Lääkejätteessä mahdollisuus miljoonasäästöihin

Tuolla otsikolla oli pienen pieni uutinen aamun aviisissa. Lääkejätettä syntyy vuosittain 95 - 125 miljoonan euron arvosta, arvioi Apteekkariliitto ja täydentää, että yhteiskunnan maksaa käyttämättä jäävien lääkkeiden kustannuksista vuosittain 63 - 83 miljoonaa euroa.

Apteekkariliitto teki helmikuussa kyselyn lääkkeiden palauttajilta syitä palautuksiin. Tavallisimmat syyt olivat, että ohjeenmukaan käytettynäkin lääkkeitä jäi yli, lääkäri vaihtoi lääkkeen toiseen tai lääke aiheutti haittavaikutuksia.

Apteekkariliitto ehdottaa, että peruskorvattavia lääkkeitä voisi hankkia Kela-korvattuina vasta, kun edellisen ostokerran lääkkeet olisi käytetty lähes loppuun. Tämä käytäntö on jo käytössä erityskorvattavien lääkkeiden kohdalla.

Pureudutaan palautusten syihin. Ensimmäisenä syynä oli ohjeenmukaan käytettynäkin lääkkeitä jäi yli. Tämä lienee kuuriluontoisissa lääkkeissä syynä, sillä pakkauskoko ja lääkemääräys ovat erilaiset. Lääkepakkauksissa olevassa tietolehtisessä on monen valmisteen kohdalla käyttötarkoitus ja annostus. Monessa tekstissä on myös maininta: "Lääkärisi on sattanut määrätä tämän lääkkeen poikkeavasta syystä tai poikkeavalla annostuksella.". Tällöin kuuri lääkkeistä jää helposti ylimääräsiä, jotka epämääräisen ajan lojuttuaan nurkissa, viedään lääkejätteenä apteekkiin.

Toisena syynä oli, että lääkäri vaihtoi lääkkeen toiseen valmisteeseen. Usein taudin hoitoon käytettävä lääkitys on hakuammuntaa. Tästä syystä valmiste saattaa vaihtua useastikin ja käyttämätön osuus jää siten jätteeksi. Jälleen tullaan pakkauskokoon, joka luvattoman usein on sadan kappaleen paketti. Tavallisesti vaihtojen yhteydessä lääkepakkauksesta on käytetty enintään puolet. Useasti lääkärit myös määräävät tuon sadan kappaleen paketin, sillä muutoin sitä ei Kela-korvata.

Kolmantena oli lääke aiheutti haittavaikutuksia. Lääkeaineallergia on hyvin yleinen ja sitä aiheuttaa itse vaikuttava aine tai käytetyt apuaineet. Haittavaikutuksina pidetään myös käyttäytymisen muutoksia, esim. ibuprofeiini (tunnetuin kauppanini Burana) saattaa joillakin tehdä voimakasta ärtyisyyttä. Nämä on syynä, että ihmisiä neuvotaan antamatta omia lääkkeitä toiselle. Jälleen tullaan pakkauskokoon, josta on ehditty nauttimaan tabletti tai muutama ja sitten havaitaan sivuvaikutuksia, jotka pahimmillaan saattavat olla hengen vaarallisia.

Kappaleen kolme rajoitus ei oikein toimi. Ensinnäkin apteekkiin saatta matka olla pitkä tai hakija on omainen, joka asuu kaukana. Tällöin pitäisin lähes loppuun käytettyn rajana kolmea viikkoa. Kun suuria määriä peruslääkkeitä palautuu lääkejätteenä apteekkiin, niin yleensä syynä on kuolema. Isäni kuoltua lajittelimme lääkkeet ja minä otin käyttööni ne pakkaukset (myös avatut), jotka kuuluivat minun peruslääkkeisiini, näin saatiin lääkejäte vähäisemmäksi.

Lääkejätettä syntyi takavauosina vähemmän ja tähän oli kaksi syytä. Ensinnäkin lääketehtaiden edustajat jakoivat lääkäreille näytepakkauksia, joissa oli vain 2- 6 tablettia. Tällöin sai kokeltavaksi lääkkeen ja mukaan resepti, jos lääke sopi, niin saattoi hakea annoksen apteekista ja tuolloin usesta valmisteesta oli markkinoilla 30 tabletin pakkauksia. Toinen syy oli se, että vainajan lääkkeet sai viedä sairaalaan. Avatut purkit poistettiin hygieenisistä syistä (luoja tietää kuka niitä oli sormeillut), mutta täysinäiset purkit ja laattapakkaukset käytettiin osastolla. Tällä tavoin myös sairaalan lääkekulut pienenivät.

Olisiko syytä palauttaa tämä vanha järjestelmä? Toinen keino vähentämiseksi olisi pakkauskokojen vaihtelu eli muutakin kuin satasen pakkaukset. Entäpä kokeilupakkaukset tai sairaalasta saatava koeannos pariksi päiväksi, jotta haittavaikutus olisi havaittavissa ilman sadan kappaleen pakko-ostoa. Ja Kela voisi myös miettiä korvauskäytäntöä myös pienemmille pakkauksille.