Muutama päivä sitten julkaistiin kirjoitus, jossa kerrottiin "Riikan" tarina köyhästä lapsuudesta. Hänen kohtalon jakaa yli 126 000 lasta. Mitään ylimääräistä ei voi hankkia, ei harrastaa, ei käydä missään, saati sitten lomamatkailla. Jokapäiväinen leipäkään ei ole itsestään selvyys. Vähävaraiseksi luokiltellaan jos yksilön tulot ovat alle 60 % keskitulosta, joka lienee noin 2940 €/kk. Lasten lisäksi köyhän kohtalon jakaa monet aikuiset ja vanhukset.
Lainaan pätkän tuosta "Riikan" tarinasta: "Kymmenvuotiaana ahdistus kasvoi niin suureksi, että Riikka teki
päiväkirjaansa laskelman. Se oli kolme sivua pitkä. Siinä Riikka laski,
miten paljon äidillä menee rahaa hänen elättämiseen. Sitten Riikka
selvitti netistä, mitä hautajaiset maksavat.
Hautajaiset tulivat halvemmaksi.". Ja kalliksi nekin tulevat vaikka vainaja on omasta takaa.
Kyllä niin aikuista kuin lastakin alkaa ahdistaa. Lapsen etu tietysti on, ettei tarvitse katsoa laskupinoa peruselämästä ja miettiä ketä laskuttajaa tällä kertaa lepyttäisi. Jos vuokrat jäävät maksamatta, niin huomaa hyvin pian olevansa asunnoton. Veden- ja sähkön jakelu katkaistaan melko nopeasti, kun rästejä alkaa syntyä. Monesti kodin vakuutukset on jo irtisanottu maksurästien vuoksi. Lääkkeistä on jouduttu pihtaamaan ja se alkaa näkyä jo työkyvyssä tai sairaus hoitamattomana tai osin hoidettuna on edennyt jo uudelle tasolle. Luottotiedot ovat luonnollisesti jo historiaa.
Vähävaraiseksi voi päätyä moni ja sen kesto vaihtelee. "Riikan" tarina juontuu vanhempien avioerosta. Vähävaraisuus voi olla seurausta myös puolison työttömyydestä (tai molempien), sairaudesta tai puolison kuolemasta. Valitettavasti moni on tuiki tietämätön lesken eläkkeestä. Moni nainen jää melko tyhjän päälle, jäädessään eläkkeelle, sillä kotona lapsen kanssa vietetyistä vuosista ei eläkettä kerry.
Kun syystä tai toisesta ahdinko koittaa, niin uhkana on oman kodin menetys. Kun on aikanaan koti tullut hankittua omaksi, niin laina on mitoitettu työ tulojen mukaan ja pankki on melko joustamaton näissä asioissa. Monesti on myös käynyt niin, että kodin hinta on pudonnut ja sillä ei velkaa saa katettua. Näitä arvonsa menettäneitä rakennuksia on myös kaupungeissa vaikka yleinen harhaluulo on, että niitä on vain maaseudulla.
Jos keskitulona pidetään tuota 2940 €/kk, niin siitä 60 % on 1764 €/kk ja tästä verot pois. (Toimituksen huomautus, että lukujen taustalla on yksi aikuinen ihminen, lapsilisät muuttavat summia). Siitä sitten maksetaan asumiskulut, ruuat, vaatteet, hygieniatuotteet, tietoliikenne, harrastukset, jne. Saattaa tehdä tiukkaa. Vielä tiukemmaksi menee, jos putoaa Kelan perustyöttömyyspäivärahalle, joka on 703 €/kk ja Kela luonnollisesti pidättää veroina tuosta vähintään 25 %, joten käteen jää 527,75 €/kk eli käteen jää päivässä 17,59 €. Tällä sitten pitäisi maksaa eläminen. Pienipalkkainen työntekijä, jolla on töitä sen verran, että osa-aikaisen työttömyyden ehdot eivät täyty ja hän sairastuu ja Kelan listoille. Nyt mennään jo todella tiukalle. Sairasajan palkka määräytyy palkan mukaan. Esimerkkihenkilön vuositulo on noin 14 000 ja tästä verot pois. Hän on pärjännyt rimaa hipoen palkallaan, mutta mihinkään ylimääräiseen ei ole ollut varaa. Sairauspäiväraha on 590,60 €/kk ja tästä verot pois eli tuo 25 %, niin käteen jääkin päivässä enää 14,99 €. Jopa vouti on armollisempi eli ulosoton suojaraja on 22,60 €/päivä. Viimeisen esimerkin kohdalla ei enää ole muuta mahdollisuutta kuin ottaa lakki kiltisti kouraan ja lähteä kerjuulle kunnan sosiaalitoimeen. (Toimituksen huomautus, kaikki luvut ovat oikeat).
Aikuinen osaa sopeutua lasta paremmin. Lapsella, jolla ei ole harrastuksia, leluja ja oikeanlaista kännykkää on heikoilla ja helposti kiusattavaa. Aikuiselle moiset voivat olla turhuuksia, esimerkiksi vanhalla simpukkakännykällä pärjää hyvin. Lapsen näkökulmasta asia onkin toinen. On noloa, kun ei ole esitellä uutta lelua tai ei kännykkä ole viimeistä huutoa ja penaalikin väärää mallia. Koululaisella on kuitenkin pieni etu puolellaan eli kouluruokailu. Hän saa edes kerran päivässä vatsansa täyteen, mutta aikuinen jää vähälle ruualle, sillä hän ajattelee lapsen etua.
Kun rahaa ei ylimääräiseen ole, niin tingitään monesta. Ruoka on yksi ja jokainen vanhemman polven opiskelija muistaa makarooni ja tonnikala ateriat (tosin tonnikala on nykyisin kaikkea muuta kuin halpaa). Parilla eurolla kokkaa jo melko ison ruoka-annoksen, kun hieman hintoja tutkailee. Tosin ateriat tuppaavat olemaan melko samanlaisia päivästä toiseen. Kiinteät kännykkä ja internetyhteydet ovat aikaa sitten vaihtuneet prepaid versioon. Parturit ja kampaamot ovat jo historian siipien havinaa. Onneksi miehilläkin voi nykyisin olla pitkä letti tai sitten saksitaan itse. Viihdeillat ovat myös mennyttä. Pimeässä on hyvä olla, joten säästyy sähköä. Vaatteet oli joskus aatteet, mutta nyt kirpparilta tai samat vanhat, liki loppuun kalutut. No eipä juuri muualla tarvitse käydä kuin kaupassa, joten ne kelpaa, on siellä huonomminkin pukeutuneita. Vettä voi säästää huuhtomalla kahvikupin pikkuruisella vesitilkkasella, niin sitä voi käyttää monta, monta kertaa. Puhtaudesta ei voi paljon tinkiä, sillä silloin ympäristö helposti arvelee mopon lähteneen käsistä nestemäisellä ruokavaliolla. Tosin monelle on tullut avuksi halppiskannu sitruunaista saippuaa, jolla onnistuu myös vaatteiden pesu ja sitä ei tarvita edes paljon käyttokertaa kohden.
Kaupungissa asuvilla on ruuan kanssa enemmän ongelmia kuin vanhoissa omakotitaloissa tai maalla asuvilla, sillä ruokaan saadaan täydennystä omasta maasta. Toki sillä edellytyksellä, että kunto riittää maan muokkaamiseen ja istuttamiseen. Siemenet maksavat myös yllättävän paljon. Kuitenkin itse tekemällä säästää paljon.
Jäin kerran miettimään vanhuksen kertomusta. Hänellä oli hyvin pieni eläke ja vanhassa kerrostalossa omistusasunto, joka on rakennettu 1920 luvun lopulla. Taloon tehtiin katto- ja putkistoremontti. Tämän jälkeen vastikekulut nousivat ja hänelle jäi käteen alle kymmenen euroa päivässä, kun vastike oli maksettu ja siitä piti kustantaa sähköt, lääkkeet ja ruuat sekä perustarpeet. Asumistukea saavien vanhusten määrä on lisääntynyt voimakkaasti.
