Aiheittain

tiistai 15. tammikuuta 2019

Raiskauslaki uusiksi

Hallituksemme ja eduskuntamme ovat olleet hyvin leväperäisiä, sillä vasta nyt, kun on tapahtunut kauheita, aloitetaan pohtimaan lainsäädäntöä. Kansalaisten oikeustajun mukaan raiskauslainsäädäntö on liian lepsu ja itse uudistaisin sitä rankalla kädellä.

Raiskaus on niin hirvittävä rikos, että se turmelee uhrin elämän loppuelämäksi. Häpeä tai painostus, jopa uhkailu saattaa aiheuttaa sen, että tekijä pääsee kuin koira veräjästä. Siksi mielestäni rikoslain 20 luku, 11§ olisi uusittava täysin eli raiskaus on saatava virallisen syyttäjän alaisuuteen. Näin pelko ja häpea eivät estäisi syyllisen rankaisemista.

Raiskaukseen syyllistynyt ei pidä koskaan tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen vaan alin tulisi aina olla kaksi vuotta. Pakottaminen seksuaaliseen tekoon tai seksuaalinen hyväksikäyttö on nykyisin vain sakkorangaistus, joten tällainen joutaa ehdottomasti romukoppaan.

Toivon, että laki valmistellaan nyt huolella, ettei käy niin kuin viime vuosina on totuttu, että ensin on säädetty ja sitten kumottu, kun perustuslaki tai jokin muu onkin tullut vastaan.

Lisäksi uhreille tulee tarjota moniammatillista kriisiapua, mutta valitettavasti erilaiset järjestöt ovat suunnanneet avun aikuisille ja lapset jääneet oman onnensa nojaan. Myös tätä puolta on kehitettävä huolella.

maanantai 14. tammikuuta 2019

Oulu, Helsinki, missä seuraava

Olen usean päivän ajan seurannut Oulun raiskaussumaa, jossa tekijät ovat ulkomaalaisia. Saalistus näyttää olleen hyvin systemaattista. Helsingissa tapahtuneet raiskaukset eivät tulleet yllätyksenä, sillä sitä olen uumoillut jo hetken aikaa. Oulun tapauksen tekee surulliseksi myös se, että yksi uhreista on menehtynyt. Luottoluokitukseni poliisiin meni, sillä he ovat systemaattisesti vaienneet tuosta surullisesta tapauksesta.

On pitkään ollut tiedossa, että tulijat syyllistyvät raiskauksiin helposti ja heidän määräänsä nähden prosentit ovat todella suuret. Yleisesti heidän kulttuurissaan nainen on vain himojen tyydyttäjä, halusi sitä tai ei. Erityisesti, myös muualla, on saaliina olleen nimenomaan nuoret tytöt. Maksamme nyt laskua sinisilmäisyydestä, jota päättäjämme ovat aktiivisesti harjoittaneet ja kehoittaneet meitä tottumaan monikulttuurisuuteen, mutten minä ainakaan ole halunnut noita kulttuureita tänne.

Netti ei ole ainoa saalistuspaikka vaan yleisesti tulijat notkuvat kauppakeskuksissa ja itsekin olen joutunut varmistamaan selustani vieraillessani tuossa isossa kaupungissa ja sen kauppakeskuksessa, jossa on lääkäriasema sekä Helsingin rautatieasemalla, mutta siitä on jo 17 vuotta, joten tämä ei ole uusi ilmiö. Kauppakeskuksissa kerääntymispaikkoja ovat isot aulatilat sekä portaiden lähialue. Tosin tulijat huomaa helposti, sillä heidän ylläpitämä basarimainen melu kuuluu kauas.

Mikä noissa kulttuureissa on päättäjien mielestä niin viehättävää, että sitä pitää tänne roudata. Etenkin, kun monen pakolaistatus on vain pelkkää valhetta. Juuri hiljan haastateltiin Pansion vokissa afgaanipakolaisia, jotka kertomansa mukaan olivat suuressa vaarassa. Tosin erään tiedon perusteella ovat elämänsä viettäneet Irakissa, mutta ainahan heidän tarinansa ovat väritettyjä. Haastattelussa tulikin sitten eteen yllättävä lause, jossa pojat toivoivat Suomen kansalaisuutta, jotta voisivat vierailla Afganistanissa tapaamassa sukulaisia. Afganistaniassa on ollut henki vaarassa, mutta uuden kansalaisuuden myötä siellä voi vierailla turvallisesti? Katsoisin, että tänne tulemisen perusteet ovat ihan toiset. Perusteluissa on välähtänyt työntekijäpula, mutta kun tiedetään jo vanhastaan, että tulleista somalaleista on työllistynyt noin 15 %, niin en usko uuden tulijalauman työllistyvän sen paremmin.

