Jäähyväisvero

Verohallinto on nyt katkerana kuunnellut ja katsellut kun menestyvien yritysten johto muuttaa ulkomaille ja yhtenä syynä on perintövero, jota pohjoismaista ei kanna Ruotsi ja Norja.

Suomen verotuskäytäntö muistuttaa erehdyttävästi tv-sarjan, Kauniit ja Rohkeat seksielämää eli ristiin rastiin punkasta toiseen. Kansalaisten verotaakka on jo paljon kipukynnyksen yläpuolella. Tulovero on ainoa, mitä voit yrittää alentaa, kun tulot tippuvat. Muutoin maksat kaiken täysimääräisenä.

Vaikka olen pienituloinen, niin olisin valmis karistamaan tämän valtion tomut jaloistani, sillä katson verotuksen tuoton menevän ihan muualle, kuin tarpeeseen. Tässä kohtaaa herää kysymys, että käytetäänkö verorahoja oikein?

Autoilua verotetaan seitsemän miljardia vuodessa, mutta tiestön kunnostamiseen ei paria, kolmea miljoonaa löydy millään. Mihin siis katoaa tuo raha? Trafin ylläpitoon? Kreikan taloutta piti tukea miljardeilla, mutta reumasairaalalle ei löytynyt paria milliä, joten se lopetettiin ja nyt reumaa sairastavien hoito on osin hunningolla ja tästä saadaan lisääntyvät kulut terveydenhuoltoon ja eläköitymiseen sairauden vuoksi.

Asua pitää jonkinlaisessa kolosessa, mutta verotettua on tuokin. Oli asumismuoto mikä tahansa, niin kiinteistöveroa maksat ja tämä vero ei katso tulojasi vaan olit sitten suuri tai pienituloinen, niin tulet maksamaan saman prosentuaalisen maksun. Kiitos tästäkin vähästä. Koska asumme kylmässä pohjolassa, niin jollain lämmittää pirttiä pitää ja siitä maksamme energiaveroa ynnä alvia. Jess. Tartuntatauteja kun on pyritty ehkäisemään ja haittaeläimien elonmahdollisuuksia kaventaa, niin jätehuolto on järjestettävä ja ketään ei varmasti yllätä tämän veronalaisuus. Vesi- ja jätevesihuoltokin pitää hoitaa ja verot siitäkin maksaa. Jos vakuutat asuntosi, autosi, itsesi tai omaisuutesi, niin vakuutusveron maksat jokaisessa laskussa, joka on 23%.

Pahaakin pahempi on autoilun verotus. Liikua pitäisi, mutta julkinen liikenne ei toimi enää moninkaan paikoin. Jo auton ostaessasi joudut maksamaan veroa. On polttoainevero + alvi, ajoneuvovero, dieselvero (käyttövoimavero). Vakuuttaa on pakko, joten tuo vakuutusvero tulee kaupan päälle. Katsastaa on pakko ja sen edellytyksenä on tuo vakuutus ynnä katsastuksesta veroina alvi. Tosin katsastuksen laatuun en puutu, sillä se on sitten jo ihan oma lukunsa. Korjata täytyy välillä ja siitä menee alvia ja mahdolliset jätemaksut ja niistä sitten on omat veronsa. Ja sitten ihmetellään miksi Suomen autokanta on Euroopan vanhinta.

Syödäkin pitää ja jokaisesta leipäsiivusta maksat 14 % veroa ja jos siinä on ripaus makeutusta, niin maksat vielä makeisveroa. Peseytyminen ja vaatteidenpesu maksaa eli vesi- ja jätevesi alvia 24 %, kuten saippua, pyykinpesuneste ja shamppoo.

Alkoholin verotus Suomessa on jo taivaissa, joten sitä tuodaan muualta. Tämä on EU:n ainoa hyvä puoli. Alkoholissa on veroja noin 60-80%. Kotipoltto on lailla kielletty ja jos sitä ryhtyy harrastamaan, niin sanktiot ovat valtavat. Jos olet vielä suuri syntinen ja tupakoit, niin veron aste on noin 55 % ja alvi.

Viimein päästään perintöveroon eli jokainen kuolee jossain kohtaa ja elämän aikana on maallista mammonaa kertynyt jonkin verran. Vainaja on maksanut tuota kiinteistöveroa omaisuudestaa jo vuosia X. Hän on maksanut myös sekalaisen kokoelman veroja tuloistaan, vakuutuksistaan, tieto- ja teleliikenteestä, ajoneuvostaan, ruuastaan, lääkkeistään, lehdistään, kirjoistaan, karkeistaan, oluestaan, jne. Hänen omaisensa ovat maksaneet myös näitä veroja vuosia X. Omaisille lankeaa surun lisäksi maksettavaksi perintövero. Perunkirjoituksessa määritellään vanajan omaisuuden arvo ja yhden perunkirjoituksen nähneenä mietin, siihen kirjatun käyttövaatteiden arvon. Kuka maksaa minun alus- tai pyjamanhousuista penniäkään? Roskiskamaa ja siitäkin vielä maksat 24 % alvia.

Kuka on pätevä arvioimaan pesän arvon? Mediassa on ollut paljon puhetta kiinteistöistä, jotka ovat arvottomia, jopa kaupungeissa. Pankki on arvioinut kohteen kalliimmaksi ja sitä vastaan lainaa myöntänyt, mutta tänä päivänä sen arvo onkin paljon alle puolet siitä. Fabergénin munia tuskin löytyy, mutta miten määrittyy muun omaisuuden hinta.