Kun luin tuon "Riikan" tarinan, niin tunnen lapsuuteni rikkaaksi, vaikka kaikkea ei aina ollut. Kun jollain lelulla ei hetkeen leikitty, niin se vietiin piiloon vaatekaapin ylähyllylle ja vaihdettiin leluun, jolla ei oltu leikitty, niin se oli taas mielenkiintoinen. Alunperin asuimme kerrostalossa ja kun Xtie 12 N 95 (O rapussa oli lastentarha ja lapset tuppasivat pomppimaan rappuralleilla ja asuntomme oli alimassa kerroksessa, niin isi kypsyi yötyöläisenä jatkuvaan meluun) vaihtui Ztie 24:ksi, niin siellä ei ollut juoksevaa vettä. Vesi tuli ja meni kun jaksoi kantaa. Meillä oli ulkohuussi ja puskasauna, jossa saimme ämpäristä lämmintä vettä niskaan. Alkuun tiskitkin tiskattiin ulkona. Kerrostalossa meillä oli pesukone, mutta uudessa paikassa vesijohto sille tuli postiluukun läpi ja liitoskohdassa oli saavi, ettei lattialle vettä päässyt. Poistovesi ohjattiin saaviin ja se kipattiin pihalle. Oi, että olin onnellinen kuin sain uuden äisin ompeleman vaatteen. Taisi tuohon maailman aikaan vaateet olla pienempiä.
sunnuntai 10. heinäkuuta 2016
lauantai 9. heinäkuuta 2016
Puutteelliset perustaidot
Mielenkiintoinen uutinen ja paljonkohan tämäkin maksoi eli Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tutkimuksen mukaan kuusisataa tuhatta suomalaista ei ymmärrä lukemaansa eikä osaa peruslaskutoimituksia. Tutkittavien ikähaitari oli 16 - 65 ja korostui vanhemmissa ikäryhmissä ja perusteluna oli koulumaailman muutokset ja siitä loihi lausuman työ- ja elinkeinoministeriöstä Maija Lyly-Yrjänäinen: "Vanhemman ikäluokan taidot ovat selvästi huonommat. Se kertoo varmaankin koulujärjestelmän muutoksesta.".
Ok, matematiikka lienee edelleen Elon laskuopin mukaista ja sillä olen hyvin pärjännyt. Ei ole vaihtorahaa antaessa tarvinnut laskinta vaikka aikanaan joukko-oppiakin opettelin kansakoulussa, joka perin pahaksi ja taannuttavaksi onkin määritelty. Kumma kyllä, että vanhemmat kassanhoitajat osaavat antaa takaisin, mutta nuoret tekevät erotuksen kassakoneen avulla. Olisiko joukko-oppi sittenkin hyväksi.
Suora lainaus: "Puutteelliset perustaidot tarkoittavat, että aikuisella on vaikeuksia yksinkertaisten laskutoimitusten tekemisessä tai hänen on vaikea ymmärtää suoraviivaistakin kirjallista tietoa.". Tuo matematiikkahan tuossa jo tuli käytyä, mutta tuo kirjallinen tieto. Virastokielen kaikki tuntevat ja siitä ei selvää saa edes kysymällä viranomaiselta itseltään. Lakikirjan tekstiä osatakseen tulee ymmärtää wanhaa Suomea sekä rivien välienlukutaito on tarpeen. Kela lupasi selventää kuponkejaan, mutta monesti ne ovat täyttä hepreaa (kyllähän joku sitäkin taitaa). Monesti ohjeet ovat hieman ylimalkaisia ja syntyy ymmärrysvaikeus. Sitten asiat muuttuvat ja kun tuotteen nimi on sama, niin ohjetta ei lueta uudelleen ja päivitetty tieto jää saavuttamatta.
Jälleen suora lainaus: "OECD:n tutkimuksessaan suomalaisille esittämät kysymykset olivat suomeksi, mutta OECD ei anna niitä kokonaisuudessaan julkaistaviksi. Siksi Iltalehti käänsi testiin englanninkielisiä esimerkkikysymyksiä suomeksi.". Voit testata itse: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016070721856257_uu.shtml
Tosin tuossakin testissä on muutama pieni hassun kurisuus, joihin helposti lankeaa. Tätä nauroin katsoessani Valliriutta dokumenttia. Oppiakseni kuuntelen vain selostusta, mutta välillä tulee katsottua tekstitystä. Yksi kohta oli kelattava muutaman kerran ja pakko oli uskoa, että kääntäjä yritti päästä helpolla tai jotain muuta. Ja kyllä Sir David Frederick Attenborough sanoi: "Suuri valliriutta on 2400 mailia.". Kääntäjä oli kuitenkin tekstitykseen läiskännyt 2400 kilometriä. Ei mennyt pieleen kuin 1440 kilometriä, sillä tunnettuahan on, että nykyisin yksi maili on 1,6 km, jos jätetään nämä loput pikkun jälkeiset määrät pois ja käytämme perinteistä desimaalien sääntöä kahdesta poikki.
Ja että menisi oikein vaikeaksi, niin julkaisen oman elämänmatematiikan kaavan. 1+1= vähintään kolme kokonaislukua, riippuen parametrien ja niiden suhteesta toiseen. Lisätkäämme hankaluutta eli yleistieto. Milloin Suomi itsenäistyi? Milloin on ukon juhla? Missä on Pohjoismaiden ainoa mauseleumi?
Ok, matematiikka lienee edelleen Elon laskuopin mukaista ja sillä olen hyvin pärjännyt. Ei ole vaihtorahaa antaessa tarvinnut laskinta vaikka aikanaan joukko-oppiakin opettelin kansakoulussa, joka perin pahaksi ja taannuttavaksi onkin määritelty. Kumma kyllä, että vanhemmat kassanhoitajat osaavat antaa takaisin, mutta nuoret tekevät erotuksen kassakoneen avulla. Olisiko joukko-oppi sittenkin hyväksi.
Suora lainaus: "Puutteelliset perustaidot tarkoittavat, että aikuisella on vaikeuksia yksinkertaisten laskutoimitusten tekemisessä tai hänen on vaikea ymmärtää suoraviivaistakin kirjallista tietoa.". Tuo matematiikkahan tuossa jo tuli käytyä, mutta tuo kirjallinen tieto. Virastokielen kaikki tuntevat ja siitä ei selvää saa edes kysymällä viranomaiselta itseltään. Lakikirjan tekstiä osatakseen tulee ymmärtää wanhaa Suomea sekä rivien välienlukutaito on tarpeen. Kela lupasi selventää kuponkejaan, mutta monesti ne ovat täyttä hepreaa (kyllähän joku sitäkin taitaa). Monesti ohjeet ovat hieman ylimalkaisia ja syntyy ymmärrysvaikeus. Sitten asiat muuttuvat ja kun tuotteen nimi on sama, niin ohjetta ei lueta uudelleen ja päivitetty tieto jää saavuttamatta.
Jälleen suora lainaus: "OECD:n tutkimuksessaan suomalaisille esittämät kysymykset olivat suomeksi, mutta OECD ei anna niitä kokonaisuudessaan julkaistaviksi. Siksi Iltalehti käänsi testiin englanninkielisiä esimerkkikysymyksiä suomeksi.". Voit testata itse: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016070721856257_uu.shtml
Tosin tuossakin testissä on muutama pieni hassun kurisuus, joihin helposti lankeaa. Tätä nauroin katsoessani Valliriutta dokumenttia. Oppiakseni kuuntelen vain selostusta, mutta välillä tulee katsottua tekstitystä. Yksi kohta oli kelattava muutaman kerran ja pakko oli uskoa, että kääntäjä yritti päästä helpolla tai jotain muuta. Ja kyllä Sir David Frederick Attenborough sanoi: "Suuri valliriutta on 2400 mailia.". Kääntäjä oli kuitenkin tekstitykseen läiskännyt 2400 kilometriä. Ei mennyt pieleen kuin 1440 kilometriä, sillä tunnettuahan on, että nykyisin yksi maili on 1,6 km, jos jätetään nämä loput pikkun jälkeiset määrät pois ja käytämme perinteistä desimaalien sääntöä kahdesta poikki.
