Joulukalenteri 2022 Viimeinen luukku

Tonttulassa oli moni vielä unessa, kun viimeiset tontut saapuivat lahjojen jaosta. Näin kävi myös Tonttu Tohvelolle ja Tonttu Kotitontulle. He eivät jaksaneet enää muuta kuin käydä pesulla ja sitten maate. Iltapäivällä he heräsivät ja syötyään aamiaisen, he päättivät saunoa tällä kertaa Tonttu Kotitontun saunassa. He olivat tyytyväisiä Millisentti Mitan ja Anni Suopayrtin tekemistä koristeluista kuusessa ja kotikolossa.

Saunottuaan pitkän kaavan mukaan, he ryhtyivät jouluaterian valmistukseen. He keittivät riisipuuron ja sen seuraksi luumukiisselin. Pöytään otettiin kinkku, hirvipaisti, savusiika, suolattua silakkaa, graavilohta, loimulohta, laatikoita. He myös keittivät kananmunia aterialle, sillä ne maistuivat hyvälle suolaisen kalan kanssa. Koska Tonttu Tohvelo ja Tonttu Kotitonttu olivat lahjojen jaossa, niin kinkun ja hirvipaistin oli valmistanut Tonttu Manteli, koulun suuressa uunissa.

Juhla-aterian aikana oli aikaa kertoa kokemuksistaan. Tonttu Tohvelo kertoi, että ahkiossa tuli tuntureilla ajoittain kylmä. Tonttu Kotitonttu taas kertoi, että Austraaliassa tonttupuku oli kuuma, vaikka olikin pyytänyt ohuimman pukunsa. Lasten iloisuudesta oli paljon puhetta ja sitä jatkettaisiin alkuvuodesta muiden tonttujen kanssa, kunnes alkaisi taas uusien lahjojen teko.

Hyvää joulua ja onnellisempaa utta vuotta

Joulukalenteri 2022 Kahdeskymmenes neljäs luukku

Korvatunturilla oli kaikki hyvin. Edellisiltana oli kaksi konetta, joiden polttoainepumppu reistaili, saatu lahetettyä matkaan. Ne olivat myöhässä ainoastaan puoli tuntia, joten aika saadaan kurottua umpeen matkalla.

Tonttu Tohvelon matka suuntautui poron kyydissä pohjois-Norjaan. Retkellä hän tapasi monta pientä ja suurempaa kylää. Tonttu Kotitonttu taas suuntasi Austraaliaan, jossa tonttupuku oli hieman turhan kuuma.

Tonttulassa sitä vastoin lämmitettiin saunoja ja naposteltiin syötäviä, ennen aattoillan ateriaa, joka nautitiin saunomisen jälkeen suurella hartaudella. Monet myös ottivat illan aikana torkut, jotta olisivat virkeänä, kun tontut palaavat kotiin lahjojen jaosta.

Toivotan kaikille hyvää ja rauhaisaa joulun aikaa. Tosin huomenna aukenee viimeinen luukku.

Joulukalenteri 2022 Kahdeskymmenes kolmas luukku

Tonttulassa oli rauha maassa. Talojen savut täplittivät lumisateista maisemaa. Oli aika laittaa kuusi jalkaansa. Koristella kotia ja paistaa kinkku. Millisentti Mitta ja Anni Suopayrtti koristelivat kotiensa lisäksi myös Tonttu Tohvelon ja Tonttu Kotitontun kotikolot, sillä he osallistuivat lahjojen jakoon tänä jouluna. Anni Suopayrtti kantoi myös molempien tonttujen kotiin puukuorman, niin takkaa varten, kuin saunaakin varten, sillä he eivät tietäneet, kummalla puolella pojat saunovat.

Korvatunturilla ei mennyt yhtä rauhallisesti, sillä Austraalian ja Amerikan koneet eivät suostuneet starttaamaan. Joulupukki meinasi menettää hermonsa kokonaan. Koneet olivat saman tyyppisiä koneita ja Tonttu Skooppi ryhtyi selvittämään vikaa. Vika löytyi polttoainepumpusta ja Tonttu Skooppi sanoi, että korjaaminen on helppo homma.

Lähtevätkö koneet ajoissa? Se selvinnee, kun aukenee kahdeskymmenes neljäs luukku.

Joulukalenteri 2022 Kahdeskymmenes toinen luukku

Korvatunturilla Joulupukki oli vähän huolissaan valjaiden valmistumisesta, mutta Tonttu Saappaanvarsi vakuutti, että iltaan mennessä on kaikki valmiina. Joulupukki rauhoittui ja lähti valvomaan lahjojen pakkaamista. Lentokoneet olivat tankattuina ja paketteja kärrättiin lentokoneisiin. Myös lähiseutujen lahjoja alettiin pakkamaan ahkioihin. Toisen alueen helikoptereita tankattiin ja lahjoja vintattiin niihin. Pukin muori oli jo iltapalan laittanut, kun Tonttu Saappaanvarsi, Tonttu Tohvelo ja Tonttu Kotitonttu viimein palasivat valjasvarastosta ja ilmoittivat, että työ on nyt tehty. Pukin hartiat laskeutuivat liki kymmenen senttiä, niin hermostuksissaan hän oli ollut.

Tonttulassa oli suuri päivä eli ruokien jakelu. Oli monen moista kalaa, joita Tonttu Lohipyrstö, Kalle Kaarna ja Juuso Jäkälä olivat kalastaneet ja säilöneet eri tavoin. Oli lihaa, jotka Tonttu Suopunki oli yhdessä poikansa kanssa pyytänyt ja oli myös Pohjanmaan tonttukylästä ostettua kinkkua ja kalkkunaa. Oli laatikoita, juureksia, leivonnaisia monen sorttisia. Millisentti Mitta ja Anni Suopayrtti tiesivät Tonttu Tohvelon ja Tonttu Kotitontun mieliruuat ja valitsivat heille aattoyön ateriatarvikkeet.

Nytkö sitten alkaa joulun vietto? Se selviää, kun aukenee kahdeskymmenes kolmas luukku.

Joulukalenteri 2022 Kahdeskymmenes ensimmäinen luukku

Korvatunturilla oli noustu varhain, syöty puuro ja voileivät sekä juotu kahvit. Tontut riensivät päivän töihin. Osa jatkoi lentokoneiden tankkausta. Toiset taas pakkasivat Ahkiolan Kuljetuksen tuomia paketteja oikeisiin lentokoneisiin. Tonttu Saappaanvarsi, Tonttu Kotitonttu ja Tonttu Tohvelo ahersivat valjaiden parissa. Välillä oli käytävä sovittamassa valjaita poroille, sillän osan olivat hiiret niin pahasti nakertaneet, ettei niistä ollut malliksi.

Tonttulasta oli tullut Pekka Pykälä, Anselmi poronsa kanssa ja toi Tonttu Tohvelolle ja Tonttu Kotitontulle tonttupuvut. Ne oli nätisti pakattu pukupusseihin. Pekka kertoi, että Anni Suopayrtti ja Millisentti Mitta ovat puhdistaneet, tuulettaneet puvut huolella ja kiillottaneet soljet. Hän kertoi vielä, että tytöt ovat siivonneet poikien kotikolot ja hankkivat sinne kuusen ja koristelevat sen.

Tonttulassa olivat tontut lähteneet Tonttu Suopungin johdolla hakemaan joulukuusia. Kotitarveporot oli valjastettu ahkioiden eteen ja näin saatiin monta kuusta kerralla toimitettua kylään. Ne vietiin ensin varastoon sulamaan vesiämpäriin. Millisentti Mitta varmisti, että poikien kotiin myös tulee kuuset.

Valmistuvatko valjaat? Se selviää, kun aukenee kahdeskymmenes toinen luukku.

Joulukalenteri 2022 Kahdeskymmenes luukku

Oli aikainen aamu, kun Toomas Suopunki, kyydissään Tonttu Saappaanvarsi ja monet nahkakääröt, saapuivat Korvatunturille. Pukin muori oli jo keittämässä puuroa ja pyysi saapuvia ottamaan voileipää ja kahvia, jotka olivat jo valmiina. Toomas Suopunki ja Tonttu Saappaanvarsi kiittelivät ja sanoivat voileipien ja kahvin riittävän, sillä töitä on vielä paljon edessä.

He lähtivät valjasvarastoon katsomaan mikä oli tilanne. Pian Rehtori Agricola ja Tonttu Ikirouta liittyivät mukaan. Selvisi, että hiiret ovat päässeet suurimpaan valjaslaatikkoon ja kuten tunnettua, hiiret nakertavat kaikkea. Tonttu Tohvelo ja Tonttu Kotitonttu liittyivät myös joukkoon ja kysyivät Tonttu Saappaanvarrelta, että miten voisivat olla avuksi. Tonttu Saappaanvarsi leikkeli uusia valjaita ja neuvoi tontuille, miten valjaat saadaan kiinnitettyä heloihin. Alkoi melkoinen neulan huiske, kun tontut heloja kiinnittivät.

