Elämän poluilta löytyneitä VIII

Keskiviikkona tuli julki, että Suomen tunnetuimpiin ex-rikollisiin kuulunut Matti "Volvo" Markkanen on kuollut. Vaikka olimme lapsia, niin emme olleet välttyneet kuulemasta Volvo-Markkasesta. Tosin tuohon aikaan sai lukea lapsille ihan rauhassa Grimmin veljesten satuja, ilman pelkoa lastensuojeluviranomaisen visiitistä.

Oli jo syksy pitkällä ja joulua odotimme kuin kuuta nousevaa. Äitemuorini oli psykiatrian erikoissairaanhoitaja ja osastonhoitaja.  Jokin ammattiin liittyvän asian vuoksi hän ja kollegansa tekivät vierailun vankilaan. Mihin ja missä, sitä en muista.

Lopulta kauan kaivattu joulu saapui ja äitemuori asetti uuden koristeen pöydälle. Se oli vaneerista leikattu tonttuhahmo, jolla oli kynttiläteline kädessään. Kysyimme luonnollisesti, että mistä tuo on tullut, niin äiti kertoi, että oli silloin syksyllä ollut tutustumiskäynnillä vankilassa ja tämän tontun ovat vangit tehneet.

Joka joulu tämä tonttu kaivettiin esille pyynnöstämme ja arvannette sen, että nimi oli Volvo-Markkanen.

Karenssi heilahtaa herkemmin

Aamun aviisissa oli pieni kirjoitus, jossa kerrottiin että 2013 sanktioitiin hieman alle 10000 työtöntä ja viime vuonna yli 28000 työtöntä. Yleisin syy karenssiin on kieltäytyminen työpaikan vastaanottamisesta. Jarmo Palm, työ- ja elinkeinoministeriöstä toteaa suoraan: "Tämä on tietoista, kiristynyttä politiikkaa. Toiminta on ollut aiemmin leväperäistä.".

Työttömäksi joutuneelle tarjotaan kolmen kuukauden ajan (ammattisuoja) oman alan töitä, jos niitä sattuu olemaan. Ikävä kyllä, että paikka saattaa olla kaukana kotoa. Pitkä työmatka verottaa ihmistä raakasti, sillä työpäivälle tulee mittaa enemmän kuin laki sallii. Työviikon vietto toisella paikkakunnalla syö helposti parisuhteen, sillä yhteinen aika jää vähiin. Parisuhdetta ei juuri hoideta, jos yhteinen hetki menee vaatteiden pesuun ja uudelleen pakkaamiseen.

Kun kolmen kuukauden ammattisuoja menee umpeen, niin työttömän on otettava vastaan ihan mitä tahansa työtä ja jos siitä kieltäytyy, niin karenssi napsahtaa. Tässä kohtaan täytyy jälleen tarkastella kolikon molempia puolia ja hieman metalliseosta siinä sivussa.

Eräässä median lähteessä kerrottiin avoimista työpaikoista eli TOP 15 lista ja sitä on hyvä siteerata heti alkuunsa: "Koko Suomen Top 15 -listalla paljon pulaa hakijoista on ylilääkäreistä ja erikoislääkäreistä sekä yleislääkäreistä. Pulaa on esimerkiksi kuulontutkijoista ja puheterapeuteista. Tällä listalla ovat myös esimerkiksi hammaslääkärit, erityisopettajat, puhelinmyyjät ja lastentarhanopettajat.".

Yllättävää listalla on se, että pulaa on eritysosaamisesta, joka vaatii erikoiskoulutuksen ja on luvanvaraista. Näitä ei luonnollisesti työkkäri tarjoa kuin alan ammattilaisille. Luvallisia ammatteja meillä on lainsäädännöllisesti runsaasti eli kaikki terveydenhoitoon liittyvät ammattit, sossun tätinäkään et voi tomia ilman asianmukaista koulutusta, kaikki liikenteen ammatit. Rakennusammatit, sillä kuka haluaa, että sähkötyöt on tehnyt entinen paperimies. Ruokapuolellakin tarvitsee jotain tietää ja luonnollisesti tulkin pitää osata jokin kieli.

Sitten päästää hilavitkutin aloihin eli puhelinmyyjät, suoramyyjät ja asiakaspalvelumyyjät. Toistuvasti saan puheluja erilaisista palveluista ja yksi piirre heille on yhteinen eli luotijunamainen laukominen. Super, hyper, mega ja turboahdettu puhuminen ja nimi ja "yritys" menevät ohitse ja sitten alkaa vauhdikas esittely jostain, mistä en ehdi reagoida kuin yksittäisiä sanoja. Jos erehtyy pyytämään uusintaa, niin tahti on sama. Tähän tarvitaan ihan oma ihmislaatunsa, joten vanhana puhelinkeskuksen hoitajana en moista puhetyyliä edes hallitse, sillä se vaati huolellisen arkulaation.

