Aiheittain

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Kyllä, Ei, En osaa sanoa

Olipa mielenkiintoista lueskella lehteä taas kerran. Otsikkona oli, että olet onnellisempi lapsettomana kuin perheellisenä. Tutkimus oli tehty haastattelututkimuksena, jossa oli haastateltu 86 maassa yli 200 000 ihmistä. Pistää hieman epäilyttämään tuon tutkimuksen tulos, sillä valtioita taitaa olla 194 ja maapallolla likimain 6,91 miljardia ihmistä. 200 000 ihmistä siis pystyy kertomaan, miltä lopuista 6909800000 ihmisestä tuntuu. Mitkä maat ovat tiputettu haastateltavien maiden listalta, nekö, joiden kielien tulkkia ei ole saatu paikalle.

Tällaiset tutkimukset pohjautuvat tilastotieteeseen ja se on aina luku jaettuna luvulla, eikä se huomioi muuttuvia parametreja. Säännöllisesti on media esittänyt näitä tilastollisia lukuja. Silloin tilastojen varjolla ne näyttävät tältä.

- Perheessä on keskimäärin 2,5 lasta. Kuka haluaa olla tuo puolikas lapsi.
- Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus oli 100-prosenttisena alkoholina 10,0 litraa asukasta kohti. Onko lukuun oikeasti laskettu koko asukasluku, jos on, niin se tarkoittaa, että synnytyslaitoksella tuttipullossa on Koskenkorvaa.
- Autoja perheessä on 1,5 kappaletta. Tuo puolikas taitaa olla se perheen kakkosauto, jolla äiti lapsiaan tarhaan, kouluun ja harrastuksiin vie ja luonnollisesti se ikäloppu, johon juuri ennen katsastusta perheen isä kiroten hitsaa taas neliön peltiä.

Haastattelututkimuksia tehdään pääsääntöisesti kahdella tavalla eli puhelimitse tai kotiin postitse toimitetulla haastattelulomakkeella. Näistä viimeksi mainittu on varustettu kysymyksillä, joka yleisemmin ovat täysin samaa mieltä ja toisessa ääripäässä täysin eri mieltä. Ensiksi mainittu pohjautuu samaan, mutta tyypillisemmin kyselijä on luotijuna. Puhelu alkaa tavallisesti sanoilla: "Olen... ja teen haastattelututkimusta ja soitan ... Soitinko pahaan aikaan".  Ensin saat tivata kuka soittaa ja mistä. Lopulta kun sen saat selville, niin kaveri kertoo uudelleen tekevänsä haastattelututkimusta, johon menee aikaa viisi minuuttia. Sieltä sitten seuraa kysymyksiä, joista suurin osa ei kosketa lainkaan. Mitä siihen sitten sanot? Sitten ovat nämä paperiversiot ja samanlaisia ne ovat, puolet asioista ei kosketa sinua. Täydentävää vastausta et voi antaa, sillä nämä tutkimukset ovat rasti ruutuun. Osallistuin itse aikanaan Kunta10 tutkimukseen ja voin sanoa, että näistä vuosina 1997, 2000-2001, 2004, 2006 ja 2008 tehdyistä tutkimuslomakkeen kysymyksistä ei osunut kohdalleni mikään. No viimeiseen en voinut vastata, sillä en ollut enää kuntatyönantajan palveluksessa.

Puhelimitse tulleet haastattelututkimukset ovat epäluotetuimmat, mielestäni. Nämä haastattelijat soittavat tavallisemmin juuri kun olen herännyt tai jumalattomalla kiireellä töihin lähtemässä. Ja kun kerrot, että on kiiru, niin kuuluu kysymys: "Voinko soittaa myöhemmin uudelleen". Ja totta Mooses ne soittaa taas samaan aikaan, joten vastauksena on taas myöhemmin. Tätä rinkiä jatkuu niin kauan kun tutkimus kestää. Tässä yllämainitussa tutkimuksessa ilmeisesti haastateltiin lasten vanhempia. Jos tilanne on huono, esimerkiksi vanhemmat valvoneet koliikkilapsen kanssa useamman yön, eivät he takuulla tunne itseään onnelliseksi.

Otetaanpa tarkastelun alle kysymys: "Oletko onnellinen". Oletko itse onnellinen kysymyshetkellä kun posti on tuonut kupongin veromätkyistä, auto ei mennyt katsastuksesta läpi, tms. Seuraavaksi; "Oletko tuntenut iloa työssäsi viimeisen kuukauden aikana". No totta helvetissä olen. Viimeisen kuukauden aikana kun tuo viheliäinen pikkupomo on ollut lomalla. Tilastotieteellisesti ei siis huomioida 11 muuta kuukautta, jolloin työntekijä kokee kaikkea muuta kuin iloa. Kysymyksenä: "Oletko ollut työttömänä viimeisen kuuden kuukauden aikana". No en ole ollut, mutta sitä ennen kolme kuukautta, eivätkä perkeleet edes maksaneet työttömyyskorvausta, kun firma myytiin ja vanhoja työntekijöitä ei palkattu, haluttiin uusia osaajia. Työllistyin itse, ilman työkkäriä, sillä joillakin yrityksillä on tarvetta ammattilaisille.