Tonttulassa Millisentti Mitta ja Anni Suopayrtti siivosivat ensin kotejaan, mutta totesivat sitten, että Tonttu Tohvelon ja Tonttu Kotitontun kodit jää siivoamatta ja heille pitää myös järjestää tonttupuku Korvatunturille, sillä he ovat tänä vuonna lahjojen jakovuorossa. Niin Millisentti ja Anni siivosivat poikien kodit, vaihtoivat puhtaat matot lattioihin ja pyyhkivät pölyt kaikkialta. Anni oli sitä mieltä, että pojat eivät puhdista paikkoja riittävästi.

Valmistuuko valjaat ajoissa ja miten tonttupuvut saadaan Korvatunturille? Se selviää, kun aukenee kahdeskymmenes ensimmäinen luukku.

Joulukalenteri 2022 Yhdeksästoista luukku

Tonttu Tohvelo, Rehtori Agricola, Tonttu Ikirouta, Tonttu Kotitonttu, Tonttu Skooppi, Tonttu Saappaanvarsi, Joonas Porosuksi ja Toomas Suopunki nauttivat Pukin muorin keittämää kaurapuuroa ja puhuivat valjaiden kunnosta. Tonttu Saappanvarsi sanoi, että hän kyllä ehtii tehdä uusia valjaita jos saa apua vanhojen valjaiden helojen purussa. Rehtori Agricola sanoi, että syy valjasvauriolle on selvitettävä ensin. Tonttu Saappanvarsi sanoi lisäksi, että hänen on haettava lisää nahkaa pajaltaan ja Toomas Suopunki sanoi kuljettavansa hänet porolaan Petterillä ja ahkiollaan.

Viimeisiä puurolusikallisiaan syödessään kuului pihalata hurinaa. Kaikki ryntäsivät ikkunoihin ja itse Joulupukki ulos asti. Polttoainekuorma-autot olivat tuleet. Yksi kuskeista antoi Joulupukille kirjeen ja kertoi sen sisältävän laskun, ettei posti pääse sitä hukkaamaan. Pukki kiitti kuljettajia ja kertoi maailman joulun pelastuneen. Toomas Suopunki lähti kyyditsemään Tonttu Saappaanvartta, joka antoi Tonttu Tohvelolle, Tonttu Kotitontulle ja Tonttu Skoopille ohjeet purkaa heloja vanhoista valjaista.

Tonttulassa oli käynnissä toista päivää suuret paketointitalkoot. Ahkiolan kuljetus oli ilmoittanut, että lahjat pitää olla valmiina kello kahdeksaantoista mennessä. Tonttu Vauhtisuksi ja hänen poikansa Waltteri tarkastivat kaupunkien nimikylttien pitävyyttä. He eivät enää halunneet takavuosien tarrahäslinkiä. Vaikka kyltit olivat nyt uriinsa pujotettuja vaneerilevyjä, niin huoli oli kuitenkin suuri. Tontut katsoivat suurista kirjoista toiveen ja saajan, paketoivat paketin ja kuljettivat oikeaan laatikkoon paketin Koululaisten urakointi opiskelussa päättyi aina pakettitalkoiden alkamiseen.

Mikä on valjaiden tuhoutumisen syy? Se selviää, kun aukenee kahdeskymmenes luukku.

 

Joulukalenteri 2022 Kahdeksastoista luukku

Joulupukki oli huolissaan ja Rehtori Agricola soitti polttoaineen toimittajalle ja sai selville, ettei edellisestä toimituksesta oltu maksettu laskua. Rehtori Agricola lupasi selvittää asiaa ja pyysi laskun sähköpostiinsa. Pukin muori ryhtyi tarkastamaan kirjanpitos ja yhdessä Rehtori Agricolan  kanssa todetiin, ettei kyseistä laskua ole tullut. Posti on ilmeisesti kadottanut laskun. Ei ole ensimmäinen kerta, kun postia katoaa. Onhan vielä huhtikuussa tullut kirjeitä, ettei toive ole toteutunut.

Rehtori Agricola kirjautui sähköpostiinsa ja tulosti laskun. Pukin muori maksoi laskun ja Rehtori Agricola sai sähköpostiinsa kuitin maksetusta laskusta. Hän soitti polttoaineyhtiöön ja kertoi maksun nyt maksetuksi ja kysyi, mihin osoitteeseen lähettää kuitin. Kun tiedon oli saanut, niin hän lähetti kuitin ja polttoaineyhtiö lupasi toimittaa polttoainetta heti seuraavana päivänä.

Miten ratkeaa valjasongelma? Se selviää, kun aukenee yhdeksästoista luukku.

Joulukalenteri 2022 Seitsemästoista luukku

Tonttu Tohvelo, Rehtori Agricola, Tonttu Ikirouta, Tonttu Kotitonttu, Tonttu Skooppi, Tonttu Saappanvarsi, Joonas Porosuksi ja Toomas Suopunki nauttivat Pukin muorin keittämää ohrapuuroa. Samalla he kuuntelivat tonttujen esittämiä ongelmia. Porojen valjaita oli tuhoutunut paljon ja polttoainetta ei saatu tankattua.

Aamiaisen jälkeen lähdettiin katsomaan lentokoneita. Tonttu Skooppi tarkasti ne ja totesi, että kunnossa olivat ja tarttui polttoainepistooliin, mutta mitään ei tapahtunut. Tonttu Tohvelo otti polttoainepistoolin Tonttu Skoopilta ja osoitti sillä hankeen. Pistoolista ei tullut tilkkaakaan polttoainetta eli vika ei ollut lentokoneissa. Seuraavaksi tarkastettiin polttoainetankki, jotka kumisivat tyhjyyttään. Tämä oli Tonttu Kotitontun idea. Nyt olivat Korvatunturin tontut huolissaan. Polttoainesäiliöihin olisi edellisellä viikolla pitänyt toimittaa polttoainetta.

Mista saadaan polttoainetta? Se selviää kun aukenee kahdeksastoista luukku.

Joulukalenteri 2022 Kuudestoista luukku

Tonttu Tohvelo nousi ylös seitsemältä ja ryhtyi valmistamaan aamupalaa. Hän keitti vehnähiutaleista puuroa, jotka oli hiljan hakenut Tonttu Jauhopeukalolta. Ne oli tehty kuorimattomista vehnän jyvistä ja sen seuraksi hän teki puolukkakiisseliä. Aamiaista nauttiessa hän luki Tonttulan sanomia, jossa oli paljon asiaa lahjavarastosta, mutta nyt hän ne sivuutti ja luki Korvatunturin asioita. Lahjojen teko oli jäänyt jälkeen paljastuneiden ongelmien vuoksi. Kesken aamiaisen hän sai puhelun Rehtori Agricolalta ja valmius tulla heti koulun kansliaan.

Kansliassa oli jo paljon väkeä. Tonttu Ikirouta esitti kirjettä ja Rehtori Agricola piti tilannetta vakavana. Tonttu Tonvelo esitti valjaiden tutkimista. Tonttu Kotitonttu taas oli huolissaan polttoaineongelmasta. Tonttu Ikirouta taas piti molempien ongelmien ratkaisua parempana. Tonttu Skooppi piti ongelmaa teknisenä ratkaisuna. Rehtori Agricola esitti matkaa Korvatunturille asian ratkaisemiksi. Joonas Porosuksi ja Toomas Suopunki saivat määräyksen valmistaa poronsa ja ahkionsa valmiiksi. Niin matka Korvatunturille alkoi.

Ratkeaako ongelma? Se selvinnee kun aukenee seitsemästoista luukku.

Joulukalenteri 2022 Viidestoista luukku

Tonttu Tohvelo heräsi vasta kahdeksalta, sillä aika pajalla oli vierähtänyt liki puolille öin. Tehtävää kun oli niin paljon vielä. Hän keitti ihan rehellistä kaurapuuroa ja sitten nautiskeli sitä ja luki Tonttulan sanomia. Pikaisesti hän silmäili lahjavaraston tilanteen ja siirtyi nopeasti Korvatunturin tilanteeseen. Siellä ei ongelmiin oltu saatua ratkaisua. Matkalla puutyöpajalle hän pohti tilannetta yhdessä Tonttu Kotitontun kanssa. Pajalla myös puhuttiin ja joku tonttu ihmetteli kiirettä pajalla, jos ei lahjoja päästä jakamaan. Tonttu Kutterinpuru puuttui puheisiin ja kehoitti ryhtymään töihin, sillä monta lahjaa oli vielä valmistettava.

Korvatunturilla Pukin muori oli lopullisesti polttanut päreensä Joulupukin hermoiluun, tonttujen sähläilyyn ja salaliittoteorioihin. Hän päätti soittaa serkuista vanhimmalle eli Tonttu Ikiroudalle. Pukin muori vieritti murheensa serkulleen, joka oli myös tietäjä. Tonttu Ikirouta kehoitti Pukin muoria kirjoittamaan paperille kaikki havaitsemansa ongelmat ja lähettämään pikapostina hänelle. Näin saadaan asia käsittelyyn. Tonttu Ikirouta kehoitti kirjeen kirjoittamiseen, sillä Pukin muori on lahjakas kirjoittaja ja hyvä havainnoimaan sekä lisäksi saada Pukin muori rauhoittumaan, sillä puhelu oli hyvin sekava.

Mitä kirje sisältää ja mitä se aiheuttaa? Se selvinnee, kun aukenee kuudestoista luukku.