Ymmärrän näitä yrittäjiä, sillä omaisuus on sidottu yhtiöön ja kuoltua voi perintöveron osuus nousta niin suureksi, että se syö yhtiön tuloksen miinukselle. En yhtään ihmettele, että verotuksen vuoksi yhtiöt liputtavat itsensä maasta pois.

Janne Marttinen ja Hannu Kuortti verohallinnosta eivät halunneet tarkemmin täsmentää, mutta linja on EU:n mukainen. Herrat saavat palkkansa verorahoista, joten voimme jättää tämän huomioitta, sillä ilman minun maksamia veroja he eivät saisi lainkaan palkkaa. Tosin he näillä keksinnöillä turvaavat omat palkkansa, vaikka kansalaiset ovat palkkatulonsa menettäneet töiden karattua maailmalle.

Minun veromaksukertymästä rahoitetaan presidentti, hallitus sekä sekalainen kokoelma ministeriöitä ja valtionvaltaa. Miksi minun pitää maksamillami veroilla tukea:
- polittista toimintaa (lue: puoluetuki)
- maahanmuutoa, joka on hallitsematonta ja suurin osa elää sosiaalihuollon varassa
- kehitysapua, jotka eivät yleensä kohdistu sinne minne pitää
- Kreikan tukilainat
- EU:n määrärahat
- TE-keskuksen ylläpito
- kotouttaminen, joka on tunnetusti perseellään ja pahasti (ks. rikostilasto)
- valtionvelan korot (en ole sitä velkaa hakenut)

Miksi minä maksan veroja, jotka eivät hyödytä minua lainkaan. Oma kotikatuni ja tiestö muutenkin ovat pahemmat kuin ajokortin saatuani ja se on jo sen ikäinen, että pääsee ruattinlaivalle viikonloppuna ilman vanhempien valvontaa. Lääkäriin en pääse, sillä jonot ovat viikkojen mittaiset. Onko syynä se, että lääkäreiden pitää hoitaa kirjaaminen itse.  Lumen auraus tapahtuu kenties pari pertaa talvessa, muutoin ajellaan nietosten keskellä.

Tahtoisin harrastaa herrojen Miettinen ja Kuortti kritisoimaa harmaata taloutta. Miten voin kiertää kaiken verotuksen, jolla elätetään herroja itse. Vouti vie tuhkatkin pesästä, sanotaan ja nyt sen tekee verottaja. Mutta tämä on vanhaa perintöä, sillä Joosef ja Mariaa joutuivat matkaamaan verolle pantaviksi.

Olisiko mahdollista määrittää, mihin veromarkat käytetään? Herroille Miettinen ja Kuortti en antaisi senttiäkään,sen paremmin kuin maahanmuttajille. Tahtoisin veroni käytettäväksi hyvään ja toimivaan terveydenhuoltoon.

Vaalit tulossa

Sote sirkus kaatui, sillä vaalit ovat tulossa. Talvivaarasta ollaan hissukseen, sillä vaalit ovat tulossa. Valtionyhtiöiden palkankorotukset ovat jäädytetty, sillä vaalit ovat tulossa. Säästöjä pitää saada aikaiseksi, mutta niistä ovat puheet vaimenneet, sillä vaalit ovat tulossa. Paperittomien terveydenhuolto kaatui, sillä vaalit ovat tulossa.

Joskus, kauan aikaa sitten sanottiin, että kun kesä pohjolassa koittaa, niin kaikki pysähtyy. Nyt pysäyttäjänä ovat vaalit. Kukaan ei uskalla tehdä minkäänlaista päätöstä tai julki lausua kommenttia asioihin. Luvattoman usein kuulee lausuman: "Katsotaan sitten vaalien jälkeen.".

Ehdokkailla on tapana luvata yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, mutta kun valtaan on päästy, niin niistä on tullut kymmenen kirosanaa ja yhdeksän some erehdystä. Ensimmäinen operaatio, jonka uudet vallanpitäjät tekevät, niin on palkankorotus, joka on tapahtunut joka vaalikauden päätteeksi. Oli sitä rahaa tai ei.

Velkaantumisaste valtioilla nousee ja nousee ynnä luottoluokitukset seilaavat kuin ravintoloiden Michelin tähdet. Monet todelliset uudistukset ovat jääneet byrokratian syövereihin.

Jossain kirjoituksessa mainittiin, että humanistisien tiedekuntien edustajia tarvitaan, sillä he tekevät arvokasta työtä. No, joo, Suomen sukuisten hevosten nimistö tuskin auttaa tavallista duunaria, jonka työt ovat karanneet LituLatu ja polakki osastolle. Te- keskuksen lausunnot viipyvät ja lausunnot ovat omaa luokkaansa. Näitä jakkupukukalkkunoita riittää ja heille täytyy suojatyöpaikka löytää.

Tämä maa on likipitäen konkurssissa, palvelut karanneet kauas, lääkäriin pääsee viikkojen päästä, vanhusten hoito hunningolla, tiestön kunto on ala-arvoinen, töitä ei ole, jne.

Vasemmistoliitto on ohjelmansa nimennyt hienosti: "Jälleenrakennetaan hyvinvointivaltio.". Tavallista, perusduunaria tämä tuskin tulee koskettamaan, sillä työtä tekevien verotaakka on jo paljon kipukynnyksen yläpuolella. Monimutkaisesta sosiaaliturvasta riittävään perustuloon. Hieno lause, mutta sossun ja TE-keskuksen byrokratiasta ei niin vaan eroon päästä, koska jakkupukukalkkunat.

