmiltä luokilta ne ovat jo katoavaa kansanperinnettä. Moni aikuinen tolloilee liikenteessä ja sieltä kulkeutuvat nuorisolle. Älä ole huono esimerkki.

Turvallista koulu-, työ-, tms. matkaa kaikille

Turpiin töissä

Katselin tuossa iltana yhtenä dokumentin. Silminnäkijä oli taasen toteuttajana ja haastateltavaksi uskaltautui muutama. Ohjelma oli tehnyt kyselyn työpaikkaväkivallasta ja se oli luvattoman yleistä.

Yhteistä työpaikkaväkivallalle on palveluammatit eli myyjät, vartijat, hoitajat, poliisit, virastojen työntekijät saavat osakseen lyöntejä, potkuja, lentäviä esineitä, räkäklimppejä, jne. Puolustautuminen on vaikeaa, sillä pahoinpitelysyyte lankeaa helposti ja mahdolliset korvaukset ovat suuret sekä omat korvaukset katoavat taivaan tuuliin (takavuosina hoitaja sai nyrkistä suun alueelle ja hajonneet hampaat joutui itse maksamaan, kun iskijälle oli tullut mustelma käteen uuden iskun torjumisesta).

Moni kantaa ikuisia arpia nahassaan ja sielussaan. Pelko voi nousta niin suureksi, että työkyky on ikuisesti menetetty. Ei ole oikein, että joutuu pelkäämään jokaista työvuoroaan. Osa esimiehistä ei ikinä laskeudu norsunluutornistaan alas työntekijöiden luo, joten työpaikkaväkivaltaa ei heidän mielestään ole, joten se on vain työntekijöiden luulottelua. Toisessa ääripäässä ovat ylisuojelevaiset esimiehet, jotka luovat pelkoa jo omalla asenteellaan. Reiluinta on myöntää, että riski työpaikkaväkivaltaan on olemassa ja muodostaa ketju auttamaan työpaikkaväkivallan uhria.

Ikävintä asiassa on se, että nainen ei raskaana ollessaan ole oikeutettu erityisäitiyslomaan vaikka työssä uhkaa väkivalta. Hoitoalalla on moni iskun saatuaan menettänyt pienokaisensa tai synnyttänyt ennenaikaisesti. Monia vammoja ei edes ole hoidettu. Näin kävi itselleni eli pysyvä silmävamma (piilolinssien käyttö loppui ja näkökyky laski dio-opterin verran) iskun seurauksena. Korvausta ei tullut ja itse jouduin maksamaan uudet lasit, uusin voimakkuuksin.

Ohjelmassa tuli turvallisuuskouluttajalle yllätyksenä, että hoitoalalla ei väkivallan taustalla ole huumehörhö tai alkoholisti (kuten miesvaltaisilla aloilla) vaan vaaran aiheuttaja on mm. sairautensa vuoksi kykenemätön hallitsemaan käyttäytymistään.

Monilla aloilla myös työskennellään yksin, joka lisää riskiä. Vartijat ovat usein yksin ja nykyisin myös poliisit, joiden resursseja on nipistetty paljon. Monessa myymälässä on vain yksi työntekijä iltaisin tai öisin. Nykyisin sairaaloissa on öisin vähintään kaksi työntekijää, mutta kotipalvelussa olet yksin. Sinut saattaa ottaa vastaan puukolla tai ampuma-aseella varustautunut asiakas.

En tiedä, ovatko ihmiset nykyisin peloissaan, sillä monella on jonkinlainen astalo takataskussa. Jotenkin tuntuu siltä, että nykyisin on kaupunkininja sukupolvi, joilta löytyy ampuma-aseita, teleskooppipamppuja, erilaisia teräaseita. Potku-iskuraivari on tavallinen.

Lama-aika lisää ryöstöjä, se on jo vanha asia. Uutena tulokkaana on tuntemattoman pahoinpitely. Sossussa tämä on jo peruskauraa, sillä jos taikaseinä ei aukea niin se auki on saatava, vaikka sitten väkivallalla.

On työpaikkoja, jossa vähätellään edelleen työpaikkaväkivaltaa ja niitä toisia, joissa pelotellaan väkivallan uhalla. Koulutus on yksi keino, mutta kouluttajan tulee huomioida työn luonne (ks. uudelleen kappale viisi). Johdon on myös syytä tiedostaa asia ja ottaa vakavasti jokainen uhkaava tilanne. Työterveys on valjastettava jokaisen tapauksen käsittelyyn ja työntekijälle on tilaisuus tarjottava, sillä ensin tulee vähättely ja itsesyytös. Työtoveri voi myös vähätellä ja vain koulutuksella tämä saadaan kitkettyä pois. Usein työtoverille on helpointa kertoa, sillä työtoveri on myös kokenut. Tällöin nousee arvoon arvaamattomaan työterveys ja esimiehet, jotka osaavat ohjata.

Elämme kovia aikoja ystävä hyvä

Näin todettiin Aku Ankan jaksossa puhuva koira. Nyt tämä on todellisempaa kuin koskaan. Lama on runnellut maamme taloutta rajusti ja YT-neuvotteluja ollut toistuvasti. Yhä useammalla ei enää ole työtä. Aamun aviisia lukiessa paljastui pakotteiden aiheuttama laajuus.

Ukrainan kriisin ja Venäjän toimien vuoksi ovat länsimaat asettaneet Venäjälle pakotteita monella saralla. Venäjä vastasi pakotteisiin ihan oikeutetusti. Tänään pääsevät viimeiset elintarvikelähetykset rajan ylitse. Monessa yrityksessä on nopeasti huomattu viennin Venäjälälle tyrehtyneen.

Vanhan sanonan mukaan diplomatia pelastaa sinut siltä, mihin tahdikkuus olisi estänyt joutumasta. Venäjän presidentti ei ole tyhmä ja osaa saman verran pelata kuin muutkin. Asenne vaan on toinen. Itä ja länsi ovat yhtä kaukana toisistaan kuin yö ja päivä. Tämän pakotekonfliktin maksajina ovat ne maat, jotka elävät idän ja lännen välissä eli keskimaat, kuten Tolkien romaanissaan kuvasi.

En usko, että tilanne jää lyhyeksi, sillä venäläinen toteaa nopeasti, että hoituuhan tämä täälläkin. Luksusautoja valmistetaan Venäjällä eliitin tarpeeseen. Venäjälle on moni yritys perustanut konttorin, joten.............

Keskimaan maatalous tulee olemaan avaruudellisessa kusessa. Iso osa viennistä on ollut Venäjälle. Valio lomautttaa jo nyt, sillä tuoretavaroita ei voi säilöä pahan päivän varalle. Naapuristamme Norjasta ei kalaa voi enää viedä ja kuulin juuri, että venäläinen yhtiö (ajanut paljon) katosi pari päivää sitten. Surullinen olo maanviljelijoiden kohdalla, sillä maito joudutaan kaatamaan maahan eikä juustojakaan voi valmistaa. Marjat, rypäleet, omenat ja sienet saavat vajota maan uumeniin.

Ukraina ei ole EU-maa, joten olisimme voineet moisen kriisin jättää omaan arvoonsa, mutta ei. Super/hyper/ymmärtäis/humanistit/jne. piti lähteä tuohon. Taloutemme on kuralla ja kuralla se keskimaassa tulee olemaan.