Joulukalenteri 2022 neljästoista luukku

Tonttu Tohvelo heräsi jälleen aikaisin ja keitteli neljän viljan hiutaleista puuroa itselleen aamupalaksi. Sitä syödessään hän luki Tonttulan sanomia. Siinä oli taas tilastoa lahjavaraston tilanteesta, mutta myös Korvatunturin ongelmista. Mikä niitä valjaitakin on tuhonnut niin paljon, mietti Tonttu Tohvelo ja kertoi ajatuksensa Tonttu Kotitontulle heidän matkatessaan pajalle. Tonttu Kotitonttua myös huolestutti lentokoneiden tankkausongelma, sillä ilman lentokoneita lahjojen jaosta ei tule mitään. Näissä mietteissä he kulkivat pajalle puuhaamaan.

Korvatunturilla asiat olivat huonosti. Tutkivat monet asiantuntijatotut, mutta vikaa ei saatu selville. Korvatunturin tonttujen kesken rupesi liikkumaan salaliittoteorioita sabotaasissa, vakoojista ja aina noituuteen asti. Joulupukki oli yhä hermostuneempi ja pukin muori yhä huolestuneempi.

Miten tilanne ratkeaa? Se selviää, kun aukenee viidestoista luukku.

Joulukalenteri 2022 Kolmastoista luukku

Tonttulassa kaikki oli rauhallista. Millisentti Mitta auttoi Tekla Tekstiiliä keppihevosten teossa. Pajoilla työskenneltiin ahkerasti. Lahjavarastolla oli täysi tohina päällä. Kalle Kuusikulma kirjasi kirjoihin lahjat ja toiveet. Siinä oli apuna myös Samu Sirkkeli ja Pekka Pykälä. Työ vaati tarkkuutta, että lahja ja toive vastasivat toisiaan. Näiden kirjojen pohjalta tehtiin paketointitalkoot.

Korvatunturilla ei sitten sujunutkaan niin hyvin. Lentokoneen tankkaus ei onnistunut ja kyseessä oli vasta ensimmäinen lentokone. Mekaniikan ja tekniikan taitajat tutkivat tilannetta pitkään onnistumatta. Porojen valjaita oli rikki liian monta. Joulupukki käveli hermostuneesti ja kyseli tontuilta niin asiallisia kuin asiattomiakin kysymyksi, sillä joulupukki oli tilanteesta hyvin hermostunut. Joulumuori yritti rauhoitella ukkoaan, mutta tuloksetta.

Mitä seuraa tästä? Se selviää, kun aukenee neljästoista luukku.

Joulukalenteri 2022 Kahdestoista luukku

Tonttu Tohvelo oli herännyt aikaisin ja keitteli karpalokiisseliä, jota nauttisi eilen tehdyn uunipuuron kera. Puuron hän oli tehnyt ohraryyneistä, sillä piti siitä kovin. Tonttulan sanomissa olipaljon asiaa lahjoista ja lahjavaraston tilanteesta. Lahjoja oli laatikoissa jo paljon, mutta vielä piti ahkeroida eri pajoilla, että kaikki toiveet tulisi täytettyä. Toki Korvatunturilla ja muissa tonttukylissä tehtiin lahjoja, mutta toiveita oli paljon ympäri maailman.

Pajalle päästyään hän sai kivan tehtävän Tonttu Kutterinpurulta. Tonttu Tohvelon työksi tuli tehdä pienten lasten palapelejä, joissa oli palan keskellä pieni nuppi, josta sai otettua kiinni. Nuppien liimaaminen oli tarkkaa työtä ja siihen  käytettiin erikoisvahvaa liimaa, jota Tonttu Jäkälä oli keittänyt. Nupit eivät saaneet irrota pienten käsiin. A.P. Kirjasin oli painanut kauniita kuvia, palapelin pintakuvioiksi ja ne Tonttu Tohvelo liimasi vaneerin päälle ja kuviosahalla sahasi palaset irti. Sitten hän porasi pienet reijät, joihin liimasi pienet nupit, jotka Tonttu Kotitonttu oli tarkasti sorvannut. Tonttu Kotitonttu pakkasi valmistuneet palapelit rasioihin. Molemmat töitä tehdessään miettivät, että ottaako tänä vuonna Korvatunturi yhteyttä ongelman kanssa.

Tuleeko ongelma? Se selviää, kun aukenee kolmastoista luukku.

Joulukalenteri 2022 Yhdestoista luukku

Tonttu Tohvelo oli herännyt myöhään, sillä talkoot olivat venyneet puolille öin. Hän keitti aamukahvit ja söin pasteijoita, joita oli tuonut eilisistä talkoista mukanaan, sillä jokainen talkoolainen sai ottaa mukaansa leivottuja tuotteita, siksi paljon niitä tehtiin. Tonttu Tohvelo nautti siten aamiaisekseen sekä lohipasteijaa että lihapasteijaa ja otti vielä kolmannen kahvikupillisen seuraksi yhden tortun.

Koska oli vapaapäivä, niin Tonttu Tohvelo päätti tehdä joulukortteja. Hän otti esiin mummonsa Taimi Tohvelon käsityömallikirjan ja etsi sopivaa kuviota. Tonttu Tohvelo ei ollut mikään hyvä piirtäjä, mutta kuten mummonsa sanoi, niin värisävyjen päälle hän ymmärsi. Hän otti myös esiin kalkeeripaperin ja värikynät, jotka hän teroitti ensin.

Hän löysi hienon köynnöskuvion ja kalkkeeripaperin avulla hän siirsi kuvan ohuelle pahville. Kun hän oli kopieerannut riittävän määrän kortteja, hän ryhtyi värittämään niitä. Köynnökseen hän valitsi tumman vihreän ja rusettiin joulun punaisen, marjoihin tummenmman punaisen ja niiden päälle hän laittoi hieman liimaa ja kopisti purkista hieman hilettä päälle. Näin köynnöksen marjat saivat kimalletta. Kun liimat olivat kuivat alkuillasta, hän kirjoitti kuoret ja sujautti kuhunkin kuoreen kortin hyvän joulun toivotuksineen.

Tonttu Tohvelo pakkasi kirjekuoret kasiin, puki päälleen ja tunki taskuihinsa kynttilöitä. Matkan aluksi hän sytytti lyhtyihin kynttilät ja muisteli takavuosien tohellustaa tulien kanssa, sillä oli lähellä polttaa kauniin kelopuun. Sitten hän käveli kaupalle, jossa myös oli postitoimisto. Tonttu Jauhopeukalo arvasi, että Tonttu Tohvelo tarvitsi postimerkkejä, sillä pienen kassin suusta pilkottin kirjekuorien kulmat. Niin Tonttu Tohvelo sain postimerkit ja liimasi ne kuoriin ja ojensi sitten pinkan Tonttu Jauhopeukalolle ja totesi, että nyt ne on saatu matkaan.

Mitä tapahtuu huomenna? Se selviää, kun aukenee kahdestoista luukku.

Joulukalenteri 2022 Kymmenes luukku

Koululle alkoi saapua tonttuja jo hieman kahdeksan jälkeen, sillä alkoivat isot talkoot. Nyt oli tarkoituksena tehdä pipareita, torttuja ja pasteijoita. Juhlasalin isoille pöydille oli tuotu isot määrät voitaikinaa ja piparkakkutaikinaa. Keittiöstä tuotiin myös juuri sekoitettua täytettä pasteijoihin ja soseutettua luumua tortun tekoa varten.

Tonttujen Oma Paloasema eli tutummin TOP oli järjestänyt juhlasalin nurkaan oman toimipisteensä. Siellä oli itse palopäällikko Tonttu Vesitonttu, ensihoitaja Tonttu Laastari ja terveydenhoitaja Tonttu Sammalrikko ja lääkäri Tonttu Rohtoyrtti. Heidän tarkoituksena oli taata tilaisuuden turvallisuus ja tietysti hoitaa pienet vammat, joita väkisinkin syntyy kuumien peltejen kanssa touhutessa tai lattialle varisseihin jauhoihin liukastuessa.

Juuso Jäkälä ja Kalle Kaarna naureskelivat pikkutonttujen taikinapyörällä piirtelemiä viivoja juuri kaulitulla torttutaikinalla. Tonttu Jäkälä muistutti poikia, että ihan samalla tavalla te olette taikinan kanssa leikitelleet. Muistivat tuon itsekin, mutta nyt syntyi torttuja urakalla.

Millisentti Mitta kuljetti peltejä edestakaisin, kun liukastui jauhojen pöllyttämällä lattialla. Välittömästi oli ensiaputiimi paikalla ja tarkasti Millisentin, joka sai lattiasta aika iskun päähänsä. Tonttu Sammalrikko saatoi Millisentin kotiinsa ja jäi valvomaan mahdollisen aivotärähdyksen varalta.

Miten Millisentti toipui? Se selviää, kun aukenee yhdestoista luukku.

 

Joulukalenteri 2022 Yhdeksäs luukku

Tonttu Tohvelo oli jo aikaisin hereillä, sillä hän ei ollut veturissa yö myöhällä. Hän keitti aamiaisekseen ohraryynivelliä. Velliä nauttiessa hän luki Tonttulan sanomia. Siinä oli paljon asiaa lahjatilanteesta ja vielä piti pajoilla tehdä yhtä ja toista. Lisäksi oli ilmoitus leivontatalkoista huomenna. Tonttu Tohvelo lähti puutyöverstaalle. Hän sai Tonttu Kutterinpurulta tehtäväksi viedä sorvattuja puusauvoja vaatturimestari Tonttu Tekstiilin pajalle.

