Sote-uudistusta on sorvattu jo moneen suuntaan, mutta kivinen on tie ja kaikki puolueet tuntuvat olevan eri linjoilla ja nyt soppaa sekoittaa vielä repullinen professoreita. Terveydenhuollon menoja halutaan karsia ja terveyskeskusten ongelmat ovat jatkuneet jo kauan. Esimerkiksi kiireettömään hammashoitoon kunnallisella puolella on turha haaveilla saada aikaa alle puolen vuoden. Samaan aikaan haaveillaan maakuntauudistuksesta, sillä monella kunnalla on vaikeuksia peruspalveluiden ylläpitämisessä.
Keskustan päätavoite on maakuntahallinnon perustaminen ja on esittänyt, että 18 maakuntaa olisi sopiva. Kokoomukselle tämä määrä on liian suuri. Miten maamme jaetaan alueisiin tasaisesti? Todennäköisesti ne keskitetään suurten kaupunkien ja yliopistollisten- ja keskussairaaloiden ympärille. Tämä tulee tarkoittamaan, että toisille palvelut ovat kulman takana ja toisille matkaa voi kertyä satoja kilometrejä. Maakunnille on väläytetty verotusoikeutta, mutta tämäkin on vastatuulessa.
Kokoomuksen valinnanvapaus näyttää jäävän torsoksi. Ideanahan oli julkisten terveydenhuollon palveluiden avaaminen markkinataloudelle, joka taas merkitsisi terveyskeskusten yksityistämistä. Tästä seuraa kysymys eli kuka yrittäjä on niin hullu, että perustaisi yrityksen ränsistyneeseen terveyskeskusverkostoon. Suurin osa niistä syntyi 1970-luvulla, kun kansanterveyslaki tuli voimaan. Monet näistä on jo lähes tai täysin purkukuntoisia homepesiä. Terveyskeskusten "pakkoyhtiöittäminen" saa myös professoreilta huutia
eli tämä tulee johtamaan Yhdysvaltojen malliin eli vakuutuspohjaiseen
terveydenhuoltoon.
Asia on nyt ollut perustuslakivaliokunnan käsittelyssä ja professorit yksi kantaan ovat esitystä vastaan, sillä se asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan. Yksi kritiikin aiheista on tämä "sisäänajaminen" eli uudistus tulisi vaiheittain. Koska kyseessä on peruspalvelut, niin sen pitäisi kattaa koko maa samaan aikaan. Valinnanvapaus on saanut osakseen paljon kritiikkiä, sillä se eriarvoistaa kansalaiset eli rahalla saa parempaa.
Kuka sitten hoitaa parhaiten? Valinnanvapautta on nyt kokeiltu, mutta vähemmistössä ovat lääkäriään tai hoitopaikkaasa vaihtaneet. Ennen terveyskeskuksia kutsuttiin arvauskeskuksiksi, mutta usein olen kuullut valitettavan yksityissektorin hoidosta. Kuulin keskustelun, jossa erästä yksityistä arvosteltiin kovin sanoin ja jäin hämmästyneenä miettimään, että taitaa arvostelu osua oikeaan, sillä kansalainen kertoi tehneensä potilasasiamiehelle valituksen, johon ei oltu vastattu liki vuoden odotuksen jälkeen. Ei taida olla ihan laatupaikka. Sen tietävät kaikki, että jos palvelu on ala-arvoista, niin ihminen äänestää jaloillaan ja puskaradio pitää huolen tiedotuksesta ja paikkojen vertailusta.
Pahoin pelkään, että suuri uudistus lässähtää kuin tuulihattu tärähdyksestä. Itse olen surullisena seurannut terveydenhuollon alasajoa. Kunnallinen terveydenhuolto ei ole vieläkään selvinnyt 1990-luvun pankkikriisistä. Lääkärien määrä on paikoin jopa pudonnut. Leikkaustoiminta on loppunut monessa terveyskeskuksessaa, kuten omassanikin. Aluesairaaloiden synnytyssaleja on lopetettu urakalla ja täten synnytykset tienpäällä yleistyneet. Tällä toiminnalla vaarannetaan sekä äidin että syntyvän lapsen terveys ja henki. Yöpäivystys on loppunut monessa kunnassa ja matkaa saattaa kertyä paljon ennen "lähintä" avoinna olevaa ensiapua ja matkalla saattaa tapahtua jo paljon.