Ja että menisi oikein vaikeaksi, niin julkaisen oman elämänmatematiikan kaavan. 1+1= vähintään kolme kokonaislukua, riippuen parametrien ja niiden suhteesta toiseen. Lisätkäämme hankaluutta eli yleistieto. Milloin Suomi itsenäistyi? Milloin on ukon juhla? Missä on Pohjoismaiden ainoa mauseleumi?
tiistai 28. kesäkuuta 2016
Brexit sen sai aikaan
Mediassa käydään nyt kuumaa keskustelua Britannian perjantaisen äänestyksen tuloksesta ja mediaa seuratessa olen monet naurut saanut erilaisista itkupotkuraivareista. Niitä on media pullollaan sekä erilaisten spesialistien lausuntoja tulevasta eli maalaavat piruja seinille oikein urakalla.
Aloittakaamme itse Euroopan Unionista, joka synnytettiin 1.11.1993 Maastricht:ssä Hollannisssa. Se on jäsenvaltioiden muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto. Unioniin liittymisen edellytykset on se, että on Euroopan maa ja täyttävät jäsenvaltiolle asetetut demokraattiset ja taloudelliset kriteerit. Saipa jopa rauha Nobel palkinnon neljä vuotta sitten. Alkuun siihen liittyivät Läntisen Euroopan maat, mutta tällä vuosituhannella on siihen liitetty Itä-Blokin maita runsaasti.
Moni tavallinen tallaaja ei ole ymmärtänyt EU:n suurta hallintoa ja byrokratiaa. On vaaleilla valittu EU parlamentti, Eurooppa-neuvosto, valtioiden- ja parlamenttien päällystölle, jäsenmaiden hallituksia edustava neuvosto ja se tavallistakin typerämpiä lakeja ja direktiivijejä tehtaileva Euroopan komissio. Porukkaa siellä on noin neljäkymmentä tuhatta ja rahaa se tarvitsee toimiakseen yli sata miljardia joka vuosi ja siitä iso osa kustannetaan meidän verovaroista.
Talous- ja rahaliitto toivat meille euron. Tosin sen arvo on alentunut paljon ja tuskin kriteerit täyttyivät, kun Kreikka hyväksyttiin jäsenmaaksi, sillä maan antamat valheelliset tiedot takasivat euro kriisin. Kreikkaan uhratut varat ovat menneet Kankkulan loputtomaan kaivoon ja se olisi pitänyt heti erottaa, sillä pääsyn takasivat väärennetyt tiedot taloudesta.
Vapaa liikkuvuus EU maasta toiseen oli paljon matkaaville siunaus, sillä ei tarvinnut passeja eikä viisumeja. Yleisellä tasolla vapaasta liikkumisesta tuli kuitenkin valtava haitta, kun unioniin liitettiin köyhät Itä-Blokin maat. Sieltä tuli läntiseen Eurooppaan paljon työikäisiä, paremman elintason toivossa ja näiden kielitato kohdemaassa jäi heikolle tasolle ja tämä muodosti monta ongelmaa. Lisäksi saapuivat sankoin joukoin Bulgarian ja Romanian romani kerjäilemään ja luvattoman usein toiminta täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Liikkuvana kansana he perustavat leirejä ja niiden jäljiltä sotku on hirvittävää. EU on kyllä kehoittanut näitä jäsenmaitaan hoitamaan romanien ongelman, mutta se on kaikunut kuuroille korville.
Turvapaikka- ja maahanmuuttoasiat oli tarkoitus hoitaa yhteneväisesti, mutta tämä ei ikinä toteutunut. Sen vaikutus on nyt nähtävillä, kun Eurooppaan on tullut pilvin pimein Afrikan mantereelta ja Orientin alueelta "pakolaisia". Osa hakijoista on turvapaikan tarpeessa, mutta suurin osa etsii parempaa elintasoa. Tämä ja edellinen kappale sisältävät yhden siemenen Brexit ilmiöön.
Kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin torjuntaa varten perustettiin Europol. Vaan eipä eri maiden viranomaiset paljon terrorismin torjunnassa auttaneet ja tästä hyvänä merkkinä on EU:n päämaja valtion eli Belgian toimet. Terroristeja oli kyllä tutkittu, mutta kun ei niitä kovin vakavasti otettu ja tieto ei myöskään kulkenut, niin sattumuksia tuli.
Brexit voitti niukasti ja nyt Britannissa halutaan uusi äänestys, kun pääministeri Cameron ilmoitti, että EU ero on edessä ja hän myös haluaa erota. Kälykin otti äänestystuloksesta nokkiinsa ja haluaa vaihtaa puoluetta. Vaatimuksia nopeasta erosta on esitetty monin puolin ja toiset haluavat rauhassa paneutua asiaan. Nopeaa eroprosessia kaipaavat vanhoilliset, jotka pelkäävät kansallispuolueiden voittoa ensi vuoden vaaleissa, useissa maissa. Pääministeri Cameron on ilmoittanut, ettei lähde viemään neuvotteluja ja ne siirretään syksyyn. Mutta kuka johtaa eripuraista valtiota?
Skotlanti ja Pohjois-Irlanti äänestivät eroa vastaan ja nyt ilmassa on vahvasti äänestys itsenäisyydestä. Mediassa on haukuttu Brexitä äänestäneet, jotka ovat tyhmiä, kouluttamattomia, maalaisia, vanhoja ja suvaitsemattomia. Osin tämän ymmärrän, sillä monet toimittelijat ovat nuoria ja eräissä kirjoituksissa on esitetty, että jos kuusitoista vuotiaat olisivat olleet äänestysoikeutettuja, niin tulos olisi ollut toinen. Varmasti, sillä he eivät ole nähneet muun laista Euroopaa kuin EU:n aikakausi.
Eräs haastateltu totesi hienosti: "Lontoo on kupla, jossa ei ymmärretä, että muut osat Britannista ovat myös äänivaltaisia.". Meilläkin, täällä kotoisessa Suomessa, on samanlainen kupla, joka jää kerärinkula III sisäpuolelle.
Uhkakuvia ja mielensä pahoittajia:
Suuri oli pelko fanien keskuudessa, että suosittu Game of Thrones ei enää jatkuisi, sillä rahoitus tulee EU:ltä. Huhu oli aiheeton, sillä alkuvuosien jälkeen se ei ole saanut EU rahoitusta. Sama koski BBC:n ohjelmia, mutta sekin huoli oli aiheeton, sillä studiot ovat neuvotelleet esitysoikeuksista jo paljon ennen EU:ta ja ihan itse.
Britannian valtionvarainministeri George Osborne vakuutti talouden kestävän. Hän korosti sitä, että Britannia oli valmistautunut odottamattomaan äänestystulokseen.
Meidän kokoomuslainen pitkän linja poliitikko Pertti Salolainen sanoi suoraan, että kansa äänesti väärin. No myönnetään, että Pertin mielestä kansa on aina äänestänyt väärin tavalla tai toisella. Euroopan komission puhennjohtaja Jean Claude Junker puolestaan veti repullisen herneitä nenään ja julisti brexit promoottori Nigel Faragelle: "Tämä on viimeinen kerta, kun olet täällä käsiäsi taputtelemassa." ja loppukaneettina, että mitäs sinä täällä teet. Jean reppana ei oikein taida tajuta, että EU on oikeasti tullut tiensä päätökseen ja peiliin katsominen olisi paikallaan. EU on tuonut enemmän hajaannusta kuin yhtenäisyyttä.