SDP lupaa työtä, turvallisuutta ja tasa-arvoa. Kappas vaan, kun jopa valtion rahoittamien hankkeiden työntekijöinä ovat polakit ja litulatut eli se siitä. Turvallisuutta ei enää saavuteta, sillä poliisin voimavarat eivät riitä enää kuin kurkunleikkauskeikkoihin ja suvaitsevaisuuden nimissä maahanmuuttajat saavat rellestää rauhassa. Tasa-arvo on hieno sana, mutta nyt näyttää siltä, että tasa-arvon pääpainopiste on tasa-arvoinen avioliittolain voimallisuus.

Vihreät haluavat rakentaa parempaa huomista. Mielenkiintoni kohdistui lupaukseen: "Taataan maksuton ja tasa-arvoinen koulutus.". Tasa-arvoa ei koulutuksessa ole ollut enää vuosikymmeniin, sillä vanhempia opintoja ei enää lasketa. Opistokoulutuksen saanut ei voi suoraan jatkaa opintojaan ilman lisäkoulutusta. Onnettomassa tilassa ovat myös peruskoulun alkutaipaleen käyneet, jotka ovat valinneet yhteenkin aineeseen suppea kurssin eli lisäkoulutus on jälleen tarpeellinen. Sosiaaliturvaa haluavat myös uudistaa, mutta sen byrokratisuus taitaa olla liian vahva muuri.

Kristillisillä on monta hyvää ideaa, mutta mielenkiintoiseksi tekee lausuma: "Yrittämisellä Suomi nousuun.". Pienyrityksiä halutaan tukea, mutta jälleen kerran byrokratia. Pankaapas nyt ensin kuntoon nämä pienyrityksiä kiusaavat hakupalvelut kuriin (viitaten tekstiini Hakemistopalvelujen helvetti 1/14). Sosiaaliturva on myös tapeetilla, mutta se byrokratia.

Kokoomuksessa laitetaan työ etusijalle. Herää kysymys, suomalaisille vai ulkomaalaisille? Monessa, mediassa esitetystä, suuresta työkohteesta näkyy se, että työntekijöiden pääosa on muualta kuin Suomesta. Siihenpä oikeastaan jäi heidän antinsa.

Perussuomalaiset ovat selkeästi suomalaisuuden kannalla. Maahanmuuttokriittisyys on oikeutettua, sillä vähän on liikaa tapahtunut. Kielijuttu hieman arveluttaa. Ääniharavana on ollut kielitieteen tohtori. En Svenska ompi kauhistus, vaikka olemme ruottalaisten viikinkien kanssa teimme yhteistyötä paljon. Sámegiella on mystinen muinaisuus.

Katsotaan mikä toteutuu. Epäilen kylläkin, että vajoamme vielä syvempään suohon kuin muinaiset suoruumiit. Se nyt on taas varmaa, että media kirjoittaa niistä "suomalaisista", jotka eivät ole voineet äänestää, sillä he eivät ole ymmärtäneet lomakkeen Ilmoitus äänioikeudesta sisältöä.

Tehovalvonta

Nythän on menossa liikenteen tehovalvonta, joka on Euroopan laajuinen yhteisprojekti. Valvonnan teemana on jälleen nopeusrajoitusten noudattaminen ja turvalaitteiden käyttö. Kevät koittaa pohjolaan ja tiet sulavat, joten kaasujalka alkaa tulla painavammaksi.

Olen juuri viettänyt neljä yötä tien päällä ja on myönnettävä, että liikennekuri autoilijoilla on perin juurin heikolla hapella. Suurin sallittu nopeus on viitteellinen, liikennemerkkien lukutaito aneeminen, jne. Täten valvonta on tarpeellista, mutta miksi yksi tai kaksi viikkoa vuodessa.

Liikennettä katsellessani, jäin miettimään, että miksi tehovalvontaviikko järjestetään aina autoille. Koska järjestetään tehovalvontaviikko kevyelle liikenteelle?

Kun katseli nuo yöt liikennettä, niin vihreillä valoilla pääsi risteyksestä yksi auto ja kaksi tai kolme autoa punaisilla päästäkseen pois risteysalutetta tukkimasta, sillä jalankulkijat lampsivat seepraraitojen yli, vaikka valo-opastin oli punainen. Koska tähän puututaan?

Toinen asia, mikä jäi hämmästyttämään, niin oli jalankulkijoiden tapa ylittää tie juuri siitä kohtaa kuin se on itselle soveliain. Näihin täytynee suhtautua kuin järjettömään luontokappaleeseen, sillä eihän kukaan ehdoin tahdoin hirveenkään halua törmätä. Tähänkään ei virkavalta puutu. Muutama vuosi sitten olin hyvin iloinen, sillä tällainen järjetön luontokappale juoksi tien ylitykseen ja päätyi konepellin kautta tielle. Iloinen olin siksi, että törmännyt ajoneuvo oli hälyytysajossa ollut poliisiauto. Yllättäen ei aamun uutistarjonnassa ollut perinteistä otsikkoa: "Auto ajoi suojatiellä kävelleen yli.". Nykyisin kun tuppaa suojatieonnettomuuden kriteerinä olevan horisontissa näkyvä suojatien liikennemerkki.

