Aiheittain

Näytetään tekstit, joissa on tunniste jengiytyminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste jengiytyminen. Näytä kaikki tekstit

perjantai 14. elokuuta 2026

SDP:v vaalikiima

Nyt on ollut SDP:n puoluevaltuuston kokous ja siitä uutisointi osoittaa selkeästi, että vaalit lähestyvät. Nyt SDP on lähtemässä tiukentamaan maahanmuuttajien kotoutumista. Sanahirviö, johon on syydetty miljardeja ja se on epäonnistunut täysin.

Nyt SDP esittää, että tuet sidottaisiin kielen oppimiseen ja rajoittaa maksutonta tulkkausta tietyn asumisajan jälkeen. Tervetullut ajatus, jos se demarien mieleen muistuu myös vaalien jälkeen. Tätä tosin epäilen ja pahan kerran.

On myös esitetty jengirikollisuuden torjuntaa. Esitetään rangasituksen koventamista tilausrikollisuudessa. Lainataan aamun aviisia: "Ruotissa on peitetty silmiä ongelmilta ja toivottu, että ne katoavat, mutta näinhan ei käy, vaan ne moninkertaistuvat [jos mitään ei tehdä], Razmyar sanoo.". Ilmeisesti Nasima-tyttöselle on viimein viestit menneet osittain perille.

Lainataan vielä vähän, sillä seuraava sitaatti osin vesittää maahanmuttajien aiheuttamat ongelmat. "SDP:n mielestä toimia tarvitaan kaikkialla, missä lapset ja nuoret aikaansa viettävät. Puolueen edustajat myös painottivat, että jengirikollisuus on kysymys, joka ei liity ainoastaan maahanmuuttoon vaan myös kantasuomalaisiin.". No tulihan se sieltä. Tosiasiassa kantasuomalaiset ovat jengirikollisuuden uhrejä, joiden aiheuttajana ovat matujengit.

Myös koulutukseen puututtiin. Koulujen järjestyshäiriöihin halutaan puuttua ja antaa opettajille kurinpalautunoikeudet. Mys S2-opetusta halutaan rajata lyhytkestoisemmaksi. Kielitaitoa halutaan parantaa.

Ruotsin tiellä ollaan ja vahvasti vaikka demarit toisin väittävätkin, joten lainataan taas: "Eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi kertovat puolueen olleen tiiviisti yhteydessä Ruotsin demareihin saadakseen ideoita siihen, miten Ruotsin tie saataisiin vältettyä.".

Olisi kiva tiettä, paljonko tästä kokouksesta jää ideoita elämään, kun vaalit ovat ohi.  

tiistai 8. marraskuuta 2022

Nuorisorikollisuutta ja katujengien taistelua

Nyt on ollut viime päivinä aamun aviisissa juttuja niin nuorisorikollisuudesta kuin katujengien toiminnastakin. Nuoriso on pääasiallisesti 15 - 18 vuotiaita ja katujengiläiset jo täysi-ikäisiä. Poliisin mukaan nuoriso-osastossa on myös nuorempia ja aviisi kertoi, että kahdeksan vuotiaat jo kaupittelee sähkötupakoita.

Nuorisolla on tapana kokoontua jonnekin. Yleensä koulujen ja markettien pihoille. Nuorisotilat eivät heitä kiinnosta. On vaan tarkoitus tavata kavereita. Nuorisoa saattaa olla paikalla toista sataa ja suositulle paikalle saatetaan tulla naapurikaupungeistakin. Yleensä nämä nuorisojoukot aiheuttavat ympäristölle eriasteista haittaa, kuten meteliä, roskaamista, jne. Mukana kuitenkin liikkuu myös erilaisia päihteitä, niin alkoholia kuin huumeitakin. Poliisia työllistää myös pahoinpitelyt, joista osa on vakavia, sillä nuorisolla on nykyisin tapana kulkea puukko taskussa. Myös ns. nöyryytysryöstö liittyy tähän porukkaan ja tekijänä on usein maahanmuuttajataustainen. Nuorisolla on myös tapana kuvata tapahtumat nettiin, kaikkien ilkuttavaksi.

Nuorisolla on myös tapana kokoontua miitteihin, johon osallistutaan mopoilla, mönkijöillä, mopoautoilla ja autoilla. Näiden lieveilmiöinä on meteli ja erilaiset liikennerikkomukset. Kumia poltetaan ja keulitaan, myös kierroslukumittarit nousevat korkealle tasolle. Tällainen miitti kun pidetään asuinalueen tuntumassa ja usein myöhään illalla tai alkuyön aikana, niin menee monelta yöunet. Poliisia ovat työllistäneet metelin lisäksi ylinopeudet ja humaltuneena ajelut.

Nuoriso ei ajattele seurauksia. Korvausvelvollisuus on vaikka olisi alle viistoista vee. Jos sössii pahemmin, niin voi saada merkinnän rikosrekisteriin. Tästä voi seurata monen moista harmia myöhemmin, esimerkiksi ei pääse haluamaansa koulutukseen tai intissä jatkokoulutus tyssää siihen. Myös rangaistukset ovat nuorilla yleensä sakkoja ja monet vanhemmat ne maksavat. Kun ei joudu itse vastaamaan tekosistaan, niin ei tekemisiä pidetä minään. Myöskään moni ei tule ajatelleeksi, että minkä kerran nettiin lykkään, niin pois ei sitä saa, vaikka kuinka myöhemmin kaduttaisi.

Katujengit ovat taas pääsääntöisesti ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajia  ja heitä yhdistää aktiivisuus somessa, gangsta rap sekä huume- ja väkivaltarikokset. Katujengit ovat pääsääntöisesti yli kaksikymppisten miesten porukoita. Poliisin mukaan tiedettyjä jengejä on ykistoista ja niitä on pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Itse kuitekin epäilen, että luku on suurempi ja arvelen niitä löytyvän tuosta läheisestä suuresta kaupungistakin. Katujengeillä on omat alueensä, joita varjellaan. Katujengeissä ihannoidaan väkivaltaa ja siitä tehdään ns. laulujollotuksia. Väkivalta kohdistuu yleensä toiseen jengiin ja syy voi olla mitätön eli kun kyseessä on mamut, niin tyypillistä on, että kunniaa on loukattu ja muuta ei tarvita. Kunnian käsite on länsimaissa outo, mutta lähi-itäläisille ja afrikkalaisille tärkeä asia. Itse en moista ymmärrä.