Tonttu Tekstiilin apuna oli monia tonttuja. Hänen tyttärensä Tekla teki juuri, paljon toivottuja, keppihevosia. Nyt Tonttu Tohvelolle selvisi, miksi sorvattiin niin paljon sauvoja. Pajalla myös tehtiin nukenvaatteita, leijan päällyskankaita ja monia muita kangastarvikkeita.

Myös mekaniikkapajalla oli kova kiire. Tonttu Skooppi asensi juuri kameraa uuteen droniin. Niitä oli tänäkin vuonna monen toiveissa. Lahjavarastolla oli myös kiirettä ja sinne oli pyydetty kiireapulaisiksi päätösluokan oppilaat. Lahjoja tuli tasaisena virtana eri pajoilta ja ne piti saada asianmukaisiin kuljetuslaatikoihin. Koulun keittiössä Tonttu Manteli keitteli luumuja ja riisiä yhdessä tyttäriensä Anniinan ja Aukustiinan kanssa. Tontturouva Tuikitärkeä ruskisti jauhelihaa. He myös pienivät savulohta, keittelivät kananmunia suuren määrän.

Miten sujuu talkoot? Se selviää, kun aukenee kymmenes luukku.

Joulukalenteri 2022 Kahdeksas luukku

Juna puksutti ensin pohjoiseen. Tonttu Tohvelo ja Tonttu Kotitonttu olivat toimineet junan veturissa aina Kilpisjärvelle asti. Millisentti Mitan johdolla olivat Anniina ja Aukustiina Manteli tarjoilleet maistuvan päivällisen. Tomte Kyrktorn pyysi Anniinalta riistapaistin ohjetta, jonka Anniina mieluusti hänelle tarjosi.

Kilpisjärvellä vaihdettiin veturimiehiä. Tonttu Tohvelo ja Tonttu Kotitonttu saivat mennä nukkumaan ja Valtteri Vaara ja Simeon Sinivuori jatkoivat työtä veturissa, kun matka alkoi kohti Turkua. Naiset tarjoilivat iltapalan ja niin vieraat, kuin Mantelin sisarrukset ja Millisentti pääsivät nukkumaan.

Aikaisin aamulla tultiin Turkuun ja siellä jäivät loput ulkomaisista vieraista pois kyydistä. Tosin söivät ensin maukkaan aamiaisen ja kiittelivät kovasti reissusta. Matka jatkui eteenpäin ja viimeiset vieraat jäivät pois kyydistä. Alkoi matka kotiin ja siellä oltiin vasta puolilta öin.

Tonttulassa oli Suopayrtin perhe siivonnut juhlasalin. Tonttu Manteli oli vienyt jo juhlailtana tarjoilulautaset koulun suuriin jääkaappeihin ja nyt pussitteli ruokia, osa pakastimeen, osa koululaisten aterioihin ja loput kylmäkellariin. Tontut olivat muuten pitäneet torkkupäivää ja pajoilla oli ollut hiljainen päivä.

Mitä tapahtuu huomenna? Se selviää, kun aukenee yhdeksäs luukku.

Joulukalenteri 2022 Seitsemäs luukku

Tonttu Tohvelo heräsin myöhään. Hän söi aamiaiseksi eilistä uunipuuroa kiisselin kera ja luki Tonttulan sanomia. Siellä oli kaikki eilisestä juhlasta, mutta nyt ei auttanut jäädä niitä lukemaan, sillä junan piti olla lähtövalmis lounaan jälkeen. Hän kyllä tiesi, ettei ennen iltapäivää päästä liikkeelle, sillä lounalla on vielä puhuttavaa ja paljon.

Miten siis meni eiliset juhlat. Ruokailun jälkeen esiintyi ykkösluokkalaisten kuoro, joka tarjosi yleisölle kirkkaan sikermän kansanlauluja ja se sai valtaisat aplodit. Alv Hoff piti vieriaden juhlapuheen, jossa korosti ystävyyttä kaikkien maiden tonttujen kesken. Hän muisti mainita, ettei nykyäänkään kaikkien mahden kohdalla voida puhua rauhatahtoisuudesta. Seuraavana esiintyi näytelmäkerho, joka esitti Dickensin joulutarinan päätösluokan Jooseppi Jänkä oli mainio vanhana saiturina. Yleisö nauroi esityksen aikana useasti, sillä esitys oli varsin hupaisa.

Keittiön väki alkoi kantaa sivupöydälle naposteltavia, pitkin iltaa syötäviksi. Vielä esiintyi kuoro yläkoululuokista koottuna, jotka esittivät sikermän jouluisia lauluja. Pikku hiljaa siirrettiin pöydät japenkit sivuun ja tonttuorkesteri asettautui paikoilleen. Oli tanssin aika. Jalalla pistettiin koreasti myöhään iltaan, seurusteltiin vieraiden kanssa, naposteltiin piirakoita ja voileipiä sekä Tonttu Mantelin sekoittamaa, marjaisaa boolia. Illan päätti tonttupolska, johon osallistui niin vanhat, kuin nuoret. Vanharouva Matilda Juuristo oli taas vauhdissaan. Pihan soihdut alkoivat jo sammahdella, kun juhlijat lähtivät yöpuulle.

Miten kotimatka sujui ja jaksoiko veturin ja junan henkilöstö tehdä hommansa, vaikka olivat myöhään juhlineet. Se selviää, kun aukenee kahdeksas luukku.

Joulukalenteri 2022 Kuudes luukku

Juna oli taivaltanut läpi yön ja illalla matkaan oli Kittilän raja-asemalta otettu kyytiin Alf Hoff Norjan kuninkaalisesta linnasta ja hänen veljelsä Alfed Hoff, jonka luona Alf Hoff oli käymässä. Juna puskutti eteenpäin, vain veturin miehistöa säännöllisesti vaihdettiin.

Tonttulassa alkoi olla jo valmista. Viimeiset koristelut oli saatu päätökseen. Noutopöytään oli pikkuhiljaa alkanut tulemaan erilaisia ruokia. Oli poronkäristystä, hirvenpaistia, erilaista kalaa ja lihapullia. Lämpöastioissa oli perunoita, laatikoita ja höyrytettyjä kasviksia. Tonttulan Soihtu ja Valo alkoi viritellä hieman ennen junan saapumista soihtuja matkareitin varrelle ja itse juhlapaikan ympäristöön. Lipputangon läheisyyteen oli sytytetty kaksi isoa jätkänkynttilää.

Juna saapui asemalle tasan kello kaksitoista, kuten oli suunniteltukin. Vieraita vastaanottamssa oli koko kunnan väki. Lisäksi porokyyden oli saapunut muita vieraita, kuten Tonttu Kotitontun sisar Aliina yhdessä puolisonsa Tonttu Sudenmarjan keraja kaksosten kanssa. Väki siirtyi kunnantalon edustalle, jossa sytytettiin kuuseen valot ja lippupartio nosti lipun salkoon. Tänä vuonna kunnian olivat saaneet päätösluokkalaisista Anniina Alimetsä, Jooseppi Jänkä, Susanna Suomuurain ja Altti Aitovuori. Tonttuorkesteri, johtajanaan Tonttu Sointuva esittivät Finlandia hymnin.

Väki siirtyi koulun juhlasaliin, jossa rehtori Tonttu Agricola toivotti kaikki tervetulleiksi ja kehoitti nauttimaan ateriasta. Niin Tonttu Tohvelo, Tonttu Kotitonttu, Valtteri Vaara ja Simeon Sinivuori jaksoivat osallistua juhlaan vaikka pitkä matka takana olikin, mutta viimeisen yön aikana oli vuoroja vaihdettu tiuhemmin, jotta jokaiselle jäisi nukkuma-aikaa. Tontut lähtivät pöytäkunta kerrallaan keräämään lautaset täyteen herkkuja. Santsi kierroksi tehtiin pitkin päivää.

Kuinka sujui illan vietto? Se selviää, kun aukenee seitsemäs luukku.

Joulukalenteri 2022 Viides luukku

Tonttulassa oli herätty myöhään, sillä eiliset siivoustalkoot olivat vieneet pitkään. Ainoa, joka oli aikaisin liikkeellä, oli Tonttu Sirkkeli. Hän kävi metsästä hakemassa kauniin kuusen ja varistelisen oksilta lumet pois. Hän vai sen hetkeksi sulamaan pannuhuoneeseen ja kun se oli sula, niin hän pisti sen jalkaan ja kantoi saliin. Myöhemmin päätösluokkalaiset korstelivat kuusen. Keittiössä, Tonttu Mantelin johdolla, valmistelttiin juhla-ateriaa. Leikattiin lihaa ja kala ohueiksi siivuiksi ja pistettiin kylmään.