Presidenttimme Niinistö totesi rauhallisesti, että tämä on vakava viesti, että EU ei ollutkaan ikuinen. Ikuiseksi kuviteltiin Kalmarin unioni, joka kaatui omaan mahdottomuuteensa ja jäsenmaiden omiin tavotteisiin. EU:ssa ollaan vuoron perään puheenjohtaja ja kukin puheenjohtajamaa ajaa tuolloin itselleen edullisia lakeja, sun muuta.
SNP:n edustaja Alyn Smith puolestaan pyysi EU:tä suojelemaan Skotlantia, jotka eivät pettäneet EU:ta. Hän sai melkoiset aplodit. Skotlanti oli itsenäinen valtio vuoten 1707 asti ja on hyvin kansallistunoitoinen. Lisäksi sillä on omia öljyvaroja, joiden tuoton he varmasti haluaisivat itselleen.
Sitten Venäjä epäili, että Suomi aikoo erota myös, joten moisia harhoja on aktiivisesti ryhdytty oikaisemaan. Mielenkiitoiseksi asian tekee se, että Nigel Farage, Marine Le Pen (joka myös on vaatinut Ranskaan kansaäänestystä EU jäsenyydestä) ovat julkisesti olleet eri nieltä EU:n Venäjä pakotteista.
Ja sitten kotoisessa Suomessamme on aloite kansanäänestyksessä kerännyt jo kaksikymmentä tuhatta kannattajaa. Pääministeri Sipilä ilmoitti, että nykyinen hallitus ei tule tuomaan EU-eroa päätettäväksi. Sipilä kuitenkin unohtaa, että käsittelyyn on asia otettava, jos kansalaisaloite kerää kannatusta viidenkymmenen tuhannen verran puolessa vuodessa.
Luonnolisesti rasistikortti heilahti jälleen. "Kaikki eron puolesta äänestäneet eivät ole rasisteja, mutta kaikki rasistit äänestivät eroa.". Eräs suomalainen nainen kertoi tyttärensä ja hänen kaverinsa kulkeneen kadulla ja keskustelleet suomesi. He saivat haukut päälleen. Brexit tulos kyllä aiheuti sen, että paikallista kieltä puhuvat saavat osakseen lokaa. Osittain tämän ymmärrän, sillä maailmassa on eri arvioiden mukaan 6000 - 9000 erilaista kieltä ja murteet kaupanpäälle ja kukaan ei taida hallita kaikkia. Jos asutaan jossain maassa, niin mielestäni tulisi käyttää maan kieltä. Koti on sitten toinen juttu. Työni vuoksi taukopaikat ovat huoltamoita ja itseäni ärsyttää suunnattomasti basarimainen älämölö. En kaikkia sanoja tunnista, mutta sen minkä tunnistan, niin kielinä ovat mm. intia, arabia, persia, kiina, jne. Siksi jälleen kysymys. Miksi kohdemaassa asuttaessa ei käytetä kohdemaan kieltä työpaikoilla, kaupoissa, liikkeissä, jne..
Tulevaisuus on nyt avoin ja nähtäväksi jää lopullinen tulos. EU:n toivoisin parantavan tapansa, mutta luonnollisesti se ei sitä tee. Toistaako historia itseään jälleen kerran ja tulee EU:n nousu ja tuho. Nähtäväksi jää, kunnes tunteet hieman rauhoittuvat.
Aloittakaamme itse Euroopan Unionista, joka synnytettiin 1.11.1993 Maastricht:ssä Hollannisssa. Se on jäsenvaltioiden muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto. Unioniin liittymisen edellytykset on se, että on Euroopan maa ja täyttävät jäsenvaltiolle asetetut demokraattiset ja taloudelliset kriteerit. Saipa jopa rauha Nobel palkinnon neljä vuotta sitten. Alkuun siihen liittyivät Läntisen Euroopan maat, mutta tällä vuosituhannella on siihen liitetty Itä-Blokin maita runsaasti.
Moni tavallinen tallaaja ei ole ymmärtänyt EU:n suurta hallintoa ja byrokratiaa. On vaaleilla valittu EU parlamentti, Eurooppa-neuvosto, valtioiden- ja parlamenttien päällystölle, jäsenmaiden hallituksia edustava neuvosto ja se tavallistakin typerämpiä lakeja ja direktiivijejä tehtaileva Euroopan komissio. Porukkaa siellä on noin neljäkymmentä tuhatta ja rahaa se tarvitsee toimiakseen yli sata miljardia joka vuosi ja siitä iso osa kustannetaan meidän verovaroista.
Talous- ja rahaliitto toivat meille euron. Tosin sen arvo on alentunut paljon ja tuskin kriteerit täyttyivät, kun Kreikka hyväksyttiin jäsenmaaksi, sillä maan antamat valheelliset tiedot takasivat euro kriisin. Kreikkaan uhratut varat ovat menneet Kankkulan loputtomaan kaivoon ja se olisi pitänyt heti erottaa, sillä pääsyn takasivat väärennetyt tiedot taloudesta.
Vapaa liikkuvuus EU maasta toiseen oli paljon matkaaville siunaus, sillä ei tarvinnut passeja eikä viisumeja. Yleisellä tasolla vapaasta liikkumisesta tuli kuitenkin valtava haitta, kun unioniin liitettiin köyhät Itä-Blokin maat. Sieltä tuli läntiseen Eurooppaan paljon työikäisiä, paremman elintason toivossa ja näiden kielitato kohdemaassa jäi heikolle tasolle ja tämä muodosti monta ongelmaa. Lisäksi saapuivat sankoin joukoin Bulgarian ja Romanian romani kerjäilemään ja luvattoman usein toiminta täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Liikkuvana kansana he perustavat leirejä ja niiden jäljiltä sotku on hirvittävää. EU on kyllä kehoittanut näitä jäsenmaitaan hoitamaan romanien ongelman, mutta se on kaikunut kuuroille korville.
Turvapaikka- ja maahanmuuttoasiat oli tarkoitus hoitaa yhteneväisesti, mutta tämä ei ikinä toteutunut. Sen vaikutus on nyt nähtävillä, kun Eurooppaan on tullut pilvin pimein Afrikan mantereelta ja Orientin alueelta "pakolaisia". Osa hakijoista on turvapaikan tarpeessa, mutta suurin osa etsii parempaa elintasoa. Tämä ja edellinen kappale sisältävät yhden siemenen Brexit ilmiöön.
Kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin torjuntaa varten perustettiin Europol. Vaan eipä eri maiden viranomaiset paljon terrorismin torjunnassa auttaneet ja tästä hyvänä merkkinä on EU:n päämaja valtion eli Belgian toimet. Terroristeja oli kyllä tutkittu, mutta kun ei niitä kovin vakavasti otettu ja tieto ei myöskään kulkenut, niin sattumuksia tuli.
Brexit voitti niukasti ja nyt Britannissa halutaan uusi äänestys, kun pääministeri Cameron ilmoitti, että EU ero on edessä ja hän myös haluaa erota. Kälykin otti äänestystuloksesta nokkiinsa ja haluaa vaihtaa puoluetta. Vaatimuksia nopeasta erosta on esitetty monin puolin ja toiset haluavat rauhassa paneutua asiaan. Nopeaa eroprosessia kaipaavat vanhoilliset, jotka pelkäävät kansallispuolueiden voittoa ensi vuoden vaaleissa, useissa maissa. Pääministeri Cameron on ilmoittanut, ettei lähde viemään neuvotteluja ja ne siirretään syksyyn. Mutta kuka johtaa eripuraista valtiota?
Skotlanti ja Pohjois-Irlanti äänestivät eroa vastaan ja nyt ilmassa on vahvasti äänestys itsenäisyydestä. Mediassa on haukuttu Brexitä äänestäneet, jotka ovat tyhmiä, kouluttamattomia, maalaisia, vanhoja ja suvaitsemattomia. Osin tämän ymmärrän, sillä monet toimittelijat ovat nuoria ja eräissä kirjoituksissa on esitetty, että jos kuusitoista vuotiaat olisivat olleet äänestysoikeutettuja, niin tulos olisi ollut toinen. Varmasti, sillä he eivät ole nähneet muun laista Euroopaa kuin EU:n aikakausi.