Toimintaansa katujengit rahoittavat huumekaupalla. Puukkojen sijaan heillä on ampuma-aseet ja tuskin yksikään on laillinen. Jengeissä ei ole johtoporrasta, kuten perinteisissä pyöräkerhoissa, vaan niissä on tiivis ydinporukka ja sitten on muuten vaan mukana hengaavat. Nyt pääkaupunkiseudulla käydään käräjiä liittyen katujengeihin. Ensimmäiset tuomiot on jo jaettu ja viimeisemmästä ampumistapauksesta ei ketään saatu tuomituksi, kun ei ollut oikeuden mukaan näyttöä, että kuka oli missäkin tilanteessa liipasinta painanut. Mielestäni kaikki osalliset olisi saanut tuomita.

Poliisin mukaan ja lainaan nyt aviisia suoraan: "Meillä on tietty kehityskulku päässyt jo tapahtumaan ja pohja on muodostunut. Tätä ei pidä liioitella, mutta ei vähätelläkään.". Ainakin Maria Ohisalo ja Li Andersson ovat vähätelleet ilmiötä. Heidän mukaan integraatio ei ole onnistunut. Aihe josta on puhuttu jo kolme vuosikymmentä ja rahaa siihen lykätty ja paljon eikä matuja ole vieläkään saatu yhteiskuntakelpoisiksi.

tiistai 5. heinäkuuta 2022

Rasismi taas syyllinen

Vihreä sisäministeri Krista Mikkonen loihi taas lausuman. "Puuttumisella syrjäytymiseen ja rasismiin estämme jengiytymistä, väkivaltaista radikalisoitumista ja ennaltaehkäisemme rikollisuutta.". Tämähän onkin pätevä resepti. Ei tarvitse kuin torjua rasismia, niin matujen jengiytyminen ja rikollisuus on pois pyyhkäisty. En todellakaan tiedä, kuinka pihalla sisäministerimme on todellisuudesta vai onko mahdollisesti mielenterveyskuntoutuja, kun noin sekopäisiä lausuntoja antaa.

Jutun juuri oli Olli Immosen (ps) tekemä kirjallinen kysymys matujengien torjumiseksi ja maahanmuuton tiukentamiseksi. Tähän Krista tyttönen sitten vastasi: "On täysin selvää, että jengiytymiseen liittyviä ongelmia ei voida pysäyttää tai ratkoa maahanmuuttoa vähentämällä. Maahanmuuton ongelmiin ei vastata kiristämällä maahanmuuttoa koskevia sääntöjä; Suomi taritsee maahanmuuttoa. Sen sijaan on katsottava ketjut, joissa rasismi-syrjäytyminen-jengiytyminen-rikollisuus johtavat ikäviin kehityskulkuihin.". Tämä oli suora lainaus. Mihin Suomi tarvitsee kehitysmaalaisten maahanmuuttoa? Töihin niistä ei ole, sillä suurin osa on kirjoitus- ja lukutaidottomia. On yli kaksikymmentä vuotta maasamme olleita matuja, jotka eivät osaa sen paremmin Suomea kuin Ruotsiakaan ja monelta ei onnistu edes Englanti. Ilmeisesti Olli poika ei täsmentänyt, mitä maahanmuuttoa haluaa estää tai sitten Krista tyttönen ymmärsi tahallaan väärin.

Lainataan hieman lisää artikkelia: " Vihreän sisäministerin mukaan maahanmuutto ei itsessään lisää tai luo rikollisuutta, ja esimerkiksi pelkästään rikostilastojen ja rikoksen tekijöiden alkuperän välisistä yhteyksistä ei voi päätellä rikokseen johtaneita syitä. Hänen mukaansa katujengirikollisuus ei ole sidoksissa maahantulijoiden määrään. Todellisuudessa rikosilmiöiden kehittymisen taustalla on useita erilaisia tekijöitä ja monimutkaisia vaikutusmekanismeja, Mikkonen vastaa.". Tosiasia on kuitenkin se, että esimerkiksi raiskaustilastoissa afrikkalaiset ja vähä-aasialaiset ovat yliedustettuna. Vähä-aasialaiset ovat myös suurin jengien ryhmittymä. Afrikkalaisilla taas omat omat jenginsä ja alueensa, joten näiden kahden välillä ei varsinaisia sotia ole käyty. Vähä-aasialaiset sen sijaan sotivat keskenään, koska klaaneja ja islamin erilaisia suuntauksia on enemmän.

Krista tyttönen ei tajua sitä, että Suomi on jo tukevasti Ruotsin tiellä, missä jengit valvovat isoja kaupungin osia kokonaan. Kantikset ovat useinmiten jo muuttaneet alueelta pois ja ne jotka siellä vielä pakosta elävät, joutuvat olemaan koko ajan varpaillaan. Tämä sama ilmiö on jo muissa Euroopan maissa arkipäivää. Esimerkiksi Ranskassa on jo suuria gettoja, joissa asuu pelkästään muslimeja ja siellä pätevät vain sharialain säädökset. Ruotsissa on alueita, jonne palo- ja pelastuslaitos ei voi mennä ilman poliisin suojelusta ja aina sekään ei riitä vaan kiviä satelee. Tämähän nähtiin hyvin pääsiäismellakassa, jossa poliiseja loukkaantui kun muslimit ryhtyivät urakalla kivittämään heitä.

Mikä sitten vetää matuja jengeihin? Ensinnäkin kultturellinen kuuluminen heimoon, klaaniin, sukuun, tms., jolloin tunnetaan yhteenkuuluvuutta, joka tuntuu olevan punavihervasemmiston lempisana, ainakin mikäli kyseessä LTBGQIA+titityy. Toiseksi kulttuuriin kuuluva kasvojen menetyksen pelko eli rispectiä pitää hankkia. Heikko koulutustaso, joka johtuu kielitaidottomuudesta. Jatko-opiskelulle ei avaudu tietä, kun todistus on säälivitosia täynnä. Täten työllistyminen on mahdotonta. Tosin epäilen laajan sosiaalitukiverkoston myös karkoittavan työskentelyhaluja. He myös oppivat nuorella iällä, että rikoksella ansaisee helposti ja vaivattomasti enemmän, kuin puurtamalla kahdeksan tuntia töitä. Myös matujen kesken levinnyt ganstaräp, jossa ihannoidaan huumeita, aseita, autoja, väkivaltaa, jne. ovat vaikuttaneet osaltaan. Ns. musiikkityylihän on levinnyt matuille Amerikan mustilta köyhälistöalueilta.