Juna kulki matkaansa ja varhaisina aamun tunteina oltiin jo Helsingissä. Kyytiin tulivat Elfe Alteré Notre Damin kirkosta, Elfo Magno Milanosta sekä Vili Väkiparta Raaseporista. Matka jatkui Turkuun, josta kyytiin housi vakiovieras eli Tomte Kyrktorn sekä Alf Sølvsæg Tanskasta. Tästä matka jatkui pohjoiseen ja kyytiin tuli myöhemmin pari muuta tonttua. Aukusttina ja Anniina Manteli tarjosivat vieraille maittavan aterian. Oli hirven juhlapaistia, poronkäristystä, lakkamarjakakkua ja herkullista glögiä.

Ehtiikö juna ajoissa paikalleen ja onko Tonttulassa kaikki kunnossa. Se selviää kun aukenee kuudes luukku.

Joulukalenteri 2022 Neljäs luukku

Tonttulassa oli herätty varhain ja ensimmäisenä koululla oli Suopayrtin perhe. Tonttu Suopayrtii jakoi tehtävät kullekin perheen jäsenelle. Anni Suopayrtille lankesi juhlasalin siivonta yhdessä isänsä Jooseppi Suopayrtin kanssa. Pian heiluivat harjat ja juuresten lattialle tippuneet kuoret saivat kyytiä. Pöydät puhdistettiin ja lattiat luututtiin. Sepastian Suopayrtti siivosi esiintymislavan ja yhdessä Tonttu Sirkkelin kanssa ripustivat esiripun paikoilleen. Samu Suopayrtti siivosi eteistuloaulan ja ryhtyi sitten ripustamaan yhdessä Tontturouva Jäkälän kanssa kuusenhavuköynnöksiä oviaukkojen koristeeksi. Tonttu Suopayrtti, yhdessä Tonttu Mantelin kanssa, olivat hakeneet pitkät valkeat pöytäliinat pöydille.

Tonttulan Soihtu ja Valo, tuttavallisemmin TSP, asensi kunnantalon edustan kuuseen valoja ja tähden. Ahkiolan Kuljetus oli järjestänyt paikalle nosturin, jotta ylimmät valot ja tähti saataisiin paikalleen. Olli Ohmi kytki valot palamaan ja huomasi muutaman valon olevan sammuksissa. Tonttu Revontuli haki heti pulkastaan oikeanlaisia valoja, jotka ruuvattiin piakoilleen. Nyt kytkentä sai kaikki valot loistamaan. Kyllä nyt kelpaa juhlapäivänä sytyttää valot.

Juna kulki matkaansa ja illalla päädyttiin Lappenrantaan, josta kyytiin nousi Leka Muurikivi Olavinlinnasta. Hän oli matkannut porokyydillä kaupunkiin, josta nousivat myös kyytiin Tonttu Ankkuri Prinsessa Armadasta ja Jussi Vaala kaupungintalolta. Puutäydennyksen saatuaan, juna lähti kohti eteläistä Suomea. Millisentti Mitta tarjosi vieraille glögiä ja piparkakkuja erilaisia. Aukustiina ja Anniina olivat jo valmistelleet itapalan ja laittaneet makuuhytit kuntoon. Iltapalaksi tarjoiltiin hiilostetulla silakalla täytettyjä voileipiä ja teetä. Justiina Vaala kehui silakoiden rapeutta ja kysyi reseptiä. Anniina antoi sen mielellään.

Mitä tapahtuu huomenna, saadaanko kaikki koululla kuntoon ja miten junamatka etenee? Se selviää kun aukenee viides luukku.

Joulukalenteri 2022 Kolmas luukku

Tonttu Tohvelo ja Tonttu Kotitonttu olivat nousseet jo varhaisin ja nauttineet kiireettömän aamiaisen. Yhdessä he lähtivät junhallille. He ehtivät ennen Valtteri Vaara ja Simeon Sinivuorta, jotka saapuivat paikalle juosten ja puuskuttivat ankarasti, sillä he pelkäsivät myöhästyvän. Juna oli kaikin puolin valmis matkaan. Vain tuoretavarat puuttuivat, mutta pian Joona Porosuksi saapui porollaan paikalle ja Millisentti Mitta ryhtyi purkamaan kuormaa. Pian kahdeksan jälkeen juna lähti liikkeelle ja hakemaan ensimmäisiä vieraita.

Tonttulan koululla lakoivat laatikkotalkoot. Koko Tonttulan väki osallistui niihin. Keitetyt porkkana kuorittiin ja soseuttettiin. Imelletty perunalaatikko pistettiin tuokkosiin. Lanttuja kuorittin ja pilkottiin Tonttu Tohvelon opein, jotka hän oli saanut mummoltaan Toini Tohvelolta, joka oli hyvä kokki. Nytkään ei vältytty tapaturmislta, sillä kuumat laatikot aiheuttivat Juuso Jäkälälle ikävän palovamman kämmeneen. Mutta paikalla talkoissa oli aina Tonttujen oma paloaseman, tutummin TOP ja sen ensihoitaja Tonttu Laastari, joka heti järjesti keittiöstä jääpaloja vamman jäädyttämiseen ja sitoi sitten vamman. Nyt ei tullut yhtään veitsen viiltoa, myhäili Tonttu Laastari.

Miten junan matka etenee ja ketä tulee kyytiin? Se selviää, kun aukenee neljäs luukku

Joulukalenteri 2022 Toinen luukku

Tonttu Tohvelo oli herännyt aikaisin ja syönyt aamiaisen pikaisesti ja lukenut puoli huolimattomasti lehden, sillä alkoi junan valmistelu vieraiden hakuun. Yhdessä Tonttu Kotitontun kanssa he saapuivat junahallille. Samoihin aikoihin hallille saapuivat toiset veturimiehet eli Valtteri Vaara ja Simeon Sinivuori. Yhdessä he alkoivat kantamaan halkoja junan halkovaunuun, joita Ahkiolan Kuljetus oli toimittanut paikalle. Tonttu Vauhtisuksi kertoi, että huomenna tuovat vielä kaksi kuormaa, että riittää esilämmitykseen ja matkaan. Suopayrtin perhe saapui siivoamaan junan vaunuja. Anniina ja Aukustiina Manteli valmistelivat keittiötä valmiiksi matkantekoja ja toivat sinne kylmä- ja kuivatarvikkeet. Tuoretuotteet tuotaisiin vasta lähtöaamuna.

Koululla oli valmisteltu laatikkotalkoita, kun Tonttu Tuikitärkeä saapui paikalle ja oli hyvin huolestunut siitä, että koulun juhlasali saadaan valmiiksi itsenäisyyspäivän juhliin. Kuten tavallista otti Tonttu Tuikitärkeä taas kierroksia, sillä pitkästä aikaa tulisivat ulkomaalaiset vieraat juhliin. Onneksi keittiössä oli apuna myös Tontturouva Tuikitärkeä, joka rauhoitteli jälleen kerran puolisoaan. Laatikkotalkoot olivat vain yhden päivän mittaiset ja siihen osallistui koko Tonttulan väki. Tonttu Manteli kertoi, että ruokia juhlaan on valmisteltu jo pitkään ja suurin osa odottaa kellareissa ja koulun jääkaapeissa. Tonttuperhe Suopayrtti ottaa juhlasalin siivottavakseen laatikkotalkoita seuraavana päivänä ja siivouksen jälkeen tämän vuotinen päätösluokka huolehtii koristelusta ja Tonttu Sirkkeli tuo kuusen juhlasaliin. Myös Tonttu Sirkkeli päätyi pakaille ja kertoi, että Tonttulan Soihtu ja Valo toimittaa soihdut ja kunnantalon edustalla sijaitsevaan kuuseen valot.

Miten laatikkotalkoot sujuvat ja miten junan lähtö onnistuu? Se selviää kun aukenee kolmas luukku.

Joulukalenteri 2022 Ensimmäinen luukku

Tonttu Tohvelo heräsi aikaisin ja teki aamiaisen ja sitä syödessään luki Tonttulan sanomia. Siinä oli paljon asiaa. Oli laatikkotalkoista ja itsenäisyyspäivän juhlien valmistelusta. Tonttu Tohvelo oli hieman harmissaan, ettei pääse osallistumaan laatikkotalkoisiin, sillä tänä vuonna itsenäisyyspäiväjuhliin tulee ulkomaisia vieraita, kun korona on ohi ja hän on veturimiehenä.

Kaamosaamussa Tonttu Tohvelo ja Tonttu Kotitonttu lähtivät yhtä matkaa puutyöverstaalle. Heidän tehtävänään oli sorvata shakkinappuloita, joka oli vaativa työ. Samu Sirkkeli oli saanut tehtäväkseen shakkilaudan teon. Se oli nuorelle miehelle vaativa työ, sillä puiset ruudut täytyi sovittaa tarkalleen. Oltiinhan perustamassa shakkiluokkaa yhteen kouluun ja lautoja toivottiin aina.

Tonttulan vihanneksen johtaja Tonttu Juureva tarkasti kellareita yhdessä Sami Sammalrikon ja Sini Sinivuoren kanssa. He valitsivat suuriin koreihin erilaisia juureksia. Perunat vietiin koulun keittiöön ensimmäisenä, sillä Tonttu Manteli laittoi perunalaatikot jo imeltymään huomenna. Keittiössä apuna , perunoiden kuorimisessa, olivat junaemäntä Millisentti Mitta, Anniina ja Aukustinna Manteli. Perunoita kuorittiin ja paljon. Joonas Porosuksi ja Toomas Suopunki kuljettivat juurekset koulun keittiöön poroillaan ja ahkioillaan.Tonttu Tuikitärkeä kiiruhti koululle ja kovin hätääntyneenä kääntyi Tonttu Mantelin puoleen.