Eräs haastateltu totesi hienosti: "Lontoo on kupla, jossa ei ymmärretä, että muut osat Britannista ovat myös äänivaltaisia.". Meilläkin, täällä kotoisessa Suomessa, on samanlainen kupla, joka jää kerärinkula III sisäpuolelle.
Uhkakuvia ja mielensä pahoittajia:
Suuri oli pelko fanien keskuudessa, että suosittu Game of Thrones ei enää jatkuisi, sillä rahoitus tulee EU:ltä. Huhu oli aiheeton, sillä alkuvuosien jälkeen se ei ole saanut EU rahoitusta. Sama koski BBC:n ohjelmia, mutta sekin huoli oli aiheeton, sillä studiot ovat neuvotelleet esitysoikeuksista jo paljon ennen EU:ta ja ihan itse.
Britannian valtionvarainministeri George Osborne vakuutti talouden kestävän. Hän korosti sitä, että Britannia oli valmistautunut odottamattomaan äänestystulokseen.
Meidän kokoomuslainen pitkän linja poliitikko Pertti Salolainen sanoi suoraan, että kansa äänesti väärin. No myönnetään, että Pertin mielestä kansa on aina äänestänyt väärin tavalla tai toisella. Euroopan komission puhennjohtaja Jean Claude Junker puolestaan veti repullisen herneitä nenään ja julisti brexit promoottori Nigel Faragelle: "Tämä on viimeinen kerta, kun olet täällä käsiäsi taputtelemassa." ja loppukaneettina, että mitäs sinä täällä teet. Jean reppana ei oikein taida tajuta, että EU on oikeasti tullut tiensä päätökseen ja peiliin katsominen olisi paikallaan. EU on tuonut enemmän hajaannusta kuin yhtenäisyyttä.
Presidenttimme Niinistö totesi rauhallisesti, että tämä on vakava viesti, että EU ei ollutkaan ikuinen. Ikuiseksi kuviteltiin Kalmarin unioni, joka kaatui omaan mahdottomuuteensa ja jäsenmaiden omiin tavotteisiin. EU:ssa ollaan vuoron perään puheenjohtaja ja kukin puheenjohtajamaa ajaa tuolloin itselleen edullisia lakeja, sun muuta.
SNP:n edustaja Alyn Smith puolestaan pyysi EU:tä suojelemaan Skotlantia, jotka eivät pettäneet EU:ta. Hän sai melkoiset aplodit. Skotlanti oli itsenäinen valtio vuoten 1707 asti ja on hyvin kansallistunoitoinen. Lisäksi sillä on omia öljyvaroja, joiden tuoton he varmasti haluaisivat itselleen.
Sitten Venäjä epäili, että Suomi aikoo erota myös, joten moisia harhoja on aktiivisesti ryhdytty oikaisemaan. Mielenkiitoiseksi asian tekee se, että Nigel Farage, Marine Le Pen (joka myös on vaatinut Ranskaan kansaäänestystä EU jäsenyydestä) ovat julkisesti olleet eri nieltä EU:n Venäjä pakotteista.
Ja sitten kotoisessa Suomessamme on aloite kansanäänestyksessä kerännyt jo kaksikymmentä tuhatta kannattajaa. Pääministeri Sipilä ilmoitti, että nykyinen hallitus ei tule tuomaan EU-eroa päätettäväksi. Sipilä kuitenkin unohtaa, että käsittelyyn on asia otettava, jos kansalaisaloite kerää kannatusta viidenkymmenen tuhannen verran puolessa vuodessa.
Luonnolisesti rasistikortti heilahti jälleen. "Kaikki eron puolesta äänestäneet eivät ole rasisteja, mutta kaikki rasistit äänestivät eroa.". Eräs suomalainen nainen kertoi tyttärensä ja hänen kaverinsa kulkeneen kadulla ja keskustelleet suomesi. He saivat haukut päälleen. Brexit tulos kyllä aiheuti sen, että paikallista kieltä puhuvat saavat osakseen lokaa. Osittain tämän ymmärrän, sillä maailmassa on eri arvioiden mukaan 6000 - 9000 erilaista kieltä ja murteet kaupanpäälle ja kukaan ei taida hallita kaikkia. Jos asutaan jossain maassa, niin mielestäni tulisi käyttää maan kieltä. Koti on sitten toinen juttu. Työni vuoksi taukopaikat ovat huoltamoita ja itseäni ärsyttää suunnattomasti basarimainen älämölö. En kaikkia sanoja tunnista, mutta sen minkä tunnistan, niin kielinä ovat mm. intia, arabia, persia, kiina, jne. Siksi jälleen kysymys. Miksi kohdemaassa asuttaessa ei käytetä kohdemaan kieltä työpaikoilla, kaupoissa, liikkeissä, jne..
Tulevaisuus on nyt avoin ja nähtäväksi jää lopullinen tulos. EU:n toivoisin parantavan tapansa, mutta luonnollisesti se ei sitä tee. Toistaako historia itseään jälleen kerran ja tulee EU:n nousu ja tuho. Nähtäväksi jää, kunnes tunteet hieman rauhoittuvat.
Tunnisteet:
Brexit,
Britannia,
EU,
euro,
Euroopan unioni,
George Osborne,
Jean Claude Junker,
maahanmuutto,
Pertti Salolainen,
rasismi,
shengen,
työperäinen maahanmuutto,
vapaa liikkuvuus
perjantai 24. kesäkuuta 2016
Se on sitten Brexit ja juhannus
Britit sanoivat sanasensa ja joukkue eroa voitti joukkue jää niukasti 52/48. Luonnollisesti alkoi vilkas jälkipyykki ja erityisesti otsikoissa ovat olleet mielensäpahoittajat, jotka nyt vuolaasti kyynelehtivät, kun jälleen kerran kansa äänesti väärin.
Näihin tuntoihin palaan myöhemmin ja siihen on hyvin yksinkertainen syy, nimittäin juhannusaatto. Sauna on lämpiämässä ja ruuat esivalmisteltu. Saunomisen jälkeen ruumis ja sielu puhtaana voimme ryhtyä grillaamaan sekä nauttimaan hyvästä ateriasta ja poikkeuksellisen kauniista juhannussäästä.
Toivotan kaikille hyvää juhannusta, missä ikinä sitä vietätkin ja viettäkää se turvallisesti.
Näihin tuntoihin palaan myöhemmin ja siihen on hyvin yksinkertainen syy, nimittäin juhannusaatto. Sauna on lämpiämässä ja ruuat esivalmisteltu. Saunomisen jälkeen ruumis ja sielu puhtaana voimme ryhtyä grillaamaan sekä nauttimaan hyvästä ateriasta ja poikkeuksellisen kauniista juhannussäästä.
Toivotan kaikille hyvää juhannusta, missä ikinä sitä vietätkin ja viettäkää se turvallisesti.
torstai 23. kesäkuuta 2016
Lähteä vai jäädä
Tätä kysymystä ovat britit pohtineet jo jonkun aikaa ja nyt on sitten käynnissä kansanäänestys EU kysymyksessä eli ollakko vai eikö olla jäsen. Mielipidemittausten mukaan eroamista kannattavat olisivat pienessä johdossa ja erilaisten arvostelujen pohjalta kannattajat ovat vanhempia, maalaisia, ulkomaalaisvastaisia, jne. Pysymistä EU:ssa kannattavat määritteiden mukaan nuoret, kielitaitoiset, kaupunkilaiset, suvaitsevaiset, jne.
Erityisesti ero EU:sta on saanut liikkeelle kaikki seinäpiruja maalaavat, jotka ennustavat synkkiä aikoja Britannialle ja erilaisia vitsauksia, aina heinäsirkoista allergiseen nuhaan asti. Punta romahtaa, kuten osakkeetkin. Kaikki kallistuu, vienti ei vedä ja muita ikäviä asioita.