Koko hallituksemme haluaa tätä afrikkalaisten ja vähä-aasialaisten matujen tuloa, jotka eivät sopeudu uuteen isäntämaahansa vaan haluavat elää, kuten aiemminkin, vaikka väittäisivät pakenevansa vainoa, sotaa, kidutusta. Suomestakin lähetetään lapsia näihin maihin, jotta oppisivat tavoille. Näin meilläkin on toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajia, joilla ei ole uuden isäntämaan kieli hallussa. Töitä tekeviä maahanmuuttajia olisi tulossa Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikkasta, mutta näiden tulo torpataan. 1970-luvulla tulivat vednepakolaiset, joista ei ole koitunut mitään haittaa, mutta somalialaisten tulon jälkeen ei ole ollut kuin ongelmia, mutta hallitus haluaa silti ummistaa silmänsä vaikka yli kolme vuosikymmentä on yritetty noita matuja integroida, mutta siinä ei ole onnistuttu, eikä tulla onnistumaan, niin kauan kuin hallitus hinkuaa afrikkalaisia ja vähä-aasialaisia tänne.

sunnuntai 17. huhtikuuta 2022

Ruotsalainen pääsiäiskokko ja muita matuilmiöitä

Ruotsissa on ollut melkoinen pääsiäisaika, sillä autokokkoja on ollut useita. Rasmus Paludanin oli tarkoitus pitää koraanipeijaisia useammassa kaupungissa, mutta poliisi perui ne turvallisuussyistä. Vaikka Rasmus ei edes näyttäytynyt kaupungissa oli matuilla silti mellakan ainetta. Poliiseja vastaan heitettiin kiviä ja ilotulitteita. Poltettiin siviili- ja poliisiautoja. Rikottiin paikkoja ja kaupat yrittivät suojata omaisuuttaa ruuvaten vaneeria ikkunoihin. Media kyllä uutisoi tapahtuneesta, mutta jätti kertomatta, että mellakoitsijat olivat matuja. Sen sijaan he puhuivat äärioikeiston vastaisista mielenosoituksista.

Mitä teki Ruotsin poliisi? Ei oikein mitään, sillä johto on kieltänyt kaikenlaisen kunnollisen vastustamisen, sillä se on rasismia. Kyllä matujen pitää saada toimia kulttuurin mukaisella tavalla ja poliisin kunnioittaa matujen kulttuuria. Tästä syystä poliiseja vietiin sairaalaan, kun saivat kivistä ja ilotulitteista osumia. Paikalla ei ollut yhtään vesitykkiä. Ilmeisesti, median mukaan, jossain on käytetty kyynelkaasua, mutta mitään laajamittaista se ei ollut. Ruotsin poliisi on täysin voimaton matujen touhuja kohtaan. Itseäni naurattaa jo koko Ruotsin poliisilaitos, sillä se ei saa matuille minkäänlaista lakia ja matut saavat rauhassa riehua.

Koska aamun aviisia ei pääsiäispyhän vuoksi tullut ja luin nettiuutisia, niin siellä oli myös artikkeli Ruotsin jengirikollisuudesta, joka on leviämässä myös maan pohjoisosiin ja levinnyt jo Luulajaan asti. Varsinaista suurta leviämistä ei artikkelin mukaan vielä ole, mutta huumekauppa on yhä voimakkaampaa. Samoin nuuskan salakuljetus Suomeen on yhä ammattimaisempaa ja tullin kiinni saamat määrät suurempia. Tullin ja poliisin tietojen mukaan huumeiden määrät ovat nousseet koronaa edeltävälle tasolle. Korona-aikana rajat olivat kiinni, joten myös huumekuriirien liikenne hiljaisempaa.

Ruotsin jengiytymisen syiksi mainittiin jälleen kerran sosioekonominen heikkous ja suuri työttömien määrä. Yllättäen faktalaatikossa, jossa kerrottiin Ruotsin eri haavoittuvista alueista, oli maininta, että haavoittuvien alueiden asukkaista jopa 90 % on maahantulijoita. Myös faktalaatikossa oli maininta jossa ampumiset pääasiassa liittyy jengirikollisuuteen. Pelkästään tänä vuonna on ampumisia ollut jo 89 kappaletta. Suuri työttömyys on yleistä matujen keskuudessa ja faktalaatikossa oli myös tietona, että haavoittuvilla alueilla suuri osa porukasta jättää peruskoulun kesken. Tämäkin on matu ilmiö. Suurin osa matuista ei osaa edes Ruotsin kieltä, joten työllistyminen on mahdotonta. Tästä on tullut jo suuri ongelma hoitokodeissa, jossa suurin osa työntekijöistä on matuja. He eivät osaa kunnolla Ruotsin kieltä, joten hoitovirheitä varmasti tapahtuu paljon ja tuskin hoidettavat saavat sitä apua, mitä tarvitsevat. Itselle tämä konkretisoitui joulukuussa, kun olin syöpäleikkauksessa. Siellä oli neekeri aputyöläisenä, joka jakoi mm. ruokia. Pyysin päiväkahviini, tältä hyvin huonoa Suomea puhuvalta neekeriltä, sekoitettavaksi kylmää vettä. Ei ymmärtänyt, vaan sain tulikuuman kahvikupposen. Suomalainen hoitaja sitten lantrasi hanasta siihen kylmää vettä, että kahvin pystyi juomaan.

Ruotsin poliisi on jaotellut haavoittuvat alueet kolmeen ryhmään. Näissä on, yllättäen myös median mukaan, rinnakkaisyhteiskuntia. Eipä tule yllätyksenä, että matu, joka ei integroidu, ei osaa kieltä, elää tukien varassa, muodostava rinnakaisen yhteiskunnan, jossa ei Ruotsin kieltä kuule. Erityisen haavaittuvalla alueella on myös rikollisuus radikalisoitunut, sieltä lähdetään vierastaistelijoiksi ja rikolliset rajoittavat asukkaiden elämää. Tästä on PT-media ansiokkaasti rapostoinut. Liikkeen harjoittajilta vaaditaan suojelurahoja. Ruotsalaisista kaupoista varastetaan tavaraa runsain mitoin ja niitä kaupataan sitten omien lähiöiden myymälöissä ja kioskeissa.

Matut ovat myös ryhtyneet kerääntymään ostoskeskuksiin, kirjastoihin ja kerhotiloihin. Tavallisella ruotsalaisella sinne ei ole enää asiaa. Matu ryhmät pitävät armottoman, basarimaisen älämölön. Poikia pahoinpidellään ja tyttöjä ahdistellaan. Matut ovat myös kunnostautuneet ruotsalaisten lapsien ja nuorien ryöstäjinä, joissa on nöyryyttäviä piirteitä mukana ja tapahtumat yleensä kuvataan ja pistetään nettilevitykseen. Ryöstetyltä viedään merkkivaatteet päältä, anastetaan puhelimet ja kuulokkeet ja jos on rahaa niin nekin viedään. Päälle saatetaan virtsata tai vaatia nuolemaan matun kenkiä. Myös Etelä-Suomessa on sama ilmiö tullut kuvaan mukaan. Viimeisimmät median julkaisemat uutiset ilmiöstä on Turun seudulta, mutta niissäkään ei ole ollut mainintaa, että tekojen takana on matut.