Pyöräilijät ovat sitten ihan oma lukunsa. Lain mukaan pitäisi olla heijastinta ja valoa, mutta kun niitä ei kukaan valvo, niin eipä niitä juurikaan heillä ole. Liikennesäännöt ovat heiltä myös monesti hukassa ja onkin tyypillistä, että pyöräilijä ajaa yksisuuntaista vastakarvaan, kuten mopoautot ja nykyisin myös moni autokin.

Kun kevyt liikenne ja auto törmäävät, niin monelle autoilijalle tulee yllätyksenä korvausvelvollisuus, vaikka kevyt liikenne olisi itse toiminnallaan aiheuttanut onnettomuuden synnyn. Tieliikenteessä laki on kevyenliikenteen puolella ja autolla väistämisvelvollisuus.

Koska järjestetään valoratsia? Nykyautoissa on eurooppalaiset päivävalot tai peräti hämäräkytkimellä toimivat valot. Ensiksi mainittua valojärjestelmää eivät autoilijat osaa käyttää vaan takapää on pimeä yötä päivää ja jälkimmäistä eivät myöskään, sillä hämärän käsite on maissa erilainen (esim. Saksassa Schnee chaos on 0,5 cm lunta moottoritiellä). Lamppujen vaihto ajoneuvoihin on ilmeisesti vaikeaa, sillä monissa ajoneuvoissa on suurin osa pimeänä. Polkupyörissä niitä ei ole juuri lainkaan, johtunee käytön vaikeudesta.

Nyt on aloitettu siivoamaan talven hiekoitusta ja sen hitautta ynnä samalla on herännyt keskustelu siitä, että pyöräparkkeja ei ole tarpeeksi. Viime yönä katselin kun harjakoneet tekivät työtään. Moni kohta jäi puhdistamatta, sillä pyöriä oli siellä täällä. Aut varjele, kun lumia pitäisi poistaa niin auto siirretään, mutta fillaria ei. Pyöräparkeissa on näkyvissä samat pyörät vuodesta toiseen, ilman renkaita, satulaa tai muuta fyysistä osaa. Kuka poistaisi ne?

Joskos nyt yritettäisiin liikkua fiksusti!

Sote sirkus

Pitkään ja hartaasti on terveydenhuollon uusimista koskeva laki ollut valmisteilla ja se on herättänyt suurta keskustelua puolesta ja vastaan. Säästöjä haetaan ja siihen on haettu lääkkeeksi jopa priorisointia eli ketä hoidetaan.  Hanke, jonka suunnitteluun on käytetty runsaasti hupenevia rahoja, on nyt kaatumassa, sillä esitykset ovat jopa perustuslain vastaisia.

Sen me tiedämme, että hallitus on aivan tumpelo ja sen on jopa pääministeri Stubb suusanallisesti meille kertonut. Hallituksemme aikaansaannokset ovat olleet vain kokoelma soutamista ja huopaamista, mutta ensimmäistäkään kunnon päätöstä ne eivät ole aikaan saaneet.

Julkinen terveydenhuolto Suomessa alkoi 1880-luvulla, jolloin tulivat kunnanlääkärit (kaupunkilääkärit kaupungeissa) ja kätilörokottajat, jotka olivat koulutettuja kätilö/terveydenhoitajia. 1920-luvulla tulivat äitiys- ja lastenneuvolat. Toiminnan aloittajana tunnetaan arkkiatri Arvo Ylppö, mutta Marsalkka Mannerheimin Lastensuojelu Liitto (alkuaan MMLL ja nykyään MLL). Liiton rahoittamana nousi moneen kuntaan Lastentalo, jossa toimi äitiys- ja lastenneuvola sekä monin paikoin myös kunnanlääkärin vastaanotto.

1900-luvun alkupuolella rakennettiin moneen kuntaan oma sairaala. Minun kotikuntaani valmistui sairaala 1927 (sisätaudit, kirurgia, synnytys, röntgen, oma leikkaussali) ja pitkän vitkuttelun jälkeen myös kulkutautisairaala 1936. Molempien rakentamisen mahdollisti kunnan kaksi suuryritystä, jotka vaihtoivat tonttimaata kaupungin kanssa, jotta terveyspalvelut olisivat keskellä kuntaa. Yritykset lahjoittivat rahaa suunnitellun, laitteisiin ja kalustoihin. Toisen yrityksen lopettaessa oman kirjastonsa, patruuna lahjoitti kirjat sairaiden virkistykseksi ja sivistykseksi.

Huolellisesti valmisteltu kansanterveyslaki tuli voimaan 1972, jossa terveyspalvelut siirrettiin yhden katon alle eli terveyskeskuksiin ja sellainen valmistui kuntaani 1977. Yhdyskäytävin se liitettiin vanhaan sairaalaan ja kulkutautisairaalaan. Ei poikennut palvelu vanhasta kunnanlääkäriajasta, vaan vastaanottoajan sai viimeistään seuraavana päivänä, alalle kuin alalle. Tosin Tohtori Pingviinille pääsi nopeasti, jos ei muuta tarvetta ollut kuin sairauslomatodistus.

