Sokka irti

Luin tyrmistyneenä sisäministeri Ohisalon lausumia turvapaikan hakemisesta, joka on perusoikeus, joka menee kaiken muun edelle. Tällaista ei voi odottaa kuin vihreässä kuplassa elävältä. Iltalehden koko haastattelu oli faktakysymyksiä, joihin Maria tyttönen  sitten veti ympäripyöreät nolla eli vastamatta oikeastaan mihinkään kysymykseen. Nyt tulee kyllä lainailtua urakalla.

1. lainaus kysymykseen onko parittomat ja kielteisen päätöksen saaneet turvallisuus uhka: "Keskeistä on se, ettei tänne synny varjoyhteiskuntia, eli että tietäisimme mahdollisimman hyvin, keitä täällä on. Humanitäärisen suojelun poistaminen viime hallituskaudella on yksi asia, joka on tuottanut paperittomuutta." Ensinnäkin meillä on yli kaksituhatta paperitonta ja vaan harmaa käsitys, että kuinka paljon on maan alla. Yltiöhumanistusuus on tuon 2015 invaasion perimmäinen syy ja Migrissä uskottiin kaikenlaisia tarinoita, joten maassamme on elätettävänä suur määrä kielitaidottomia, kouluttamatonta ja väärillä arvoilla varustettuja ihmisiä.

2. lainaus kysymykseen, että humanitäärisen maahanmuuton seurauksena Suomeen tulleet syyllistyvät selvästi muuta väestöä useammin raiskauksiin: "Kuten sanottu, turvapaikan hakeminen on perusoikeus. Mikä on vaihtoehtona sille, että ihmiset eivät voisi hakea turvapaikkaa Suomesta. Suomi ei voi lähteä rikkomaan kansainvälisiä sopimuksia." Nyt ei Maria tyttönen vastannut lainkaan kysymykseen vaan lakaisi ongelman maton alle. Viime vuosien aikana on raiskauksista suuri osa tehty tuontitavaran voimin ja tähän syyllistyvät niin pitkään kuin lyhyen aikaakin Suomessa asuneet.

3. lainaus kysymystä myöten: "Sanoitte samassa Ylen haastattelussa toivovanne, että kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat voisivat jatkossa saada oleskeluluvan työn perusteella. Eikö tämä vesitä koko turvapaikkajärjestelmän idean, jos siihen luodaan tällainen takaportti?" Ja vastaus tähän: "Tämä on eurooppalaisittain tunnistettu asia, ja olen keskustellut siitä muiden EU-maiden sisäministerien kanssa. Hallitusohjelman kirjaus lähtee siitä ajatuksesta, että me tarvitsemme Suomessa ulkomaista työvoimaa." EU-herrat ovat pihalla kuin puutarhatontut tulijoiden todellisuuden suhteen ja tähän Maria tyttönen nyt luottaa suuressa uskossa, että päätökset ovat oikeita. Tulijat eivät ole työllistyneet juurikaan ja koulutuksen laitakin on vähän niin ja näin. Vasta kun Suomen työttömät on työllistetty voidaan ryhtyä haikailemaan ulkomaalaisen työvoiman perään, mutta korostan sitä, että koulutetun työvoiman haikailuun.

4. lainaus kysymykseen, että eikö helpotukset turvapaikan hakuun ole vetovoimatekijä: "Turvapaikan hakeminen on perusoikeus maailmanlaajuisesti. Prosessin täytyy olla kunnossa, jotta perusoikeudet toteutuvat. Enempää en tuohon pysty ottamaan kantaa." Perusoikeus se ei ole, sillä suurin osa tulijoista on elintasosurfareita ja todelliset turvapaikan hakijat odottavat yhä leireillä eli lapset ja naiset. Nythän tulijoista 90 % oli ja on miehiä. Kuten huomaatte, niin vastausta kysymykseen ei nytkään saatu.