Meillä ei ole perikuntaa, joten olen täysin tietämätön perheellisten ongelmista ja mahdollisista onnen hetkistä. Olen kuitenkin nauttinut sisarusteni lapsien elämästä. He kävivät luonani yökylässä, jossa heille tarjosin sauna ja sen jälkeen ateria. Ateria oli katettu kauniisti ja samalla lapsille opetin ateria käyttäytymisen. Nyt he ovat kiitollisia (aikuisiahan nuo nyt ovat) kuinka kerroin aterioinnista, kattauksesta ja ateriakäyttäytymisestä. Puikkoruokaa usein lapset pyysivät eli puikoilla syötävää ruokaa, jota myös tein. Nyt kuulen myös kiitosta kattauksesta, josta he ovat oppia saaneet omiin juhliinsa. Leikeissä oli "koruja", "puupuukkoja" "pikku-ukkoja", "spruitteja" ja kaikkea muuta  ja lapset nauttivat. Tekivätkö mörrimöykky päivät niistä onnettomia perheellisille.

Onko perheellisen elämä niin kauheaa kuin tuossa tutkimuksessa esitettiin. Minun sisaruksen, jotka ovat perikunnalla siunatut ovat olleet onnellisia. Ihmisen elämässä on hyviä ja pahoja päiviä. Onko yksi paha päivä kostautuva kuin biblian lause, jossa esi-isien synnyt  kostetaan seitsemään sukupolveen.

Lapseton yksilö/pariskunta on siis elämäänsä tyytyväisempi kuin lapsellinen. Onko todella näin? Kuka mittaa pettymyksen määrän jatkuvien keskenmenojen vuoksi tai synnytettyään kuolleen sikiön. Kenelle siirrät tietotaitosi, jos ei läheisiä ole, niin kenelle omaisuutesi, jos ei ole niin se menee valtiolle.

Mikä on onnellisuuden mitta? Sen jos joku tietää, niin kertokoon. Onko se tiainen lintulaudalla, pihapuussa veikistelevä orava, tyytyväinen asiakas, lupiinin lehdellä kimmeltävä kastepisara, puolison kosketus, onnistunut päivä?

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Pulveria ja pilleriä

Kyllä median tarjonta on mielenkiintoista. TV:ssä esitettiin dokumentti lääketeollisuuden mahdista ja sitä vielä kommentoi lehden kolumnisti. TV-ohjelmassa kerrottiin lääketehtaiden keksivän sairauksia ja niihin pillereitä, jotta ihmiskunta pelastuisi. Kolumnisti taasen koki lääkkeiden pelastaneen ihmiskunnan ja ottipa jopa esimerkin: "HIV potilaat elävät yhtä pitkään kuin flunssapotilaat". Hän myös kertoi tekstissään: "Vaan entä penisilliini? Millaisessa maailmassa eläisimme, jos sitä ei olisi kehitetty ja jos se ei olisi massatuotannon ansiosta halpa".

Lehtien kolumnistit voisivat tutkia asiaa hieman, ennen kuin kirjoittavat. Aloitetaan antibiooteista, joista hän otti esimerkiksi penisilliinin. Sen vaikutukset huomattiin jo 1800 lopulla, mutta vasta 1940 luvulla löydettiin sen vaikutus grampositiivisten bakteerien soluseinämien rakenteen horjuttamiseksi ja täten sen aiheuttaman tulehduksen hoitoon.  Kun penisilliini tuli markkinoille, sitä määrättiin vaivaan ja vapinaan. Myöhemmin tuli laajakirjoisempia antibiootteja, joita määrättiin joka räkätautiin. Nyt meillä on MRSA eli metillisiini resistantti stphylococcus aureus (aiemmin puhuttiin multiresistenssisestä eli useimmille antibiooteille vastustuskykyisestä bakteerista). Jo 1970-luvulla tunnettiin supertippuri, joka oli vastustuskykyinen useimmille antibiooteille, nyt on myös lääkkeille vastustuskykyinen tuberkuloosi. Antibioottien hallitsemattomalla käytöllä on saatu aikaan bakteerien aiheuttamia tauteja, joita niillä ei enää voida hoitaa. Myönnän, että tämä on julmaa, mutta miksi HIV potilaan pitää elää ja tartuttaa, eikö täten voisi myös pitää elossa Ebola, SARS, ym. potilaat, jotka jatkavat tartuntaa. Näinhän saataisiin luonnollinen immuniteetti syntymään kansassa ja toisaalta hillittyä liikakansoitusta.