Raiskaus on mielestäni rikoksista iljettävin, sillä siinä ihminen pakotetaan vastoin tahtoaan yhdyntään, joka pitäisi olla yhteisymmärryksessä suoritettu miellyttävä akti. Lisäksi sen iljettävyyttä lisää se, että tekijä syyllistää uhrinsa tai jopa uhkaa, jos jollekin kertoo. Tässä tarvitaan mielestäni melkoinen ryhtiliike, sillä uhri on aina uhri, eikä hänellä ole ollut mitään mahdollisuutta puolustautua. Harvalla naisella on niin paljon voimia, että siihen pystyisi ja lapsella ei tasan varmasti ole vaadittavaa voimaa.

Rangaistukset seksuaalirikoksista ovat lievät jan kansalaisten oikeustajun vastaiset, sillä verottajan kusettamisesta saa paljon rankemmat tuomiot ja niitä ei edes anneta ehdollisina, käsittääkseni. Raiskaus pilaa uhrin elämän täysin ja kärsimykset voivat jatkua vuosikymmeniä. Siinä ei pari kuukautta ehdollista ole rangaistus lainkaan vaan pelkkä päähän silittely ja sormen heilutus eli älä tee tätä enää. Mielestäni alin rangaistus tulee olla kolme vuotta ehdotonta aikuisen kohdalla ja lapsen raiskauksesta viisi vuotta ehdotonta.

Ulkomaalaisen palauttaminen on turhan hankalaa ja myöntäähän viraomaistahokin sen, että maassamme hilluu iso joukko laittomasti, joita tietyt yhteisöt suojelevat. Kun kielteinen päätös on annettu, niin mielestäni maasta poisto täytyisi panna heti täytäntöön. Mielestäni myös tuo valituskierre näyttää loputtomalta ja silkalta verovarojen tuhlaamiselta. Olen keskuksen kannalla eli paikan, josta ei poistuta ennen kuin henkilöllisyys ja tarinoiden todenperäisyys on vahvistettu. Kannatan myös kansalaisuuden peruuttamista rikostapauksissa ja pikaista maasta poistamista. Olen jopa tullut siihen tulokseen, että tuomion julistamisen jälkeen tulisi tehdä palautus, eikä istuttaa heitä veronmaksajien kustanuksella vankiloissa, joissa on paremmat olosuhteet kuin vanhainkodeissa.

Ensinnäkin toivon, että uhrit eivät salaisi tapahtumia vaan kertoisivat totuuden. Toiseksi vanhemmat ja opettajat saisivat käsitellä, että ulkomaalaiset saalistat niin netissä kuin kohtaamispaikoilla. Itsestä on alkanut tuntua siltä, että tämän homohypetyksen yhteydessä on selksuaalivalistus vajonnut kansakoulun tasolle, jossa opettaja kyllä kävi läpi raskauden ja synnytyksen, mutta ehkäisy piti itse lukea kirjasta ja kahden ensiksi mainitun asian läpikäytyään opettaja siirtyikin sitten sujuvasti liikennevalistukseen.

Itsestä tunttuu siltä, että nyt paljastuneet ovat vain jäävuoren huippu. Paljonko on tapahtunut muualla ja kuinka paljon?

keskiviikko 9. tammikuuta 2019

Makroskooppisia havaintoja VII

Juhlapyhät on sitten lusittu ja riisuttu kuusi odottaa pihalle vientiä, joten on aika palata tälle foorumille.

Nyt alkaa erilaiset vaalitentit, joita on ihan ähkyksi asti. On harvinaista, että olen toimittajan kanssa samaa mieltä, mutta maanantain aviisissa oli tällainen kirjoitus. Ensinnäkin siinä oli Sari Essayahilta loistava veto, joka totesi, että keväällä kukaan ei jaksa enää kuunnella puheenjohtajia ja he eivät jaksa enää kuunnella toisiaan. Toimittajan mielestä tämä on osittain totta, mutta mielestäni se on täysi totuus.

Ensinnäkin siksi, että vaalin teemat ovat jo perin juurin loppuun kaluttuja. En edes usko, että yksikään puolue tai sen puheenjohtaja toisi uusia aiheita. Toisekseen siksi, että aiheista puhutaan ympäri pyöreästi ja konkreettiset esimerkit puuttuvat. Oulun tapahtumat kirvoittivat väittelyn maahanmuuttopolitiikasta, mutta yhtään konkreettista esimerkkiä ei ole tullut. Kolmanneksi on tietämykseni siitä, että poliitikkojen lupaukset on tehty rikottavaksi. On pitkästyttävää kuunneltavaa lupaukset, jotka rikotaan heti, kun Arkadian mäen ovet ovat avautuneet. Erityisen ansioitunut tässä hommassa on niin Sipilä kuin Soinikin.