5. lainaus kysymystä myöten: "Suomessa riittää esimerkiksi seksuaalirikollisia omasta takaa. Mitä järkeä on pahentaa ongelmaa ottamalla tänne lisää ihmisiä maista, joiden kansalaiset tutkitusti syyllistyvät seksuaalirikoksiin kantaväestöä enemmän? Ja vastaus tähän: "Kuten sanottua, minusta tämä ongelma on kaikkinensa vakava ja siihen täytyy löytää keinot, kuten poliisin resurssien lisääminen ja sosiaalista tukea uhreille." Jo on tytöllä harhaoppiset ajatukset. Ei poliisien resurssit auta yhtään kun tulija päättää tarpeiden ajankohdan koittaneen ja tuo uhrien sosiaalinen tuki on mitätöntä tässä maassa, joten sen perään on turha huokailla. Loppukaneetiksi Maria tyttönen vielä sanoi: "Emme voi olla maa, josta turvapaikkaa ei voi hakea." Kyllä me voimme ja toivottavasti pian, sillä seuraava invaasio vaanii jo oven takana ja meritaksiliikenne tuo elintasosurfareita liukuhihnatyyliin.

Tässä pieni raapaisu vihreän kuplan tuotoksista. Koko artikkelin voit käydä lukemassa https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/58fddc94-a6a7-4c09-b852-6ae22add7f9c

Itse mietin myös, että alkaako joku toimittelija herätä, sillä kysymykset ovat kohdallaan.

Elämän poluilta löytyneitä XXV

Kansa- ja kansalaiskoulussa harjoitettiin tyttöjen puolella käsitöiden tekoa jo varhaisista luokista lähtien. Osassa IX esittelin tämän nuken, joka tehtiin toisella vuosiluokalla.

Tämä tehtiin käsin ompeluna, joten jälkikäteen katsottuna on pistot kovinkin epätasaisia. Myöhemmin alkoivat sitten erilaisten kirjailujen töiden opettelu. Neljännellä luokalla tehtiin reikäompeluna pöytäliina. Tekniikassa poistetaan kankaan alkuperäisiä lankoja ja niiden sijaan tehdään koristeommel.

Tämän silittäminen on hankalaa, sillä silitysraudan kärki tuppasi osumaan reikäompeleeseen ja seurauksena vekki.

Sitten siirryttiin kirjontatöihin, joita tehtiin jo neljännellä luokalla, mutta varsinaisesti vauhtiin päästiin kuudennella luokalla. Ensimmäiset kirjailut olivat ketjukirojntaa tyynyliinaan eli omat nimikirjaimet. Myöhemmin siirryttiin laakakirjontaan ja voin vakuuttaa, että ensimmäiset olivat melkoisen epätasaisia, mutta kuten vanha kansa sanoo, niin harjoitus tekee mestarin.

Mummon opetuksella ryhdyin sitten opiskelemaan virkkausta. Helpon oli aloittaa suurella koukulla ja kalastajanlangalla. Ensimmäiset olivat pieniä kuvioita, kunnes taidot kehittyi ja alkoi kuvioiden virkkaus.

Kun taidot karttuivat sain tehtyä pitsimäisiä kuvioita, jotka olivat monimutkaisia ja siihen liittyi eri palasten kokoamista virkkamalla yhteen. Kuten kuvan liinassa on ensin virkattu neliöt ja sitten pitsimäinen kehys.

Kun taidot kehittyivät pidemmälle, niin lanka oheni ja koukut pienentyi.

0.25 numeron koukulla ja 100 langalla, joka on ompelulangan vahvuista.Syntyi pitsimäistä virkkausta. Näillä ennenvanhaan korsiteltiin nenäliinat, kuten kuvassa ja kansallispukujen esiliinojen pitsit.

Myös neulomaan opetelttin varhain ja kansalaiskoulussa oli jopa neulomakone, jolla tehtiin sukat. Koska en sen jälkeen ole tuota käyttänyt, niin en kuollaksenikaan muista kuinka se tetiin. Puikoilla erikoistuin tekemään pitkävartisia sukkia, joita me molemmat käytämme talvikaudella.