Nyt pelotellaan taudeilla, erityisesti on esillä uusi pandemia. Espanjantauti surmasi Suomessa paljon kansaa, sillä ei ollut antibioottia hoitamaan bakteerin aiheuttamaa lisäsairautta. Oletko katsonut elokuvan Pikku naisia tai lukenut sen kirjana. Siinä Beth tyttönen sairastuu tulirokkoon ja sen seurauksena hän jää voipuneeksi. Penisilliinillä olisi voitu hoitaa hänet, sillä todennäköisesti hän sai tulirokon seurauksena sydänpussin tulehduksen, joka sydäntä vaurioitti. Lintuinfluenssa ei aktivoitunut laajaksi, joten lääketehtaat eivät saaneet voittoa lääkkeestä.

Nyt tuli sikainfluessa ja siihen lääketeollisuus keksi lääkkeen, jonka apuaineet aiheutti lapsille narkolepsiaa ja kassakone kilisi. Se olikin  mielenkiintoinen tauti sairastaa. Mummoni näet sairasti Espanjantaudin ja minä tuon sikalenssun. Näillä oli yllättävän paljon yhteistä. Meillä molemmilla ei sisällä pysynyt ruoka tai juoma kolmeen viikkoon. Oli hyvin harvoja ruoka- tai juomalajeja jotka pysyivät sisällä ja niiden piti ehdottomasti olla kylmiä. Jos nautti jotain lämmintä oli seurauksena kumarrus porsliinille. Kovat jalkakivut, joiden vuoksi kävely oli jokaisella askeleella piinaa ja jostain oli kiinni pidettävä, sillä ne meinasivat usein pettää. Vaikeus hengittää, oli kuin henkitorven päälle olisi laitettu kansi, joka salli vain hieman ilmaa keuhkoihin mennä ja sen jälkeen kansi kiinni. Toipuminen kesti meillä molemmilla liki puoli vuotta ja havaitsimme, että pitkien hiustemme vahvuudesta oli puolet pois ja se ei palautunut. Minä olen jo vanha, mutta mummoni sairasti tuon taudin 17-vuotiaana ja letti ei koskaan enää paksuuntunut. Seuraavaa influenssaa odotan mielenkiinnolla.

Media kertoo myös, että suomalaiset syö psyykelääkkeitä paljon. Epäilen hieman mediaa ja etenkin tilastotiedettä. Psykiatristen potilaiden laitoshoidon sijaan on tullut avohoito, joten tilastoissa näkyy heidän runsas lääkitys, etenkin kun tiedot otetaan Kelalta. Lääkäri kirjoittaa myös helposti mielialalääkkeitä, kun ihminen ei osaa enää suhtautua tavallisiin mielialan vaihteluihin. Kun vanhoihin havaittiin tulevan riippuvuutta, niin lääketehtaat kehitteli uusia ja mieluummin ei huumetestissä näkyviä. Etenkin tuki- ja liikuntaelinten sairauksista kärsiville kirjoitetaan jotain psyykelääkettä, kun kipulääkkeiden tie on loppuun käytetty ja operatiivista hoitoa ole tarjolla tai ei haluta tehdä. Toisin sanoen, vituttaa vähemmän kun särkee.

Kun nainen vanhenee ja sukuelimistä alkaa olla vaivaa, erityisen usein se on kohtu, runsaine vuotoineen, on ensisijaisena hoitomuotona sen poisto. Auta armias, jos vanhenevalle miehelle tulee vaivoja. Eturauhasta höylätään, virtsaputkea laajennetaan, lääkityksellä pyritään liikakasvua rauhoittamaan ja sitten vielä kehitettiin markkinoille pilleri. Ota sininen voima vehkeeseen ja hanki aivohalvaus pukilla.

Miksi siis suhtaudun aiheeseen niin voimakkaan kriittisesti? Minä tein yli kaksikymmentä vuotta töitä terveydenhuollon parissa ja olin kolmannen polven alan ammattilainen. Me kolme polvea olemme nähneet terveydenhuollon kehityksen, joka valitettavasti on viime vuosina kääntynyt vahvasti alamäkeen. Pilleriä ja pulveria on tullut markkinoille runsaasti, mutta monin osin operatiivinen hoito on jäänyt paikoilleen. Insuliini on antanut monelle elämän, mutta nivelproteesin käyttöikä on edelleen 15 vuotta. Vanhuksen anemiaa selvitetään aktiivisesti, mutta nuoren ei. On tullut pilleriä ADHD:lle, mutta selkänikaman välilevyjen hoitoon ei juuri muuta ole kuin omaehtoinen kuntoutus. Levyn sijaan asennetta tyyny on jäänyt kehityksen ideaksi.