Sote-uudistusta on rustattu vauhdilla ja sen kaikki tietävät, mitä hosumalla tulee.
Tere Krypta.
VastaaPoistaJuu, kaikki tietää mitä hosumalla tulee ja niistä hosumalla tehdyistä tulee sitten aikuisena Sipilä, Soinin ja Orvon kaltaisia aikuisia.
Arvelee Huru-ukko
Tervehdys Huru-ukko!
VastaaPoistaTulee muuton Stubbikin, josta Reijo piirsi loistavan esityksen. Tästä hosumisesta ei tule kuin s.o.s
No joo, stubelo unohtui, vaan sehän siirtyy kusettamaan meitä suomalaisia etänä aivan kuin edeltäjänsä käteinen.
VastaaPoistaTervehdys Anonyymi!
VastaaPoistaJuu, Käteinen on jo oma lukunsa poliittisessa vehkeilyssä, joten se siitä.
Juttuasi lukiessa tulee mieleeni se, mikä monesti on tullut ennenkin. Eli 1970-luvulla ihmisten verorasitus ei ainakaan ollut suurempi kuin nykyisin. Mutta siitä huolimatta silloin pienissäkin kunnissa oli terveyskeskukset, kirjastot ja koulut. Nyt ei ole. Mihin se veroraha nykyisin menee? Kun julkinen sektorikin on kasvanut niihin aikoihin nähden hullun lailla. Se kasvu ei näy kansalaisiin kohdistuvina palveluina.
VastaaPoistaEdellämainittuun vielä lisäyksenä, että 1970-luvulla terveyskeskuksissa hoidettiin sinne saapuneet potilaat saman päivän aikana, vaikka lääkäreitä oli neljä kertaa vähemmän kuin nykyään.
VastaaPoistaOvatko potilaat lisääntyneet yli lääkärien määrän vai missä liekään vika, kun nykyään sinne terveyskeskukseen ei saa edes aikaa kuin viikkojen päähän, ja hoitokin saattaa olla tyyliin: "Mikä vaivaa, jaa jalka poikki? No tässä kahden viikon resepti Burana 800:aa, ja jos ei parane, katsotaan ehkä myöhemmin uudestaan"?
Tervehdys Ykä ja Qroquius Kad!
VastaaPoistaYkä: Totta turiset. 1970-luvulla oli palvelut lähellä ja niitä oli paljon. Veikkaisin, että palveluita syö tuo julkisallinnon suuri "johtajaporukka". Kuten aiemmin olen kirjoittanut kuntani teknisestä puolesta, niin 80-luvulla oli neljä työnjohtajaa, joilla kullakin sata alaista. 1999 oli edelleen neljä työnjohtajaa ja kullakin neljä alaista.
Qroquius Kad: Yksi syy taitaa olla tuo tökkivä tietotekniikka, johon liittyy myös se, että lääkärin työaikaa supistaa se, että sanelemisen sijasta he joutuvat sormalla tai kahdella näpyttelemään sairauskertomuksen tekstin itse. Toiseksi ennen oli lähivastaanottoja, joissa hoitajat hoisivat suurimman osan ja kirjasivat sen itse ja ohjasivat lääkäriin, jos asia sitä edellytti. Otan esimerkiksi lääkereseptien uusimisen. Peruslääkkeet (verenpaine, diabetes, nivelrikko ym. vastaavat kipulaiset eli ei opiaatit, toistuvat virtsatieinfektiot, jne.) voisi hyvin uusia terveydenhoitaja ja ohjata lääkärin vastaanotolle, jos ongelmia tulee. Nykyisin homma on mennyt pelkäksi hoitotieteilyksi, joka ei palvele sen paremmin sairastunutta kuin hoitoväkeä.