Lyhytvartiset sukat eivät ole mistään kotoisin, sillä ne eivät pysy puntin sisällä, mutta myyjäisiin olen niitäkin neulonut.

Tytöt olivat tyttöjä tuohon maailmanaikaan ja heille opetettiin naisten taitoja ja käsityöt kuuluivat siihen aikaan yhtä tärkeiksi, kuin ruuanlaittotaitokin, joita kansalaiskoulussa oli seitsemän tuntia viikossa kolmen vuoden aikana.

Alijäämäinen budjetti

Valtionvarainministeriö on julkaissut budjetin raamit ja pahalta näyttää, sillä esitys on 2,3 miljardia alijäämäinen, mikä tarkoittaa sitä, että jälleen kasvatetaan valtion velkaa 109 miljardiin euroon. Tätä osattiinkin jo odottaa, sillä hallituksen esitykset olivat sitä luokkaa, ettei niitä pelkillä veronkorotuksilla makseta.

Verotustas korotetaan ns. haittaveroilla, joka koskee tupakkaa, polttoainetta ja virvoitusjuomia. Ansiotuloverotukseen ei nyt esitetty korotusta, mutta ei myöskään kevennyksiä ja tuo polttoaineveron nosto koskee kaikkia vauvasta vaariin, sillä korotus tulee näkymään tuotteiden hinnassa. Virvoitusjuomavero koskee myös kivennäis- ja lähdevesiävesiä vaikkei niissä sokeria olisikaan. Alkoholiveroon ei nyt uskallettu puuttua, vaikka hallitusohjelmassa sekin oli esillä. Tähän on syynä Viron ja Latvian alkoholipolitiikka, joka laski veroastetta. Nyt ei nostoa toteutettu, sillä pelätään viinarallin kiihtyvän.

Kankkulan kaivoon eli kehitysapuun syydetään 75 miljoonaa euroa. Kehitysapuun käytetty raha on tupannut menemään ihan muualle kuin sinne, mihin se on tarkoitettu ja tämä on ollut tiedossa jo kauan.

Lisäksi budjettiehdotuksessa esitetään rahaa koulutukseen ja se on mielestäni oikein, sillä itse en hyväksynyt leikkauksia koulutuksesta, sillä se on panostusta tulevaisuuteen, jotta meillä on ammattitaitoista väkeä. Tiestölle on luvassa hieman, mutta potista osa menee vesi- ja raideliikenteelle ja tämä tarkoittaa, että tiestön kunto jatkaa rapautumistaan.

Sitten tulopuolelle, joka on lähinnä utopiaa eli hoetaan mantraa "saamme työllisyyden nousuun" ja tällä on sitten tarkoitus kattaa menot. Epäilen tätä todella pahasti, sillä taantuma väijyy jo oven takana, sillä Saksan bruttokansantuote on jo pakkasen puolella.

Nähtäväksi jää, mitä lisäbudjetti sisältää.

Korkoa pankkitalletuksista

Luin aamusella mielenkiitoisen uutisen ja siinä Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen kertoili, kuinka negatiivisesta korosta on tullut uusi normaali vaikka sitä alkujaan pidettiin hetkellisenä notkahduksena.

Lainataan hieman: "Rahoitusmarkkinoilla on jo vuosikaudet eletty täysin poikkeuksellista, negatiivisten korkojen aikaa. Keskustelu pankkitallettajien negatiivisista koroista sai vauhtia viime viikolla, kun Sammon toimitusjohtaja Kari Stadigh sanoi uutistoimisto Bloombergin haastattelussa, että pankit voisivat alkaa periä myös tavallisilta käyttelytiliasiakkailtaan korkoa talletuksistaan." Jotenkin lukemastani muistui arvoisan blogikollegan Yrjöperskeleen fiktiivinen tarina, jossa valtio kuppasi kansalaisten tilit.