Miksi kehitys on pysähtynyt? Miksi ei ole enää Arvo Ylppöjä, Fritz Arthur Jusélius:ta ja heidän kaltaisiaan, jotka haluavat kehittää? Nyt on vain troppeja vaivaan ja vapinaan ja se usein on ainoa hoito jota saamme.

Mitä ainutkertaista on ihmisessä, aivotko? Elämme aina virusten ja bakteerien keskellä ja sairastuttuaan toiset toipuvat, toiset kuolevat. Entä sitten? Olemmeko erkautuneet luonnosta jo niin kauas, ettemme ymmärrä, että jokainen elollinen loppuu jonain päivänä. Toisille se koittaa aiemmin kuin toisille. En kuollut tuhkarokkoon, en vesirokkoon, en hongkongillaiseen ja sikalenssustakin selvisin hengissä. Mitä erityistä minussa on, että selvisin hengissä, sillä kaikki eivät. Kuolleista suurin osa on nuorempia kuin minä ja mummoni.

Mummoni sanoin: "Sijan tiiän mis synnyin, paikas kui eloni elin, mutt en sitä sijjaa joss kuolo miut kallistaa.".

torstai 22. syyskuuta 2011

Kielletyt ja sallitut sanat


Nyt ovat uutisotsikoissa olleet aktiivisena vihapuheet, epäkorrektit lausunnot, jne. Tähän on nyt alkusykäyksenä ollut facebook päivityksen tehnyt edustajamme. Toki tätä on ollut koko vaalien jälkeisen ajan ja erilaisia lausumia ovat päästelleet vähän jokainen. Myös erilaisten viestien tyylistä on herännyt keskustelua, vaikkakaan ne eivät täytä rikoksen merkkejä.

Holy Moses, Kalle ajaa ja vitun lujaa ajaa. En muuta voi sanoa. Miten voidaan yksittäinen sana kieltää. Onko väärin sanoa toiselle, että olet täydellinen idiootti. Pistän nyt sanat järjestykseen, minun mielipiteeni mukaan.

Kielletyt sanat ovat mm. (suora lainaus lehden sivuilta)
- Neekeri, sanan kantajuuri on latinassa eli negro, joka tarkoittaa mustaa. Pitäisikö nyt heitä kenties kutsua vahvasti päivettyneeksi.
- Ählämi, sanahan juontaa juurensa arabian kielestä, jossa Ahlan wa Sahlan tarkoittaa tervetuloa. Ääntämisessä sanasta toki on muodostunut [ähläm sun sähläm]. Ählämi on siis henkilö, jonka äidinkieli on arabia ja koska he ovat pääsääntöisesti muslimeja, on siirrytty käyttämään termiä ählämi, joka tarkoittaa muslimia. Tällöin unohtuu mm. Persian kristityt, jotka pakenivat Ajatollah Khomeinia uskontonsa vuoksi ja kieli on edelleen arabia. Katsoisin sanan hieman epäkorrektiksi, mutta koska arabiankieliset, ei islamistit ole messua nostaneet, niin olkoon.
- Ryssä on vihasana suomalaisille ollut jo KAUAN. Russian on englannin versio aiheesta. Ryska taas on ruotsalainen versio ja tästä se on muuttunut suomalaiseksi ryssäksi. Tutkikaapa hieman historiaa, niin ymmärrätte, miksi suomalaiselle on itänaapurimme ryssä.
- Hurri eli ruotsalainen on myös perusvihamme, sillä olemme heidän alaisuudessaan olleet, verot ovat menneet kuninkaalle, voudit ovat vieneet siemenperunatkin, jne. Sanovathan ruotsalaisetkin "en finne i gen" eli taas nuo halvatun suomalaiset taas. Tasoissa ollaan, ei voida vaihtaa paikkaa.
- Mustalainen eli romanit, jotka ovat alkujaan lähteneet Intiasta. Heille tyypillistä on ihon tummempi väri. Suomen romanit kuuluvat manouche-nimiseen ryhmään ja tästä syystä heitä kutsutaan myös manneksi. Nyt olisi varmaan kiellettävä myös termit Ranta-ruotsalainen ja ehdottomasti porilainen, joka viittaa kaupungin asujaimistoon sekä ruokaan.
- Lappalainen on meidän pohjoinen kansamme, joilla on oma kielensä, Samegiella. Saamelaisiksi heitä myös kutsutaan. Tutkijat kiistelevät yhä Lappi sanan alkuperästä, joten jätämme sen tähän. Miksi tämä on kiellettyä? Minä olen hämäläinen, isä on satakuntalainen ja äiti karjalainen sekä puolisoni keskisuomalainen. Ne voidaan julistaa huonoksi sanoiksi yhtä hyvin kuin hesalainen.
- Kamelikuski on ammatti. Nyt pitää kieltää mainitsemasta myös taksikuski, bussikuski ja rekkakuski, jotka ovat myös halventavia nimityksiä.
- Taatelintallaaja on myös ammattinimike, kuten viininpuristaja. Miksi siis kielletty?
Sallittuja sen sijaan ovat nämä (taasen suora lainaus)
- Jenkki on Yhdysvaltain pohjois-osien kansalainen, joka tunnettiin Yhdysvaltain sisällissotien aikana. Miksi lippu Rabel on kielletty tai ei hyväksyttävä? Eikö siis pitäisi kieltää tuo termi. No onhan tuo myös suomalainen makeistuote.
- Sakemanni nimitys juontaa toiseen maailman sotaan (eikö toi peijakkaan sota oo jo käyty). Eikö nyt olisi parempi käyttää sanamuotoa saksalainen.
- Irkku on irlantilainen, Èirenan (pahoittelen dementiaani, joten kirjoitusmuoto saattaa olla hieman viallinen). Yhtä hyvin voidaan sallia nimitykset, hollanteri, kreku, jne.
- Japsi eli japanilainen. Miksi tämä hyväksytään eikä esimerkiksi hurria.
- Mamu lyhenne eli maahanmuuttaja. Tästä on tullut vihasana, koska useimmat maahanmuuttajat ovat gettoutuneet omiin yhteisöihinsä ja aiheuttaneet monia ongelmia. Tämä on sallittua, ihmettelen miksi?

