Aiheittain

lauantai 31. joulukuuta 2016

Kun vuosi on vaihtumassa...

... on tapana kerrata mitä menneenä vuonna on tapahtunut. Eri median välineet etsivät etsimällä positiivisia tapahtumia ja jättävät armollisesti käsittelemättä ne vähemmän mukavat tapaukset. Nämä esimerkit ovat yksittäisiä uutisointeja, mutta tapauksia on vähintään kaksi kertaa potenssiin sata kaksikymmentä kahdeksan.

1. Vapaan liikkuvuuden mukanaan tuoma rikollisuus. Oli hyvin mielenkiitoista lukea uutisista Tampereen Sulkavuoressa majailleiden romaanien varkauksista. Tavaraa oli leiriin ja sen ympäristöön käteketty runsaasti ja kun julkaistiin kuvasarja tavaroista, niin osa tuotteista oli uusia ja eivät vaikuttaneet halpissarjoita. Yllättäen heistä ei vangittu ketään ja kaikki saivat poistua maasta. Epäselväksi jää, kuinka paljon tavaraa oli mennyt jo edeltä.

2. Raa'at väkivallanteot. Miten on mahdollista, että mielisairaaloista pääsee helposti puntikselle? Oli hyvin ikävä lukea tuosta Loviisan tapauksesta. Näitä tulee valitettavasti tapahtumaan lisää, sillä mielisairaanhoitopaikkoja on ajettu alas systemaattisesti 1990-luvun alusta alkaen. Kun lääkkeet jäävät ottamatta tai niitä otetaan erinäisten päihdyttävien kemikaalien kera on tulos täysin arvaamaton ja silloin ei toisen henki merkitse mitään.

3. Kiusaaminen siellä sun täällä. Sairaaloissa kiusataan, kouluissa kiusataan, somessa kiusataan, jne. Mieleeni jäi voimakkaana tuo sairaalan tapaus (olenhan edesmennyt hoitaja itsekin ja vielä kolmannessa polvessa), jossa lääkäri lyö hoitajaa. Esimiehen tai ylemmän kouluarvon henkilön toimiin harvoin puututaan ja sen seurauksena meillä on kymmeniä tuhansia hoitoalan ammattilaisia, jotka ovat vaihtaneet alaa.

4. Liikaa johtajia. Sipilä-gate toi esille Ylen johtoporrasmallin, jossa eräässä haastattelussa toimittelija kertoi joutuvansa katsomaan esimieskartasta, että keneltä viesti tulee ja koskeeko se häntä vai miten se nyt oli. Organisaatiorakenne on meillä ihan tolkuton ja siitä otan esille esimerkin kotikylästäni. Olin työsuojeluasiamiesten kokouksessa ja siihen osallistuivat kaikki kylän työsuojeluasiamiehet. Teknisen puolen kaveri kertoi turhautuneena tilanteesta, sillä heillä oli ollut neljä työnjohtajaa ja jokaisella sata alaista 1980-luvulla. Tuolloin 1999 oli edelleen neljä työnjohtajaa ja kullakin neljä alaista.

5. Suojatyöpaikat. Viitaten hieman edelliseen ja siihen, että kun aamun aviisin avaa ja siellä on väitöskirjojen esittelyt, niin suurin osa on jotain humanistista tai journalistita tai muuta mediaa. Harva on väitöskirja, joka oikeasti tutkii jotakin. Itsellä meinasi mennä aamiainen väärään kurkkuun tuossa reilut kymmenen vuotta sitten lukiessani väitöskirjan aihetta ja se oli Suomessa syntyneiden hevosten nimistö. Kun luin sen uudelleen niin nauroin kyyneleet silmissä ja sitten tulikin jo pissukiiru. Minun lapsuudessa ja nuoruudessa suojatyöpaikka tarkoitti vammaiselle tai heikkolahjaiselle tarkoitettua työpaikkaa. Alkaa tuntumaan siltä, että tämän ryhmän edustajia on luvattoman paljon yhteiskunnassamme. Onko syynä lisäaineet ravinnossa tai muutokset aivojen synapsiyhteyksissä?