Kunnian arvoisen parkettikosmetologian paikkoja on myös paljon avoinna, mutta jos osaa kodin siivota, niin se ei tarkoita, että kykenee laitossiivoukseen. Ruokaa valmistaa jokainen tavallaan kotona ja siihen ei vaadita hygieniapassia, kokkaustaito ei siis riitä raavintola-alalle.

Fyysinen tai pyykkinen kyky toimia toisissa tehtävissä voi oikeasti olla este työn suorittamiseen. Kun pakkotyö on vastaanotettava ja sen haasteellisuus on vaatimatonta tai peräti omaa moraalia ja etiikkaa vastustava, niin työsuoritus jää armottomasti minimiksi. Työttömäksi joutunut työntekijä voi fyysisesti pärjätä saman alan töissä, mutta muutos voi olla rampattava. Kuka palkkaa änkyttävän varastomiehen puhelinmyyjäksi?

Jarmo Palm jatkaa: "Tarjoamme työtä ja sitä on otettava vastaan. Jos sitä ei ota vastaan, niin ei ole siltä osin oikeutettu työmarkkinatukeen.". Palm ei ilmeisesti tiedä, että erilaiset direktiivit veivät monelta mahdollisuuden työskennellä. Monet ovast voimassa vain viisi vuotta ja Kelan päivärahoilla ei sitä kustanneta.

Lisäksi ikä, joka on ollut monelle esteenä työllistymiselle. Kuten aiemmin kirjoitin, niin 45-vuotias on tänäpäivänä jo toinen jalka haudassa. Läkimme kieltävät syrjinnän iän vuoksi, mutta jos olette katsoneet yritysten YT-neuvottelujen jälkeisiä, niin suurin osa irtisanotuista toteutetaan luonnollisen poistuman kautta eli eläke tai eläkeputki. Hiljainen tieto siten katoaa.

Ja luonnollisesti mukaan on otettava pankit. Asuntolaina on maksettava ja sitä ei rahoiteta hilavitkutin töillä. Kelan peruspäiväraha on hiukan yli kolme kymppiä päivä ja vero luonnollisesti 20 pinnaa. Työtuloihin perustuva saattaa olla tuhansia euroja, joten parin kuukauden karenssi ei välttämättä luhista köyhyysloukkuun ja omaisuuden ulosottoon. Toisin on heillä, jotka ovat velkajärjestelyssä eli pienikin takapakki voi koitua kohtaloksi.

Työtä ja toimeentuloa III

SSS synnytti nyt yhteiskuntasopimuksen, joka kouraisee monen sydämessä ja todella syvältä kukkaroa. Työttömyysvakuutusmaksu nousee 0,85 % ja työeläkemaksu 1,2 % työntekijöiltä ja vastaavasti alenee työnantajilla. Tuloverotusta kiristetään tuntuvasti.

SSS on ollut nyt vallassa vajaan vuoden ja U-käännöksiä on tehty valtavasti eli toisin sanoen kaikki vaalilupaukset on poltettu ekokemin kattiloissa. Itse pääpiru Sipilä, hallitusohjelmaansa on kirjannut: "Kokonaisveroaste ei vaalikaudella nouse ja työn verotusta kevennetään.".

Median moninaiset taulukot kertovat 0,43 % - 1 % korotuksista veroihin, joka merkitsee euroja satasista tonniin. Mistähän lienevät moiset taulukot tehneen, sillä verrattuna viime vuoden verokorttia tämän vuotiseen, niin pelkkä tulovero on kohdallani nousut vaivaiset 13 %, joka minun kohdalla tarkoittaa paria tonnia vuodessa eli kuukaudessa reilun satasen, kun lisäyksiin tulevat nämä muutkin veronluonteiset maksut.

Päivähoitomaksut kallistuvat tuntuvasti, joka syö nimen omaan lapsiperheiden ostovoimaa. Monelle lapselle tuskin pystytään investoimaan edes kireää pipoa ja puuleluja. Sairastumista ei sentään rangaista, joten lienee ainoa paikka johon ei nyt koskettu ja kätilöt saivat pitää viikonloppulisänsä.

Aamun aviisissa haastateltu kätilö kertoi tienaavansa 40 000 euroa vuodessa eli meikäläisen liki kolmen vuoden palkan verran. Kyllä nyt harmittaa, että synnyin sukuun, jossa nivelrikko on jo varhaisessa keski-iässä vammauttava. Tulotasoni olisi ihan jotain muuta, jos vielä pystyisin lasareetissa toimimaan.