Odotan kiellettyjen listalle seuraavia:
- Manne, viitaten edeltävään mustalaiseen
- Jude, jutsku, jukke
- Nörtti, idiootti, ääliö, mulkku, huora
- Apusanat perkeleen, saatanan, helvetin, jne.
- Ruosteletti, mummo
- Fööni
- Hintti, lesbo. homo

Nyt toivoisin täsmennystä, mikä on vihaa tai ei ole. Onko listan laatijalla jäänyt jotakin huomioimatta. Katsotaan.

tiistai 20. syyskuuta 2011

Älä mulle ala

Taannoin oli lehdessä artikkeli, joka nosti niskakarvat pystyyn. Tämän olen toki huomannut oikeassa elämässäkin, mutta oli hyvä, että asia nostettiin esille.

Mistä siis on kysymys? Vastaus on lasten oikeudet, joilla ei ole enää vastuuta ja vanhempien vastuut, joilla ei enää ole oikeuksia.

Tänä päivänä kuulee lapsen suusta luvattoman usein sanat: ”Et sää voi mulle mitään tehdä, mää oon alle viistoista”. Eikö oikeasti lapsilla ole enää velvollisuutta? Mihin katosi kunnioitus vanhempia kohtaan? Rajat ovat rakkautta, mutta jos vanhempi niitä asettaa, niin lapsi soittaa poliisille tai lastensuojeluviranomaiselle, että hänen oikeuksiaan poljetaan.

Lapsella on oikeus turvaan ja huolenpitoon. Kasvatukseen kuitenkin kuuluu myös opettaminen ja se on vanhempien oikeus. Ihminen kasvaa ja kehittyy eri ikäkausina. Viimeisten tutkimuksien mukaan ihmisen kehitys saa päätepisteensä noin 26-vuotiaana. Tuliko yllätyksenä? Varmaan, sillä aivokuori, etenkin sen etuosa, otsalohko kehittyy viimeisenä. Sen kehitys on tärkeä yksilöiden välisen viestinnän, tunne-elämän hallinnan ja sosiaalisen kehittymisen kanssa.

Jokainen lapsi kapinoi, se kuuluu kehitykseen ja oppimiseen. Lapsen pitää oppia tiedot, taidot ja arvot tullakseen kansan toimivaksi jäseneksi. Jokainen lapsi koheltaa ja honkkeluuksissaan tekee asioita, jotka ovat vaaraksi hänelle itselleen tai ympäristölleen. Vanhempien oikeus on ohjata lastaan, jotta vaarat vältettäisiin.

Lisäksi tuli järkytyksenä tuo tyttölapsen kuolema. Minkälaisen perheen 15-vuotias lapsi saa ryypätä aamuyöhön asti, ilman, että kukaan kaipaa?  Mihin ovat jääneet kotiintuloajat?

Vanhemmat eivät enää saa rangaista lastaan millään muotoa. Pelkkä luunappi otsaan tai kevyt hiuksista kiinniotto on pahoinpitelyä. Kotiaresti vapauden riistoa. Saavutettujen etujen rajoittaminen, ihmisarvoa alentavaa. Ylellisyystavaroiden evääminen on normaalin elatusvelvollisuuden laiminlyöntiä. Opettajat ovat purjeissa, sillä heidän kohdallaan nuo kaikki ovat asteeltaan törkeitä rikoksia.