6. Suomen talous on kuralla. Sipilä ja muut kertovat talouden noususta, mutta nousu taitaa olla vain leipäjonoissa. Kela ryhtyi myös rankaisemaan opiskelijoita, joista nyt oli hyvänä esimerkkinä samanikäisen miehen ja naisen pakkoparisuhde. Siinäpä on Kelalla pohtimista, kun tulee voimaan tämä värikäsliitto, joten mitenkä Kelassa määritellään suhteet jatkossa.

7. Maahanmuuttajien rynnistys. Hieman viitaten edelliseen, mutta myös siihen, että he tehtailevat rikoksia suhteutettuna määrään enemmän kuin kantasuomalaiset. Kun edellistä ryhtäystä ei ole onnistuttu sopeuttamaan Suomeen, niin ei kyllä onnistu tämänkään ryntäyksen sopeuttaminen. Ruotsi on jo kadotuksen tiellä ja siellähän ei palo- ja pelastuslaitos uskalla mennä edes tietyille alueille ja joutuihan Suomessakin poliisi turvaamaan palo- ja pelastuslaitoksen työn. Nämä ja kohdan yksi tyypit ovat vaikeuttaneet rahdinkuljettajien työn, sillä ryöstöt ovat arkipäivää ja henki löysällä.

8. Hallitus petti äänestäjät. Leikkauksia ei tehty juustohöylällä vaan moralla ja se tunnetusti murhaa mukavasti. Leikkaukset koskivat juuri niitä, jotka ovat tuloluokan alapäässä eli lapsiperheet, vanhukset ja sairaat. Työttömiä on paljon ja lisää tulee. Erilaisia veroja on korotettu ja pelkkä veroprosentti on ylimitoitettu (tein testin ja uusi veroprosentti pitäisi olla seitsemän pykälää alempi). Kiiteistövero jatkaa nousuaan vuosittain. Autoilun verotus on jo legendaarinen ja nyt sitten laitetiin verolle veneet ja moottoripyörät. Pitänee tässä kohtaa vedota kohtiin 4-7.

9. Yhteyden otto on vaikeaa. Nykyisin yritetään saada kaikki nettiin ja iso osa on vielä mobiilisovelluksia, ainoa vaan, että ne eivät toimi. Katkoja on usein ja mietin sitä, kun pankit ovat ilmoittaneet luopuvansa paperisista tunnuslukukorteista, niin kuinka vanhat ja sairaat selviävät. Puhelinsoitto onkin sitten ihan toivoton juttu. On se kumma juttu, että lankapuhelinaikana tavoitit, mutta nyt on kännyaika ja ketään et saa kiinni. Soita Kelaan ja kuuntelet muzakia sekä nauhotteita. Yritä varata lääkäriin aikaa, sama kuin edellä, mutta painelet lisäksi nappuloita sen mukaan, mitä asiasi koskee.

10. Hoidetaan vai ei. Hieman viitaten edelliseen, mutta tuli mieleen yksi uutisointi. Sydänkohtauksien yhteydessä löydetään yhä useammin hammasperäinen bakteeri. Kela ei enää korvaa yksityistä hammashoitoa ja kunnalliselle kiireettömien (tarkastukset, lohjennut paikka (ei kivulias), hammaskivi, jne) toimenpiteiden jono mitataan jo vuositasolla. Oman lasareettini historiaa tutkineena ollaan hammashoidon osalta samassa tilanteessa kuin kunnanhammaslääkäri kirjoitti vuosiraportissaan 1942: "Sota on aiheuttanut elintarvikepulaa, joista myönteisimpänä katson sokerin puutteen, sillä lasten hampaiden kunto on parantunut. Heikentävänä tekijänä on kuitenkin hammaslääkärien suuri puute ja etenkin hoitajien puute, jotka ovat nyt velvoitettuja toimimaan sotasairaaloissa.".

Sain aikaiseksi kymmenen asiaa, bibliassa käskyjä oli kymmenen, joten jääköön tähän ja palataan ensi vuonna asiohin uudelleen.

Vuosi vaihtuu ja talvesta ei ole tietoakaan. Uskon, että ensi vuosi on vähintään yhtä synkeä kuin edellisetkit. Toivoa silti voi eli Hyvää Uutta Vuotta kaikille.

sunnuntai 25. joulukuuta 2016

Joulukalenteri 2016 Viimeinen luukku

Joulupäivän aamuna, kulkivat tontut soihtusaattueessa koulun juhlasaliin. Oli näytelmää, laulua ja monenmoista esitystä. Tämä oli Tonttulan perinne vapaa vuoron koittaessa. Tarjolla oli myös puuro ja jokainen toivoi saavansa onnea tuottavan mantelin.

Mutta miten sujui Veetin ja Nooran sekä Jimin joulu? Veeti oli kertonut ystävälleen Jimille kirjeestä ja siitä, kuinka siinä oli ohjeet toimia. Ei tarvinnut muuttaa jouluksi. Jimi oli yllättynyt aattona, kun hän sai lahjaksi villasukat, joissa oli pitkä varsi. Saunan jälkeen Jimi laittoi sukat jalkaan ja tunsi kuinka lämpö leviää pitkin kinttuja. Oli poika polo kylmettynyt ja lenssun saanut, niin lämpö tuntui mukavalta. *Hätstui* Aivasti Jimi ja siirtyi nauttimaan jouluateriaa.

Veeti ja Noora olivat ilolla auttanuteet äitiään keittiössä, aatto aamuna. Puuro oli juuri kiehumassa, kun ovikello soi. Noora juoksi avaamaan oven, mutta peljästyi kovin, kun outoja ihmisiä oli oven takana. Noora kiljaisi ja sulki oven, sillä lapsella oli pelko vielä voimakas Voudista, joka kodin vie. Nooran äiti tuli ovelle ja aukaisi sen.

Oven takana oli hyvän joulun lähettiläs, joka ojensi kassillisen ruokatavaraa ja toivotti hyvää joulua. Äiti häkeltyi, mutta kiitti. Mistä oli tieto mennyt, että köyhä olisi heidän joulu? Jimi oli kertonut joulupukille, joka oli järjestänyt erikoisjakelun TES:n tonttujen tietojen pohjalta. Näin koitti myös Veetin perheelle joulu.

Kiitos kaikille heille, jotka ovat lahjoituksen antaneet.

lauantai 24. joulukuuta 2016

Joulukalenteri 2016 Kahdeskymmenesneljäs luukku

Tänä jouluna oli Tonttulan vapaa vuoro lahjojen jakamisesta ympäri maailmaa. Siksi monet nukkuivat pitkään, kuten Tonttu Tohvelo, joka aamiaisen jälkeen ryhtyi koristelemaan kuusta ja sytytti sen valot. Linnuille vei lyhteen kelopuun oksanhaaraan ja ryhtyi padan lämmittämiseen.

Padan lämpiämistä odotellessa hän valmisteli jouluateriaa eli keitti kanamunat, kuori sipulia, keitti riisipuuron ja luumusopan sen seuraksi. Lueskeli sitten hetken kirjaa ja ryhtyi illan tullen lämmittämään saunaa. Kuumaa vettä otti padasta ämpäriin ja siihen laittoi vihdan pehmiämään.

Saunoi tonttu rauhassa ja nautiskeli lämmöstä. Peseydyttyään puki päälleen lahjaksi saadun uuden pyjaman, joka oli pehmeääkin pehmeämmästä flanellista tehty. Saunatakki vielä päälle ja siirtyi nauttimaan jouluateriaa suurella hartaudella. Eihän hyvää ruokaa sovi turmella kiireellä ja hosumisella.

perjantai 23. joulukuuta 2016

Joulukalenteri 2016 Kahdeskymmeneskolmas luukku

On aaton aaton aamu ja pakkasta hieman, muutama hento lumihiutale pyöri alas taivaalta. Tonttu Tohvelo oli syönyt aamiaisen ja valmistautui lähtemään koululle, sillä tänään jaettiin ruuat, joita oltiin kasvatettu, valmistettu, kerätty, säilötty, kalastettu, jne. yhdessä. Koululle Tonttu Tohvelo ajatteli mennä potkukelkalla, sillä sen avulla olisi ruuat helppo tuoda kotiin ja toimisi samalla tukena.

Avatessaan oven Tonttu Tohvelon suu aukesi hämmästyksestä, sillä oven takana oli Juuso Jäkälä ja Kalle Kaarna sekä Juuson isä Tonttu Jäkälä. He olivat aikeissa juuri koputtaa, kun Tonttu Tohvelo aukaisi oven. Juuso Jäkälä sanoi reippaasti; Toimme sinulle kuusen, kun kulkusi on vielä hankalaa ja isi auttaa, että se saadaan jalkaan. Tämäpä on kaunis ele; sanoi Tonttu Tohvelo ja pyysi kuusen tuojat sisään.

Kalle kysyi; missä on kuusenjalkasi? Jalka ja koristeet ovat vintillä; sanoi Tonttu Tohvelo. Me haetaan ne; lausuivat yhteen ääneen Juuso ja Kalle. He toivat ensin kuusenjalan ja Tonttu Jäkälä ryhtyi siihen kuusta asentamaan. Sillä välin tonttulapset kipaisivat ketterästi takaisin vintille ja toivat mukanaan kaksi laatikkoa, jossa toisessa oli koristeet ja toisessa kuusen kynttilät. Kuusi asetettiin paikoilleen ja siihen kiinnitettiin kynttilät ja latvatähti, joten Tonttu Tohvelon ei tarvinnut kurkotella, kun koipi poloinen oli vielä arka.

Tonttu Tohvelo kiitti kovin Juusoa, Kallea ja Tonttu Jäkälää avusta sekä toivotti hyvää joulunalkua. Tonttu Kotitonttu oli myös tullut ulos ja vesikelkan kanssa. Tonttu Tohvelo kertoi, että haluaa kulkea potkukelkalla. Se sopi Tonttu Kotitontulle, joka sanoi; Hyvää harjoitusta koivelle, mutta ruuat lastataan kyllä tähän kelkkaan, sillä sinulla on täysi työ itsesi pystyssäpysymiseen.

Koulun juhlasalissa oli pöytien päällä monen moista ruokaa. Tonttu Tohvelo valitsi suosikkejaan koreihinsa, jotka Tonttu Kotitonttu oli ottanut vesikelkkaansa. Lanttu- ja porkkanalaatikkoa, suolakurkkuja, punajuuria, perunoita, kananmunia, savustettua lahnaa ja lohta, suolattua siikaa ja silakkaa, sipulia ja ruohosipulia (Eihän kalaa voi syödä ilman sipulia, mutisi Tonttu Tohvelo), kinkkua, savuporoa, puolukoita, sieniä suolattuna ja ilman suolaa, smetanaa, kermaa, pipareita, pasteijoita ja torttuja. Ottipa vielä pari viipaletta kutakin kakku laatua. Omenoita, karpaloita, vihreää salaatti, tomaattia ja tilliä.

Tonttu Tohvelo tiedettiin herkkusuuksi ja Anni Suopayrtti sanoikin; Tuolla määrällä ruokaa, tulet tarvitsemaan pidemmän vyön. Tonttu Tohvelo nauroi ja lausui mummonsa viisauden; Ei sillä ole mitään väliä kuinka paljon syö joulun ja uuden vuoden välissä. Sillä on väliä, kuinka paljon syö uuden vuoden ja joulun välissä. Rehtori Agricola nauroi ja sanoi; Viisas oli mummosi Taimi Tohvelo ja on hienoa, kun käytät tuota viisautta hyväksi. Kotimatka taittui mukavasti ja Tonttu Kotitonttu auttoi ystäväänsä saamaan ruuat kylmään.

Yksi on öitä enää jouluun. Millainen on joulu Tonttulassa? Se selviää, kun aukeaa kahdeskymmenesneljäs luukku.

torstai 22. joulukuuta 2016

Joulukalenteri 2016 Kahdeskymmenestoinen luukku

Tonttu Tohvelo ylösnousun ja heräämisen jälkeen alkoi siivota kotikoloaan jouluksi. Anni Suopayrtti koputti ovelle ja tarjosi apuaan, sillä Tonttu Tohvelon koipi oli vielä sen verran arka, että kepakot olivat tarpeen. Tonttu Tohvelo otti mieluusti avun vastaan ja lupasi korvata tämän.

Älä sinä hupsuja puhu; tokaisi Anni ja ryhtyi viemään mattoja ulos. Tämän jälkeen hän imuroi ja luuttusi lattiat. Tonttu Tohvelo pyyhki pölyjä sillä aikaa. Kun matot oli lattialla ja paikat siistinä, keitti Tonttu Tohvelo Annille kakkukahvit. Anni kysyi; Mikä ihana kakku, voitko antaa reseptin, en ole koskaan saanut vaaleaa pähkinäkakkua. Tonttu Tohvelo sanoi; Tottahan toki minä sen sinulle annan. Hän haki mummonsa keittokirjan ja jäljensi ohjeen.

Miten kävi pudonneen lahjan?
Lumi vain pöllysi kun Joonas Porosuksi ja Toomas Suopinki viilettivät tunturin ylitse. He pitivät tarkoin paketista huolta. Saavuttuaan ajotien reunaan, he huomasivat ensimmäisen auton jo tulevan mutkan takaa ja ryhtyivät heiluttamaan lamppua. Ensimmäisessä autossa oli ohjaissa itse Tonttu Vauhtisuksi. Hän huomasi poron, reen ja tontut. Radion välityksellä hän viestitti, että kolonna pysähtyy.

Joonas ja Toomas menivät pysähtyneen auton viereen ja kertoivat pudonneesta paketista. Kertoivat, että rehtori Agricola oli tarkastanut, että paketti kuuluu Wienin kärryyn. Radioteitse Tonttu Vauhtisuksi ilmoitti, että Wienin vaunusta oli pudonnut paketti ja Tonttulan kaksi tonttua toisivat sen ja vasta sitten lähdetään liikkeelle, kun Tonttula väki on palannut poronsa luoksen, äänimerkin jälkeen jatkamme matkaa. Joonas ja Toomas veivät paketin seitsemännen auton luokse ja sen kuljettaja avasi kuormatilan ja paketti pantiin oikeaan laatikkoon.

Joonas ja Toomas palasivat poron ja reen luokse. Torvi töräytti ja Joonaksen poro pelästyi, mutta tuttu silitys rauhoitti Pekka-poron. Autokaravaani jatkoi matkaa ja tonttu kaksikko palasi rauhallisesti jolkutellen takaisin Tonttulaan ja ilmoittivat, että paketin toimitus onnistui.

Mitä tapahtuu huomenna? Se selviää, kun aukeaa kahdeskymmeneskolmas luukku.

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Joulukalenteri 2016 Kahdeskymmenesensimmäinen luukku

Kello oli vasta kuusi aamulla, kun Tonttu Tohvelo ja Tonttu Kotitonttu lähtivät kohti koulua. Juhlasalissa rehtori Agricola muistutti jälleen siitä, että ruokia ja juomia ei saliin tuoda. Olisihan se noloa, jos lahjapakettia koristasi kahviläikkä tai loiskaus mehua.

Paketointityö sujui ripeästi, sillä parina edellisenä päivänä oli suurin osa jo pakattu. Suuret kuljetuslaatikot olivat jo melkoisen täynnä. Ahkiolan kuljetuksen johtaja Tonttu Vautisuksi valvoi autojen lastausta. Hän tarkasti jokaisen laatikon kyltit ja ohjasi kapellimestarin tavoin laatikoiden siirtoa kuorma-autojen uumeniin.

Kun kello tuli kaksi oli kaikki lahjat pakattu ja kuorma-autojen ovet saatiin kiinni. Kun autot olivat lähteneet, niin tontut siirtyivät saliin pakkaamaan lahjapaperit, narut ja kortit, ym. tarvikkeet pois. Saliin ryntäsi Juuso Jäkälä ja Kalle Kaarna, he huusivat yhteen ääneen, että yksi paketti on pudonnut kyydistä. Rehtori Agricola tuli katsomaan ja nosti paketin ylös. Hän vei sen saliin ja varmisti, että se kuului Wienin laatikkoon. Joonas Porosuksi ja Toomas Suopunki ilmoittivat, että ehtivät tavoittaa autot porokyydillä tunturin ylitse, sillä tie kaartaa kauempaa ja tulee sitten tunturin juurelle. Nopeasti kaverukset lähtivät valjastamaan poron ja ottivat paketin kyytiin.

Ehtiikö paketti autojen kyytiin? Se selviää, kun aukeaa kahdeskymmenestoinen luukku.

tiistai 20. joulukuuta 2016

Das Berlin

Itäisillä mailla ei ole kunnioitusta lännen kulttuuriin. Saksassa joulumarkkina perinne on vanha eli alkaneet käsittäksenni 1400-luvulla. Tänne sitten joku häiriintynyt itämaan ihme ajoi ryöstämänsä teräslastissa olleen rahtivaunun, murhattuaan varsinaisen kuljettajan.

Joulun ilosanoma vaihtui suureen suruun ja Merkelin epäuskottavaan surunvalitteluun.




Kryptan osanotto Berliinin kansalaisille