Vuosityöaika pitenee kahdellakymmenellä neljällä tunnilla ja rahatta. Rahtipuolella on tyypillistä, että teet tätä ilmaista työtä paljon. AKT:n tessin mukaan kuskin pitäisi saada 13-14,5 euroa tunnilta, mutta tätä harvoin noudatetaan vaan palkka maksetaan kilometrien perusteella eli 60 ajettua kilometriä on yksi tunti. Siitä, että odotat uutta lastausta viikon, niin ei yleensä makseta kuin päivärahat. Meillä mittarissa on prosenttipalkkaus (AKT:n tessin mukaiseen palkaan ei pienyrittäjillä ole varaa,joten siinä on myös tuo prosentti mahdollisuus), joten vaikutusta ei ole. Tolpalla kun nökötät pari tuntia, niin latin latia ei tule. Tervetuloa, muutkin notkumaan puuhamalle.

Mielenkiintoista oli lukea Nordean pääekonomisti Aki Kangasharjun lausuntoja. Hänen mielestään sopimus ei ole riittävä ja hän on hyvin pettynyt, että paikaillisesti päästään sopimaan, joten hän loihi lausuman: "Pitäisi saada sitä joustoa, mitä modernissa globaalissa taloudessa tarvittaisiin palkanmuodostuksesta ja työajoista ja lomista sopimiseen." Koska pankit alkavat joustaa, sillä pankit ovat ne jotka herkimmin ajavat yritykset konkurssiin ja asunnot ulosottoon. Omaisuus joutuu huijariyritysten haltuun myytäväksi, joka myy ne pilkkahintaan. Voi kun silloin 1990-luvun pankkiriisissä Suomi olisi tehnyt kuten Islanti tuossa takavuosina eli ajoi pahat pankkinsa nurin.

No, joka tapauksessa meidän talouden ostovoima alenee tuntuvasti, joten siirtyminen omavaraistalouteen tulee ajateltavaksi asiaksi. Potut on jo omasta maasta. Mato-onki kouraan siis ja parit kanat kuopsuttamaan. Saakohan asemakaava-aluelle hankkia pari possua ja lehmää?

Vielä sananen työstä, jota tämä sopimus lupailee. Niitä ei tule. Nuoria ei palkata, ellei ole työkokemusta ja mistäs pirusta sitä hankit, kun ei kukaan kokematonta ota duuniin. Sukukypsässä iässä ei naisia mieluusti oteta, koska on vauvavaara. Tänä päivänä 45-vuotias on jo toinen jalka haudassa, joten kuka niitä nyt palkkaa, sillä nehän voivat sairastua tai vammautua ja se sitten maksaa. Jotenkin on sellainen tunne, että 45 ja sekalainen kokoelma plussia, pitäisi sairastuttuaan menehtyä mahdollisimman nopeasti.

Juu ja sitten on työllistettävä ne poloiset pakolaiset, jotka hallitsevat kaiken muun paitsi Suomen tai Ruotsin puhumisen ja kirjoittamisen. Heihin palaa yli miljardi vuodessa ja kenenpä selkänahasta summa raavitaan kuin tavallisen duunarin.

Erittäin mielenkiitoiseksi aiheen tekee vielä se, että hallitus ja eduskunta eivät osallistu talkoisiin. Kesälomat on pitkät, sopeuttamisrahaa maksetaan 1-3 vuotta, kun vaalilupaukset olivat tehneet turhan monta U-käännöstä. Yritysherrat saavat muikeat optiot, mutta investointeja Suomeen ei tehdä.

Työtä ja toimeentuloa II

Kalevalainen mieli kuohahti päivän media antimien vuoksi ja sille oikeutetusti salkoihin on noussut liput.

Eilen Jari Lindström, joka toimii oikeus- ja työministerinä, lohkaisi muutoksia työttömyysturvaan. Työttömän ammattisuojaa rajoitetaan nykyisestä kolmesta kuukaudesta ja saatetaan jopa poistaa kokonaan. Työttömän ammattisuoja tarkoittaa sitä, että kolmen kuukauden jälkeen olet velvollinen ottamaan vastaan minkä tahansa tarjotun työpaikan oli ammattikoulutuksesi mikä tahansa. Sinun on otettava vastaan siivoojan paikka vaikka oma ammattisi olisi liikennelentäjä.