Matukuvioihin sekä Ruotsissa että Suomessa liittyy gangstaräppi. Nk. lauluissa ihannoidaan huumeita, rikollista elämää, yhteiskuntavastaisuutta, aseita, tappeluja, jne. Nythän Helsingin seudulla on menossa oikeudenkäynti kahden matujengin välisestä sodasta. Tässäkin on päänäytelmä käyty gangstaräpin muodossa, joissa on ivattu, alistettu ja muuten vaan nöyryytetty vastapuolta. Tämä on johtanut puukotuksiin, pahoinpitelyihin ja ampumisiin.

Ruotsissa ei juuri matujen rikoksista tehdä rikosilmoituksia, sillä siellä on kehittynyt vaikenemisen kulttuuri. PT-media on kertonut useista tapauksista, joissa todistaja on vaiennettu pysyvästi. Kun jotain on Ruotsissa matujen toimesta tapahtunut, niin kukaan ei ole nähnyt tai kuullut mitään. Tietysti on vaikea saada jota kuta puhumaan, jos yhteistä kieltä ei ole. Suurin osa matuista osaa vain omaa kotikieltään tai siitä murrettua Ruotsia, josta ei pirukaan ota selvää. Tämä vaikeneminen on nähtävissä myös Suomessa, niissä kaupungeissa, joissa matujen määrä on suuri. Suomessahan ei puhuta aluesta korrektisti haavoittuvina alueina vaan todetaan melko suoraan, että ne ovat ongelmalähiöitä.

Ruotsissa autojen grillaus näytti jo hieman laantuvan takavuosista, mutta nyt pääsiäisen kunniaksi on autojen grillaus taas lähtenyt käyntiin. Media kertoi neljän poliisiauton päätyneen grillauksen kohteeksi. Mahtaa ongelma-alueiden autovakuutukset olla melkoisen arvokkaita, jos riski auton grillaamiseen on suuri. Suomessa näitä on ollut harvakseltaan Helsingin ja Vantaan seudulla. Siellä, kuten koko Uudellamalla, on tyypillisempää kadottaa autostaan katysaattori kuin se, että auto grillataan.

Matut ovat myös kunnostautuneet raiskaustilastoissa sekä Ruotsissa että Suomessa. Nyt on taas Oulun seudulla tutkinnassa suuri raiskausrypäs, jossa syytettynä on taas matut. Tätä luonnollisesti media ei ole kertonut. Takavuosina oli Oulussa matujen suuri raiskausrinki, joista yksi uhri teki itsemurhan. Mitä teki Oulun kaupunki? Julkaisi tiktokvideon, jossa tiputanssimaisesti esitettiin ettei saa tiettyihin paikkoihin koskea. Video oli lähinnä huvittava, ellei mukaan oteta myötähäpeän tunnetta. Samalla Oulu on vienyt "vierailulle" päiväkoteihin ja kouluihin matumiehiä, jotta nämä tutustuisivat suomalaisiin nuoriin ja lapsiin. Miksi aikuisille matumiehille pitää järjestää tututstumishetkiä suomalaisten lapsien ja nuorien kanssa? Sehän on kuin lupa raiskata, kun on jo tuttuja. Matujen raiskauksiin liittyy usein netin kautta houkuttelu eli grooming. Luvattoman usein matut myös tarjoavat uhreilleen alkoholia tai huumeita, jotta puolitajuton on helpompi käsitellä.

Matut ovat kunnostautuneet myös huumebisneksessä. Ruotsissa matut hoitavat suurimman osan huumekaupasta. Hallituksen edustajat Ruotsissa ovat syyttäneet tavallisia ruotsalaisia siitä, että kun he käyttävät huumeita, he myös ruokkivat matujen huumebisnestä ja sitä kautta väkivaltaa. Ruotslainen media on samoilla linjoilla. Myös Suomessa matujen osuus huumeista on suuri. Takavuosina oli Oulun seudulla suuri oikeudenkäynti suuresta huumekaupasta, jota pyöritettiin etnisten ruokakauppojen varjossa. Myös Suomessa media vaikenee matujen huumebisneksestä. Media uutisoi huumeista nimillä vasta kun kyseessä on suomalaiset tai virolaiset tekijät.

PT-media kertoi myös, että Ruotsissa on ollut runsaasti matujen mellakointia, liittyen huostaanottoihin. Imaamit kertovat moskeijoissa ja rukoushuoneissa sekä aktivistit Facebookissa, että ruotsalaiset viranomaiset kidnappaavat muslimilapsia, joista tytöt juotetaan humalaan, jotta ruotslaiset miehet voivat raiskata ne ja pojilta viedään elimiä luovutukseen. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, vaan lapsia otetaan huostaan huonojen kotiolojen vuoksi.

Katselin tuossa pari päivää sitten ruotslaisen dokumentin, jossa kerrottiin suurten kaupunkien asuntopulasta. Matut, mielenterveyshäiriöiset ja päihteitten käyttäjät ovat ensisijaisia kunnan vuokra-asunnon saajia. Tavallinen ruotslainen joutuu olemaan asuntojonossa vuosia ja suurissa kaupungeissa he ovat velvollisia hakemaan asuntoa kaikkialta Ruotsista vaikka paikkakunnalla olisi työpaikka. Ohjelmassa kerrottiin, että päivässä täytyy hakea kahtakymmentä asuntoa tai muuten menettää sosiaalituen asunnon tai retkeilymajan vuokraan. Ohjelmassa haastatelttiin myös paikallisia poliitikkoja, joiden mielestä kansalaisten pitäisi olla aktiivisia etsiessään asuntoja. Suomessa matut ovat myös etusijalla ja sosiaalipuolen ongelmana on pääkaupunkiseudulla suurien asuntojen puute, sillä matut lisääntyvät kuin kaniinit. Matuille myös kustannetaan huonekalut, astiat, vaatteet, vaunut, autot, ajokortit, ym. eikä kuluissa säästellä. Tavallinen suomalainen ei juuri sossusta mitään saa. Pääkaupunkiseudulla sossun menoista suurin osa kohdentuu matuille.

Kukaan virkamies ei ole laskenut, että paljonko matut ovat yhteiskunnalle tulleet maksamaan. Lukuja ei ole saatavissa sen paremmin Ruotsista kuin Suomestakaan. Pauli Vaahtera sen laski ja vuosikulut oli muistaakseni Suomessa kolme miljardia, mutta sitä en enää muista oliko tuo vuosi kustannus vai pidemmän aikavälin kustannus. Jos oli vuosikustannus, niin matut tulevat yhteiskunnalle todella kalliiksi.