Kun ajattelen, mitä EU on tuonut minulle, niin en ole havainnut ainuttakaan positiivista asiaa. Erilaisia typeriä direktiivejä se on kyllä keksinyt ja nyt uusimpana Suomi joutui hyväksymään kabotaasilain, jolla vieraat rahtivaunut saavat huristella Suomen teillä vapaasti. Tietulleja meidän rahtarit joutuvat ulkomailla maksamaan, mutta ulkomaalaiset voivat huristella huoletta moisesta rasitteesta. Tätäkään päättäjämme eivät ole pystyneet hoitamaan.
Etenkin ajokulttuuri Itä-Euroopan maissa on perin villiä ja takavuosina eräs Aakkoshuoltamoista joutui järjestämään pysäköinnin valvontaa ja painamaan pysäköintilupalaput niille, jotka olivat oikealla asialla. Huotamon takana kun on tavaraterminaali ja sinne tuppasivat itämaiden ihmeet pysäköityä miten sattuu ja varmistivat sen, ettei häätöä voida toteuttaa perin venäläisesti eli nopeasti puoli pulloa votkaa, niin siirto on mahdoton. Läiskästään liitteeksi vielä tuo video, jollaiset ovat tavallinen näky tienpäällä:http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016061421727411_uu.shtml
Ero kampanja on myös tullut tutuksi ulkomaalaisiin kohdistetusta vihasta ja moni Britanniaan onkin tullut EU:n laajettua koskemaan Itä-Eurooppaa, juuri sieltä. Monet tulijat ovat tulleet työn ja paremman elintason perässä, joita itä ei ole koskaan tarjonnut. Aamun aviisissa puolalainen tilitti huolestuneena tuntojaan. Hän työsketelee autotehtaassa ja huonommin eglantia taitava vaimo on siivoojana. Suurin huoli on työn ja maassaolon suhteen sekä juuri ostetun kodin. Eräässä haastattelussa kerrottiin hotellityöntekijästä, joka ei enää ymmärrä työtovereitaan, sillä he eivät käytä maan kieltä vaan puhuvat omaa kotikieltään. Tästä juontui mieleeni Costa Concordian uppoaminen ja sen uutisointiin. Pelastustoimia vaikeutti se, että laivan henkilökunta koostui usean maan kansalaisista ja yhteistä kieltä ei ollut. Puolalaismies kyllä kertoi, että jos asuisi edelleen Puolassa ja siellä vastaava äänestys toteutettaisiin, niin äänestäsi eron puolesta, sillä hän ei ole lainkaan tyytyväinen EU:n toimiin Puolassa.
Loikataan siis taas kerran kielikysymykseen. Miksi maahantulija ei voi vaivautua opiskelemaan kohdemaan kieltä? Toinen kysymys on se, että miksi mieluummin käytetään omaa kuin kohdemaan kieltä esim. työpaikalla? Osalla homma on hallussa, kuten tapaamallani bussikuskilla. Hän on kotimaassaan toiminut finassialalla ja ymmärsi, ettei Suomessa voi toimia alalla ennen kuin kieli on hallussa kunnolla, sillä asiakkaiden asianhoito tapahtuu suomeksi ja hallinto on suomalaista vaikka finanssikieli onkin englantia. Hän ryhtyi ajamaan bussia, jotta päivittäin olisi tekemisissä Suomen kielen kanssa ja taito sitä myöten karttuisi. Miten kielitaidottomalle saa selvitettyä, että nyt hätä ja ulos talosta ja pian? Miten kävi Baabelin tornille?
Britannia ei kuulu schengen alueeseen ja valuutta on edelleen punta, joten EU eron myötä se ei toisi mitään muutosta. Kauppasopimukset ovatkin sitten toinen juttu. Tanska, Norja ja Ruotsi ovat muodollisesti EU:n jäseniä, mutta neuvotelleet oman valuutan käytön. Sveitsi on piikkinä EU herrojen suuressa pakaralihaksessa, sillä se on neuvotellut omat sopimuksensa maakohtaisesti ja pitänyt oman valuuttansa. Jos Brexit voittaa, niin hetkessä irtautuminen ei käy, vaan edessä on kahden vuoden irtisanomisaika (kunpa tällainen olisi työnantajillakin, etenkin kun nyt Suomessa on jatkuvien YT-neuvottelujen aikakausi, joka käytännössä on potkut) ja sinä aika neuvotellaan Britannian uusi rooli Euroopassa.
Kävisi äänestyksessä miten tahansa, niin maa ei ole enää entisensä. Jos eroamisen kannattajat voittavat, niin hallituksen tulee tehdä asialle jotain, sillä kansan mielipiteen sivuuttaminen on poliittinen itsemurha eli ääniä on turha kalastella. Kävi miten kävi, niin hallituksen valtasuhteisiin saattaa tulla muutoksia ja erityisenä pelkona hallitusherroille on uusi kansanäänestys Skotlannin itsenäisyydestä. Onhan Skotlanti ollut jo 309 vuotta Englannin ikeen alla ja sen öljyvarat emomaan hyödynnettävissä.
Täytyy kyllä myöntää, että briteillä on voimaa lähteä vastustamaan suurta ja mahtavaa EU:ta. Suomalainen poliitikko kun nielee kysymattä kaiken mitä EU tarjoilee vaikka se tekisi maallemme hallaa. Jokainen britti (joita toki on hieman enemmän kuin meitä suomalaisia) maksaa bruttotuloistaa EU:lle 176,36 egee/vuosi, kun suomalaisen osuus on 326,02 egee (vuoden 2014 tilaston mukaan). Meidän puulaakissa summa olisi täten 652,04 egee vuodessa ja voin vakuuttaa, että olisi tuolle summalle muutakin käyttöä, kuin hyödyttömien herrojen elättäminen.
Erityisesti ero EU:sta on saanut liikkeelle kaikki seinäpiruja maalaavat, jotka ennustavat synkkiä aikoja Britannialle ja erilaisia vitsauksia, aina heinäsirkoista allergiseen nuhaan asti. Punta romahtaa, kuten osakkeetkin. Kaikki kallistuu, vienti ei vedä ja muita ikäviä asioita.
Kun ajattelen, mitä EU on tuonut minulle, niin en ole havainnut ainuttakaan positiivista asiaa. Erilaisia typeriä direktiivejä se on kyllä keksinyt ja nyt uusimpana Suomi joutui hyväksymään kabotaasilain, jolla vieraat rahtivaunut saavat huristella Suomen teillä vapaasti. Tietulleja meidän rahtarit joutuvat ulkomailla maksamaan, mutta ulkomaalaiset voivat huristella huoletta moisesta rasitteesta. Tätäkään päättäjämme eivät ole pystyneet hoitamaan.
Etenkin ajokulttuuri Itä-Euroopan maissa on perin villiä ja takavuosina eräs Aakkoshuoltamoista joutui järjestämään pysäköinnin valvontaa ja painamaan pysäköintilupalaput niille, jotka olivat oikealla asialla. Huotamon takana kun on tavaraterminaali ja sinne tuppasivat itämaiden ihmeet pysäköityä miten sattuu ja varmistivat sen, ettei häätöä voida toteuttaa perin venäläisesti eli nopeasti puoli pulloa votkaa, niin siirto on mahdoton. Läiskästään liitteeksi vielä tuo video, jollaiset ovat tavallinen näky tienpäällä:http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016061421727411_uu.shtml
Ero kampanja on myös tullut tutuksi ulkomaalaisiin kohdistetusta vihasta ja moni Britanniaan onkin tullut EU:n laajettua koskemaan Itä-Eurooppaa, juuri sieltä. Monet tulijat ovat tulleet työn ja paremman elintason perässä, joita itä ei ole koskaan tarjonnut. Aamun aviisissa puolalainen tilitti huolestuneena tuntojaan. Hän työsketelee autotehtaassa ja huonommin eglantia taitava vaimo on siivoojana. Suurin huoli on työn ja maassaolon suhteen sekä juuri ostetun kodin. Eräässä haastattelussa kerrottiin hotellityöntekijästä, joka ei enää ymmärrä työtovereitaan, sillä he eivät käytä maan kieltä vaan puhuvat omaa kotikieltään. Tästä juontui mieleeni Costa Concordian uppoaminen ja sen uutisointiin. Pelastustoimia vaikeutti se, että laivan henkilökunta koostui usean maan kansalaisista ja yhteistä kieltä ei ollut. Puolalaismies kyllä kertoi, että jos asuisi edelleen Puolassa ja siellä vastaava äänestys toteutettaisiin, niin äänestäsi eron puolesta, sillä hän ei ole lainkaan tyytyväinen EU:n toimiin Puolassa.
