tiistai 27. syyskuuta 2016

Vihapuhetta ja ääriliikkeitä

Nyt kiehuu ja kuohuu, kun yksi syrjäytynyt tinttaa toista syrjäytynyttä. Suvaitsevaiset nostivat telotun syrjäynyneen jalustalle, joka kuoli myöhemmin, mutta oli poistunut paikalta omin jaloin ennen poliisin ja ambulanssin tuloa. Itseäni jäi kovasti mietityttämään sairaalan vastuu, joka lähettää kallovammaisen kotiin sekä myös mahdollinen "nautinto aiheiden" myötävaikutus.

Koska tekijä oli ääriliikkeen jäsen ja rikosrekisteriä kerännyt, kuten uhrikin, saavat suvaitsevaiset hepulin ja koska eduskuntamme koostuu pääasiassa suvaitsevaisista, niin hallitus haluaa suitsea moista järjestäytymistä. Molemmat (niin tekijä kuin telottu) lienevät kuitenkin jonkinasteisen hoidon tarpeessa.

Vihapuhella tarkoitetaan Euroopan neuvoston ministerikomitean mukaan sellaista ilmaisua, jolla levitetään, yllytetään, edistetään tai oikeutetaan rotuvihaa, muukalaisvihaa, antisemitismiä tai muunlaista vihaa, joka perustuu suvaitsemattomuuteen ja tämäkin lienee vain ehdotus.

Se mitä kukakin suvaitsee, on yksilöllinen juttu. Itse katselin kuvia Justin Bieberin keikalle jonottaneiden lapsukaisten jättämää siivottomuutta ja minun niskakarvat kohosivat pystyyn ja olisin mieluusti antanut Koivuniemen herran puhua. Jos tiukasti tulkitaan, niin minä puhun muunlaisia vihaisia netissä ja uhkaan väkivallalla tiettyä kansanryhmää eli Beiber faneja, jotka mielestäni ovat vain pelkkiä roskaajia, jotka kuutelevat kammottavaa metakkaa. Siksi haluaisin tietää, että mihin raja vedetään? Varsinkin kun hallitus lupaa rahaa nettipoliisille vaikka kukkaron pohjalla ei ole kuin pari kopeekkaa.

Ääriliikkeitä halutaan lakkauttaa, mutta se olisi ongelman painamista maan alle ja siksi siteeraan poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaista:" Ei pidä tuudittautua siihen, että lakkauttamalla yhdistyksen, ongelma olisi pois.". Ovatko kaikki kansanedustajamme nukkuneet vai lintsanneet kaikki historian tunnit. Ei tarvitse mennä kovinkaan kauas, kun ääriliikkeet tai rikollisjärjestöt ovat menneet maan alle ja mitä siitä on seurannut. Yksinkertaistetaan asiaa eli kun pakolainen/maahanmuuttaja saa hylsyn, niin osa lähtee kiltisti ja osa painuu maan alle. Lopulta kukaan ei tiedä, paljonko heitä on ja miten he ovat järjestäytyneet. Tämä on arkipäivää monessa euroopan maassa. Itä-Blogin valtioissa tämä ei ole ongelma, sillä he eivät pakolaisia huoli ja vasta vuoroisesti pakolaiset eivät halua sinne jäädä.

Kun hallituksen koppelot ja aasit ovat peranneet nykyistä lainsäädäntöä ja käytäntöjä läpi, niin ovat havainneet, että esitutkinnassa ei tarpeeksi selvitetä vihamotiiveja eikä niitä kirjata ylös. Nyt sitten pitäisi motiivit tuoda paremmin esille.

Palataan kappaleeseen neljä eli minun vihapuheeni motiivi oli törkeä roskaaminen, jota en siedä, sillä vanhempamme opettivat siihen, ettei karkkipaperia maahan heitetä vaan viedään roskikseen. Vapaa kasvatus vai mikä on syynä, mutta 1990-luvun puolivälissä olin juhannusfestareilla, poislähdön aikaan oli ainoa puhdas paikka se, missä oli ollut telttani ja sen ympäristö eli noin 6x3 metriä.

Sitten lohkaisi Timo Soini: "Vihalle ja väkivallalle ei ole tilaa Suomessa." ja voitte arvata, että minua rupesi naurattamaan. Ei tarvitse katsoa kuin sunnuntain ja maanantain aamun aviisi, niin väkivaltaa on ollut monessa muodossa ja siellä sun täällä. Soinin kannattaisi piipahtaa viikonloppuna aamuyöllä nakkikioski- ja taksijonossa, niin vihaa on tulvillaan ja luuvitonen tai muu väline heilahtaa. Tosi asiahan on se, että mitä korkeemmalla pallilla istutaan, sen vähemmän tiedetään ruohonjuuritasosta.

Miksi hallitusherrat ja- rouvat vaikenevat maahantulijoiden tekemistä rikoksista? Poliisin tietoon tulleista seksuaalirikoksista on 24 % ulkomaalaisten tekemiä ja pelkästään tältä vuodelta ja useat ovat joukkotekoja. Jos ajatellaan 100 henkilöä, niin 24 tyyppiä munaa 76 ihmisen maineen. Tilanne on sama meidän oman etnisen vähemmistömme kohdalla ja jokainen tuntee sanonnan "Paras mustalainen on kuollut mustalainen". Olisi parempi, jos johtohenkilöt myöntäisivät rehellisesti sen, että kaikki eivät ole kunnon aihesta kansalaisiksi. Tätä ei saa piilottaa yksittäisten tapausten mappiin.

Sitten marssitaan rauhan ja solidaarisuuden nimessä, voi että on söpöä. Tosin marssijoiden paikoissa poliisi munasi ja pahasti, sillä Rajat kiinni porukka ohjattiin Narikkatorille, jossa oli Parkinsson liiton järjestämä liikunnallinen tapahtuma. Sen osanottaja määrä putosi ja heille huudeltiin, koska heitä luultiin Rajat kiinni porukan jäseniksi. Olisi pitänyt hieman miettiä.

tiistai 20. syyskuuta 2016

Asema-aukion ooppera

Helsingin asema-aukion tapahtumien vuoksi on media pullollaan kiehuntaa ja kuohuntaa, muistuttaen oopperaa ja ääni alakin tuntuu liikkuvan sopraanon ja mezzosopraanon väli maastossa. Siispä oopperaan.

I näytös:
On lauantai, kymmenes syyskuuta, mutta vielä on lämmintä, sillä meri pitää kaupungin vielä hetken lämpimämpämä. Suomen vastarintaliikkeen jäseniä on kerääntynyt paikalle mielenosoittamaan. He jakavat lehtisiä ja levittävät sanomaansa. Liput liehuvat ja kantajat ovat asennossa, kuten lippua kantavan tuleekin olla. Kansallissosialismia, valkoista ylivaltaa ja muita yleviä pohjoismaisia arvoja esiteltiin. Sivussa saivat huutia homot, juutalaiset, islamistit ja Euroopan unioni. Ja tapahtumat etenevät. „Cinque, dieci, venti, trenta“

II näytös:
Paikalle saapuu nuori mies ja kertoo mielipiteensä, ajatuksensa vastarintaliikkeestä ja heidän aivoituksistaan. Sanoja tehostaakseen vielä sylkäisee puhekumppanin jalkoihin. "Insulto". Johan riemastui yksi nuori mies ja sylkäisijä saa vauhdikkaan potkun rintaansa. Seuraa kaatuminen ja hurme värjää asfaltin. Miehet lippuineen eivät eväänsä liikauta, sillä eihän lippuvartio voi lippuaan nolata. Paikalle saapuvat sinivilkut. Meno kiihtyy eli Toréador, en garde ! Toréador !

III näytös:
Dipertnza on nuori mies ja isän viesti sai kansan kaduille kynttilöin ja kukin sekä liitumaalaus viestein. Hämärtyvässä illassa ne loistavat kauniisti. Carabiniere on aloittanut työn ja tutkinnan. Syytetty löytyy hyvin nopeasti ja tapahtumat vyöryvät nopeasti eteenpäin. "Avanti indgine"

IV näytös:
Valtiovalta tuomitsee moisen ja esittää osanoton onaisille. Potkaisija tunnetaan ja on saanut ensimmäisen tuomionsa jo alaikäisenä. "Delitto é conosciuto". Rikollinen rikollisessa järjestössä ja hän itse ilmottautui poliisille ja verkostonsa väelle hän tulee olemaan Mattyri ajamansa asian puolesta."Rispettare fu". Ja sankat ovat nyt kynttilämeret. Muistokirjoituksia on paljon siellä sun täällä. Rasismin ja poliittisen väkivallan kieltoa puuhataan. Vihapuhe on saatava kitkettyä juurineen. Äärijärjestöt pitää kieltää ja tätä sanomaa viestittää Petteri Orpo. Blogeissaan kaikki viestittävät, että rasismi, vihapuhe. Presidenttikin välittää compassione.

Arvostelu:
Ooppera saa peräti kolme tähteä, sillä siinä on perinteinen traaginen kuolema, vihollinen ja poliisi sekä muistelijat. Muistelijat muistuttavat kovin kreivitär Almavivaa, joka muistelee rakkauttaan kreiviin ja hänen pettämisiään sekä rakkauden katoamista. Vihollinen on paha poika ja tehnyt paljon jo ennen ja tästä voimme loikata helposti Edvard Griegin teokseen Peer Gynt, op 23, jota elokuvassa murhaaja käytti.


Loppukaneetti:
Kun meillä on näitä järjestöjä, joilla ei pelilauta ole pudas ja jäsenistössä useammat käyneet valtion täysihoitolaitoksen istunnon, niin pitääkö ehdoin tahdoin hakea turpiinsa. Sylkeä toisen tossulle on haaste saada turpiinsa ja näinhän siinä kävi. Nyt herää epäilys, että uhri ei ollut "selvin päin", sillä kukaan järkevä ei moisille mene päätään aukomaan selvin päin (itsesuojeluvaisto) sen paremmin kuin ulkoa tulevien kanssa hengaamaan, kuten tämä koripallojuttukin. Miksi valtiovalta ei ole julkisesti surunvalitteluja tehnyt maahanmuuttajien tekosten uhreille? 

Ja koska tämän tapauksen käsittely muistuttaa koomista oopperaan niin ottakaa viini-, viski-, olut-, tms. lasi kouraan ja nauttikaa tästä (sikaari tai savuke on myös sallittu):, joten nauttikaa.

https://www.youtube.com/watch?v=uCZIHEoOj6E

sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Elokuva sekoitti Suomen

Yle lähetti uusinta esityksenä, 1960 filmatun Pekka ja Pätkä neekereinä ja siitähän syntyi melkoisen mellevä älämölö, viuhuvine rasistikortteineen. Monen mielestä on epäsopivaa esittää tällaista rasistista saastaa ja toisille se oli vain vanha huumorileffa. Nyt tulee uusintana myös Peppi Pitkätossu ja odotan suurella mielenkiinnolla mitä siitä nyt tulee, sillä Pepin isähän on neekerikuningas. Aiemmin on käyty vääntöä kirjan valkoisesta maailmankuvasta ja rasismista. Kirjan kirjoitti Astrid Lindgren vuonna 1945 ja se voitti lastenkijakilpailun.

Kirjoitin aiheesta aikaisemmin otsikolla Pannassa on ja pysyy (5/2011) ja sama mekkalointi jatkuu yhä. Itse en ymmärrä, miten on päässyt tällainen vallalleen. Vanhat elokuvat, kirjat, ym. kertovat omasta ajastaan ja kun katsoo niitä historian silmin, niin sen sanoma on ymmärrettävissä, mutta valitettavasti tänä päivänä takerrutaan johonkin pieneen yksityiskohtaan.

Amerikassahan on puitu jo Tom Sawyrin seikkailujen nigger-sanan sensuroimisesta ja paheksutaan joidenkin urheilujoukkueiden nimistä, jotka viittaavat maan alkuperäisväestöön. Meillähän oli aikanaan korttipeli Musta Pekka (korttipainoksia oli kaksi eli toisessa neekeri ja toisessa nokikolari), mutta pannaan moinen joutui ja lyheni pelkäksi Pekaksi. Luulen kyllä, että nuohoojat olisivat vetäneet herneet nenään, mutta ei vain tuon tumman pigmentin kannattajat. Odotan suurella mielenkiinnolla, koska eläinsuojelujärjestöt kieltävät Heitä sikaa pelin, sillä sehän on silkkaa väkivaltaa eläintä kohtaan, kun pari possua paiskataan arpakuutioiden tavoin pöytään.


Gösta Sundqvistin radio-ohjelma Koe-eläinpuisto siirrettiin viikonloppuöihin, sillä sen kohteina olivat juopot, hienostuneet virkanaiset ja homot. Ohjelma sai paljon negatiivista palautetta ja sittemmin lopetettiin kokonaan. Kummeli tuli myös uusintana, mutta siitä oli leikattu pois törttöilevä arabiterroristi Aziz Combat Fighter. Koska kiellettyjen listalla on myös Rabel-lippu, niin Tuulen viemää elokuva on myös seuraavan uusinnan kohdalla saksittava. Saman kohtalon jakaa moni elokuva, kuten Marlene Dietrichin tähdittämä Marokko, jossa on melkoinen alkuasukaskohtaus.

Todennäköisesti pannassa on myös sanonta: "Kuiva kuin beduiinin sandaali", sillä emmehän tiedä beduiinin kantaa sandaalinsa kosteustilaan ja hän saattaisi jopa pahoittaa mielensä, kun moista vertausta käytämme. Luonnollisesti täytyisi muuttaa myös sanonta, että henkilöllä ei kaikki inkkarit/eskimot ole kanootissa. Sehän viittaa selvästi alkuperäiskansoihin ja hyvin epäilyttävässä muodossa.

Olisiko jo viimein syytä aikuistua ja lopettaa tuo ikuinen mielensä pahoittamisen kulttuuri. Ja nyt siirryn sitten silkkaan rasismiin (mielensä saa pahoittaa ihan rauhassa ja mulle ei tartte urputtaa nenään tarttuneista herneistä) eli Kipto on aikansa esitys ja se on tehty 1950-luvulla. Nimensä se sai Hesekiel Kipton mukaan, joka oli Afrikassa aikanaan saarnanneiden lähetystyöntekijöiden tapaama mies, joka kääntyi kristinuskoon ja saarnasi myös Suomessa ja täällä myös leikattiin hänen korvansa normaaleiksi, sillä siellä päin maailmaa korvakorun reikiä suurennettin asteittan ja olivat lopulta kooltaan soppalautasen luokkaa. Veistäjä on isäni lapsuuden kodin lähellä asunut ja oli todella taitava veistäjä. Jos luit viime vuonna joulukalenterin viimeisen luukun eli 25, niin kuvassa oleva visakoivulamppu on myös hänen käsialaansa.


P.S. Remu Aaltosella on samanlainen ja hän esitteli sen Antiikkia, Antiikkia ohjelmassa.

perjantai 16. syyskuuta 2016

Satunnaisia ja yksittäisiä tapauksia

Tämä juttu alkoi elisaamuna, sillä kahvi ja kotitekoinen hapanleipä meinasivat mennä väärään kurkkuun. Aihe oli mopoautojen virittelystä ja uutisen aiheena oli viime viikolla poliisin haaviin jäänyt mauto, jonka nopeus nousi 71 km/h. Aamun aviisi haastatteli nuoria ja lainaankin sen tekstin alkua: "Kun nuorille kertoo yli 70 kilometrin tuntivauhtiin kiihtyvästä mopoautosta, reaktio on sama kuin usein nuorille puhuttaessa: eihän tuo kalkkis tiedä mistään mitään".

Sitten Sisä-Suomen poliisista ylikostaapeli Jouko Kilpi loihii lausuman: "Niitä viritellään jonkin verran, kuten tavallisia mopoja. Ei ehkä kuitenkaan ihan samassa mittakaavassa." Trafin tiedoista käy ilmi, että viimevuonna jäi kiinni kaksikymmentä mautoa, jotka eivät täyttäneet kevyen nelipyörän kriteerejä. Tästä loihi lausuman Trafin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen, että tilastot kertovat, ettei mopoautojen virittely ole merkittävä ongelma. Satunnaisia tapauksia, mutta ei yleisiä. Jess

Haastatellut nuoret kertovat kuitenkin, että yli puolet on tavalla tai toisella viritettyjä. Tämä ei minua yllätä, sillä ei ole kerta ensimmäinen eikä ihan kymmeneskään, kun mopoauto on ohittanut minut 60 - 80 km/h alueella. Täten viranomaiset ovat kaukana todellisesta elämästä ja se ei tule yllätyksenä.

Satunnaisia tapauksia ovat hoidoissa tapahtuneet laiminlyönnit ja vahingot, roskaajat, kadonneet postit, jne.

Yksittäiset tapaukset liittyvät tavallisesti maahanmuuttajiin ja kotoiseen vähemmistöömme. Joista viimeisin on nyt tämä Kajaanin tapaus, jossa kaksi yksittäistä ryösti kaksi kantasuomalaista ja toisen vielä kuristivat hengiltä.  Näitä yksittäistapauksia on vuoden sisällä jo yli viisikymmentä ja luvattoman monessa jutussa näitä yksittäisiä henkilöitä 2-30.

Sananvapaus lienee myös melkoista sananhelinää tässä maassa, kun virkamiehet uskaltavat puhua vasta eläkkeelle jäätyään. Entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero kertoi vastaanottokeskuksen porukoiden järjestäytymisestä. Työssä ollessaan Mikko ei uskaltanut sitä sanoa vaikka sen näki Helsingin rautatieaseman kahvilassa jo viisitoista vuotta sitten. Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg ei moista toimintaa ole havainnut. Sen lienee selittävän, että hän on töissä valtiolla ja turhan aikainen avautuminen saattaisi viedä pestin sekä toiseksi, koska maatalous- ja metsätieteilijä ei taida nähdä metsää puilta.

Mikä saa virkamiehen vähättelemään? Jos yleisesti tiedetään kansan syvissä riveissä, että asia on tavanomaista ja toistuvaa, niin miksi virkamiehelle se on vain satunnaista tai yksittäistä.


torstai 15. syyskuuta 2016

Valtion ohjausta

Valtiojohtoiset yritykset tuntuvat nyt saaneen ohjausta melkoisen erikoisella tavalla. Talvivaaran kaivos on saanut turmella ympäristöään rauhassa eikä tähän ole kukaan valtionhallinnossa reagoinut mitenkään tai jos on niin perin ymmärtäväisesti tilapäisratkaisujen johdosta. Finavian talous taas on saanut omat surkuhupaisat käänteet muistuttavat Anneli Jäätteenmäen faksifarssia, sillä Finavian entinen hallituksen puheenjohtaja Riitta Tiuraniemi kertoi viimeviikolla, että kansliapäällikkö Harri Pursiaisen sähköposti tuli ilman pyyntöä.

Finavia jutussahan on kyse johdannaisista ja lainaan suoraan Rahoitustarkastuksen määritelmää: "Johdannaissopimuksilla tarkoitetaan näissä määräyksissä vakioituja ja vakioimattomia sopimuksia, joiden arvo riippuu yhden tai useamman todellisen tai kuvitteellisen kohde-etuuden arvon tai kohde-etuuksien arvonmuutosta kuvaavan indeksin muutoksesta".  Toisin sanoen yhtiön tulos on hyvän näköistä, mutta vain paperilla. Ainoa, joka näissä voittaa on pankit, joille moinen on varsinainen kultakaivos. Pieni lainaus:" Finavian johdannaiskaupat olivat tuottaneet yhtiölle 34 miljoonan tappiot vuosina 2009-2011".

Finavian valtion ohjauksesta päättää Liikenne- ja viestintäministeriö, jota tällä hetkellä johtaa ministeri Anne Berner ja nyt on Annella vetelät pöksyssä, sillä hän toi kokonaan julkisuuteen viestittelyn Riitta Tiuraniemen kanssa , että kaikki on tehty mitä on voitu. Ne kun luin, niin kovasti tuntuu siltä, että ongelmaa yritetään kiivaasti lakaista maton alle ja toivotaan, että kukaan ei kirjanpitoa pahemmin syynäisi.

Tosiasiahan on se, että poliisitutkinta alkoi jo viime vuoden lopulla ja kulun voit lukea tästä: http://www.kauppalehti.fi/uutiset/tama-mies-nosti-finavian-johdannaiset-poydalle-kuka-tekee-nain-idioottimaisia-sopimuksia/DWLcrsDh

Nyt tuntuu siltä, että valtiolaivaa ohjaa turhan moni kapteeni, mutta laivassa ei ole sen paremmin peräsintä kuin ruoriakaan. Etenkin kun on nyt katsellut Sipilän hallituksen toimia ja erityisesti hänen puolustuspuheitaan ministeri Annen ansioista.

Nykyisin tuntuu olevan tämä poliittinen kaveruus vielä suurempaa kuin Kekkosen aikana ja nykyään he eivät joudu vastaamaan mistään ja erota ei vaikka kansan luottoluokitus on jo D-. Sekoiluja ja kotkotuksia on jo ollut niin paljon, että eduskunta ja hallitus pitäisi irtisanoa ja pistää talous- ja lakioppineet hoitamaan hommat tolalleen.

keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Kiky ja muut kotkotukset

Nyt on saatu jonkinlaiseen malliin kilpailukykysopimus eli tuttavallisemmin Kiky. Budjettiriihikin on puitu ja verohelpotuksia on tulossa, koska Kiky toteutui toivotussa laajuudessa. Palkkamalttia toivotaan sekä paikallista sopimista. Paikallisesta sopimisesta on loistava esimerkki tämä Sipilän kaverin Olli Sarekosken Oy Arvonta Ab:n valinta ja erityisesti 32 000 euron kuukausipalkka, johon Olli on tyytyväinen. Tosin onko siinä palkkamalttia, niin sen saa jokainen päättää.

Verohelpotuksia on siis luvattu ja ostovoimakin nousee muutaman satasen, teoriassa. Aloittakaamme kiinteistöverosta, joka nousee joka vuosi nakertaen paljonpuhuttua ostovoimaa. Samaan syssyyn sitten nostetaan polttoaineveroa (myös löpö), vesi- ja jätevesimaksu, sähköverokin nousee ja tasan varmasti ne siirtohinnat, jotka ovat jatkaneet nousuaan tasaiseen tahtiin. Tähän sitten haihtuikin se ostovoima.

Ja he kaikki tulivat verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa, sanassa sanotaan. Nyt sitten verolle menevät myös veneet ja muut rekisterissä olevat puatit. Soutuvenhot ovat vielä toistaiseksi veroton nautinto, mutta kuinka kauan. Mopot, skeitti- ja leijulaudat sekä polkupyörät ovat verovapaita, mutta vaarallisuusvero olisi näille tarpeen.

Lisää kameravalvontaa ja rikesakon ja tavallisen sakon korotus sekä kynnyksen madallus, jotta valtion pohjaton kirstunpohja saisi hieman täytettä. Täten on ehdottomasti saatava polkupyöriin rekisterikilpi, täten tuo Espoossa viilettänyt trikoopöksy olisi myös osallistunut talkoisiin, sillä hän veteli 40 km/h alueella 59 km/h. Kyllä tuosta ylityksestä olisi jo hiukkasen kassanpohjalle ropissut.

Kiky luo työpaikkoja ja nythän telakkateollisuudelle napsahti mukavat tilaukset ja syntyi uusi huolenaihe, että riittääkö työntekijöitä riittävästi. No onhan meillä tuo ulkomainen työvoima ja tässä kohtaan en tarkoita vokeissa notkujia, vaan litulatu ja polakki osasto, jotka ovat jo syöneet rakennus ja kuljetusalan.

Hoitajia kaivataan, mutta tosiasia on se, että kaikista siihen ei ole. Usea alalle kouluttautunut hakeutuu muihin töihin ja siihen on luvattoman usein tehoton johto. Johtajilla lienee sama tilanne kuin tuolla ranskalaismielellä, jolta puuttuu 90 % aivoista, joten on hyvin ymmärrettäviä valtion ja kunnan hallinnon päätökset. Sama lienee koskevan vakuutuslääkäreitä. Eli kallon sisällä ei paljoa ole ja se jo selittää paljon.
Sitten nousi hillitön älämölö, kun lorvistossa olevat, 60 vuotta täyttäneet haluttiin siirtää Lex Lindström pohjalta eläkkeelle. Tämä ei ole uusi ilmiö, sillä Ilkka Taipale esitti tuon aikaisemmin. Tosiasihan on se, että 60 vuotias pitkäaikaistyötön ei työllisty vaikka haluja olisi. Vapaaehtoistyöstä kun ei makseta ja saattaa vielä viedä lorvistokorvaukset. Nykypäivänä tilanne on käytännössä se, että jos mittariin on tullut 45, niin työllistymisen mahdollisudet yt-neuvottelujen jälkeen ovat vähäiset ja mitä enemmän on mittariin tullut, niin vielä huonompaa on mahdollisuudet työllistyä.

Työelämän pidennys oli suorastaan erittäin harhaoppinen idea nykypäivänä. Tietotekniikka on tullut monille aloille ja siihen itsekin törmäsin vasta 34 vuotta sitten, kun ATK-päällikkö esitteli uusinta teknologiaa eli MikroMikko II. Minä opin nuo härvelit nopeasti, mutta monelle niistä muodostui työntekoa haittaavia hirviöitä. Muistan hyvin tuon yhden kollegan, joka luki sähköpostin neljä kertaa vuodessa ja vain silloin, kun minä olin apuna. Onneksi oli hänelle kertonut helpon tunnuslukukikan ja saatoin muistaa sen viimeksi käytetyn merkin. Luojan kiitos, ei tuolloin ollut vielä käytössä sähköinen kirjaaminen.

Kirjoitin aiemmin otsikolla Voi paavi parkaa (Benedictus XVI), joka suuren kriitin saattelemana kun jäi eläkkeelle, koska mielen  ja ruumiin voimat ovat heikentyneet, jotta työtänsä voisi täysipainoisesti tehdä. Ikä tuo tepposensa ja perinnöllisyys ampuu tikat ihan sattuman varaisesti. Harva työnantaja (Vatikaania lukuunottamatta) palkkaa iällä varustetun vaikka tietotaitoa olisi laari kaupalla. On kremppaa siellä tai täällä ja sitten vielä se mahdollisuus, että työntekijä ikänsä vuoksi sairastuu vakavasti. On vähän rattilihas suurentunut, onkos verenpaine kunnossa ja miten on kolestrolin kanssa. Työhaastattelussa voitaisiin suoraan kysyä jo parikymppisiltä, että mitä sairauksia suvussa on. Toki nuorilta naisilta kysytään herkästi vauvakuumeesta vaikka sen kysyminen on laitonta.

Miten edistetään työllistymistä, kun joka puolella on yt-neuvotteluja, jopa valtion yhtiöissä, toki muutamia johtajan pestejä huomioimatta. 52 v. insinööri kertoi, että 260 hakemuksen jälkeen on edelleen työtön ja hän on sentään Nokian insinööri. Monet ovat lähettäneet tuhansia hakemuksia ja eivät ole päässeet edes haastatteluun.

YT-neuvottelut ovat alun perin yhteistoimintaneuvottelut, mutta nykyisin tämä tarkoittaa potkuja. Työttömäksi joutuneen kohtalo on sama kuin Intian kastittomat eli dalit (paaria) eli heitä voi kohdella miten huvittaa. Intiassa he suorittavat työt, joita kukaan ei halua tehdä. Työttömän kohtalo on samanlainen paarian kohtalo eli jos työ ei kelpaa, niin ei korvausta ja lopulta joudut nöyrtymään töihin, joille sinulla ei ole koulutusta ja vain siksi, että sinulta puuttuvat työhön vaadittavat passit ja työttömänä niitä on vaikea hankkia.

Tästä päästään uuteen aiheeseen eli nämä erilaiset todistukset ja kortit. Vanha kansa sanoi, että ei autoa kortilla ajeta. Nyt ajetaan ja moni nuori on jäänyt työttömäksi, kun direktiivi koulutus on perin juurin kallis ja sitä ei työkkärin peruspäivärahalla kustanneta ja työkkäri ei suostu moiseen, niin moni jää työttömäksi. Moni vanha kuski on todennut, että olkoot. 40 vuotta toiminut kuski joutuu täten opettelemaan taas kerran, kuinka sitä autoa ajetaan. Nykyisin kuskeja risoo lainsäädäntö eli ennen oli päämäärä, että tavara tulee perille ja ehjänä ja nyt joudut laskemaan tunteja eli ajoaikaa olisi, mutta kun työhönsitoutumistunnit ovat täynnä. Jokin yhtälössä on hieman vinksallaan, mutta täytynee muistaa päättäjien aivot.

Kortit ovat pääsääntöisesti voimassa viisi vuotta eli minunkin "uudessa" ammatissami auton kuljettajana joudun viiden vuoden välein kuutelemaan itsestään selvyyksiä, jotka tuottavat normaalisti "kouluttajat". Paras itselläni oli kouluttaja, joka lisenssin oli menettänyt rattijuopumuksen takia ja sekin törkeä. Miten siis mielestäsi meni.

Ammattikokemusta on, mutta kuka palkkaa yli 45 vuotiaan. Sillä saattaa olla paljon tietoa, jota pomolla ei ole ja sehän on suuri uhka pomolle.

keskiviikko 31. elokuuta 2016

Viherpiipertämisen seuraukset

Olin ajatellut, että en käsittelisi lainkaan Tampereen Särkänniemen delfiineitä, mutta sen aiheuttama mediaähky sai minut oikeasti pahalle päälle.

Ensin viherpiiperöiset alkoivat mekastaan delfinaarion luvista. Ollakko sirkus vai eikö olla, siinäpä kysymys. Mekastamisen seurauksena katsojat vähenivät ja delfinaario alkoi tuottaa tappiota. Sitten tehtiin päätös delfinaarion lopettamista ja seuraava vääntö alkoi delfiinien sijoituspaikasta. Aiemmin vääntöä on syntynyt kuolleiden pikkudelfiinien vuoksi vaikka luonnossa vain osa selviää.

Delfinaarion hoitajat olivat hyvin työhönsä sitoutuneita ja huolehtivat heistä hyvin. Delfiini on luontaisesti leikkisä valaiden lahkoon kuuluva nisäkäs, joten temppuilu on heille arkipäivää myös luonnossa. Pikku vinkeistä delfiini osaa suorittaa temppuja, sillä se on varsin älykäs luontokappale.

Moni muistaa elokuvaan Free Willy eli Keiko valaan tarinan. Elokuvassa siitä oli tehty lähes inhimillinen olento ja lopulta Keiko vapautettiin. Hän ei enää selvinnyt luonnossa vaan menehtyi aliravitsemukseen. Ja kaikki vain ihmisten sympatian vuoksi.

Delfiinit siirettiin lentokentälle yöllä ja hiljaisuuden turvin. Miten olisivat delfiinit regaoineet armottomaan älämölyyn ja mahdollisesti muihin väkivallan tekoihin? Teini-ikäinen Eevertti polski enemmän, mutta kuka teini ei kapinoi. Kun tunnemme viherpiirtäjien toimintatavat, niin sillä olisi varmaan tapahtunut jotain ilkeää ja delfiiniparat ovat suojatta, sillä ne eivät osaa antaa kuonoon pahoinpitelijälleen.

No, seuraavana oli vuorossa uutispimento, jota kaikki kritisoivat. Ymmärrän hyvin Miika Seppälää, ettei hän halunnut paikalle viherpiiperöitä kiusaamaan delfiinejä. Mediakeskustelussa on tuotu myös esille delfiinien lopetus, mutta sitä ei kukaan halunnut. Viherpiiperöille myös paikat olivat väärät ja delfiinit olisi pitänyt palauttaa luontoon, joten lue uudelleen kappale kolme. Lopetus oli nostattanut myös myrskyn, sillä fiksuille eläimille ei sellaista voi tehdä. Mitä sitten? Ihmisen pyyntö eutanasiasta?

Seuraavana viikonloppuna on Särkänniemen päätöskauden juhlallisuudet. Esiintyjiä, ilotulitusta ja muuta hupia. Esiintyjyjinä piti olla Lauri Tähkä, Erin, Happoradio ja Jonne Aaron. Näistä vain Jonne Aaron oli ammattilainen ja päätti, että hän suorittaa työtilauksensa. Muut sitten peruivat osallistumisensa ja jättivät lipun lunastaneiden keskuudessa suuren pettymyksen. Moniko jää tulematta tai vaatii rahat takaisin? Jos olisin lipun lunastanut, niin vaatisin rahani takaisin, sillä huvipuisto ei peruutusten vuoksi pysty tarjoamaan palveluitaan lupaustensa mukaan ja syynä on artistien peruuntumiset. Vai onko tämä niitä odottamattomia syitä?

Siiten ei voi todeta kuin: https://www.youtube.com/watch?v=epa6p82PXq0