Asian tekee hyvin mielenkiintoiseksi se, että ihminen voidaan pakottaa tekemään työtä, johon hänellä ei ole fyysisiä tai psyykkisiä kykyjä. Otan itseni esimerkiksi eli jos nyt joutuisin työttömäksi, niin minun tulisi ottaa vastaan hoitajan sijaisuus (en ole pyytänyt mitätöimään oikeuksiani), johon fyysinen kykyni ei enää riitä ja sen vuoksi jouduin kymmenisen vuotta sitten lopettamaan. Samaan tilanteeseen törmäsin kunnalla, kun yritin saada kevennettyä työtä eli arkistoon en päässyt, kun minulle olisi pitänyt järjestää sijainen ja nivelrikosta kärsivälle tarjottiin pari helppoa hommaa eli parkkipirkko tai kouluavustaja. Just joo.

Entäs työttömäksi jäänyt DI, joka jotui ottamaan vastaan mummojen kusetustyön eli puhelinmyyjän työn, hänet potkitiin pois, kun tulos jäi huonoksi. Taisi DI ajatella kuin isoisäni eli vain pankkia ja verottajaa saa kusettaa, muita ei. Yksi ajaa nyt taksia, kun muuta ei saa ja sieltäkin on tuotto alentunut siihen tahtiin, ettei tuntipalkkaa uskalla laskea, joka jää paljon alle kuuden euron.

Pari päivää sitten oli mediassa kirjoitus, että yksin asuvalla ei enää ole varaa maksaa vuokraa. Muistui mieleeni yksi vanhusasiakas takavuosilta. Hänellä oli omistusasunto vanhassa kiinteistössä ja vastineita oli korotettu useasti remonttien vuoksi. Laskimme yhdessä tulevan vastikkeen korotuksen ja kappas vaan, vanhukselle jäi käteen eläkkeestään vähemmän kuin ulosoton suojaraha. Elä nyt siinä.

Suora lainaus: "Työttömyysturvaa pitää Lindströmin mukaan muuttaa niin, että työn vastaanotto kannattaa aina, myös jos palkka jää pienemmäksi kuin ansiosidonnainen työttömyysturva." Herra Lindström ei taida tietää, että moni ansaitsee nykyisessä työssäänkin jo vähemmän, mitä olisi työttömyyskorvaus. Hän ei myöskään tiedä, että Kelan maksamasta työttömyyskorvauksesta tai sairaspäivärahasta menee aina veroa 20%. Työntekijä maksaa työttömyysvakuutusmaksua ja mahdollisesti AY-liikkeelle jäsenmaksua, joka kattaa työttömyyden ajan. Ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen ei maksa AY-liike vaan samoista verorahoista toinen saa kaksi tonnia ja toinen viisisataa. Kuulostaa hieman epäreilulta.

Jari Lindström (ps) on pelkkä paperimölli, joka on sattuman kautta päässyt ministeriksi. Nyt sinulla on suojatyöpaikka vuoteen 2019 asti. Kun meidän kaltaiset pettyneet kansalaiset emme heitä enää äänestä saa hän sopeutumisrahaa 1717,83euroa kuukaudessa (veron määrä ei ole toimituksella tiedossa). Tämän hän saa vaikka työllistyisi muualle vaikka takaisin paperimölliksi, jotka lakkoilemalla ovat paperiteollisuuden siirtäneet muualle. Jari, pikku vinkki, mun ansiotulo viime kuussa jäi puhtaana käteen 973,26 euroa eli kympin enemmän kuin ulosoton suojaraha. Ministerinä saat nyt liki kymppitonnin kuussa ja kulukorvaukset.

Moni joutuu vielä vähemmällä toimeen tulemaan. Käteen jäävällä osuudellan maksetaan vuokra tai asuntolaina, ruoka, vesi, sähkö, lämmitys ja minunkin kohdalla korotetut lääkemaksut ja ilman niitä olen työkyvytön.

Mitäs ajattelit tehdä Jari erilaisille direktiivikoulutuksille? Minun pitää joka viides vuoksi maksaa euroja X ja kuunnella itsestään selvyyksiä (saattaa tulla muutoksia lyhyemmästä ajasta). Tämän lisäkasi maksan poloisen palkkani ansaitakseni vielä viraomaismaksun ja pässinpäät. Monella alalla nämä ovat vielä tiukemmat. Tosin EU uskovaiset ovat hyväksymässä vapaan rahtiliikenteen ja Herra Soinikin sitä kannattaa, joten nekin työt valuvat jonnekin muualle ja vaihtoehdoksi jää vain mummojen kusetusfirmat, joilla avoimia työpaikkoja on runsaasti tarjolla.