Vaaleihin on aikaa nelisen kuukautta, joten saamme seurata vielä montaa pitkästyttävää tenttiä, joissa nyt on käyty vasta hieman linjaavia puheita, mutta kevään edetessä äänet voimistuvat ja puheenjohtajat huutelevat toistensa puheiden päälle. Puheenjohtajat provosoivat toisiaan ja osa siihen myös tarttuu.

                                                                      °°°

Oulussa ollaan nyt kovin huolestuneita, kun maahanmuuttajat eivät enää uskalla hengailla paikallisella ostarilla saalistamassa. Jopa monikulttuurisuuskoordinaattori Priyanka Sood (mikähän tämänkin ammattikunnan rooli oikein on ja minulle se on hyvin hämärä käsite) tuo ilmi, että maahanmuuttajat ovat peloissaan ja heitä kohtaan on esiintynyt rasismia ja vihapuhetta. Tosin kukaan ei ole saanut lättyyn, joten huutelu lienee pienempi synti kuin raiskaus, ainakin tavallisen kansan mielestä.
                                                                      °°°

Lastensuojelu on hyvin retuperällä maassamme. Apulaisoikeusmies on joulun alla antanut repullisen korjattavaa, sillä sijoitetut lapset voivat huonosti. Sosiaalityöntekijät eivät monessakaan kunnassa ole tietoisia lasten asemasta ja usein heillä on liikaa asiakkaita, jotta jokaiseen ehtisi perehtyä kunnolla. Vanhustenhoidossa on määrite hoitahien määrästä vanhusta kohden, mutta tämä puuttuu sosiaalipuolelta. Johtuneeko siitä, että ensin mainittu ryhmä omaa äänioikeuden. Mielestäni kattojärjestön suositus 25 asiakkaasta per työnteikijä on järkevää. Eihän hommasta tule mitään, jos työntekijällä on toistasataa asiakasta. Tällaisen hoitamiseen ei vuorokausi riitä vaikka ottaisi käyttöön sen ruokatunninkin.
                                                                     °°°

Päivän piristys oli tämän päiväinen aurakuski, joka tunsi auransa namiskukkelit läpeensä ja osasi portillani kääntää auran lavan. Tämä oli niin harvinainen kokemus, että olin jo valmistautunut käsimerkin käyttöön. Tänään siis iso kiitos ja syvä kumarrus kuskille.

maanantai 31. joulukuuta 2018

Aikakatsaus vuoteen 2018

Kun katselee mennyttä vuotta, niin aika synkeältä näyttää maamme tilanne. Hallitus myhäelee, kun työllisyyden tavoite on saavutettu, mutta siihen se sitten jääkin. Liian paljon on tapahtunut negatiivista ja väestön mielestä kasvuennuste ei täyty ja tätä mieltä ovat ekonomistit.

Aktiivimalli rankaisi työttömiä ja nyt valmistuneessa tutkimuksessa heikoimmille jäivät 45-55 vuotiaat miehet. Tosin joissain tutkimuksissa miesten etuus on kokemus ja naisten kohdalla on ikä = vanhentunutta tietoa. Joka tapauksessa miehet joutuivat rankaisun kohteeksi useimmin kuin naiset, joilla ikähaarukassa yli 60 vuotta alkoi alamäki. Luonnollisesti tämä on lisännyt toimeentulonturvan hakua. Ei mennyt Lindströmin hommat ihan putkeen. Lisäksi on luvassa aktiivimalli kakkonen, joka on ideana jo ihan katastrofi eli sanktioita lisää ja juuri niille, joiden työllistyminen on vaikeinta.

Koulutus on ollut leikkurin alla jo pitkään, joten pisan tulokset ovat jääneet alakanttiin. Tosin itse epäilen nykyaikaista nuorisoa ja opetusmenetelmiä, jotka nojaavat yhä enemmän tietotekniikkaan ja perusopetus jää heikoille, matematiikka, fysiikka, kemia, historia ja kirjoitus sekä lukeminen on toisarvoista ja KVG tietää kaiken. Epäilen myös sitä, että kaikille on sama opetus vaikka edellytys olisi toisenlaista, sillä koulujen tavisluokilla on niitä, jotka eivät sinne sovellu. Tässä kohtaa jätän partalapset pois.