Terveyskeskusten alasajo alkoi jo 1990-luvun taitteessa, mutta vahvasti se näkyi vasta 1995 vuodesta alkaen. Mielisairaanhoitolain muutokset ja irtolaislain kumoaminen toivat terveyskeskuksiin potilaat, jotka olivat aiemmin kuuluneet mielisairaalaan. Pankkikriisin jälkeinen juustohöylä söi loput toiminnalta. Tilannetta ei parantanut hoitotyön koulutuksen muutokset ja valitettavasti johtajiksi tulivat hoitotieteilijät. Nämä olivat minun nuoruudessa konttorihoitajia, jotka eivät koskeneet potilaaseen kuin injektioneulalla. Kuten tunnettua, niin teoria ja käytäntö on kaksi eri asiaa.

Soten piti uudistaa pakka, mutta kun sitä tumpelot tekee, niin mitään valmista ei tule. Olisivat nyt edes selvittäneet peruskysymykset, mutta ei. Johtoporras on täysin tietämätöntä perusasioissa, mutta suunnitella pitää. Täten on hukattu ammattitaitoinen osaaminen. Aluesairaalat on ajettu alas ja monessa sairaalatasoisesta terveyskeskuksesta (kuten omastanikin) on kadonnut ensiapupäivystys (aiemmin 24/7), erikoislääkärien vastaanotot (kirurgia, sisätaudit, gynekologia ja nyt on vaarassa kadota myös geriatria) sekä leikkausosasto (paljon päiväkirurgista toimitaa aiemmin).

Nyt on ollut mediassa myös paljon puhetta vanhustenhuollosta ja sitä olen surulla lukenut. Johto kertoo, kuinka kauniisti kaikki hoituu ja kenttäväki kertoo kaiken kaudeuden. Olen itse nähnyt tämän, sillä koin tuon kaiken edesmenneen ammattini kohdalla. Monen potilaan kohdalla kierrätysralli oli loputonta. Moniko vaiva vielä pahenee ja vaatiin kallista sairaalahoitoa, kun vanhuksella ei ole varaa tarvittaviin lääkkeisiin ja kunnolliseen syömiseen. Uusi päällikkö, hoito tieteilijä, kielsi kaiken, mitä yritettiin tehdä työyhteisön eduksi. Näin olisi parannettu monta asiaa, mutta ei.

Soteen kuuluu myös sosiaalihuolto ja jo 1990-luvun pankkikriisin jälkeen sieltä ei apua ole saanut kuin maahanmuuttaja, pakolainen, holisti ja narkkari. Työtä tekevä suomalainen ei siitä taikaseinästä ole apua saanut sitten vuoden 1990. No eipä tuo sosiaalityö auttanut Erikaa ja muita hänen kaltaisiaan, sillä hän oli valkoinen. Oikeudessa on nyt haastettuna sosiaali- ja terveydenhuollon edustajia. Suurimmaksi syyksi mainitaan tiedonkulun ongelmat. Tämänkaltaiset pitäisi hoitaa ensin kuntoon.

Nyt on myös tullut Omakanta, jossa tuoreimmat sairaustiedot näkyvät. Siihen on tarkoitus myös siirtään vanhemmat tiedot. Yleisön osastolla aiheesta kirjoitti kansalainen. Hän kysyi, että missä voisi korjata virheet terveystiedoissa. Itselläni olisi virheitä korjattava paljon, sillä Hanhiemon tarinoissa on enemmän faktaa kuin minun sairauskertomuksissa. Jos joku höppänä kirjaa sinne tiedot, niin monta virhettä tulee. Virheellinen tieto voi vaarantaa koko hoitoprosessin.

Tämän sirkuksen myötä on moni synnyttänyt lapsosensa ajoneuvossa (valinta vapaa). Monesta aluesairaalasta on synnytystointa lopetettu. Ekenes Förlossning Sjukhus ajettiin alas, vaikka MuumiMamma lupasi toisin, sairaala, joka sai maailmanpalkinnon. Kauas on karannut palvenut ja yhä kauemmas karkaavat.

Palvelut maksavat yhä enemmän. Nyt on jo aina kohoavat terveyskeskusmaksut, onko hallinto paisunut liian suureksi? TE-keskuksen lausunto viipyy ja viipyy, lääkärin vastaanotolle pääset kuukauden päästä. Hammashoitoon pääset ehkä vuoden päästä.

Kansanedustaja saa palkkaa 6635 egee/kk, tämän päälle tulevat myös muut lisät. Minä maksan hänen palkkansa. Noilla tuloilla on hyvä hoito saatavissa yksityssektorilta, mutta monen  kuukausi tulot jää alle 1000 € puhtaana käteen. Tästä pitää vielä maksaa kiinteistöveron, yleveron, autoveron, sähköveron, vakuutusveron,  ALV;n, polttoaineveron, jne. Sairastamiseen ei jää peruselämän jälkeen varaa ja ainoa paikka saada hoitoa, on kunnallinen terveydenhuolto. Oman ensiavun ilta- ja yöpäivystyksen karattua tuonne naapurikaupungin yliopistolliseen sairalaan, päätin, että niin kipeä en tule olemaan, että sinne vielä menisin. Vanhasta kokemuksesta tiedän ettei siellä tapahtu ensimmäiseen kuuteen tuntiin mitään ja sen jälkeen tapahtuu ja paljon ja sellaista mistä Stephen King ei uskalla edes kirjoittaa.