Valehtelu ja huijaus kuuluvat matujen kansanperinteeseen. Varsinkin vääräuskoisille saa valhdella niin paljon kuin sielu sietää ja tähän antaa luvan jopa koraani. Valehtelihan tämä Turun terroristi hyökkäyksessä avustanut matukin ummet ja lammet, jotta saisi paremmat korvaukset vammoistaan. Maahanmuuttovirasto on varmaan kuullut monta satua ja tarinaa uskomattomista pakoreissuista, mutta kun todistusvastuu on maahanmuutovirasolla, niin valheet menevät läpi helposti. Yksi uskomattomimmista pakomatkoista kertova tarina oli takavuosina matu, joka kertoi papereiden kadonneen Englannin kanaalissa, mutta jäi kertomatta, miten Englannin kanaalista oli selvitty Suomeen asti. Huijausksia erilaisilla tuilla on myös matujen harrastus ja jos ne jää siitä kiinni, niin yleensä ei tule minkäänlaista rangaistusta ja jos tavallinen suomalainen syyllistyy moiseen niin se on armotta linnatuomio. Yksi valtuutettuhan nosti Englantiin muuttaneen siskonsa lapsilisät usean vuoden aikana ja en ole kuullut, että olisi huijauksestaan saanut mitään muuta rangaistusta kuin maksaa takaisin huijattu summa. Ruotsissa on yleisenä huijaustapana ns. hoivasuhdehuijaus, jossa joku perheen tai suvun vanhempi tekeytyy sairaaksi ja muu lähisuku ryhtyy hoitajiksi ja saavat siitä korvauksen. Vanhempi on kuitekin terve ja tiedän ainakin yhden tapauksen, jossa vanhempi on vieraillut kotiseuduillaan erittäin hyväkuntoisena.

Yhdistysten ja kerhojen avustukset nousevat Suomessakin suuriin summiin. Ruotsissa on joiltakin rukoushuoneilta ja yhdistyksiltä evätty avustukset, kun on huomattu, että toiminta on ääriuskonnollista ja rahankeräystä laittomiin kohteisiin. Itse olen sitä mieltä, että matujen yhdistyksiltä, kerhoilta ja kirkoilta pitäisi avustukset poistaa kokonaan, sillä Suomessakin ne ovat pääsääntöisesti ääriuskonnollisia ja kehoittavat jihadiin.

Matuista ei ole tietoa, ketä ne ovat. Tämä koskee niin Suomea kuin Ruotsiakin. Matuilta kun tuppaa matkustusasiakirjat matkoilla katoamaan mystisesti. Maahanmuuttovirasto kyllä kertoi, että tietävät tasan tarkasti keitä matutulokkaat ovat. Itse epäilen tätä pahoin. Kumma kyllä, ukrainalaisilla pakolaisilla on matkustusasiakirjat kaikki tallessa ja matkassa seuranneilla lemmikeillä rokotustodistukset.

Monta matua, niin Suomessa kuin Ruotsissakin on ilman oikeutta olla maassa eli ovat ns. paperittomia. Näiden määrästä ei viraomaisilla ole tarkkaa tietoa ja lukumäärät ovat täysin riippuvaisia kunkin viraomaisen erilaisista tilastoista. On arveltu, että Suomessa olisi noin 3000 paperitonta eli hylätyn turvapaikkapäätöksen saaneita. Näille on sisäministeriö esittänyt oleskelulupaa ja perusteluna on se, että matut pääsisivät palvelujen piiriin. Paperittomien ja rikollisten karkoittaminen ei ole onnistunut sen paremmin Ruotsissa kuin Suomessakaan. Aina löytyy joku syy, miksi jo valmiita karkoituspäätöksiä ei voida toteuttaa. Itse tätä ihmettelen, sillä myönteisen päätöksen saaneet ovat matkailleet lähtömaissa säännöllisesti vaikka ovat tullessaan selittäneet sitä, kuinka ovat kohdanneet vainoa, kidutusta ja sotaa. Olen sitä mieltä, että syyt karkottamattomuuteen ovat tekosyitä ja tähän on suurin syyllinen hallituksemme ja luulen, että sama syyllinen löytyy myös Ruotsista.

Tyttöjä lähetettän lähtömaihin silvottaviksi tai naitettavaksi. Koska Muhammed nai alaikäisen tytön, niin islamisteilla on myös naida alaikäinen tyttö. Silpominen taas on kulttuuriin liittyvä eikä sillä ole mitään tekemistä islamin kanssa. Silpominen on ollut tunnettua jo pyramidien aikaisesta Egyptistä. Tätä rikosta ei kuitenkaan ole saatu Suomen lakiin rikokseksi, joten silvottavaksi lähettävät vanhemmat saavat vain nuhteita.

Koulun käynti ei matuilta onnistu ja suurin syy on kielitaito. Uudenmaan alueella on koulujen oppilaista suurin osa matuja ja matut terrosisoivat suomalaisia. Erilaista kouluväkivaltaa esiintyy laajasti monissa kouluissa ja se on pahimmillaan johtanut vakaviin loukkaantumisiin. Pisapisteet ovatkin matujen takia laskusuunnassa. Koska matujen vanhemmat eivät osaa maamme kieltä, niin kotona ei tule maamme kieltä käytettyä ja se jää ohueksi. Muodostuu myös slangi, jossa osa on jollain opilla tunnistettava vielä Suomen kieleksi ja osa sanoista ja veikkaan, että suurin osa sanoista on matun kotikieltä. Turkulainen opettaja kertoi tästä ja yllättäen media julkaisi haastattelun. Koulujen kustannuksia lisää myös runsas avustajien määrä, sillä kun kielitaitoa ei ole, niin tarvitaan matun kotikielen tulkkausta.

Koska matut eivät osaa Suomen kieltä eivätkä ole sitä oppineet vaikka ovat Suomessa asuneet jo kauan. Viimeisestäkin invaasiosta on jo seitsemän vuotta. Lain mukaan on jokaisen saatava palvelut omalla kielellään ja siksi matuille kustannetaan runsaasti tulkkipalveluja. Laki ei luonnollisesti koske suomalaisia eli jos et ymmärrä lääkärin tai hoitajan puheesta tuon taivaallista, et ole oikeutettu tulkkipalveluun. Tämänkään palvelun kustannuksia ei ole laskettu, mutta arvelen, että se on suurta.