Nythän on jo tosiasia, että yritykset ja yhteisöt maksavat pankeille korkoa suurista talletuksista, mutta on myös väläytetty, että pian koittaa aika, jolloin pienistäkin summista peritään korkoa. Kansalainen siis maksaa pankille rahojensa säilyttämisestä. Ei taida käteisen käyttö kadota minnekään, jos tämä toteutuu, sillä kuka enää makuuttaa rahoja tilillä, jonka säilyttämisestä peritään euroja X/kuukausi.

Vesa Puttonen kertoi myös, että tällä on vaikutusta myös eläkkeisiin, jotka tulevat supistumaan tuntuvasti tulevina vuosina. Tämä epäilys heräsi itsellä jo kolmikymppisenä, ettei meidän sukupolvi mitään eläkkeitä tule saamaan, sillä rahat on syöty jo paljon ennen minun eläkeaikaa.

Katsotaan, kuinka kauan menee, kun talletuksesta joutuu maksamaan korkoa.

Huijausvistit liikkeellä

Nykyisin on muotia huijata ihmisiä eri yhteisöjen nimissä. Etenkin valepoliisit ja valepankkineuvojat tyhjentävät tehokkaasti pankkitilit. Sähköpostiin sujahtaa lainatarjouksia ja tämänkin blogin kommenttiosoista olen niitä joutunut roskapostiksi julistamaan, sillä en tiedä yhtään rehellistä rahoituslaitosta, jonka postiosoite on gmail.com.

Olen epäluuloinen akka ja siksi hoidankin kaikki viralliset asiat sähköpostitse, jotta minulle jää mustaa valkoiselle. Männäviikolla sain postia Danske Bank:sta, jossa minulla ei ole enää titiliäkään, joten ihmettelin sitä ja kun vistin otsikko oli vielä, että salasanasi vanhenee tänään. Viestissä oli oikea nimeni ja kehoitus linkkiin.Koska minulla ei ole tiliä, niin ei voi olla salasanojakaan.  Siksi epäilyni heräsivät ja katsoi lähettäjän tiedot. Kyllä alku oli lupaava eli Danske Banks, mutta jatko kertoi selvästi, ettei linkkinappulaan pidä koskea suin surminkaan, sillä jatko oli <noreply@netsatan.com. Mitähän saastaa koneelleni olisikaan tullut, kun osoitekin oli noin lupaava.

Mietin tässä kohtaa lapsia, vammaisia ja vanhuksia, jotka helposti menevät lankaan, kun alkuteksti kuulostaa lupaavalta ja huijarit osaavat hyvin jäljitellä firmojen ja virastojen logoa myöten koko homman näyttämään aidolta. Linkki sitten joko kyselee jotain tai lähettää haittaohjelman, jolloin kone on sekaisin kuin seinäkello.

Pankit ja muut viraomaistahot varoittelevat näistä visteistä ja kukaan pankki tai laitos tai virasto ei kysele pankkitunnuksia tai muitakaan tietoja. Kuitenkin moni menee lankaan ja menetykset voivat olla valtavia. Miten saataisiin ihmiset oppimaqan, ettei kaikki ole sitä miltä näyttää.

Rapautunut perusopetus

Koulut ovat alkamassa ja hulina on taattua. Iltalehdessä avautui opettaja, joka ei enää nauttinut työstään, sillä aika meni järjestyksen pitoon ja eritysoppilaiden tukemiseen ja loput oppilaista saivat pärjätä rippeillä. No, hän vaihtoi ammattia ja hämmästeli, että työstä voi nauttia.