Jonkinlainen uudistus on tulossa, mutta nyt ensiarvioiden mukaan kunnallisvero tulee nousemaan. Omassa kunnassa se on yli kolme prosenttia, mutta monessa korotus on vielä suurempi. Joka vuosi nousevat myös työeläke- ja työttomyysvakuutusmaksut sekä nuo aiemmin mainitut verot. Yksi asia on kuitenkin varma eli lääkäriin pääset yhtä hitaasti, edellyttäen että puhelimeen on joku vastannut, TE-keskusten lausunnot viipyvät yhtä kauan kuin ennenkin, kotihoito ontuu samaan malliin ja sossun palvelut eivät tavoita tavallista kansalaista eikä kotipalvelua ole edelleenkään saatavissa.

Elämän poluilta löytyneitä III

Tuossa taannoin serkkuni muisti, että meillä on rakennettu teltta kotona. Hieman oli serkkulle kerrottavaa. Hänen isänsä muisti tämän osittain, mutta tunnetusti vuosien vieriessä asia muuttaa muotoaan.

Elettiin siis vuotta 1969 tai 1970. Itse olin silloin pieni, mutta nyt olen joutunut muistelemaan mennyttä, sattuneesta syystä.

Meille oli ostettu vuonna 1968 teltta, jonka seinät on oranssi ja katto sininen ja lattia harmaa. Isi ja äiti päättivät tehdä siihen etuteltan, jonka me lapset ristimme syömäläksi. Itse makuuteltta pystytettiin olohuoneeseen. Sen narut olivat kiinni kirjahyllyssä, nojatuolissa ja kaappitelevisiossa.

Isi otti mittoja pääteltasta ja niiden pohjalta äiti leikkasi sinistä kangasta, jotka hän ompeli tuon pienen kolmion keittiön pöydän ääressä. Mittausten jälkeen isi meni autotalliin ja tuli sieltä syömälän runkojen kanssa.

Syömälään äiti ompeli myös ikkunan, joka oli jotain paksua, kirkasta muovia. Ikkunassa pitää tietenkin olla verhot, joten nekin äiti ompeli ja myös pimennysverhon, joka muotoutui ikkunaa varten leikatusta aukosta.

Yhdessä isi ja äiti kiinnittivät hakaset, joilla syömälä liitettiin päätelttaan. Koko komeus koottiin vielä ja sen jälkeen se purettiin. Syömälän rungot laitettiin teltan runkojen joukkoon ja samaan pussiin. Pääteltta käärittiin runkopussin ympärille ja omaan pussiinsa. Syömälälle oli äiti ommellut oman pussin. Ompelipa äiti vielä vedenpitävän pussin makuupusseille.

Meillä oli myös leiripöytä, jonka sisään sai jakkarat kaikille. Pöytä sijoitettiin ikkunan eteen ja pääteltan vapautuneeseen tukinaruun solmittiin roskapussi. Syömälässä ei ollut lattiaa. Vanhempamme opettivat, että telttapaikan alue on siivottava lähdön yhteydessä ja siistiksi se jäi. Lattiaton syömälä säästi siistimisen ja siihen äiti totesi, että varisseet leivänmurut jää lintusille.

Kesäloma matkoja teimme teltalla paljon ja siihen aikaan myytiin leirintäalueilla paikkakuntien viirejä ja näitä isi ja äiti ostivat. Ne kiinnitettiin teltan peräseinään ompelein ja ne muodostivat Suomen kartan. Etuteltan eli syömälään kiinnitettiin myöhemmin Suomen lippu, sillä isi osallistui ryhmänjohtajien maailman laajuiseen tapahtumaan.

Erään kerran saavuimme leirintäalueelle ja vettä satoi kaatamalla. Täten kangasteltan pystyttäminen vaati omat toimensa. Kattotelineen, vedenkestävässä pussissa oli päällimmäisenä telttamuovi. Isi otti esille taitavasti taitellun muovin ja me lapset puimme autossa uimapuvut, ulos ja avasimme taitavasti pakatun muovin. Sen alle isi sitten vyörytti teltan ja kasasi rungot. Isi myös oli autossa vaihtanut uimahousut jalkaansa. Äiti istui autossa ja sateenvarjon alla hänet saatettiin muovin alle. Isi ojensi ruodot ja äiti asetti ne paikoilleen. Näin saatiin teltta pystytettyä. Isi sitten ojensi muut tarvikkeet ja syömälässä kuivasimme itsemme.

Ehkä nykyisin tämä tulkitaan vaaralliseksi, mutta tuolla kertaa isi käynnisti syömälässä kaasukeittimen, jonka olimme nimenneet Primus Ulagaksi. Tähän oli syynä yksi mäkihyppääjä. Keittimellä tehtiin sitten lämmin hernesoppa ja sateessa kastunut kroppa lämpeni.

Sitten olikin kiva mennä makuupussin lämpöön ja uinahtaa. Mihinkä hienoon paikkaan huomenna pääsee, jos ei sada?

Kevät toi

Mediaa ja aamun aviisia lukeneena tuli mieleen jälleen tuo vanha laulu, jossa kevät toi, muurarin, maalarin, rakennuksille hanslankarin ja rannoille hampparin. Nyt ei ole kevät koittamassa kuin hamppareille, joiden osingot ovat tilivuoden päätyttyä taas jaossa.

Ihmisiä kunnellessa ja mediaa seuranneena, niin monella on ollut kevät kaukana. OP-pankki teki hyvää tulosta ja jakaa herroille osinkoja ja samalla työntekijöille on edessä YT-neuvottelu (lue: potkut). Nalle saa vielä enemmän ja valtionjohtoisen yhtiöiden johtajille oli luvassa muikeat palkankorotukset, mutta vaalien alla niitä ei uskallettu toteuttaa.