Valtio on tukenut Nokian työttömäksi joutuneita. Kevan poispotkittu (viran väärinkäytökset) Ailus sai erorahaa minun kolmen vuoden palkan verran ja lisäksi hän saa eläkettä tuhansia euroja kuussa.

Nyt herää kysymys eli mihin minun maksamat verovarat päätyvät? Herrojen elättämiseen vai pakolaisten ylläpitoon? Voisinko maksaa veroni korvamerkittynä johonkin vai onko minun oikeasti elätettävä kaikkia Irakista paenneita "sydän kirurgeja". Jos kansanedustaja ja ministeri saa kuukaudessa sen, minkä minä saan vuodessa, niin joku on ketuillaan.

Sipilästä uskottiin paljon ja ja muutamassa kuukaudessa pettymys on suuri. Stubb on pelle ja pellenä pysyy. Soini on nyt näyttänyt näyttänyt karvansa ja se on ollut monelle karvas kalkki. SSS hallitus on juottanut myös kansalle karvaan kalkin. Minun veroprosenttini nousi kerrasta 13 % eli se verotuksen keventämisestä. Lisäksi maksan työeläkemaksuja ja työttömyysvakuutusmaksuja viime vuotta enemmän. Yle vero on taas ihan oma huiputusmaksu, sillä sieltä ei näytetä kuin uusintoja. Polttoaineen hinta on alentunut, mutta sen vero on sama.

Kuten aiemmin kirjoitin, niin ruoka on halventunut. Tosin niille, jotka vielä osaavat laittaa ruokaa. Kädettömille kun einekset maksavat edelleen paljon. Nyt herää pieni kysymys omavaraistaloudesta eli saako asemakaava-alueella kasvattaa tuotantoeläimiä?

Pikkuisen mietitytti myös aamun aviisissa ollut kertomus, jossa perheen äiti myi seksiä, jotta sai rahat vuokraan ja autoon.

Elämän poluilta löytyneitä VII

Silloin armoitetulla 1970-luvulla televisio-ohjlemia tuli yleensä iltaisin. Eräänä päivänä eli 24.4.1976 alkoi erikoislähetys. Isi keskeytti leikkimme ja sanoi: "Nyt kaikki hiljaa.". Muutama päivä aikaisemmin oli tapahtunut jotain kamalaa. 40 ihmistä oli kuollut vakavassa onnetomuudessa ja koko Lapuan kunta oli halvaantunut.

Neljäkymmentä valkoista arkkua ja kirkon kellojen hiljainen ääni. Jäimme katselemaan hautajaisia, jossa haudattiin 40 vainajaa, valkoisissa arkuissaan. Presidentti Kekkonen osoitti myös kunnioitustaan vainajille, kuten koko valtioneuvosto.

Itselläni on tuosta televisioinnista mielessä vain tuo arkkurivistö ja musiikki eli Albionin Adacio https://www.youtube.com/watch?v=MfkzNNaXFyo

En pitkään aikaan pystynyt kuuntelemaan tuota, mutta nyt huomaan, että siinä on toivon sävel. Ensin sävy on synkkä, mutta myöhemmin se nousee toivoon.

Toivon, että jokainen voisi löytää toivon, mys vaikeuduen edessä. Vaikea muisto lohduttaa, sillä isi kertoi meille kaikesta ja olimmehan isin ja äiti kanssa oppineet ensiapua ja pelastusta Ja kaikkea muuta elämän polulla tarpeellista.

Orvoiksi jääneille lapsille järjestettiin apua. En tiedä mitä heille kävi, mutta toivon, että he saivat elämän järjestykseen. Osasta tuli osaorpoja muutamasta täysiorpoja. Heille lähetimme vaatteita, rahaa, lejuja. Toivon, että lahjamme lohdutti heitä.

Turvallista tunnistusta

Kylläpä yllätyin kun sain Danske Bank:lta kirjeen, jossa pyydettiin kopiota henkilötodistuksesta. Tiliä minulla ei tuolla enää ole. Sisältö alkaa näin: "Turvallisen asioinnin ja parhaan mahdollisen palvelun varmistamiseksi haluamme tuntea kaikki asiakkaamme mahdollisimman hyvin. Myös lainsäädäntö edellyttää, että pankkien tulee tunnistaa ja tuntea asiakkaansa sekä ylläpitää tietoja asiakassuhteen aikana.".

Viimeiset sanat hieman kolahti eli ylläpitää tietoja asiakassuhteen aikana. Sain juuri tapaturmayhtiöstä tiedonannon, että tapahtuma on kirjattu ja tietolähteenä oli käytetty heidän tietokantaansa ja yllättäen sukunimeni on vielä tyttönimi eli se niistä rekistereistä.