Partalapset ovatkin sitten kunnostautuneet, mutta hieman toisin. Ei tullut lääkäreitä tai insinöörejä vaan sossun elättejä ja valitettavasti ovat myös kunnostautuneet rikoslain tarkoittamissa rikoksissa, joita on paljon. Oulu oli vain yksi, mutta montako on, joista ei kerrota. Surmatöissä ovat myös kunnostautuneet, joista viimeisimmässä sai surmansa lapsi. Pakolaiskeskustelua ei ole saatu aikaiseksi vaan kyseessä on juupas - eipäs kisailu.

Syntyvyys on ollut alhaista jo pitkään ja itsellenikin tuli yllätyksenä, että lapsilisät ovat laskeneet. Moniko lykkää lasten hankintaa tai jättää sen kokonaan väliin, kun rahat eivät yksinkertaisesti riitä edes perustoimeentuloon. Jo keskituloisella on nykyisin vaikeuksia taloudellisesti, sillä asumiskulut ovat monella paikkakunnalla karanneet lapasesta. Kiinteistovero on autoilun verotuksen lisäksi toinen lempilapsi kunnille ja kiinteistöveroahan korotetaan joka vuosi. Monessa kunnassa on lisäksi otettu käytöön hulevesimaksut ja tätä ei kyllä monikaan omakotitaloasuja ymmärrä. Minun pitäisi laskuttaa kuntaa eikä päinvastoin, sillä asvalttitien kallistukset ovat perseellään, joten vesi sieltä valuu kotikadulleni ja sieltä pihoihin. Mutta kun ne putket pitäisi saada asvaltoiduilla alueilla toimimaan. Maksakoon ne, jotka sen asvaltin ovat halunneet. Vastaava tilanne on näkynyt myös maailmalla, kun kansalaiset ovat prosteinoineet liian suuria elinkustannuksi.

Poliittinen kenttä maassamme on yhtä sirkusta, mutta media muistuttaa meitä siitä, kuinka kansat ovat äänestäneet väärin. Monissa maissa ovat voitolle päässeet ne, jotka ajavat kansansa, kulttuurinsa, tapojensa ja kielen puolesta. Medialle tämä on taas aivan kauheaa eikä Trumpfobiasta ole vieläkään irti päässeet.

Vanhushuollon tila on puhuttanut ja se ei ole kehuttava, sillä työntekijävaje on suurta. Kohua herätti myös se, että hoitajiksi koulutetaan alalle täysin sopimattomia tyyppejä, joilla on entuudestaan jo mielenterveys- tai päihdeongelmaa ja lisäksi koulutetaan lähes kielitaidottomia tulijoita alalle. Kuitenkin meillä on huomattavaa ylitarjontaa erilaisista median, toimistojen ja pankkien henkilöstöstä, mutta koulutuspaikkoja ei ole vähennetty vaan päin vastoin lisätty.

Kansa on tutkimusten mukaan raitistunut ja alkoholilainsäädännön lieveilmiöt taisivat näkyä vain eduskunnan pikkujouluissa toissa jouluna. Koko alkoholiuudistus meni metsään myös puolisoni osalta, sillä kauppojen hyllyt täyttyivät saksalaisista oluista, mutta ne korvautuivat pian lonkerolla, kun suomalainen ei osta kuin keppanaa tai lonkeroa. Tämä uudistus tarkoitti lisätyötä minulle eli oluen tekoa kotona. Päihdetilastoissa onkin tapahtunut käänne toisaalle eli perinteisiä rattijuoppoja jää kiinni aiempaa harvemmin, mutta luvattoman usein uutinen rattijuoposta päättyy sanoihin "mutta, huumausainepikatesti osoitti positiivista.". Tätä suuntausta todisti jo jätevesitutkimus eli käytön määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Aineiden tuontisektorilla ovat myös tulijat kunnostautuneet mallikkaasti.

Tässä pieni pintaraapaisu menneeseen vuoteen. Edessä on mielenkiintoinen vuosi vaaleineen. Saako Ruotsi viimein hallituksen vain äänestetäänkö uusiksi? Monta on kysymystä edessä.