Mitä tärkeää oli nyt Tonttu Tuikitärkeällä? Se selviää, kun aukenee toinen luukku.

Prologi Joulukalenteri 2022

Muistattehan Tonttulan väen, Tonttu Tohvelon ja Tonttu Kotitontun ja monet muut. Vuosi on taas kulunut ja on aika katsoa, mitä Tonttulassa touhutaan tänä vuonna näin joulukuussa. Vuosi on ahkeroitu. Talven aikana on pajoilla tehty uusia lahjoja. A.P. Kirjasin on pistänyt vanhaan painokoneeseen erilaisia teloja ja painanut hurjan määrän lahjapaperia ja häntä siinä ja Tonttulan sanomissa on auttanut Pauliina Pykälä, joka on kovasti kiinnostunut toimittajan työstä.

Tonttu Sammarikko on yhdessä tyttärensä Sanni Sammalrikon ja lääkärin pojan Riku Rohtoyrtin kanssa kuivanneet, tehneet voiteita ja mikstuuroja yrteistä, joita kesällä he ovat keränneet. Nuoret yhä opettelevat tunnistamaan yrtteja ja juuria, joita Tonttu Sammalrikko ahkerasti opettaa.

Juuso Jäkälä ja Kalle Kaarna ovat jo varttuneet nuoriksi miehenaluiksi ja ovat ahkerasti kalastaneet Tonttu Lohipyrstön kanssa. Kalansaaliit ovat olleet suuria, joten niitä on kuivattu, suolattu ja pakastettu jääkellareihin.

Tonttulan vihanneksen, Tonttu Juurevan johdolla on kasvihuoneet ja -penkit on istutettu, kitketty ja korjattu satoa. Tähän on osallistunut koko Tonttulan väki, sillä Lapissa on kasvukausi lyhyt ja se täytyy hyödyllisesti käyttää hyväksi.

Tonttu Kotitonttu piipahti sadonkorjuun jälkeen siskonsa Aliinan luona Lakkasuon kylässä. Samalla hän osallistui lakan poimintaan, joista itse piti kovin. Tonttu Kotitonttu poimi myös runsaasti karpaloita, viedäkseen ne ystävälleen ja naapurilleen Tonttu Tohvelolle, joka oli perso karpalokiisselille puuron seurana.

Mitä Tonttulassa tehdään? Se selviää, kun aukenee ensimmäinen luukku.

Kiista saamelaiskäräjälaista

Saamelaiskäräjälaki on vanhentunut. Tätä mieltä on asiantuntijat ja saamelaiset. Tähän loppuukin sitten yhteisymmärrys. Riita koskee sitä, että kuka saa äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjilla eli kuka on loppupeleissä saamelainen. Keskusta on ryhtynyt vastustamaan koko lakia urakalla ja pöytäännyttänyt lakiesityksen jo kahdesti. Kolmatta kertaa se ei ole mahdollista. Keskustan suurin kannattajaryhmä lienee lapissa.

Nykyisen käsityksen mukaan saamelainen on henkilö, joka pitää itseään saamelaisena. Tosin edellytyksenä on, että hän itse tai ainakin yksi vanhemmista tai isovanhemmista on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään. Saamelaiseksi lasketaan myös jälkeläinen, joka on maa-, veronkanto- tai maakirjassa merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajlappalaiseksi. Uudistuksessa jälkimmäinen määritelmä ei olisi pätevä eli esi-isiä ei lasketa. Saamelaisen määritteenä pitäisi olla kielikysymys. Tästä on noussut riita, niin saamelaisten kuin asiantuntijoidenkin joukossa.

Saamelaisia yritettiin suomalaistuttaa pitkään ja moni kadotti kielitaidon. Parhaiten se on säilynyt porpsaamelaisilla. Kaikkein heikoin kielitaito on taas Inarin saamelaisilla ja metsäsaamelaisilla. Tämä asia askarruttaa etenkin asiantuntijoita. Ilmeisesti myös ne saamelaiset, joiden kielitaito on heikko, pelkäävät asemastaan. Lainataan hieman aamun aviisia: "Arvostelijat ovat huolissaan siitä, että uuden lain myötä osalta vähemmistön edustajista vietäisiin oikeus kuulua vähemmistöön. Se on heidän mielestään ihmisoikeusrikkomus.". Ilmeisesti saamelaiset ovat itsekin asian suhteen niin toraisia, etteivät ole saaneet päätettyä kantaa asiaan. Ainakin saamelaiskäräjien kahdestakymmenestä yhdestä jäsenestä kahdeksan ja pari varajäsentä on lakia vastaan. Ilmeisesti kielitaito ei riitä.

Pelkona on lisäksi, että saamelaisstatuksen menettänyt henkilö menettää myös saamelaisille perustuslaissa turvatut oikeudet. Kyseessä on siten monimutkainen asia. Ketä saa osallistua saamelaiskäräjille, kun kaikkien vaalikelposuus arvioidaan uudelleen. Laitaan taas hieman huolia: "Arvostelijoiden mukaan räikeimmillään tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa jatkossa äänioikeus voi olla kaupunkilaisella, joka ei ole koskaan edes käynyt Lapissa, mutta ei välttämättä enää henkilöllä, joka polveutuu saamelaissuvusta, elää saamelaisalueella ja harjoittaa perinteistä saamelaiselinkeinoa.". Tämä voisi olla mahdollista, sillä etelään muuttanut nuoriso on herännyt kotijuuriinsa ja alkanut opetella saamen kieliä. Tästä on hyvänä esimerkkinä yksi somepersoona, joka jälleen on telkkarissa esittelemässä elämäänsä. 

YK:n alkuperäiskansoja puolustava tahohan on moittinut Suomea saamelaisten kohtelusta ja itsemääräämisoikeuden puutteesta. Kun saamelaiset itsekin ovat riidoissa ja median mukaan vanhat sukuriidat vielä päälle, on haastavaa lähteä lakia kirjoittamaan. Epäilen, ettei tämänkään hallitukset ja eduskunnan aikana kyseistä lakia saada pulkkaan.

Nuorisorikollisuutta ja katujengien taistelua

Nyt on ollut viime päivinä aamun aviisissa juttuja niin nuorisorikollisuudesta kuin katujengien toiminnastakin. Nuoriso on pääasiallisesti 15 - 18 vuotiaita ja katujengiläiset jo täysi-ikäisiä. Poliisin mukaan nuoriso-osastossa on myös nuorempia ja aviisi kertoi, että kahdeksan vuotiaat jo kaupittelee sähkötupakoita.

Nuorisolla on tapana kokoontua jonnekin. Yleensä koulujen ja markettien pihoille. Nuorisotilat eivät heitä kiinnosta. On vaan tarkoitus tavata kavereita. Nuorisoa saattaa olla paikalla toista sataa ja suositulle paikalle saatetaan tulla naapurikaupungeistakin. Yleensä nämä nuorisojoukot aiheuttavat ympäristölle eriasteista haittaa, kuten meteliä, roskaamista, jne. Mukana kuitenkin liikkuu myös erilaisia päihteitä, niin alkoholia kuin huumeitakin. Poliisia työllistää myös pahoinpitelyt, joista osa on vakavia, sillä nuorisolla on nykyisin tapana kulkea puukko taskussa. Myös ns. nöyryytysryöstö liittyy tähän porukkaan ja tekijänä on usein maahanmuuttajataustainen. Nuorisolla on myös tapana kuvata tapahtumat nettiin, kaikkien ilkuttavaksi.

Nuorisolla on myös tapana kokoontua miitteihin, johon osallistutaan mopoilla, mönkijöillä, mopoautoilla ja autoilla. Näiden lieveilmiöinä on meteli ja erilaiset liikennerikkomukset. Kumia poltetaan ja keulitaan, myös kierroslukumittarit nousevat korkealle tasolle. Tällainen miitti kun pidetään asuinalueen tuntumassa ja usein myöhään illalla tai alkuyön aikana, niin menee monelta yöunet. Poliisia ovat työllistäneet metelin lisäksi ylinopeudet ja humaltuneena ajelut.

Nuoriso ei ajattele seurauksia. Korvausvelvollisuus on vaikka olisi alle viistoista vee. Jos sössii pahemmin, niin voi saada merkinnän rikosrekisteriin. Tästä voi seurata monen moista harmia myöhemmin, esimerkiksi ei pääse haluamaansa koulutukseen tai intissä jatkokoulutus tyssää siihen. Myös rangaistukset ovat nuorilla yleensä sakkoja ja monet vanhemmat ne maksavat. Kun ei joudu itse vastaamaan tekosistaan, niin ei tekemisiä pidetä minään. Myöskään moni ei tule ajatelleeksi, että minkä kerran nettiin lykkään, niin pois ei sitä saa, vaikka kuinka myöhemmin kaduttaisi.