Ikävä on ollut lukea ja kuulla tekstejä, joissa monen tulot ovat paljon alle köyhyysrajan. Elämästä selvityminen on vaikeaa. Ensin on maksettava asunnosta jotain, vesi ja sähkö sekä jätehuolto. Ei pelkästän vanhusväestö vaan työtä tekevällä duunarilla voi olla perussairaus, joka vaatii lääkityksen ja ilman sitä on työkyky menetetty. Lääkkeet kun on lunastettu, niin syödäkin pitäisi, mutta mitä.

Kaupat ilmoittivat hintojen alentamisesta, mutta sitä en ole nähnyt. Itse käyttämäni ruisleipä maksoi kalleimmillaankin 99 senttiä viime syksynä ja nyt kevään koittaessa se on halvimmillaankin 1,10 €. Herroja ei moinen hetkauta palkka, osinko ja optiotuloilla, mutta kun verojen jälkeen käteen jää noin 800 €/kk, niin sillä on suuri merkitys.

Karmein kuultu ja koettu kaupan kassajonossa oli se, että osti perunapussin, jossa oli kymmenen perunaa. Tämän ostoksen piti riittää koko kuukaudeksi. Luettuna yksi söi tänään yhden perunan ja huomenna kuoret.

Ostovoima on pienentynyt ja syynä on jatkuvat verojen korotukset. Vuosina 1993-1996 oli tarroilla lunastettava autovero, jonka piti olla väliaikainen. No, kun herrat ovat keksineet rahasammon, niin pysyvä tästäkin tuli. Kiinteistöverolla haluttiin varantoa tiestön hoitoon, mutta eipä noita teitä paljoa ole korjattu.

Jos nettotulo (verot, ym. maksut poistettu) jää käteen noin 800 € ei sillä pileitä pidetä ja juhlia juhlita. Sossu auttaa ja paskan marjat. Tunnollinen työtä tekevä ei siitä taikaseinästä ole saanut latin latia, sitten vuoden 1989 jälkeen. Perustelu on se, että olet työllistetty ja sinun tuloillasi laskurin mukaan, sinulle jää vielä rahaa hyvin elämiseen.

Jos jää työttömäksi tai osatyöläiseksi, niin vastausta odotat viikkoja ja selvityksiä pyydetään repullinen ja luonnollisesti virkailijalla on niin kiire, että hän ei ole ehtinyt käsitellä asiaa ja TE-keskuksen lausunto viipyy ja viipyy.

Miksi minä joudun maksamaan veroja? Suomen hallitus on tukenut yhdessä EU:n kanssa vapaata liikkuvuutta, jotka ovat syöneet työt täältä. Pakolaiset on elätettävä, kun heillä on niin vaikeaa. Kukaan ei kuitenkaan puhu maahanmuuttajista, joilla on ainoa ajatus: "Helppo elämä". Ja tämän elämän minä maksan erilaisina veroina ja johtaien palkkioina.

Teletapin palkka kuukaudeassa on 11000 ja monelle se on vuosipalkka.

Pelkokerroin liikenteessä

No nyt on selvitetty tämäkin ja selvittäjinä ovat olleet SS ja VTT sekä Liikenneturva. Erityisesti pelokokerrointa nostavat ja ärsytyskynnystä nostavat perässäroikkujat. Siis ne kuljettajat, jotka mielestäni ovat liian lähellä MINUA ja eivät uskalla lähteä ohitse.

MINÄ olen täydellinen kuljettaja ja en tee virheitä, tunnen tieliikennelain kuin omat taskuni. Näkispä vaan. Omia virheitä on vaikea huomata ja ne ovat aina inhimillisiä. ”Huomioni kiinnittyi edellä ajaneeseen ja siksi en havainnut jalankulkijaa.”. Kuulostaako tutulta.

MINÄ olen aina rauhallinen, enkä suutu, jos toisen ajotapa on erilainen. Ja paskan marjat eli yli puolet autoilijoista polttaa päreensä toisen törttöilyistä. ”Kun toi tolvana ei saa ajettua nopeusrajotteen mukaan, niin ohitse tuollaisesta pitää päästä.”.

Luonnollisesti rattijuoppoja pelätään eniten. Toiselle sijalle nousevat hurjastelijat, jotka pääsääntöisesti aiheuttavat vain oman kuolemansa. Isot eläimet pelottavat, mutta harvoin niissä loukkaantuu ja kuolee muuta kuin peltiä.

Liian lähellä ajavat ovat sijalla neljä. Nyt livautetaan muille sijoille eli vastaantulevat sekä linja- ja kuorma-autot. Tässä kohtaa ei konsultoitu ja artikkelista puuttuu yksi oleellinen ja se on avaruudellinen hahmottamisen kyky, joka näkyy päivittäin liikenteessä.

Puolisoni totesi loistavasti: ”Ajoneuvon vaatima tila tieliikenteessä on kääntäen verrannollinen ajoneuvon kokoon.”. Itse huomaan tuon avaruudellisen hahmottamisen ongelmat päivittäin. Kun ajan töihin tai kotiin, niin tiellä on kaiteet. Ajoneuvojen seilaaminen kaistalla muistuttaa humalaisen kuskin ajoa. Kun vastaantuleevaa liikennettä ei ole, niin ajoneuvo on mahdollisimman kaukana kaiteesta (käytännössä keskiviivan toisella puolen) ja kun vastaan tulee toinen ajoneuvo, niin siirrytään hieman lähemmäs kaiteita ja nopeus laskee 15-30 km/h.