Loikataan siis taas kerran kielikysymykseen. Miksi maahantulija ei voi vaivautua opiskelemaan kohdemaan kieltä? Toinen kysymys on se, että miksi mieluummin käytetään omaa kuin kohdemaan kieltä esim. työpaikalla? Osalla homma on hallussa, kuten tapaamallani bussikuskilla. Hän on kotimaassaan toiminut finassialalla ja ymmärsi, ettei Suomessa voi toimia alalla ennen kuin kieli on hallussa kunnolla, sillä asiakkaiden asianhoito tapahtuu suomeksi ja hallinto on suomalaista vaikka finanssikieli onkin englantia. Hän ryhtyi ajamaan bussia, jotta päivittäin olisi tekemisissä Suomen kielen kanssa ja taito sitä myöten karttuisi. Miten kielitaidottomalle saa selvitettyä, että nyt hätä ja ulos talosta ja pian? Miten kävi Baabelin tornille?
Britannia ei kuulu schengen alueeseen ja valuutta on edelleen punta, joten EU eron myötä se ei toisi mitään muutosta. Kauppasopimukset ovatkin sitten toinen juttu. Tanska, Norja ja Ruotsi ovat muodollisesti EU:n jäseniä, mutta neuvotelleet oman valuutan käytön. Sveitsi on piikkinä EU herrojen suuressa pakaralihaksessa, sillä se on neuvotellut omat sopimuksensa maakohtaisesti ja pitänyt oman valuuttansa. Jos Brexit voittaa, niin hetkessä irtautuminen ei käy, vaan edessä on kahden vuoden irtisanomisaika (kunpa tällainen olisi työnantajillakin, etenkin kun nyt Suomessa on jatkuvien YT-neuvottelujen aikakausi, joka käytännössä on potkut) ja sinä aika neuvotellaan Britannian uusi rooli Euroopassa.
Kävisi äänestyksessä miten tahansa, niin maa ei ole enää entisensä. Jos eroamisen kannattajat voittavat, niin hallituksen tulee tehdä asialle jotain, sillä kansan mielipiteen sivuuttaminen on poliittinen itsemurha eli ääniä on turha kalastella. Kävi miten kävi, niin hallituksen valtasuhteisiin saattaa tulla muutoksia ja erityisenä pelkona hallitusherroille on uusi kansanäänestys Skotlannin itsenäisyydestä. Onhan Skotlanti ollut jo 309 vuotta Englannin ikeen alla ja sen öljyvarat emomaan hyödynnettävissä.
Täytyy kyllä myöntää, että briteillä on voimaa lähteä vastustamaan suurta ja mahtavaa EU:ta. Suomalainen poliitikko kun nielee kysymattä kaiken mitä EU tarjoilee vaikka se tekisi maallemme hallaa. Jokainen britti (joita toki on hieman enemmän kuin meitä suomalaisia) maksaa bruttotuloistaa EU:lle 176,36 egee/vuosi, kun suomalaisen osuus on 326,02 egee (vuoden 2014 tilaston mukaan). Meidän puulaakissa summa olisi täten 652,04 egee vuodessa ja voin vakuuttaa, että olisi tuolle summalle muutakin käyttöä, kuin hyödyttömien herrojen elättäminen.
perjantai 10. kesäkuuta 2016
Kettutyttöjen uusi aluevaltaus
Päivän mediatarjonta toi esiin eläinaktivistien uuden sukupolven tuhotyön. Viime yönä tuhopoltettiin Pohjolan matkan varikolla linja-autoja, joista viisi tuhoutui täysin ja useampi muu eriasteisesti. Heti alkuun viranomaiset olivat tahallisen sytyttämisen kannalla.
Myöhemmin tuli julkisuuteen, että militantti eläinsuojeluliikkeen nimissä täysin anarkistiselle Takku.net sivustolle oli ilmaantunut kirjoitus, joka on otsikoitu "Öinen vierailu Pohjolan Matkan varikolla".Sytytyspaloja oli laitettu kaikkien em. firman bussien renkaiden päälle, mutta iso osa näyttää jääneen suutareiksi. Tuhot ovat noin puolitoista miljoonaa.
Suora lainaus: "Tämä on viesti niille joille ei ole vielä selvää, että eläinten riistoon osallistumisella on hintansa. Niin kauan kun osallistutte eläinten sortoon, olette kohteitamme. Suosittelemme Pohjolan Matkalle yhteistyön lopettamista Saga Fursin kanssa, emmekä suosittele yhteistyötä kenellekkään.". Kettujen vapaaksipäästämisen sijaan on ryhdytty tuhoamaan toisen omaisuutta.
Vuonna 1995 päästivät Minna, Mia ja Kirsi vapaaksi kettuja Pohjanmaalla sijaitsevista tarhoista sillä seurauksella, että satoja ketunpoikasia kuoli. Tällainen toiminta on todellista eläinsuojelua. Tyttöset tuomittiin yhdeksän kuukauden ehdollisiin tuomioihin, joka tunnetaan kansan keskuudessa: "Silittelytuomioksi, että ethän nyt enään moista tee.". Korvattavaa tuli noin 800 000 mummon markkaa, plus korot ja voitte arvata, ettei perittyä saatu kuin Kirsiltä ja sekin tuhalappunen. Mia ja Minna ovat olleet perinteisen anarkistin tavoin persaukisia. Rikosvelka vanhenee kahdessakymmenessä vuodessa, joten vapaus heille koittaa pian.
Nyt tapausta tutkii KRP törkeänä tuhotyönä. Kun näyttää siltä, että tekijät ovat näitä eläinsuojeluanarkisteja, niin korvauksia ei tule sen enempää kuin tuossa aiemmassa tapauksessakaan. Jos joku kiinni saadaan niin Rikoslain 34 luku; 3§ sanoo seuraavaa törkeästä tuhotyöstä: "Rikoksentekijä on tuomittava törkeästä tuhotyöstä vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.".
Kun kyseessä ovat nämä huligaaniosaston anarkistit, niin kymmenen vuotta, kiitos.
Myöhemmin tuli julkisuuteen, että militantti eläinsuojeluliikkeen nimissä täysin anarkistiselle Takku.net sivustolle oli ilmaantunut kirjoitus, joka on otsikoitu "Öinen vierailu Pohjolan Matkan varikolla".Sytytyspaloja oli laitettu kaikkien em. firman bussien renkaiden päälle, mutta iso osa näyttää jääneen suutareiksi. Tuhot ovat noin puolitoista miljoonaa.
Suora lainaus: "Tämä on viesti niille joille ei ole vielä selvää, että eläinten riistoon osallistumisella on hintansa. Niin kauan kun osallistutte eläinten sortoon, olette kohteitamme. Suosittelemme Pohjolan Matkalle yhteistyön lopettamista Saga Fursin kanssa, emmekä suosittele yhteistyötä kenellekkään.". Kettujen vapaaksipäästämisen sijaan on ryhdytty tuhoamaan toisen omaisuutta.