Toivotan lukijoilleni antoisaa uutta vuotta.


tiistai 25. joulukuuta 2018

Joulukalenteri 2018 Viimeinen luukku

Tonttu Tohvelo oli tullut kotiin kolmelta aamuyöllä ja yhdessä Tonttu Kotitontun kanssa päättivät lämmittää saunan. Saunan lauteilla he muistelivat lahjojen jakoa ja lasten iloisia hihkauksia, kun toivottu lahja kuoriutui paketista. Tonttu Kotitonttu kertoi myös, että joitakin lapsia oli hieman pelottanut, mutta kyllä pienestä kehoituksesta lauloivat ja olivat iloisia lahjoistaan. Tonttu Tohvelosta oli hienoa viedä lahja perheeseen, jolla lahjoihin ei varaa ollut. "Mitä muuten oli siinä viimehetken paketissa?": kysyi Tonttu Kotitonttu. "Siellä oli kirja kunnajohtajan ohjeista.": vastasi Tonttu Tohvelo. Saunan päätteeksi hieman iltapalaa ja nukkumaan.

Kunnan vanhukset olivat saaneet kunnon joulupuuron ja sekahedelmäkeiton, joka oli maistunut niin vanhuksille, heidän hoitajilleen, päiväkodin lapsille ja tarhan tädeille. Tonttu Tohvelo oli itse vienyt lahjat vanhuksille ja paljon oli puhetta ruuasta ja kuinka hyvää se oli. Tonttu Tohvelo oli myös antanut lahjan Ruusa Orvokille, joka ilahtui hienosta yrttikokoelmasta ja kertoi sen käyttävänsä tässä keittiössä.

Kunnanjohtajan perheessä oli hulinaa, sillä puolitoistavuotiaat kaksospojat piti siitä huolen. Jouluateria oli syöty ja viimein kolkutettiin ovella. Tonttu Tohvelo antoi kaikille lahjan ja kunnanjohtaja katsoi lahjaansa hämmästyneenä. Se oli kirja, jonka suomentaja oli tuntematon Valtteri Tuikitärkeä ja sen nimenä oli Hywia ohjeita cunnanisälle ja wacawia waroitucsia. Kunnanjohtaja epäili lukutaitoaan, sillä hän joutui tavamaan kirjan nimen. Teksti kuitenkin oli ihan nykysuomea ja osottautui mielenkiintoiseksi ohjekokonaisuudeksi. Vaimolleen kunnanjohtaja sanoi: "Tämä on arvokas lahja ja tämän avulla voi välttää sudenkuopat tehtävissäni." Kunnanjohtajan vaimo oli samaa mieltä.

maanantai 24. joulukuuta 2018

Hyvää joulua

                                 Toivotan kaikille lukijoille hyvää ja rauhaisaa joulua.

 

Joulukalenteri 2018 Kahdeskymmenesneljäs luukku

Kaikki tontut herätettiin kello kuusi aamulla. Korvatunturilla oli kipakka pakkanen ja tähdet ja revontulet kilpailivat keskenään. Tonttu Tohvelo meni suureen ruokasaliin ja otti tarjottimelle lautasellisen riisipuuroa ja sekahedelmäkeittoa sekä kaksi tuhtia voileipää, jonka päälle sipaisi voita ja laittoi juustoa ja kinkkua. Puheensorina täytti salin. Tonttu Kotitonttu muistutti Tonttu Tohveloa viimehetken lahjasta, ettei vaan unohtuisi. "Vein sen eilen oikeaan kuljetuslaatikkoon eli tallessa on.": sanoi Tonttu Tohvelo.

Kello seitsemän nousi seisomaan Tonttu Halli, joka alkoi ohjeistaa ryhmiä. Kaukaisiin maihin lähtevät koneet starttaa kello kahdeksan kolmekymmentä ja Euroopan koneet kello kymmenen. Kotimaan jakajat alkavat lastata rekiä heti aamiaisen jälkeen ja reet lähtevät liikkeelle kello kaksitoista. Keittiohihnalta täytetään termokset ja saadaan eväspaketit. Kaukaisiin maihin lähtevät hakevat eväänsä ensimmäisenä. "Onko tehtävät nyt selvät?: kysyi Tonttu Halli ja salin täydeltä tuli vastaus, että kyllä on.

Kaukaisiin maihin lähtevät tontut hakivat reppunsa ja täyttivät termoksensa ja siirtyivät sitten koneisiin, jotka oli lastattu jo edeltävänä päivänä. Korvatunturin kentällä oli melkoinen meteli, kun koneet yksi toisensa jälkeen starttasivat ja nousivat matkaan. Tonttu Tohvelo ja Tonttu Kotitonttu lastasivat rekeään ja miettivät mitä viimehetken paketti oikein sisälsi. Tonttu Tohvelo oli ajatellut kirjaa ja Tonttu Kotitonttu kallistui samaan ajatukseen.

Miten sujui aattoilta ja mitä oli paketissa. Se selviää, kun aukeaa viimeinen luukku.