Herää jälleen kysymys, onko lasten oikeudet viety liian pitkälle? Lasten oikeuksien tarkoituksena oli estää suoranaiset pahoinpitelyt ja törkeät laiminlyönnit ja se oli oikein. Nyt tuntuu, että lapset ovat tulkinneet oikeutensa siten, että sana EI, on oikeuksien polkemista. Annettujen sääntöjen rikkomisesta seurannut rangaistus on sallittua aikuiselle ja aikuinen sen hyväksyy, mutta se ei päde lapselle.

Herää myös kysymys, onko vanhemmuus hukassa? Pienelle sallitaan lähes kaikki ja sitten kun murkkuikäisenä aloitetaan asettamaan rajoja, alkaa vaikeudet. Isänä ja äitinä olet vastuussa lapsesta, jo syntymästä alkaen. Kasvatus alkaa jo pienestä, että lapsesta kasvaa kansalainen, omaan yhteiskuntaamme.

Ja sitten teille lapsille tiedoksi, opiksi ja ojennukseksi. Vaikka ette olekaan rikosoikeudellisessa vastuussa teoistanne, niin korvausvelvollisia olette. Kaupan ikkunan rikkominen maksaa ja teidän vanhemmillanne on oikeus kieltäytyä maksamasta, sillä se ei kuulu normaalin elämän tarpeiden vaatimiin kuluihin. Maksettava korvaus jatkaa tällöin viivekorkojen kasaamista. Ensimmäisestä kesätyön palkastasi alkaa ulosmittaus eli et saa koko palkkaasi tilillesi. Moni muukin asia estyy, et saa pankkikorttia, et asuntolainaa, et ostaa osamaksulla, jne. Jos taas vanhemmat maksavat, niin olet selvinnyt pahasta paikasta.

Mutta ihminen on ihminen ja siinä asiassa ei mikään ole muuttunut eli hyvä lapsi, varo puskaradiota. Se on internettiä ja kännykkää nopeampi ja sen tiedot pysyvät ikuisesti ja se rekisteröi jokaisen tekosi, etenkin ne ei sopivat. Se muistaa jokaisen möhläyksesi ja tulet niistä kuulemaan kymmenien vuosien jälkeen. Sen avulla on moni työpaikka saavutettu tai menetetty. Sinä et ole vain sinä, vaan myös joidenkin lapsi ja lapsenlapsi.

Sammakoita suusta

Kuten tämä julmia satuja kirjoittanut Herra Grimmin kertoi sadussa (eivät sovi lapsille ilman kriisi apua) Kolme pikkumiestä metsässä, niin köyhä tytärpuoli saa lahjaksi ahkeruudestaan sen, että joka sanalla vierii kultakolikko suustaan. Talon oma tytär taasen saa laiskuudestaan palkkioksi, että jokaisella sanalla tulee sammakko ulos suusta.

Kuten sadussa, niin oikeassakin elämässä tulee suusta sammakoita usein, mutta kultakolikoita hyvin harvoin. Kultakolikot ovat mm. kiitos ja anteeksi. Mitä korkeammassa ja näkyvämmässä asemassa ihminen on, sen näkyvämpänä ovat myös suusta päästetyt sammakot. Samoin sammakot loikkaavat nykyisin pitkälle, sillä tiedon kulku on nopeaa.

Nyt on pantu pannaan eräs edustajamme, joka loihi lausuman: "Kreikkaan sotilasjuntta, joka ei suosiota kalastele".

Kansanedustajamme, ministerimme ja presidenttimme ovat kautta aikojen päästänyt sammakoita suustaan. Ympäristöministerimme ammoin loi lausuman teollisuus käynnillään. Yritys kertoi, että he ovat jätevesipäästöissä päässeet lähes neutraaliin Ph-arvoon (toimituksen huomautus neutraali ph on 5,5). Ympäristöministerimme sanoi: "Hyvä, hyvä, mutta nollaan pitäisi pyrkiä".  Sen saa laiskuudesta, kun ei viitsi ottaa asiasta selvää. Vihjeenä 1+1=3.

Koko tietoisen historiani aikana ovat poliittiset päättäjät loihineet lausumia, jotka ovat hivenen arveluttavia ja hyvän tavan vastaisia. Miten olisi:

- Syö särkeä, se kasvattaa järkeä, sanoi muuan. No historia toistaa itseään. Marie-Antoinetten kerrotaan sanoneen kansalle, että syökööt leivoksia leivän puutteeseen.
- Eräs presidenttimme sanoi hallitukselle: "Te saatanan tunarit".
- Minä juon nyt kahvia. Sanoi ministerimme
- ”Meillä on lesbo presidentti ja meillä on minä kansanedustajana. Kaikki näköjään voi olla mahdollista.”