Katujengit ovat taas pääsääntöisesti ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajia  ja heitä yhdistää aktiivisuus somessa, gangsta rap sekä huume- ja väkivaltarikokset. Katujengit ovat pääsääntöisesti yli kaksikymppisten miesten porukoita. Poliisin mukaan tiedettyjä jengejä on ykistoista ja niitä on pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Itse kuitekin epäilen, että luku on suurempi ja arvelen niitä löytyvän tuosta läheisestä suuresta kaupungistakin. Katujengeillä on omat alueensä, joita varjellaan. Katujengeissä ihannoidaan väkivaltaa ja siitä tehdään ns. laulujollotuksia. Väkivalta kohdistuu yleensä toiseen jengiin ja syy voi olla mitätön eli kun kyseessä on mamut, niin tyypillistä on, että kunniaa on loukattu ja muuta ei tarvita. Kunnian käsite on länsimaissa outo, mutta lähi-itäläisille ja afrikkalaisille tärkeä asia. Itse en moista ymmärrä.

Toimintaansa katujengit rahoittavat huumekaupalla. Puukkojen sijaan heillä on ampuma-aseet ja tuskin yksikään on laillinen. Jengeissä ei ole johtoporrasta, kuten perinteisissä pyöräkerhoissa, vaan niissä on tiivis ydinporukka ja sitten on muuten vaan mukana hengaavat. Nyt pääkaupunkiseudulla käydään käräjiä liittyen katujengeihin. Ensimmäiset tuomiot on jo jaettu ja viimeisemmästä ampumistapauksesta ei ketään saatu tuomituksi, kun ei ollut oikeuden mukaan näyttöä, että kuka oli missäkin tilanteessa liipasinta painanut. Mielestäni kaikki osalliset olisi saanut tuomita.

Poliisin mukaan ja lainaan nyt aviisia suoraan: "Meillä on tietty kehityskulku päässyt jo tapahtumaan ja pohja on muodostunut. Tätä ei pidä liioitella, mutta ei vähätelläkään.". Ainakin Maria Ohisalo ja Li Andersson ovat vähätelleet ilmiötä. Heidän mukaan integraatio ei ole onnistunut. Aihe josta on puhuttu jo kolme vuosikymmentä ja rahaa siihen lykätty ja paljon eikä matuja ole vieläkään saatu yhteiskuntakelpoisiksi.

Taloudellista räpiköintiä.

Nyt on lehdissä erilaiset talouden instituutiot kuin analyytikotkin olleet huolissaan valtion talouden räpiköinnistä. Kuten aikaisemmin kirjoitin budjetista, niin se on kahdeksan miljardia alijäämäinen. Velkaa on otettu surutta ja mikäli oikein olen ymmärtänyt, niin tällä hallituskaudella on otettu enemmän velkka, kuin edellisillä hallituskausilla. Mitään säästökohteita ei ole esitetty vaikka julkista velkaa on pitänyt jo pitkään olla karsimassa.

Velkataakka on maalamme jo suuri ja haukkaa yli puolet bruttokansantuotteesta. Alamme olla jo kriisimaa. Tosin Italialla summahan jo pitkälti yli sadan prosentin. Säästöjä nykyhallitus ei ole saanut aikaan. Jo hallituskauden alussa lisättiin ministerien avustajakaartia. Maria Ohisalo esitti juuri, että korkeakouluihin pitää saada lisää opiskelijoita. Meillä on jo muutenkin liikaa erilaisia kultturisihteereitä ja koordinaattoreita, joista ei ole mitää hyötyä yhteiskunnalle. Tosin Ohisalo esitti koulutuspaikkojen lisäämistä sotealalle, ITC-alalle ja tekniselle alalle, mutta olen varma, että paikkoja lisätään myös humanistitille aloille. Nämä kuluttavat turhaan rahaa. Esimerkiksi aamun aviisissa oli juttua tutkijasta, joka sai kahden miljoonan apurahan ärtymyksen tutkintaa.

Rahaa on levitelty sinne sun tänne. Surullisen suureinen uutinen oli Annika Saarikon esitys joulukuun lapsilisien tuplaamisesta kaikille lapsiperheille. Tämä on turha rahanmeno, sillä suurin osa saajista on hyvätuloisia. Tässä ei myöskään täyty hallituksen ajama tasa-arvo, sillä heikoimmin toimeentulevat ovat yksin asuvat. Sitä myös ihmettelen, että kehitysapuun meillä on varaa pistää velkarahaa yli miljardi euroa. Pauli Vaahtera laski, että matujen elättämiseen menee vuodessa kolme miljardia. Hallitus ei ole lupauksistaa huolimatta saanut laskettua matubisneksen hintaa. Työtätekeviä matuja on vähän ja heille kustannetaan kaikki televisioista, puhelimista huonekaluihin asti. Moniko lomailee sossun rahoija nautiskelle pitkiä aikoja niin vihamielisessä entisessä kotimaassaan.

Seuraavalle hallitukselle jää iso tehtävä säästöjen etsimisessä. Luin juuri, että yksi Pohjanmaan hyvinvointialuista on tehnyt säästöbudjetin, sillä luvatut rahat eivät riitä. Säästökohteena on sairauden hoito vanhusten hoitopaikat. Sotebudjetin vajaukset katettaisiin hyvinkin lopettamlla kehitysapu. Myös turhapäiväisten suojatyövirkojen lopettaminen olisi tarpeen. Matubisnes pitäisi lopettaa ja saada se vastikkeelliseksi. Julkishallinnosta pitäisi poistaa päällikkötasoa, joita on perustettu koko kaksituhattaluku. Senhän näki hyvin tämän päällikköhingun, kun perustettiin hyvinvoitialueet. Kallispalkkaisia johtajan paikkoja perustettiin kymmeniä. Tehostamlla töitä olisi saatu pienemmällä pomomäärällä enemmän aikaiseksi. Säästökohteita pitää keksiä paljon, että tulevat budjetit on tasapainossa, että tulot vastaavat menoja.

Päästökauppaa

Suomessa ilmastopaneeli ehdottaa kansallista tieliikenteen päästökauppaa, josta 80 % siirtyy polttoaineen hintaan. Ilmastopaneelin arvion mukaan polttoaineen hinta nousisi noin 34 senttiä, mutta kalleimmillaan nousu oli 88 senttiä litralta. Ilmastopannelin mukaan EU:n päästökauppa on liian laimea eikä siten täytä Suomen tavoitteita päästövähennyksiin, jotka ovat maailman kunnianhimoisimmat. Käytännössä tämä olisi sitä, että vuosittain tiukkeneva katto olisi polttoaineiden päästöille.

Päästö kauppa tarkoittaa sitä, että polttoainekauppiaiden olisi hankittava oikeuksia korvaamaan polttoaineiden vapauttamia hiilidioksiidipäästöjä. Oikeudet jaettaisiin huutokauppana ja kauppiaat saisivat käydä niillä kauppaa keskenään. Tavoite on, että jaettavan fossiilisen polttoaineen osuus pienenee ajan myötä ja päästöttömien polttoaineiden määrä kasvaa.

Suomessa on Euroopan vanhin autokanta. Keskimääräinen romutusikä taitaa olla jo lähempänä kahtakymmentä vuotta. Fossiilisilla polttoaineilla ajetaan Suomessa vielä pitkään. Ilmastopaneelin tarkoituksena lienee se, että kaupunkiympäristöjen ulkopuolella asuvat eivät liiku minnekkään. Myös päästökaupan vuoksi tulee ruoka ja tarvikkeet maksamaan enemmän, sillä maatalouskoneet ja tavaroiden kuljettamiseen tarvittavat kuorma-autot käyvät yhä fossiilisin polttoainein vuosikymmeniä.

Lainataan hieman aamun aviisia: "Ilmastopaneelin mukaan päästökaupalla on kaksi suurta etua: päästövähennysten toteutuminen on varmaa ja päästökauppa kohdistuu suoraan kasvihuonepäästöihin eikä siis ole vero. Lisäksi se on edullisin tarjolla olevista päästövähennystavoista." Miten edullisuus lasketaan? Ei ainakaan kuluttajan näkövinkkelistä. Lisäksi ilmastopaneeli kertoo, että päästöoikeuksien myyntituloilla voitaisiin tasata kaupan vaikutuksia väliaikaisten tulosiirtojen avulla. Tästä väliaikaisuudesta on meillä kokemuksia. Mikäli väliaikainen on valtiolle ja kunnille edullista, niin siitä tulee pysyvä ja jos taas kansalaiselle edullinen, niin se on hyvin lyhyt aika, mikä kompensoidaan. 

Toinen lainaus: "Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen huomautti raportin infotilaisuudessa, että mikäli päästöjä ei vähennetä, lasku nieluoikeuksistas tulee todennäköisesti veronmaksajille.". Joka tapauksessa, tehtiin ihan mitä tahansa, niin lasku lankeaa tavalla tai toisella veronmaksajien niskaan. Jos polttoaineen hinta kohoaa lähelle kolmea euroa litralta, niin päästöt kyllä vähenee, kun kenelläkään ei ole varaa likkua. Vain suurissa kaupungeissa toimii julkinen liikenne, siten, että niitä voidaan käyttää, mutta kun mennään ulkopuolelle, niin niitä ei ole käytettävissä joko laikaan tai vain koulujen alkamis- ja lopumisaikojen puitteissa. Työttömien määrä tulee lisääntymään, kun ihmisillä ei ole enää varaa käydä töissä. Myös lasten harrastukset jäävät väliin, sillä ei vanhemmilla ole varaa kuskata. Ympäristön vuoksi olaan valmiit tuhoamaan suomalainen yhteiskunta ja sen jäsenet.