Matubisneksessä liikkuu suuret rahat, joten sekoomuslaiset hyötyvät tästä. Myös monet yhdistykset ja yhteisöt hyötyvät matubisneksestä. Majoittaa pitää, integroidakin jotenkin ja tarvitaan erilaisia palveluita. Kuntiin on perustettu lukemattomia maahanmuuttoon liittyviä koordinaattorin virkoja ja toimia. Näitä ei tarvittaisi, jos hallitus ei olisi matuja maahamme haalinut. Kotoutumiskoodinaattoreiksi on palkattu aiemmin tulleita matuja, jotka yrittävät vaatimattomin taidoin opettaa kuinka Suomessa ollaan ja asutaan. Tämä viesti ei ole mennyt kunnolla perille, sillä monen matun asunto on lyhyenkin asumisen jälkeen suuren peruskorjauksen tarpeessa ja luonnollisesti korjauksen ajaksi pitää järjestää toinen asunto. Tämänkin väliaikaisen asunnon moni matu saa remonttikuntoon. Kun mööpelit ja verhot eivät enää miellytä niin sossu kustantaa uudet. Matuilla on yleensä uusimmat puhelimet ja merkkivaatteet. Usein matuperhe on yksinhuoltajaperhe. Moni matumies pitää useaa perhettä, mutta on eronnut kaikista entisistä puolisoista, silti lapsia syntyy säännöllisin väliajoin ja tuet juoksee. Usein matumies on jo palannut tukineen lähtömaahansa ja perustanut sinne perheen. Tämä yksinhuoltajaperhemalli on päättäjien mielestä ongelma, sillä lapsilta puuttuu perhemalli ja miesmalli. Tosin se voi myös olla onni, ettei matumiestä näy eikä kuulu perheessä, mutta ongelman muodostaa vanhin poika, joka ryhtyy perheen pääksi ja valittu linjaus heijastuu sisaruksiin.

Matun kulttuuri on täysin poikkeava suomalaisesta kultturista. Matukultturissa mies on perheen pää ja nainen paljon miestä alempana. Poikalapsia arvostetaan, mutta tyttöjä ei. Myös matuilla on kunniakultturi ja jos mies tuntee, että hänen kunniaa on loukattu, niin seurauksia syntyy. Kunnian menetystä yleensä aiheuttaa nainen tai tyttö. Näitä pahoinpidellään suruttomasti ja juuri hiljan luin uutisen, jossa veli oli pahoinpidellyt siskonsa ja vanhemmat vielä valehteli oikeudessa suojatakseen poikaansa, joka sai pahoinpitelystä lyhyen ehdottoman ja oikeus myös ymmärsi kultturin merkityksen teossa. Suomalainen oikeus on rapautunut maturikosten käsittelyssä ja usein matu saa vain pään silitystä ja sormen heristelyä. Islamistinen matunainen myös pukeutuu poikkeavasti ja ainakin itsessä burka edustaa turvattomuutta, sillä en tiedä onko kaavun alla rauhaa rakastava nainen vai hampaisiin saakka aseistettu mies. Matumies kyllä väittää, ettei kuuna kunnan valkeana pukeutusi naisen vaatteisiin, mutta pakolaistarinoissa näitäkin esiintyy. Myös suomalaisia naisia on hurahtanut islamiin ja pukeutunut kaapuun ja kertovat kuinka voimaannuttavaa se on. Matujen kanssa seurusteleva suomalainen on tullut murhatuksi usein ja tässä näyttelee roolia usein parisuhteen päättyminen ja kunnian loukkaantuminen. Toki suomalainen mieskin surmaa puolisonsa tai ex-puolison, mutta kunnian kanssa tällä ei ole mitään tekemistä. Asia liittyy usein parisuhteen päättymiseen tai omistushaluun. Ruotsissa on jengikulttuurissa myös rispektin säilyminen tärkeää ja tästä syystä Ruotissa ammutaan usein. Kumma juttu tuo kunnia ja kun ei vielä ole tietoa, että mikä laukaiseen kunnian menetyksen. Jotenkin tuntuu, että se on vain pikkujuttu, mutta matumiehen mielestä se on suuri asia.

Näitä matuja hallituksemme haluaa lisää ja sitten on lauma suvakkeja, jotka median avulla ovat nostaneet matut jalustalle. Jos matuille erehtyy huomauttamaan käytöksestä, niin varma vastaus matulta on, että olet rasisti. Myös suvakit (varsinkin Rasmus sivuilla) heittelevät innokkaasti niin rasisti-, fasisti- kuin natsikorttiakin. Matuja ei saisi arvostella mitenkään. Hallituksen ja erityisesti vasemmiston mukaan matut ovat tulevaisuuden työntekijöitä, jotka pelastavat työntekijäpulan. Kumma kyllä on matujen työttömyysprosentti, muistaakseni, jokakuinkin 70 % luokkaa. Matuja työskentelee kyllä pitzeria ja kebabravintoloissa yrittäjinä, mutta kun starttirahakausi päättyy, niin omistaja vaihtuu tai omistaja vaihtaa nimeään. Pääkaupunkisedulla etenkin ja muissa suuremmissa kaupungeissa matut työskentelevät myös taksissa. Nämä eivät osaa kieltä, eivät tunne kaupunkia, joten ajavat vähän minne sattuu ja liikennesääntöjenkin noudattaminen on vähän niin ja näin. Moniko näistä on saanut kortin rahalla, josta aiemmin kirjoitin. Myös matutaksikuskit ovat kunnostautuneet raiskausrintamalla. Matuja on myös paljon linja-autonkuljettajina. Pääkaupunkiseudun poliitikot sanovat, että julkinen liikenne pysähtyy ilman matuja. Hoitoalalle on myös tullut matuja, mutta ongelmaksi on noussut huono kielitaito.