Onko fasebook, twitter, ym. nykyisin niin mahtavia medioita, että niiden sanomista saadaan sivukaupalla tekstiä. Kreikkalaisilla on kokemusta juntasta, mutta mihin se johti. Lainarahalla on pidetty yllä illuusiota hyvästä taloudesta, korruptio rehottaa. Eikö nyky-Kreikan hallitusta voisi verrata junttaan, joka on vuosikymmeniä pistänyt omaan taskuunsa verorahoja ja vielä lainannut rahaa muualta valtaeliitin ylläpitämiseksi. Ei siinä tavallista kansalaista verojen maksu innosta, vaan luodaan enemmän tai vähemmän harmaa talous. Tämä siksi, etteivät he koe saavansa vastinetta maksamilleen veroille

Meidän poliisit mainostavat autoissaan toimia harmaan talouden kitkemiseksi. Vaikka hekin ovat nähneet yhteiskuntamme rappiollisen tilan, sillä määrärahoja on leikattu myös heiltä. Suomi on myös joutumassa kaaoksen tielle. Valtion ja kuntien byrokratiaan uppoaa nykyisin valtavat määrät verorahoja. Veromarkoista ei siis liikene palveluiden tuottamiseen kuin murto-osa. Kun kansa tämän tietää, niin harmaus jatkuu.

Muistakaa hyvät edustajamme vanha viisaus: "Diplomatia pelastaa sinut siltä, mihin tahdikkuus olisi estänyt joutumasta.

tiistai 6. syyskuuta 2011

Kreikka apua saa

Taasen on päivän lehdissä kirjoituksia, että Kreikalle apupaketit ovat kiireelliset. Huolestuneita ovat EU:n herrat. Miksi samaa huolestuneisuutta tunneta yksityisen ihmisen kohdalla?

Kreikan apupaketit paisuvat kuin muinoinen pullataikina. Säästöjä eivät ole tehneet ja valtion virkamiesten määrää ei ole vähennetty, sama on myös meillä Suomessa. Sovjet Finland.

Yksityinen ihminen tai pienyritys joutuu ahdinkoon, niin kukaan ei riennä apuun. Itse on kaikki hoidettava ja Kreikalle järjestetään velka-apua sun muuta, ilman kysymyksiä.

Eikö olisi korkea aika saattaa tuo Kreikka ulos Euroopan-yhteisöstä.  Päästäkseen unioniin, on se kauniisti koristellut talouslukujaan. Rikos on rikos, toisia huiputtamalla saatu etuisuus on rikoslakimme mukaan väärin oikeuksin hankittu ja tarkoituksella tahallisella tarkoituksella suoritettu petos.

Joten on vain yksi johtopäätös ja sen jätän Teidän lukijoitteni ratkaistaviksa.

Huumetesti

Kyllä nuo päivän lehdet jaksaa hämmästyttää päivittäin. Nyt on huolestunut Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto, kun uusi huumetestilaki mahdollistaa korkeakouluissa ja ammattikouluissa tehtävät huumetestit.

Suora lainaus lehdestä: "Opiskelija voidaan määrätä testiin vain, jos hänen epäillään olevan huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä, työssä oppimisessa tai harjoittelussa.".

Kuitenkin tuo liitto nyt on kauhean peloissaan, joten jälleen suora lainaus lehdestä: "Liitossa pelätään, että ilman koulun sisäisiä ohjeita käytännössä kuka tahansa henkilökunnasta voi määrätä opiskelijan testiin. Vaikka testin tulos olisi negatiivinen, opiskelija voi leimautua opiskelijayhteisössä.".