Vuonna 1995 päästivät Minna, Mia ja Kirsi vapaaksi kettuja Pohjanmaalla sijaitsevista tarhoista sillä seurauksella, että satoja ketunpoikasia kuoli. Tällainen toiminta on todellista eläinsuojelua. Tyttöset tuomittiin yhdeksän kuukauden ehdollisiin tuomioihin, joka tunnetaan kansan keskuudessa: "Silittelytuomioksi, että ethän nyt enään moista tee.". Korvattavaa tuli noin 800 000 mummon markkaa, plus korot ja voitte arvata, ettei perittyä saatu kuin Kirsiltä ja sekin tuhalappunen. Mia ja Minna ovat olleet perinteisen anarkistin tavoin persaukisia. Rikosvelka vanhenee kahdessakymmenessä vuodessa, joten vapaus heille koittaa pian.
Nyt tapausta tutkii KRP törkeänä tuhotyönä. Kun näyttää siltä, että tekijät ovat näitä eläinsuojeluanarkisteja, niin korvauksia ei tule sen enempää kuin tuossa aiemmassa tapauksessakaan. Jos joku kiinni saadaan niin Rikoslain 34 luku; 3§ sanoo seuraavaa törkeästä tuhotyöstä: "Rikoksentekijä on tuomittava törkeästä tuhotyöstä vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.".
Kun kyseessä ovat nämä huligaaniosaston anarkistit, niin kymmenen vuotta, kiitos.
lauantai 4. kesäkuuta 2016
Elämän poluilta löytyneitä X
Olimme usein mummolassa, jossa oli putkiradio. Mummo luonnollisesti kuunteli aamu- ja ilta hartauden sekä sunnuntaisin kirkon menot ja uutiset kuunneltiin säännöllisesti. Sävel lahjaa kuuntelimme lauauntaisin ja odotimme suuresti, että tulisi ne kaksi viimeistä biisiä, jotka olisivat jotain muuta kuin Jätkänhumppaa ja Muistatko Monreposia.
Kun mummun ja äijän silmä vältti, niin etsimme muita radio kanavia. Toki oli mieleen painettava tarkasti nappuloiden asento, että se oli pikaisesti palautettavissa alkuperäiseen asentoon. Radio Luxenburg löytyi aina helposti, eikä Berliinikään tuottanut ongelmia. Östersund olikin hieman haastavampi saada kuulumaan. Moskovaakin kokeiltiin, mutta moinen ohjelmatarjonta aiheutti lähinnä sekalaisen kokoelman huvittuneita ilmeitä, naurun pyrskähdyksiä ja neuvostohuumoria, jota luonnollisesti ei esitetty julkisesti.
Ihan pienenä ollessani oli tuo radio lipaston päällä, mutta pieni ihminen ylettyi nappuloihin, jota oli kiva painella ja väännellä. Kun radio sitten aukaistiin, niin sieltä saattoi tulla ihan mitä tahansa. Vahingosta viisastuneena aikuiset sitten nostivat sen jääkaapin päälle, joten sekin hauskuus tuli täten kielletyksi. Sinne nostettiin myös puhelin, jonka valintalevyä oli kiva pyörittää. Vahingossa onnistui soittamaankin jonnekin, sillä numerot olivat lyhyitä tuohon maailman aikaan.
Eräänä jouluna saimme sisarusteni kanssa joululahjaksi Philipsin radio-kasettisoittimen. Radiosta sai äänitettyä musiikkia. Tehtyä omia musiikkiesityksiä. Televisiosarjojen tunnusmusiikkeja äänitettiin paljon ja tällöin piti olla hiiren hiljaa, ettei mikrofonin kautta tallentunut hälyääniä ja luonnollisesti toivottiin ettei vanhemman tulleet paikalle, sillä silloin nauhoitus olisi varmasti ollut pilalla.
Tuossa taannoin kuuntelin tuon kasetin, joka yllättäen toimi täydellisesti. Näin pääsin kuuntelemaan vanhat tutut sarjat: Kummitustalo, Ryhmä 13, Heidi, Pieni talo preedialla, Richien liikkuva toimisto, Vaarallinen mutantti, Hucleberry Finn, Leonardo da Vinci, Sissi, Pelastajat, Kaikenkarvaiset ystävät ja Silkkitie. Muistoja tuli valtaisasti mieleen.
Myöhemmin kun menin ensimmäiseen työpaikkaani, niin ostin Williamsin rokkikoneen, jossa tietysti oli radio ja kasettisoitin, mutta tuplana ja etuseinän kannen alla levysoitin. Voi, että oli hifiä. Tämän laitteen kanssa sattui muutama hassu juttu eli radiota kuunnellessa kuului keskustelua. Erään kerran nainen sanoi radiostani, että nyt linjoilla on joku muu, soitetaan myöhemmin. Lankapuhelimen liikenne kuului tietyillä taajuuksilla radiostani. Myöhemmin selvisi, että syynä siihen oli ukkosen vaurioittama puhelinmökkylä ullakolla, joka oli vain muutaman metrin päässä rokkikoneestani.
Kun mummun ja äijän silmä vältti, niin etsimme muita radio kanavia. Toki oli mieleen painettava tarkasti nappuloiden asento, että se oli pikaisesti palautettavissa alkuperäiseen asentoon. Radio Luxenburg löytyi aina helposti, eikä Berliinikään tuottanut ongelmia. Östersund olikin hieman haastavampi saada kuulumaan. Moskovaakin kokeiltiin, mutta moinen ohjelmatarjonta aiheutti lähinnä sekalaisen kokoelman huvittuneita ilmeitä, naurun pyrskähdyksiä ja neuvostohuumoria, jota luonnollisesti ei esitetty julkisesti.
Ihan pienenä ollessani oli tuo radio lipaston päällä, mutta pieni ihminen ylettyi nappuloihin, jota oli kiva painella ja väännellä. Kun radio sitten aukaistiin, niin sieltä saattoi tulla ihan mitä tahansa. Vahingosta viisastuneena aikuiset sitten nostivat sen jääkaapin päälle, joten sekin hauskuus tuli täten kielletyksi. Sinne nostettiin myös puhelin, jonka valintalevyä oli kiva pyörittää. Vahingossa onnistui soittamaankin jonnekin, sillä numerot olivat lyhyitä tuohon maailman aikaan.
Eräänä jouluna saimme sisarusteni kanssa joululahjaksi Philipsin radio-kasettisoittimen. Radiosta sai äänitettyä musiikkia. Tehtyä omia musiikkiesityksiä. Televisiosarjojen tunnusmusiikkeja äänitettiin paljon ja tällöin piti olla hiiren hiljaa, ettei mikrofonin kautta tallentunut hälyääniä ja luonnollisesti toivottiin ettei vanhemman tulleet paikalle, sillä silloin nauhoitus olisi varmasti ollut pilalla.
Tuossa taannoin kuuntelin tuon kasetin, joka yllättäen toimi täydellisesti. Näin pääsin kuuntelemaan vanhat tutut sarjat: Kummitustalo, Ryhmä 13, Heidi, Pieni talo preedialla, Richien liikkuva toimisto, Vaarallinen mutantti, Hucleberry Finn, Leonardo da Vinci, Sissi, Pelastajat, Kaikenkarvaiset ystävät ja Silkkitie. Muistoja tuli valtaisasti mieleen.
Myöhemmin kun menin ensimmäiseen työpaikkaani, niin ostin Williamsin rokkikoneen, jossa tietysti oli radio ja kasettisoitin, mutta tuplana ja etuseinän kannen alla levysoitin. Voi, että oli hifiä. Tämän laitteen kanssa sattui muutama hassu juttu eli radiota kuunnellessa kuului keskustelua. Erään kerran nainen sanoi radiostani, että nyt linjoilla on joku muu, soitetaan myöhemmin. Lankapuhelimen liikenne kuului tietyillä taajuuksilla radiostani. Myöhemmin selvisi, että syynä siihen oli ukkosen vaurioittama puhelinmökkylä ullakolla, joka oli vain muutaman metrin päässä rokkikoneestani.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)