Mitä voimme tehdä matuilmiölle? Näyttäisi siltä, että ei oikein yhtään mitään. Ruotsi on jo menetetty matuille monin paikoin ja se näkyy erilaisina ilmiöinä. Nämä ovat myös pikku hiljaa rantautumassa Suomeen. On olemassa sanonta, että jos hollitupalaisen päästää salonkiin, ei siitä tule salonkikelpoista vaan se muuttaa salongin hollituvaksi. Mietin, että miksi Ruotsissa yhteiskunta siivoaa mellakoinnin jäljet. Jos matut haluaa hollituvan, niin pitäkööt sitten rikotut ikkunat, poltetut autot ja rakennukset omissa ympäristöissään, jos se saa aikaan kodin omaisen tunnelman. Toivon ettei Suomen poliisi vajoa Ruotsin poliisin tasolle. Ruotsin poliisi kun on ilmoittanut, etteivät pysty tekemään töitään erittäin haavoittuvilla alueilla. Joudumme ilmeisesti vain tottumaan matuilmiöihin vaikka suurin osa on rikollista toimintaa suomalaisia kohtaan. Tätä ei kuitenkaan mainita Supon turvallisuuselvityksessä vaikka ongelma on laaja ja koskettaa laajasti suomalaisia lapsia ja nuoria. Joudumme myös tottumaan, ettei matut tule ikinä oppimaan maamme kieltä vaan joudumme kuuntelemaan älämölöä. Ilmeisesti on opetettava lapset, nuoret ja vanhukset välttelemään paikkoja, joissa matut kokoontuvat. Jo nyt on havaittavissa, että on kaksi yhteiskuntaa. Tavallinen suomalainen yhteiskunta, josta puuttuvat kaikki oikeudet ja matuyhteiskunta, josta puuttuvat kaikki velvollisuudet.

keskiviikko 11. marraskuuta 2020

Jengiväkivaltaa

 Eilen tuli nettiuutisissa esille Helsinkiä piinaavasta jengistä, jossa on 100-150 nuorta ja jengi koostuu pääasiassa ulkomaalaisista nuorista. He käyttäytyvät väkivaltaisesti  ja ryöstävät niin tavaroita kuin vaatteitakin. Mediatietojen mukaan myös käydään huumekauppaa. Iltaisin on jo vaarallista kulkea tietyillä alueilla.

Tähän asti ollaan pysytty poissa Ruotsin tieltä, mutta nyt näyttää siltä, että sillä tiellä vahvasti ollaan. Ainakin, mikäli kuuntelemme Maria Ohisaloa, joka totetaa syyksi näköalattomuuden ja nuorisotyöttömyyden. Kun monella maahanmuuttaja taustaisella ei ole edes kieli hallussa, niin kuinka sitä työtä löytyy ja kun on oltu sossun asukkaina jo vuosia, niin mitä sitä töihin lähtemään, kun toimeen tulee tekemättäkin.

Toki maahanmuuttajien jengejä on ollut aikaisemmin. Esimerkiksi Helsingin asemaravintolassa oli somaleilla kantapöydät jo 20 vuotta sitten ja niihin ei kantasuomalaisen parannut istua tai lähtö tuli kovakouraisesti. Omakohtainen kokemus jäi saamatta, sillä henkilökunta tuli varoittamaan ja kehotti etsimään toisen pöydän.

Hallitus on kuitenkin vaaran merkeistä huolimatta ottamassa lisää pakolaisia elätiksi maallemme. Nytkin on parhaillaan siirto-operaatio käynnissä, kun Maltalta tuodaan pakolaisleiriltä lisää tulokkaita. Nämä afrikkalaiset ja lähi-itäläiset loistavat rikostilastoissa. Riski ryhtyä rikoken tielle on li 50 %. Tätä hallituksemme ei halua tunnustaa vaan kaikki tapaukset ovat vain yksittäistapauksia.

Huumeiden käyttö on lisääntynyt ja ei liene kenellekkään yllätyksenä se, että suurinta osaa huumekaupasta pyörittävät maahanmuuttajat. Viimeksi esiin tullessa vyyhdissä, media kertoi tekijöiden olevan suomalaisia. Kas kumma kun ei löytynyt listalta yhtään Mikkoa eikä Jaskaa, mutta Ahmedeita parikin kappaletta.

Nuorisoväkivalta on nyt viimeaikoina puhuttanut paljon, silllä kouluissa on tapahtunut väkivallantekoja. Mikä saa nuoret tekemään tällaista. Nytkin Helsingissä on menossa tutkinta taposta, jossa tekijät ovat alaikäisiä. Tähänkin tapaukseen liittyvät huumausaineet. Lastensuojelu on pitkään ollut jo hampaaton, sillä päättäjät ja juristit ovat tehneet kaikkensa, ettei sanktiota saa antaa. Tilanteelle pitäisi tehdä jotain ja pian, ennenkuin pommit alkavat paukkua meilläkin.

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Hieman liian myöhään

Lueskelin eilen tuota sisäministeri Risikon lausumaa, jossa todetaan, että laittomasti maassa olevat ovat turvallisuusuhka. Luin sen taas uudelleen ja yritin tulkita vielä rivien välit ja viilata pilkutkin, mutta kyllä ministeri viimein myönsi totuuden, mutta valitettavasti herääminen tapahtui parisen kymmentä vuotta myöhässä.

Onhan noita pakolaisia tullut aiemminkin eli ns. venepakolaiset ja Persian "vallankumouksen" jälkimainingissa tullet, pääosin kristityt. Nämä 1970-luvun pakolaiset ymmärsivät hyvin, että tänne sopeutuminen helpottaa elämään ja he oppivat kielen ja tavat nopeasti. Aasialainen keittiö tuli pikkuhiljaa tutuksi suomalaisille, mutta nämä pakolaiset eivät julkisesti käyttäneet kotimaansa kieltä tai tapoja. Se on sitten eri asia, mitä kukin kotonaan puuhastelee.

Somalien invaasio tapahtui 1990 luvun alussa, jolloin maamme paini laman, pankkikriisin ja tulehtuneen it-kuplan puhkeamisen syvissä syövereissä. Somaleita saapui viidessä vuodessa liki kaksitoista tuhatta (nykyisin tuo määrä tulee täyteen jo vuodessa; toimituksen huomautus) ja heistä 90 % oli luku- ja kirjoitustaidottomia.

Sisäministeri Risikko kortoo (suora lainaus): "Kun keskustelen poliisien kanssa, siellä tulee se elämän toinen puoli, mitä laittomasti maassa olo tarkoittaa esimerkiksi rikollisuuden kannalta. Laittomasti maassa oleminen on turvallisuusuhka.” Sisäministerien olisi ollut syytä keskustella kenttäpoliisin kanssas jo kauan sitten, sillä somaleista suurin osa asutettiin Helsinkiin ja sen tulin itse hyvin huomanneeksi vuosituhannen vaihteessa rautatieaseman Elite ravintolassa, jossa istuimme pöytään odottamaan ystäviämme. Saimme perseet juuri ja juuri penkkiin, kun paikalle pyrähti hyvin huolestuneen näköinen tarjoilija, joka kehoitti meitä valitsemaan toisen pöydän. Pyysimme perustelua ja hän lähes kuiskaten sanoi: "Tuo on somalien kantapöytä ja jos siinä istuu joku muu ja varsinkin nainen niin ne poistavat pöydästä kovin ottein."