Tästä heräsi pieni kysymys eli henkilötodistukseksi kelpaa passi ja henkilökortti, jonka kohdalla mainitaan, että pitää olla voimassaolopäiväys, joten jos joutuu nuo kupongit uusimaan, kun ovat menneet vanhaksi, niin tarvitseeko lähettää uusi kopio. Hyväksyttävä henkilötodistus on myös 1.10.1990 jälkeen myönnetty ajokortti. OK, ajokortti on tuolloin hankittu ja voin kyllä vakuuttaa, että kahdeksantoista kesäisen naamakerroin on ihan jotain muuta kuin yli nelikymppisen. Pitääkös tästäkin lähettää kopio uusiksi, jos sen syystä, toisesta tai kolmannesta joutuu uusimaan.

Miten voin olla varma, että kopiota henkilötodistuksestani ei käytetä väärin? Moni ei halua nettiin kaikkia asioita, joten onko vaarana, että kuva- tai asia tiedot karkaavat. Pankkeja vastaan on tehty paljon hakkerointeja, tosin sillä edellytyksellä, että niiden nettiyhteys toimii.

Sitten kirjeessä on vielä uhkaus eli jos et lähetä, niin tilin käyttörajoitus astuu voimaa eli korttisi ei toimi, laskuja et voi maksaa etkä saa käteistä seinästä. Tuntuvat pankit olevan tullia tehokkaampia syynäämään.

Itselle jäi epäselväksi se, mihin tällä pyritään. Nykyisin joudun selittämään pankkivirkailijalle sen, että joudun vaihtamaan isoja seteleitä pieniksi (vaihtokassa). Jos talletan seteleitä, niin joudun selittelemään niiden alkuperää ja tasan varmasti ne ei ole tulostimesta saatuja. Rahaa ja valuuttaa olen kyllä pessyt, mutta ainoastaan pesukoneessa ja viimeksi siellä kävi Tanskan kaksikymmentä kruunua (viime kesänä), jos tuli melkoisen puhdas. Yleensä ihmisten tilille kolahtava raha on palkkarahaa, joka maksaa tunnistettava yritys tai eläkevakuutusyhtiö tai jokin muu vakuutusyhtiö ja Y-tunnus on heillä kaikilla, kuten myös Kelan tai sossun maksuilla. Joku saa Valtionkonttorista ja sekään ei liene mikään salaseura. Näistä tilille kolahtavista rahoista ei täten jää verottajakaan näppejään nuolemaan.

Kirjeessä oli myös ohjeet, miten lähettää. Hieman huvitti viimeinen kohta eli "Mikäli et pysty lähettämään valokuvaa tai kopiota henkilötodistuksestasi, tule käymään konttorissamme ja me otamme henkilötodistuksestasi kopion.". Tähän pitää varata aika etukäteen. Minun kotipaikkakunnalta tuo pankki poistui jo kolme vuotta sitten (löytyy tuo vanha osoite vieläkin netin siivottomasta avaruudesta) ja nykyisin se löytyy reilun parin kymmenen kilometrin päästä. Monella matkakilometrejä taitaa tulla huomattavasti enemmän.

Hieman katosi luottamus moisen pyynnön vuoksi. Laki vaatii myös, joten onko laki jotenkin pielessä, sillä rekisterilaki sanoo ihan muuta. Nähtäväksi jää taas kerran, mitä tuleman pitää.

Joka vuotinen lumisota

Kun lehdet ovat pudonneet puista, päivä lyhentynyt ja vesisade on lähes loputon ynnä päivän harmaus loputon, niin alamme toivoa pakkasta ja lunta, joka toisi valoa pimeyteen. Jossain vaiheessa talvea (riippuen lumisateiden määrästä ja esiintyvyydestä) alkaa lumitöiden tekeminen risomaan ja erityisesti aurakuskit, jotka saapuvat paikalle, juuri kun olet pihasi ja porttisi puhdistanut, tuupaten siihen melkoisen vallin.

Manausta auroille riittää. Eikö sitä saatanan lapaa saa käännettyä portin kohdalla? Hidastaa kunnossa pidon mukaan hommaa ja se ei käy. Kun siinä perkeleen aurassa on kaappari, niin miksi sitä ei käytetätä. Ks. edellinen kunnossapidon vastaus. Miksi aurat paahtaa kuin Vatanen radalla ja sitten portilla on lunta puolentoista metrin levyinen massa? Kun vallit talven myötä nousevat on ajatteva vauhdilla, jotta aurattava lumi saadaan vallin päälle, jos näin ei tehdä, niin lumi vierii taikaisin tielle. Eiks toinen aura voisi tulla perässä ja puhdistaa portit? Ei käy, sillä kustannukset tuplaantuisivat.

Lisään tuohon kattavaan mediasta poimittuun käsitykseen vielä omani ja siihen saamani vinkeän vastauksen.

Kuvat ovat tältä päivältä ja kuten kuvista näkyy niin auravalli on kokonaisuudessaan MINUN portilla. Naapurin portilla ei ole kuin pihan tekemättömän lumityön verran sekä tievieruksen valli on hyvin matala.

Miksi aina MINUN puolelle aurataan koko saatanan knööli, joka tiestä irti saadaan revittyä? Eikö koskaan voida aurata toisin päin, jotta pariton puolikin pääsisi osalliseksi? Näihin kysymyksiin hain vastausta muutama vuosi sitten, kun kevään koittaessa tie karhuttiin runsas lumisen talven jälkeen. Tällöin tiekarhun etulevy oli käännetty portillani pihaan yli metrin matkalta ja massa jysäytetty puska-aitaa vasten (kork. 97 cm ja leveys 135 cm, pituus 68 cm)). Tiekarhu oli sitten peruuttanut hieman ja jatkanut matkaansa, jolloin mahaterän tuoma paksu massa levisi sitten portille yli kuudenkymmenen sentin tiiviiksi massaksi. Tällöin pyysin kaupunkia perustelemaan ja vastaus oli todellinen yllätys.

Kartoissa on merkitty lumen kokoamisalueeksi parillisten talojen puoli, sillä parillisen puolella on kartassa puistoalue. Nyt törmäämme jälleen teorian ja käytännön todellisuuteen, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Vuonna 1952 on silloisen kauppalan geodeetti piirtänyt uudelleen aluemme tonttikartat (yhden korttelimme talo on niiden viivojen vuoksi puoliksi kaupungin puistoalueella). Alkuperäisenä ajatuksena on ollut tien leventäminen kapeasta ja yksisuuntaisesta, kaksisuuntaiseksi, leveäksi tieksi ja tielinjaa muutettiin siten, että parillinen puoli menettää puska-aitansa ja parillisilta otetaan tuo tienlevennys osuus ja tämä johtuu ainoastaan rakennusten sijoittelusta tontilla. Tuolloin siirrettiin rajapyykit uusille paikoilleen eli siihen mihin tien piti leventyä. Tuossa vanhassa korttelikartassa levennysalue on merkitty puistoksi ja koska tietä ei vieläkään ole levennetty, niin meidän asukkaiden puska-aidat ovat yhä paikoillaan ja koska alue on vanha, niin ovat myös aidat, jotka on istutettu 1910-1930-luvuilla ja kukapa nyt aitaansa poistaisi, kun virallisissa papereissakin on teksti: "Ennen tienlevennyksen tekoa on alue pidettävä puistomaisessa kunnossa.".

Tästä päästään oletukseen, että virkamiehelle on totta vain se, mikä seisoo virallisessa paperissa ja sen ammoin leimallaan vahvistanut ylempi virkamies on määrännyt. Tuo yli kuusikymmenvuotias korttelikartta kertoo kunnossapitopäällikölle, että lumitila on tuolla puolen ja kunnossapitopäällikkö kertoo sen aurakuskille, joka vain toteuttaa esimiehensä määräystä. Ja minä sitten lapioin. No pysyypähän kunnossa toisin kuin tien toinen puoli.

Kai muistatte tämän, kun seuraavaksi kiroatte auravallia :)

Talven ihmemaa

Päivä 1.

Sataa lunta. Ensilumi on sitten kaunista. Luonto tulee kauniin valkoiseksi ja mieli piristyy, kun ei ole enää niin pimeää. Tein vaimolleni ja itselleni lumumban ja istuimme ikkunan ääressä katsomassa hiutaleiden leijumista kevyesti maahan ja peittämässä puun oksia. Todella kaunista. Lapset nauttivat ja tekevät ulkona lumienkeleitä. On kyllä upeaa, että täällä pohjoisessa on sentään neljä vuodenaikaa.

Päivä 2.

Heräsin ja katsoin ikkunasta ulos. Koko maiseman peitti kristallinkirkas uusi lumi. Hieno näky. Jokaisella puulla ja pensaalla oli valkoinen kaapu. Tein talven ensimmäiset lumityöt ja nautin joka kolallisesta. Kolasin sekä pihan että jalkakäytävän. Myöhemmin päivällä teknisen viraston aura aurasi tien ja työnsi lumen portin eteen. Kuljettaja hymyili minulle ja vilkutti. Minäkin vilkutin hänelle ja kolasin portin taas auki.

Päivä 3.

Viime yönä satoi vajaat 15 cm lunta ja pakkasta on kymmenen astetta. Pihakoivuista katkesi muutamia oksia lumen painosta. Tein lumityöt. Ja taas saatuani työt valmiiksi, tuli aura-auto. Lumi oli tällä kertaa ruskeanharmaata ja kasautui taas portin eteen. Kadulla ollut auto jäi vallin taakse. Pari tuntia sai huhkia ja hiki tuli. Savuhormiin oli tuiskuttanut lunta ja takkaa lämmittäessä muuri halkesi, no – onneksi on sähkölämmitys.

Päivä 4.

Sää lauhtui, lumi suli sohjoksi, joka jäätyi liukkaaksi, kun pakkanen taas kiristyi. Kaaduin perseelleni jalkakäytävälle. 150 euroa poliklinikkamaksua, mutta onneksi mitään ei ollut poikki, selkä ja toinen jalka ovat aivan sinelmillä ja pienikin liike sattuu. Sääennustus lupasi lisää lunta.

Päivä 5. 

Taas kylmenee. Myin vaimon auton ja ostin maasturin, jotta hän pääsisi töihin. Auto liukui kuitenkin päin kaidetta ja oikea etukulma meni aika pahasti kasaan. Viime yönä satoi reilut 15 cm lunta. Molemmat autot ovat aivan suolassa ja kurassa. Tiedossa lumitöitä tänään. Se perkeleen aura ajoi meidän ohitse kaksi kertaa. Nyt se saatana kasasi sellaisia useamman kymmenen kilon jäälohkareita portille. Venäytin selkäni niitä nostellessa, lekuri veloitti kuvineen 350 euroa. Jääkasan ammuin auki rakennusvaiheessa jemmaan jääneellä dynyllä. Aita hajosi samassa rytäkässä aivan silpuksi. Yksi lohkareista rikkoi olohuoneen ikkunan ja voi Jeesus, että nyt talossa onkin vasta kylmä.

Päivä 6.

Kaksikymmentä astetta pakkasta. Lisää tuota perhanan lunta. Pihalla ei ole yhtään puuta tai pensasta, joka ei olisi vahingoittunut. Sähköt oli poikki melkein koko yön. Yritin pitää talon lämpiminä kynttilöillä ja petrolilämmittimellä, joka tosin roiskaisi hiukan yli, syttyi tuleen ja oli polttaa koko talon. Sain onneksi matolla tukahdutettua liekit, mutta sain toisen asteen palovammoja käsiini ja silmäripset ja kulmakarvat paloivat. Auto karkasi käsistä matkalla poliklinikalle ja hajosi lunastuskuntoon. Aamulla oli koko perhe jäässä ja lapset sairastuivat. Lekuriin meni yhteensä 500 euroa.

Päivä 7.

Tuota vittuperkeleen valkoista paskaa tulee koko ajan. Kaikki saatanan vaatteet pitää olla päällä, jos haluaa käydä postilaatikolla. Jos saan käsiini sen kusipään, joka ajaa tuota aura-autoa, niin revin siltä pään irti. Se on varmaan kulman takana kytiksessä ja odottaa, kunnes saan jalkakäytävän puhtaaksi! Sähköt taas poissa. Vesijohto jäätyi umpeen, patterit ja molemmat vessanpytyt halkesivat. Remonttiarvio on liikkeen mukaan 35 tuhatta euroa, kun laatoitukset menevät märkätiloissa uusiksi. Näytti siltä siltä, ettei katto kestä lumen painoa ja päätin pudotella pahimmat paakut pois. Tipuin katolta ja nyt jalka on murtunut. Lekurilasku taitaa mennä yli kolmen tonnin.

Päivä 8.

Saatana, 15 perkeleen senttiä uutta vitun lunta ja vitun räntää ja vitun jäätä, ja herra yksin tietää mitä paskaa sitä taivaasta viime yönä tuli. Vaimo jätti minut ja vei lapset, muutti kuulemma jumppaohjaajansa kanssa Espanjaan. Auto ei lähde käyntiin, ei edes inahda. Luulen, että minusta on tulossa lumisokea. En pysty liikuttamaan varpaitani. En ole nähnyt aurinkoa viikkoihin. Ennusteissa luvataan lisää lunta. Viima tekee ilman purevaksi. Yritin osua aura-auton kuljettajaa jäähakulla, mutta se pääsi pakoon, kun kainalosauvoilla ei tuossa saatanan hangessa pääse minnekään. Huomenna viritän sille perkeleelle tielle miinan.