Matkakertomus Caravan retkeltä 1. päivä

Koko retki alkoi jo viikkoja sitten, sillä meillä oli tarkoitus osallistua Power Truck Show:hun ja samalla poiketa puolisoni sisaren luona, mökillä, jonka heidän vanhempansa ovat rakentaneet ja nyt puolisoni sisar oli puolisonsa kanssa viimein rakentanut sen päämökin.

Mietimme matkailuun erilaisia vaihtoehtoja ja heikon tarjonnan tuon Show:n majoituksen suhteen saimme loistavan idean eli kysyimme vanhemmiltani lainaksi asuntoautoa (käytän jatkossa siitä vain termiä asuauto, joka on sisarusteni lasten nimeämä). Tähän vaihtoehtoon oli syynä myös se, että puolisoni sisarella oli puolivuotias lapsi ja emme halunneet, että vierailumme olisi haitannut lapsiperheen arkea. Olin ollut töissä yön ja lopetin sen tiistaiaamuna. Äitemuorilla oli menoja, joten sovimme avaintenhaun ja pikaisen opetuksen keskiviikolle, joka tapahtui iltapäivällä. Ylösnoustuani ja aamupalan syötyäni pakkasin matkakamppeita, joten ne olivat valmiina kun asuautoa lähdimme noutamaan.

Iltapäivä oli jo pitkällä ja sitä pidensi vielä se, että puolisoni selvitti äitemuorin tietokoneongelmaa ja minä äitemuorin kanssa käytiin asuauton toimintoja läpi ja poistimme sieltä osan heidän tarvikkeittaan. Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa se, että vanhempani ovat yli 70-vuotiaita ja erityisesti isäni monisairas. Asia lievästi ilmaistuna oli asuauto kaaostilassa.

Puolisoni ajoi asuauton pihallemme. Minä kotimatkalla kävin ruokakaupassa ja ryhdyin sen jälkeen asuauton siivoukseen. Puolitoista tuntia urakointia, niin se oli siinä kunnossa, että saatoimme omat kamppeet sinne nostaa. Äitemuorin tiskiharja oli siinä kunnossa, että kelpuutin sen ainoastaan asuauton vessanpytyn siivoukseen. Puolisoani nauratti suunnattomasti, kun metallisella kittilastalla kaavin lattiasta tippuneita ja kengän alle jääneitä kuivattuja karpaloita.

Ilta oli siis jo pitkällä, kun lähdimme ensimmäiseen etappiin eli puolison sisaren luokse. Koska pääsimme myöhään liikkeelle, niin päädyimme etsimään taukopaikkaa. Ajon aikana alkoi puolisoni epäillä, ettei äitemuori ollut tarkistanut rengaspaineita. Taukopaikaltamme löytyi hyvä ilmanpainemittari ja rengaspaineet saatiin lähelle toisiaan, sillä parhaimmat erot olivat yli 1,5 baaria.

Huomasimme myös, että taukopaikassa oli sähkömahdollisuus, joten käytimme sen hyväksi. Koska kokemus asuautoista on nollatasoa, niin hieman menivät tuollaisetkin asiat hakuseksi.

Kun asuauto oli saatu parkkiin ja sähköihin, niin siirryimme illan viettoon ja aamun valmisteluun. Kahvinkeitin (kotoa mukaan otettu) ladattiin valmiiksi. Tosin kuljettajan penkin kääntö toi hieman ikävän yllätyksen eli sen takaan kiertyi esille muovipussi, jossa oli jokin eväs, mutta se oli saanut jo sen verran uusia elämän muotoja, ettei alkuperää enää pystynyt selvittämään. Hieman olutta ja iltapala ja maate.