Nyt opettajat uupuvat työtaakan alle ja koulupäivät saatavat mennä, kuten tuolla avautuneella ex-opettajalla ja osalla on vielä riesanaan maahanmuuttajien lapset, joiden kohdalla auktoriteetin pito on vaikeaa, sillä käskyjä naiselta ei otetas vastaan. Opetusalan ammattijärjestö (OAJ) on huolissaan, kun opettajakoulutukseen hakijoita on vuosi vuodelta vähemmän ja perään kuuluttaa työolojen kohentamista. Konkreettisia keinoja se ei esitä, mikä nykyään on hyvin tavallista. Todetaan vaan, että "Tarttis tehrä jotain".

Itse olen epäillyt peruskoulua alusta alkaen ja sen tarkoitushan oli kaikille tasa-arvoinen koulutus. Enää ei eroteltu lukutoukkia oppikouluun ja mahdollisesti vielä lukioluokille eikä kädentaitoisia kansalaiskouluun. Joku neropatti sai näet päähänsä, että kaikilla lapsilla on samanlaiset kyvyt ja  tosiasiassa luonto ei ole koskaan tarjonnut samanlaisia eiväitä kaikille eli tasa-arvoinen ei ole todellisuutta.

Ennen oli apukoulu, jossa heikoimmat saivat tarpeellisen perusopetuksen eli lyhyesti sanottuna oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja hieman laskemaan. Sitten tulivat tarkkailuluokat, jotka sittemmin tunnettiin pienryhmien nimellä. Näihin sijoitettiin oppilaat, jotka eivät pärjänneet tavallisessa opetuksessa. Ryhmäkoot olivat pienet ja luokassa saattoi opettajia olla kaksikin ja joissain paikoissa koulunkäyntiavustajia. Näin turvattiin heikompien mahdollisuus läpäistä peruskoulu.

Seuraavaksi joku pedegagi sai vielä idioottimaisemman ajatuksen eli että heikompia ei saa leimata ja pienryhmät olivat leimaavia yksiköitä eli kaikki samaan luokkaan, jottei ketään leimattaisi tyhmäksi. No, nyt leima otsassa kuljetaan edelleen eli tyyppi on häiriköivä hullu. Tämän seurausta on se, että opetustilasta tuli sirkus, jossa pari heikkolahjaista terrorisoi koko luokkaa ja kun vielä kaiken kukkuraksi opettajilta on viety kurinpito-oikeus, niin mitäpä näille kullannupuille sitten enää mahtaa. Vanhemmille voi korkeintaa lähettä Wilma-vistin tai mahdollisesti soittaa vanhemmat hakemaan lapsukaisensa pois, kuten tuo avautunut opettaja oli joutunut tekemään.

Myös on herännyt epäilys, että vanhemmuus on kadonnut ja siitä on tullut jotain urheilusuoritukseen verrattavaa. Curling-vanhemmuus on jo vanhaa perustaa ja siinä vanhemmat tasoittavat tietä, ettei lapsi saa henkistä pipiä. Kuinka tällainen lapsi pystyy ryhmätyöhön, jossa kaikki ei menekkään, niinkuin hän haluaa. Entä lapsi, joka ei kotona saa huomiota lainkaan, no, koululuokassa sitä saa, kun ryhtyy hieman mekastamaan. On myös vanhempia, jotka vaativat parempia arvosanoja, kuin todellisuus edellyttäisi.

Sitten on myös ryhmä erityslapsia, jotka tarvitsevat koulunkäyntiin huomattavasti apua. Koulupuolen rahan leikkaukset ovat koskeneet näitä lapsia eniten, sillä avustavaa henkilökuntaa on karsittu rankalla kädellä ja he tarvitsisivat erityisesti pienryhmäopetusta, joka huomioi heidän eritysitarpeensa.

Perusopetus on rapautunut ja Pisa-tutkimus kertoo sen karulla tavalla. Ammattikouluun siirtyy erityisesti poikia, joiden lukemisen ja kirjoittamisen laitan on vähän niin ja näin, eikä matematiikka suju sen paremmin. Nyt on päättäjien viimein herättävä ja turvattava perusopetus ja siihen tarvitaan rahaa ja mielestäni myös paluu pienryhmiin auttaisi asiaa kummoisesti.