Somalien kotouttamien ei onnistunut alkuunkaan, vaan alkoi jengiytyminen. Omassa porukassa on turvallista, sillä ei ole pelkoa väärin ymmärretyksi tulemisesta, kun käytössä on oma kieli. Hauskaksi tekee heidän kohdalla paluu takaisin ja minulle maistui nauru hyvin, kun merirosvo puhuu hyvää suomea. Kankkulan kaivoon meni nekin sopeuttamisrahat.

Arabikevättä käytettiin kuvauksena alueiden kansojen noustessa barrikaadeille vaatimaan demokratiaa. Kun tarkastelemme tuota kevättä, niin kukkia eikä hedelmiä se kevät tuottanut. Lähinnä tulee mieleen Ilmestyskirja, Pandoran lippaan aukaisu ja Edda-taruston maailman loppu. Toisin sanoen vain loputon sota, läjäpäin ruumiita ja laumoittain pakolaisia, jotka pyrkivät rikkaiden arabimaiden sijaan Eurooppaan.

Meille tuo invaasio tuli toissa syksynä ja yllättäen suurin osa on "poikalapsia". Kovia kokeneet raukat olivat saaneet pitää kännykkänsä ja rahansa, mutta paperit olivat mystisesti kadonneet salakuljettajien järjestämillä matkoilla. Myös albaanit ja afganistanilaiset huomasivat, että pohjolassa otetaan avosylin vastaan. Hieman myöhemmin koko Europpa havahtui, että liika on liikaa ja ryhtyivät toppuuttelemaan tulijatulvaa.

Tämän invaasion lieveilmiöitä alkoi tapahtua sekalainen kokoelma yksittäistapauksia, joista Pariisin ja Nizzan tapahtumat aiheuttivat suurimmat uhriluvut. Belgian poliitikot ja poliisi heräsivät liian myöhään, kun huomasivat, että pääkaupunki Brysselissä on Molenbeekin asuma-alueella keskittymä, jossa yksittäisten tapausten tekijöitä sikisi melkoisesti.

Nyt on sitten hakemusten hylky ja palauttaminen edessä. Kielteisen turvapaikkapäätöksen Maahanmuuttovirastolta saanut voi valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos valituslupa heltiää. Hylsyjä tulee tuhannen kuukausi tahdilla ja arvaten, että suurin osa valittaa. He jäävät notkumaan tänne ja perustuslaki takaa heille edelleen avoimen taikaseinän. Tosin sisäministeri Risikko lausuu yllättävän hyvän toteamuksen: "”Hätämajoitus ei voi olla pitkäaikaista, ja se on vain akuuttiin vaiheessa. Ei tämä voi lähteä siitä, että valtio maksaa kunnille maailman sivu, ei tietenkään.”

No, voitte arvata, että ns. "ruohonjuuritason auttajat"  älähtivät pahan kerran ja Helsingin sosiaalikriisipäivystyksen päällikkö Olli Salin puuskahti viime viikolla, että Risikon ja muidenkin ministereiden olisi syytä katsoa peiliin, mikä on heidän inhimillisyytensä taso. Itse olen vahvasti sitä mieltä, että Olli-Oilien olisi syytä puhdistaan pahennuksen pärskeiden tahrima peilinsä ja katsoa peiliin vasta sitten.

Arvattavaksi jää, kuinka moni hylsyn saanut katoaa maan alle? Kevyt kenttäarvaukseni on useampi tuhat ja täten olemme hyvällä matkalla samalla tiellä kuin Malmö, Tukholma ja Göteborg.

perjantai 16. syyskuuta 2016

Satunnaisia ja yksittäisiä tapauksia

Tämä juttu alkoi elisaamuna, sillä kahvi ja kotitekoinen hapanleipä meinasivat mennä väärään kurkkuun. Aihe oli mopoautojen virittelystä ja uutisen aiheena oli viime viikolla poliisin haaviin jäänyt mauto, jonka nopeus nousi 71 km/h. Aamun aviisi haastatteli nuoria ja lainaankin sen tekstin alkua: "Kun nuorille kertoo yli 70 kilometrin tuntivauhtiin kiihtyvästä mopoautosta, reaktio on sama kuin usein nuorille puhuttaessa: eihän tuo kalkkis tiedä mistään mitään".

Sitten Sisä-Suomen poliisista ylikostaapeli Jouko Kilpi loihii lausuman: "Niitä viritellään jonkin verran, kuten tavallisia mopoja. Ei ehkä kuitenkaan ihan samassa mittakaavassa." Trafin tiedoista käy ilmi, että viimevuonna jäi kiinni kaksikymmentä mautoa, jotka eivät täyttäneet kevyen nelipyörän kriteerejä. Tästä loihi lausuman Trafin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen, että tilastot kertovat, ettei mopoautojen virittely ole merkittävä ongelma. Satunnaisia tapauksia, mutta ei yleisiä. Jess

Haastatellut nuoret kertovat kuitenkin, että yli puolet on tavalla tai toisella viritettyjä. Tämä ei minua yllätä, sillä ei ole kerta ensimmäinen eikä ihan kymmeneskään, kun mopoauto on ohittanut minut 60 - 80 km/h alueella. Täten viranomaiset ovat kaukana todellisesta elämästä ja se ei tule yllätyksenä.

Satunnaisia tapauksia ovat hoidoissa tapahtuneet laiminlyönnit ja vahingot, roskaajat, kadonneet postit, jne.

Yksittäiset tapaukset liittyvät tavallisesti maahanmuuttajiin ja kotoiseen vähemmistöömme. Joista viimeisin on nyt tämä Kajaanin tapaus, jossa kaksi yksittäistä ryösti kaksi kantasuomalaista ja toisen vielä kuristivat hengiltä.  Näitä yksittäistapauksia on vuoden sisällä jo yli viisikymmentä ja luvattoman monessa jutussa näitä yksittäisiä henkilöitä 2-30.

Sananvapaus lienee myös melkoista sananhelinää tässä maassa, kun virkamiehet uskaltavat puhua vasta eläkkeelle jäätyään. Entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero kertoi vastaanottokeskuksen porukoiden järjestäytymisestä. Työssä ollessaan Mikko ei uskaltanut sitä sanoa vaikka sen näki Helsingin rautatieaseman kahvilassa jo viisitoista vuotta sitten. Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg ei moista toimintaa ole havainnut. Sen lienee selittävän, että hän on töissä valtiolla ja turhan aikainen avautuminen saattaisi viedä pestin sekä toiseksi, koska maatalous- ja metsätieteilijä ei taida nähdä metsää puilta.

Mikä saa virkamiehen vähättelemään? Jos yleisesti tiedetään kansan syvissä riveissä, että asia on tavanomaista ja toistuvaa, niin miksi virkamiehelle se on vain satunnaista tai yksittäistä.