Henkilölle, jolla on heikko avaruudellinen hahmottamiskyky on kauhistus lähellä ajava ja varsinkin kun peileistä se on liian lähellä (tästä kirjoitin aiemmin otsikolla Pyhimys vai paholainen ratin takana). Nykyisin kun ovat käytössä nämä laajakulmapeilit ja niistä puuttuu stanssaus, joka oli niiden käyttöön tullessa eli kohde voi olla lähempänä kuin todellisuus, peilien ominaisuuksien vuoksi.

Itseäni ärsyyttää suunnattomasti nämä, jotka lyövät liinat kiinni aina kun kameratolppa siintää horisontissa ja tolpan ohitettua painetaan kaasupoljin konehuoneen puolelle. Monesti on joutunut tekemään paniikkijarrutuksen tolpalle jarruttajan vuoksi.

Toinen mikä minua ärsyttää on se, että nopeuden saavuttamiseen tarvitaan vähintään pari kilometriä. En tiedä, onko tässä kyse ekologiasta ja muusta vihreästä hömpötyksestä, mutta harmittaa moinen.

Kolmas harmini aihe on uinuvat kuljettajat, jotka punaisissa liikennevaloissa tekevät, mitä tekevät ja kun valot vaihtuvat, niin he ovat todellisia myöhäisheränneitä. Täten liikennevaloista pääsee vain auto tai pari.

Neljäs, joka minua ärsyttää suunnattomasti on sokeat kuljettajat, jotka ajavat katuvaloaluulla pitkät päällä ja luvattoman usein monella on päällä myös etu- ja takasumuvalot. Jos vilautan pitkät, että sammuta nyt edes vähän, niin vastauksena on morsetus pitkillä valoilla tai sekalainen kokoelma käsimerkkejä. Voi kun omassa autossa ja työautossa olisi muinaiset Hellan Jumbo Xenon valot, niin voisi oikeasti näyttää, miltä minusta tuntuu. Toki tutkimuksen mukaan monelle häikäistyminen on pelottava asia.

Viides ärsyttävä tekijä liittyy myös valoihin eli nämä nykyaikaiset päivävalot. Hienoa oli sumussa ajella ja yht'äkkiä näkyi toisen ajoneuvon heijastinpinnat. Monikaan autoilija ei tänäpäivänä tunne ajoneuvonsa ominaisuuksia. Käyttöopas löytyy jokaisesta ajoneuvosta, mutta en tiedä, kenelle ne on laadittu ja oman työautoni ohjekirjasta en ymmärtänyt tuon taivaallista, kun piti takapolttimo vaihtaa. Onneksi on olemassa autofriikkien sivut ja sieltä löytyi helppo ohje vaihtamiseen. Luvattoman on pimeänä monessa ajoneuvossa valot ja vaihtaminen taitaa olla liian vaikeaa tai sitten ei asia kiinnosta lainkaan. MINÄ ajan vain valaistulla alueella. Jihuu.

Kuudes, minua ärsyttävä tekijä on se, että ei lueta liikennemerkkejä. Tosin olen ajatellut, että nämä kuljettajat ovat niitä, joista aikanaan Rutinoffin kuski kirjoitti eli itse Rutinoffin kuskista, jolle tämä tie oli MINUN tieni ja muut noudattavat MINUN sääntöjä.

Ihmisiä ärsyttää ikäkuljettajat ja monen mielestä ikäihmisiltä pitäisi ottaa kortti pois. No, kaikkihan sen tietävät, että ajoneuvoa ei kortilla ajeta. Säännöllisesti on uutisia tyypeistä jotka ovat narahtaneet korttitta ajosta ja usein kuljettaja on nuori. Liekö ajokortin hinta liian kallis vai onko muut syyt siinä, että korttia ei ole herunut.

Kuorma-autot pelottavat monia ja kuten kuulin huomautuksen, niin rahtivaunu oli liian lähellä. Kerroin, että kyllä tuo on ihan omalla kaistallaan, mutta pelotti se kansalaista. Kuorma-autoihin kohdistuneet liikenneonnettomuudet ovat pääsääntöisesti itsemurhia.

Mopoautot ärsyttävät myös, sillä niiden nopeus ei saa olla kuin 45 km/h. Hitaasti kulkevat, ainakin osa. Itse olen havainnut usein, että mopoauto ohittaa ja alueella on nopeusrajoutuksena 50-80 km/h. No mopoja on viritelty kautta aikojen, joten miksi sitten ei mopoautoja. Itseäni hieman pelottaa moinen muovikupla ja jos siihen törmää, niin paljonko on matkustajia peräkontissa. Liikennesäännöt ovat hukassa myös monella mopoauton kuljettajalla. Kaksipyöräisellä saa ajaa, mutta mopoautoa koskevat samat säännöt kuin autoakin, joten sieltä mennään mistä aita on matalin.

Saako kortin liian helposti? Luonnollisesti itse pelkään itämaan ihmeitä ja fillaristeja, joilla ei ole lamppua, ei heijastinta ja vauhti valtava. Takavuosina fillaristi törmäsi ajoneuvooni ja kantattu pelti taipui sentin verran, joten vauhti oli melkoinen ja minä autoilijana jouduin maksamaan hänen sairauskulunsa ja tätä pidin epäoikeudenmukaisena, mutta se on jo toinen juttu.