Aiheittain

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Vehkeilyä, valehtelua ja kabinettipäätöksiä



Aamun aviisi avasi silmäni todella tehokkaasti. Timo Soini ja kumppanit paljastivat todelliseet karvansa ja sorkkansa. Perustamalla uuden ryhmän, näin he säilyttivät salkkunsa ja hillotolppansa.

Perussuomalaisten puoluekokoukseen valmistautuessa, ilmoitti Soini vetäytyvänsä puheenjohtajan tehtävästä. Hän tiesi häviävänsä, joten sitä riskiä hän ei halunnut ottaa. Oli siis aika laatia suunnitelma B, jos "toveri" Sampo Terho ei voita. Ja jotta tällainen nopeasti polkaistu tilanne saadaan, on sopimusta sorvattu jo pitkään. Tämän suunnitelman olemassaolo selittää Soinin ylen rauhallisen olemuksen ja vähäiset kommentit.

Moisesta loikkauksesta oli jo puhetta lauantaina ja tähän Soini vastasi plokissaan: "Ajatus siitä, että loikkaisin perustamastani puolueesta, on mieletön. Se oli Juudas, en minä, joka meni ja hirtti itsensä, Soini totesi ja kirjoitti "valemedian aikakaudesta"." Mikä sitten on tämä Uusi Vaihtoehto, kuin loikkauksen tulos?

Kaksikymmentä äänetöntä marssi Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kokoukseen ja ääneti jätti eroilmoituksensa. Joukon johtaja Simon Elo ilmoitti, että omatunto on puhdas joukolla. Vaihtamalla leiriä ei tarvitse enää kunnella kentän kommentteja takinkäännöstä ja muista lupauksen pettämisistä. Täten vanha toteamus: "Poissa silmistä, poissa mielestä" puhdistaa kummasti omaatuntoa, kun uudessa joukossa on vain saman henkisiä kavereita.

Uuden vaihtoehdon johtoon laitettiin Simon Elo, jotta kukaan ei vahingossakaan luulisi, että tämä on soinilaisuuden uusi tuleminen.  Ko. häiskä sitten pokkana onnitteli lauantaina Halla-Ahoa valinnasta ja lupasi yhtenäistä jatkoa Perussuomalaisina ja kolmepäivää myöhemmin kääntyi kelkka. Lainataan hieman Simonin sanoja: "monikultturismista uhkaa tulla tuntemamme ja arvostamamme eurooppalaisen kulttuurin tuho". Vaan ei taida tulla enää. Täydellinen takinkääntö.

Soinin ohella on naama muikea myös pääministeri Sipilällä, jonka ei tarvinnut viedä sinistä kuorta presidentille. Jotenkin en usko, että Sipilällä on puhtaita jauhoja pussissa tämän uuden vaihtoehdon tulemisen suhteen. Veikkaan, että kabineteissa on väläytelty erinäisiä vaihtoehtoja, jos ei toivottu henkilö valitaan puolueen johtoon.

Puheenjohtajakampanjan aikana olivat ehdokkaat sitoutuneet noudattamaan demokraattista vaalitulosta. Alunperin puoluekokous piti pitää Espoossa, mutta se siirrettiin Jyväskylään, sillä Espoota pidettiin liian läheisenä paikkana Homma-kerholle. Myös puoluekokouksessa, nyt loikanneet, olivat luvanneet yhtenäistä jatkoa. Halla-Aho totesi itse: "Jos tämä on heidän käsityksensä vaalituloksen kunnioittamisesta, niin minulla on siitä toinen käsitys."

Demokratia eli kansanvalta ja meillä se on edustuksellista muotoa tai siis oli. Perussuomalaisten puheenjohtajavaali oli kuin oppikirjasta. Kaikki halukkaat ilmoittivat ehdokkuudestaan ja esittelivät näkemyksiään puolueen suunnista, heidän tultua valituksi. Tähän oli kaikille varattu riittävästi aikaa. Puoluekokoukseen osallistuvat tulivat paikalle ja suljettu lippuäänestys suoritettiin. Valitut ääntenlaskijat laskivat ja tulos julistettiin. Vain kolme päivää myöhemmin lauma soinilaisia käyttäytyvät kuin kyseessä olisivat olleet Pohjois-Korealaiset vaalit. Tämänlainen käyttäytyminen on saanut minut puistamaan päätäni hyvin epäuskoisena. Tämäkö on sitä edustuksellista demokratiaa?

Nähtäväksi jää, mitä tuleman pitää. Suora lainaus: "Tämä päätös todennäköisesti tuhoaa poliittiset uramme. Päätös, jonka seurauksena meidät tuomitaan pettureiksi ja henkeämme uhataan. Teemme sen silti selkein mielin ja oikeista syistä. Tänään emme ole poliitikkoja vaan isänmaan asialla. Omatuntomme on puhdas. Tämä on äärettömän kova, mutta loppujen lopuksi yllättävän helppo päätös, sillä tänään päätimme yhdessä, keitä me olemme. Minulla on kaksivuotias poika. Haluan katsoa häntä silmiin myös jatkossa, Uusi vaihtoehto -ryhmän puheenjohtaja Elo lausui medialle avaussanat." Tämä punnitaan vajaan kahden vuoden kuluttua.

Tiina Elovaara pääsi loikkareiden varapuheenjohtajaksi ja kehuu nyt, kuinka paljon on tullut kyselyjä uudesta puolueesta. Perussuomalaisiin hän tuli 2007, koska mielsi: "tavallisten ihmisten puolueena ja vaihtoehtona vanhoille valtapuolueille". Missä kulkee raja tavallisen ihmisen puolueena ja epätavallisen ihmisen puolueena? Mielipiteissäkö? Kun minä vastustan tätä taksialan alasajoa ja suunniteltua apteekkien vapautusta, niin minä sitten olen varmaan se epätavallinen.

Minulle Soini on osoittautunut usein huonona häviäjänä ja tämä niitti varmisti sen. Vaikka mitä väitettäisiin, niin Soini itse on tämän liikkeen tekijä, sillä Soini ei tanssi muiden pillin mukaan. Mustalta kynnykseltä taisi päästä valkoiselle marmorille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti