Vanhusten hoito hunningilla

Luin tänään mielenkiintoisen artikkelin vanhustenhoidon tilasta. Siinä kerrottiin, että kotihoidon palvelujen varassa asuu kotonaan vanhuksia, joiden kunto ei enää riitä kotihoitoon, mutta palveluasuntoon on mahdotonta päästä. Kriteereitä palveluasumiseen on kiristetty. Poliisi on joutunut toistuvasti etsimään kadonneita vanhuksia. Heitä on myös kuollut katomaisten tai tapaturmien yhteydessä. Kotihoidossa on jopa vuodepotilaita. Erikoissairaanhoitoa ja päivystystä kuormittaa vanhukset, joita ei saada siirrettyä mihinkään. Vapaita paikkoja hoitokodeissa olisi, mutta ei ole vaadittavaa määrää henkilökuntaa.

Vanhustenhuollon alasajo alkoi jo yhdensänkymmenluvun lamasta. Samalla kun purettiin mielisairaaloita, niin samalla purettiin vanhainkoteja. Suomessa on tyhjillään tai muussa käytössä vanhoja terveydenhuollon laitoksia. Myös terveyskeskuksista on vähennetty paikkoja. Omassa terveyskeskussairaalassa oli yöpäivystys, leikkausosto ja 68 potilaspaikkaa. Nyt päivystyksestä on jäljellä päiväaikainen päivystys ja potilaspaikkoja 22. Tämä konkreettisena esimerkkinä. Samoin kotikaupunkini vanhainkodista poistettiin 48 potilaspaikaa. Tämä on ensiarvoisen tärkeää muistaa, sillä nyt suuret ikäluokat ovat vanhusiässä.

Kotihoitopalvelua ei sen paremmin vanhustyössä, kuin avohoitoa mielenterveystyössä saatu kehitettyä paikkojen katoamisen myötä. Kummassakaan ei juuri lisätty resursseja ja vanhat kodinhoitajat katosivat. Näin nykyiset kotipalvelun työntekijät (lähihoitajat, jotka ovat erikoistuneet vanhustyöhön) hoitavat niin sairauden hoidon, kuin polttopuiden kannon ja syöttämisen. Aikaa kohteessa oloon ei ole paljoa ja autettavia asiakkaita liikaa yhdellä työntekijällä.

Hoitotakuu on nyt valiokuntakäsittelyssä, mutta se ei sisällä mitään toimenpiteitä kotihoidolle. Kotihoidolla on liian vähän käsiä. Yhä useami vanhus joutuu asumaan kodissaan, jonka tuntee turvattomaksi tai ei enää edes tunnista kodikseen. Kuinka monta vanhusta täytyy löytää hangesta kuolleena tai kotona kuolleena viruneenä, kun ei asian mukaista asuinsijaa saa. Tässä on uusilla aluevaltuustoilla iso pähkinä purtavaksi. Asia pitäisi nyt olla kiireellinen, siten vältetään inhimilliset tragediat.

Sopeudu

Luin järkytyksellä Annika Saarikon haastattelua. Siinä hän sanoo suoraan elinkustannusten noususta:"Minulla ei ole näköpiirissä luvata sen loppua nyt. Se tarkoittaa sopeutumista. Suomi sopeutuu uuteen ja jokaisen kansalaisen on sopeuduttava uuteen.".  Elinkustannukset ovat nousseet jo huimasti. Itsellänikin sähkölasku talvelta nousi satasella. Pensatankkia ei enää saa satasella täyteen. Sähkönsiirto on kallistunut. Vesilaskun hinta nousi jo syksyllä ja uusi kiinteistövero on myös arvokkaampi kuin edellisenä vuonna ja tähän pitäisi sopeutua. Kyllä on järjetöntä puppua.

Jälleen suora lainaus: " Jokaisen työikäisen ja - kykyisen suomalaisen pitää tehdä työtä. Pitää tehdä ja pitää saada tehdä työtä. Se on talouden paras lääke oli hyvä tai huono aika, Saarikko vastaa lyhyesti.". Tosiasia on, että yli viisi kymppisen työttömän on turha haikailla työstä. Nuoria myöskään eivät työnantajat mielellään palkkaa, kun ei ole kokemusta ja naisten kohdalla mahdollinen perheen perustaminen. Utopistinen ajatus, että kaikki kynnelle kykenevät olisivat töissä.

 Myös ruuan hinta on noussut. En ole pariin vuoteen enää nähnyt kympillä kolme pakettia kahvia. Kala on myös kallistunut vuodessa reilusti. Terveellisesti pitäisi syödä, mutta terveellinen ruoka on kallista ja mitä tähän sanoo Saarikko: " Kallistuneet hinnat ovat aito ongelma pienituloisille, mutta vielä suurempi ongelma on se, jos leipä ja lämpö loppuisivat.". Ei kumpikaan lopu, mutta hinta lopettaa ostamisen. Tulee olemaan paljon ihmisiä, jotka joutuvat miettimään ostaako lääkkeet vai ruokaa.

 

Todella suvaitsevaista

Olen tässä muutamia päiviä pohtinyt Ylen Jälkiviisaiden elämää ja se vaikuttaa todella epäilyttävältä. Tulihan julki sekin, että Elokapina on hyvä ja Convoy paha ja siitä tehty video pistettiin esityskieltoon. Nyt sitten ohjelmasta nosti kytkintä Maryan Abdulkarim, joka perusteli lähtöään Timo Soinin tulolla ohjelmaan. Tämä vain siksi, että Maryan ei suvaitse Soinin tekemisiä.

 Maryan Abdulkarim:n mukaan hänen läsnäolonsa julistaisi, että on ok, että perussuomalaiset ovat tehneet rasismista ja naisvihasta arkipäiväisyyttä. Lisäksi kyseinen mimmi on ollut perustamassa feminististä puoluetta ja Rasmusta. Molemmat ovat mielestäni aika lailla mielenterveyskuntoutujien kokoontumisareenoita. On sen verran järjen vastaista kirjoittelua kummallakin kanavalla.

Miksi ei voida keskustella erilaisista mielipiteistä. Se, että Maryam ei ole samaa mieltä kuin Timo ja päättää vetäytyä takavasemmalle siitä syystä on mielestäni lähinnä eräänsorttista wokettamista ja kuplassa elämistä. Erilainen mielipide kun voi puhkaista kuplan ja siitä seuraa henkinen pipi ja sehän on jo vahingollista mielenterveydelle.

Muutoinkin tuo Jälkiviisaat ohjelma on ollut melko puolueellista hymistelyä. Kunnollista väittelyä ei ole saatu aikaan, vaan kommentoidaan saman henkisesti kyseessä olevaa asiaa. Saataisiinko ohjelmaan jatkossa jotain keskustelua, se on kiva nähdä.

Jäikö tekemättä sinultakin

Luin eilen aamun aviisia ja siinä oli iso juttu nuohouksesta. Vuonna 2019 muuttui lainsäädäntö ja ns. piirinuohoojajärjestelmä poistui ja ala vapautui kilpailulle. Nuohous pitäisi asuinrakennuksissa suorittaa kerran vuodessa ja vapaa-ajan asunnoissa kerran kolmessa vuodessa. Nuohouksen laiminlyönti voi tulipalotilanteessa (kun on kyse tulisijasta tai hormista lähteneestä) vakuutusyhtiö olla jopa korvaamatta vahinkoa.

Nykyisin siis nuohous on kiinteistön omistajan vastuulla. Minulla on seitsemän tulisijaa, joista neljä on ollut lämmittämättä jo vuosia, sillä piipun pää on huonossa kunnossa ja en ole löytänyt muuraria, joka katolle uskaltaisi kiivetä. Tein kolmisenkymmentä tarjouspyyntöä ja vain yksi vastasi ja ilmoitti, että varauskirjat on täynnä. Saunatuvalla on leivinuuni, jota on lämmitetty vain kuukauden verran, että on saanut kinkun paistettua. Saunaa on tullut lämmitettyä enemmän, mutta ei viimeiseen vuoteen. Vaikka lämmityskertoja on vähän, niin olen autuaan  onnellisesti unohtanut koko asian.

Ennen oli toisin, sillä nuohooja laputti noin viikkoa ennen tuloaan. Tuolloin sain sopia paremman ajankohdan, jos ilmoitettu aika ei sopinut. Itse valmistelin nuohouksen eli puhdistin savupellit kunnolla ja pistin paperia pellin päähän ja lykkäsin aukkoon. Valmistelin tuhkaluukkujen eteen paperit. Täten nuohooja sai mennä suoraan katolle. Se oli kolmen vartin homma, kun kaikki seitsemän tulisijaa olivat taas puhtaita ja kunto tarkastettu. Laputuksen vuoksi homma tuli kerran vuodessa hoidettua.

Valvontaa nuohoukselle ei ole. Kerran viidessä vuodessa tulee kotiin itse tehtävä palotarkastus. Tästä itse kirjoitin takavuosina. Itse tehtynä se on yksi tyhjän kanssa, sillä kuka katsoo tuttuja juttua arvostellen ja kriittisesti. Siihen kun voi ruksata, että kaikki on kunnossa vaikka todellisuudessa ne ovat retuperällä. Itsekään en tiedä onko makkarin ikkunan alla olevat kokoontaitettavat paloportaat edes avattavissa enää ja onko ne edes turvalliset vai onko jo läpi ruostuneet. Palovaroittimet on, mutta ne on uunin päällä ilman patteria. Itselläni on kyllä paloturvallisuus hieukan huonoilla kantimilla, mutta on sentään kaksi kahdentoista kilon sammutinta käytössä.

Monelle nuohous on myös kustannuskysymys, sillä ei nuohoaminen ole kilpailutuksesta huolimatta mitään halpaa puuhaa. Itselläkin aikanaan seitsemän tulisijan nuohous oli sata viisikymppiä ja tästä on sentään muutama vuosi, joten hinnat ovat varmasti nousseet. Tosin on varmasti sellaisia lämmittäjiä, kuten taloni entinen asukas, joka kertoi nuohoojalle aina vähäisestä käytöstä. Kun hänen jäljiltään nuohottiin, niin hormin päät olivat lähes tukossa. Uskoisin kyllä, että monelta silti vain unohtuu, kuten itseltäni.

Näissä paloturvallisuusasioissa pitäisi palata vanhaan, jossa palolaitos teki palotarkastuksen pikkutarkasti paikanpäällä ja nuohooja muistutti vuosittain tehtävästä toimenpiteestä.