Testi voidaan siis tehdä vain, jos on aihetta epäillä oppilaan olevan kamoissa. Lisäksi laissa on selkeät määritteet, milloin voidaan tutkia, kuka näytteen tutkii, miten näytettä säilytetään ja vieläpä tulkitsee. Tässä lainaus tulkinnasta: "Huumausainetestausprosessissa testituloksen tulkinta on keskeinen vaihe testattavan oikeussuojan kannalta, sillä varmistettu positiivinen testitulos ei välttämättä merkitse sitä että todettu aine olisi peräisin huumekäytöstä. Tämän vuoksi valtioneuvoston asetukseen on otettu säännös,
jonka mukaan positiivisen testituloksen tulkitsee huumausainetestaukseen perehtynyt lääkäri (Medical Review Officer, MRO). Huumausainetestaukseen perehtyneeksi lääkäriksi katsotaan lääkäri, joka on saanut
sosiaali- ja terveysministeriön, Työterveyslaitoksen ja Kansanterveyslaitoksen yhdessä järjestämän työelämässä tehtäviin huumausainetesteihin liittyvää lainsäädäntöä, huumausaineiden farmakologiaa, testien tekemisen hyviä käytäntöjä ja tulkintaa sekä todistusten laatimista koskevan koulutuksen tai muun vastaavan koulutuksen. Testitulosta tulkitessaan lääkärin tulee valtioneuvoston asetuksen 7 §:n 1 momentin mukaan arvioida, johtuuko varmistettu positiivinen testitulos testattavalle mahdollisesti määrätystä lääkityksestä tai muusta hyväksyttävästä syystä vai onko kyse huumausaineiden käytöstä muuhun kuin lääkinnälliseen tarkoitukseen. Tätä arviointia suorittaessaan lääkärin tulee valtioneuvoston asetuksen mukaan antaa testattavalle mahdollisuus esittää käsityksensä varmistetun positiivisen testituloksen syystä, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Lääkäri konsultoi tarvittaessa analysoinnin suorittaneen laboratorion analytiikasta vastaavaa tutkijaa tai asiantuntijalääkäriä.".

Huumepitoisuuskoe, tuttavallisemmin HuPiKo, on on-off testi. Siinä selvitetään onko aineita käytetty vai ei. Puhtaasti huumausaineet (ruohot, spiidit, hepot, matkat, jne.) ovat luotettavia tulkinnaltaan, sillä niitä ei elimistö synnytä eikä niitä vahingossa sinne eksy. Testin ongelmana on kaksi heikkoa lenkkiä ja siksi lakiin on säädetty tuo yllä oleva tulkintasääntö. Nämä kaksi heikkoa lenkkiä ovat bentsodiatsepiimit ja niiden johdannaiset sekä morfiini ja sen johdannaiset.

Aloitetaan bentsodiatsepiimistä, jonka tunnetuin kauppanimi on Diapam. Se on heikoista lenkeistä se vähemmän heikko, koska sitä ei elimistö muodosta, vaan se tulee jollain tavalla nautittuna. Sen ongelma on pitkä puoliintumisaika. Puhtaalla bentsodiatsepiinillä se on kolme vuorokautta, johdannaisilla hieman lyhyempi yleensä. Miksi testi näyttää positiivista henkilöllä, joka on aivan tolkuissaan? Osa nukahtamis- ja unilääkkeitä ovat johdannaisia ja täten näyttävät tuloksen testissä osin tai kokonaan positiivisenä.

Morfiini ja sen johdannaiset ovat huumausainetestin heikoin lenkki. Koska testi on on-off testi, niin useimmilla ihmisillä se heilahtaa positiiviseksi. Jos otetaan samanlainen testi, mutta mittarina nanogrammat, niin jokainen on positiivinen. tämä siksi, ettei testi erota sisäsyntyisiä (endorfiinit) ja ulkoiset (morfiinit). Hyvin mennyt päivä nostaa nimittäin endorfiinitasoa. Tähän kohtaan vaikuttaa lääkkeet kaikkein eniten ja niiden ei tarvitse olla reseptilääkkeitä, myös lääkeyhdistelmät vaikuttavat testiin, osoittaen sen olevan positiivinen. Kodeiini, jota on käsikauppatavarana myydyissä yskänlääkkeissä nostaa elimistön omaa endorfiinipitoisuutta ja sen hajoamistuotteena syntyy morfiinin kaltaista tuotetta, joten testi on varmasti positiivinen. Nuha, allergia, ym. lääkkeistä osa heittävät testin positiiviseksi. En mainitse tuote niminä, joilla näitä kaupataan, mutta testin on saanut positiiviseksi lääkeyhdistelmä eli ehkäisypilleri ja ripulilääke.

Katson, että tuo Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto ottaa kierroksia turhaan, vai onko niin, että he tietävät:

Hortonomit harhailevat ruohossa.
Matkailuoppaat matkaavat.
Asentajat amissa.
Insinöörit imppaa.
Kokit kokkaa kokassa.

Juu, juu herrat. Jos te olette noin herkkänahkaisia, niin eikö voitaisi testata kaikkia. Päiväkotien ja koulujen (asteesta riippumatta) pihoille portit, joissa on alkolukot. Yläasteella kun tuppaa osa olemaan jurrissa jokaisena koulupäivänä. Kouluun mennessä olisi portin pielessä vielä bajamaja kusinäytteen ottoa varten, ettei kouluun livahtaisi oppilas, joka olisi jotain ottanut. Työpaikoillahan huumetestit on käytössä ja alkolukot myös. Kukaan ei tästä nosta älämölöä. Se vaan on elämää.

Vai haluatteko kenties:

Lentokapteenit matkaavat korkealla.
Merikapteeni seilaa marissa.
Hoitajat hepoissa.
Sielunhoitajat sumussa.