Kommentointia

 Koska tässä blogissa ei aktivoidu kommentointiosuus, niin tehdään näin.

Tuntematon: Aamun aviisi on Aamulehti

Demarilainen unelma

Eilisessä aamun aviisissa oli mielenkiintoinen kirjoitus yleisönosastossa. Sen kirjoittaja on demarikansanedustaja Jukka Gustafsson. Siinä hän kertoo, kuinka demokratiaa nakertaa mato ja se mato on oikeistopopulismi. Mielestäni vasemmisto on ääripäässään yhtä vaarallinen, ellei vielä vaarallisempi. Hän myös muistelee osallistumistaan vuonna 1968 mielenosoitukseen Neuvostoliiton ja Varsovan joukkojen hyökättyä Prahaan. Siinä hänen mukaan ihmiskasvoinen sosialismi, joksi maan demokratiakehitystä kutsuttiin, tukahdutettiin. Hän myös kaipaa maalittamiseen kunnon rankaisuja. Tosin maalittamislaki on sananvapauden tukahduttamista, sillä se koskee vain tiettyjä ihmisryhmiä.

Lopuksi hän heittää todella hervotonta eli meinasi kahvit mennä pitkin lehteä, joten lainaan suoraan: "Voimaannun aina, kun palaan ruotsalaisen sosiaalidemokratian luomaan kansakoti-ideologiaan, josta kehittyi pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta. Se on puutteineenkin puolustamisen ja kehittämisen arvoinen innovaatio - myös rauhan turvaajana.". Kyllä ruotslainen kansankoti on jo menneen talven lumia. Ampuma-asein tapettuja taitaa tänä vuonna olevan jo 51 kappaletta

Eikä Suomikaan ole mikään demokraattinen ihmemaa enää. Matuja on liikaa ja ne ovat muodostaneet väkivaltaisia jengejä. Matujen tekemät nöyryytysryöstöt ovat lähes kopioita Ruotsista, vaikka siellä niiden määrä on huomattavasti suurempi. Venäjän rajaa ei saatu ajoissa kiinni. Sananvapaus on uhrattu woketuksen alttarille ja syyte vihapuheesta tai kiihottamisesta kansanryhmää vastaan heilahtaa liian helposti. Hallituksemme on velkaantunut huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Sosiaali- ja terveyspalvelut sakkaa koko maassa. Yli miljardi on silti antaa kehitysapuun ja sen päämäärättömiin ideoihin, kuten tupakkilakko kirgiisialaisille. Ympäristöhumppa on lähtenyt todella laukalle. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.

Millä ehdoilla työvuorot

Kotialueeni hyvinvointialueen päättäjät on päättänyt, että tekoäly saa jatkossa suunnitella työvuorot sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Minun aikanani lasareetissa oli vihko, johon jokainen sai laittaa työvuorotoivomuksia. Keväällä seinälle tuli lista, johon sai toivoa vuosilomansa. Nämä olivat tärkeitä työntekijän hyvinvoinnille. Esimerkiksi vapaan illan toivominen mahdollisti harrastuksen, oli sitten kyseessä liikunta tai opiskelu työväenopistossa.

Lainataan hieman aamun aviisia: "Ainakin se,että työvuorosuunnitteluun varattu resurssi ohjattaisiin potilas- ja hoivatyöhön. Kun suunnittelua tehdään käsivälitteisesti, se vie paljon aikaa.". Nyt siis työvuoroja suunnittelee automatiikka työnantajan suhteen edullisesti. Tästä jää uupumaan työntekijän kohtaaminen osaston- tai apulaisosastonhoitajan kanssa, tilanteet, joissa keskustellaan myös muista työhön liittyvistä kysymyksistä.

Tätä järjestelmää on pilotoitu kuudensatan työntekijän osalta. Siinä ei vielä ole käytetty robotiikkaa vaan kolme resurssisuunnittelijaa on vastannut työvuorojen suunnittelusta. Kokeilua on pidetty raakileena. On toki joitain työntekijöitä, joiden mielestä käytäntö on hyvä, mutta suurin osa pitää sitä huonona. Etenkin kun toiveita saa esittää vaan kolme. Toiveet, kun on tärkeitä harrastusten vuoksi ja se lisää työntekijöiden hyvinvointia.

Suunnittelua sanotaan tehtävän yhdessä työntekijäpuolen kanssa. Haastatellut sairaanhoitajat kuitenkin kertovat, että tätä on valmisteltu salassa ja kuulleet kollegoilta, jota kokeilu on koskenut, pelkästään negatiivista palautetta. Hyvinvoitialueen päättäjät ovat siis lähteneet suunnittelemaan työvuoroja tynantajan näkökulmasta eikä työntekijöiden näkökulmasta. Tämä on haitallinen ilmiö. Onhan jo hoitoalan lakoissakin ja niiden estoissa menty työnantajan toiveiden nukaan vaikka hoitajat ovat jo vuosien ajan kertoneet resurssipulata, läheltä piti tilanteista ja jopa hoidon vaaratumisesta.

Uniper sotku

Uniper sotku sai erään välinäytöksen pari päivää sitten. Fortumille tuli kuuden miljardin tappiot ja lisää on seuraamassa Venäjän sotkuista. Edellinen hallitus ei omistajaohjaajana tehnyt mitään vaikka Fortum osti miljardeilla roskapankkina toimineen Uniperin osakkeita ja sain siten pääomistuksen ostamalla lisää osakkeita. Ostosta ei tehty minkäänlaista taustaselvitystä vaan luotettiin pörssin mainoslehtiseen, joka kertoi kaunisteltua kuvaa yhtiön tilanteesta. Tämä olisi ollut silloisen talousjohtaja Markus Rauramon hommia, mutta eipä häiskä viitsinyt selvitystyötä tehdä. Nyt saksa osti vajaalla 500 miljonalla eurolla Uniperin loput osakkeet Fortumilta, joka on murto-osa, jonka Fortum käytti osakkeiden ostoon.

Nyt omistusohjausministeri Tytti Tuppurainen selittää, että tämä oli paras mahdollinen ratkaisu tässä tilanteessa ja luonnehti sitä väistämättömäksi. Sanna Marin taas keskusteli aiheesta Saksan pääministerin kanssa ainoastaan tekstiviestein eikä lopettanut lomaansa vaikka kyseessä on valtion etu. Ainoa mikä tilanteessa on lohdullista, niin Uniper maksaa neljän miljardin edestä lainaa takaisin Fortumille. Tämä tapahtuu joskus, kun Uniperilla on siihen varaa. Maksuun voi mennä vuosia.

"Nyt jälkeenpäin voi todeta, että aina emme ole onnistuneet. Varsinkin Venäjän ja Uniperin suhteen pieleen meni", totesi toimitusjohtaja Markus Rauramo keskiviikkona tiedotustilaisuuden aluksi. Hän kehtaa vielä jatkaa. "Venäja ja Neuvostoliitto olivat toimittaneet kaasua Eurooppaan 50 vuotta jokaisen megawattitunnin, mitä oli ostettu ja tilattu. Strategiamme ei ollut sodankestävä." Sotaa oli käyty ennen osakekauppoja jo kolme vuotta eikä tämä saanut kilikelloja helisemmään. Kaasun toimituksessa on ollut katkoja jo aikaisemmin. Eikä tämäkään herättänyt ainoatakaan hälytyskelloa.

Fortumin hallitus antoi täyden luottamuslauseen toimitusjohtajalleen. Mielestäni tämän ei pitäisi nauttia minkäänlaista luottamusta ja tulisi erottaa mitä pikimmin ja panna korvaamaan osan menetyksistä. Sama koskee edellistä toimitusjohtajaa, joka siunasi Venäjän hankkeet ja myös hallitusten puheenjohtajat pitäisi saada vastuuseen. Seuraava tilinpäätös kun tulee, niin yhtiön johdolle ei pidä missään nimessä myöntää vastuuvapautta. Eikä hyvin ole toiminut omistusohjausministerikään.

Osavuosikatsauksessa Fortum on oikonut melko paljon. Esimerkiksi Venäjän tappioita on kaunisteltu ruplan kurssilla ja verosaamisia on merkitty tuloiksi. Johtajat ovat saaneet hyvää palkaa, erilaisia optioita ja muita palkintoja tehdyistä töistä. Nämä ovat miljoonaluokkaa. Näitä on perusteltu hyvillä tuloksilla ja Uniperin vaikeuksista huolimatta Fortum kertoo tehneensä viime vuonna historiansa suurimman tuloksen. Jos osavuotiskatsauksia on kaunisteltu, niin paljonko on kaunisteltu edellistä tilinpäätöstä, sillä Uniperin tappiot olivat tiedossa jo viimevuoden lopulta.

Fortum tarvitsi jo tänä syksynä lisää rahaa ja sai lainaksi toiselta valtionyhtiöltä 2,3 miljardia. Tämä tarvittiin, jotta sähköpörssin takuut saadaan maksetuksi. Korot ovat melkoiset ja epäilen, ettei vuodessa Fortum selviä siitä lainasta. Toinen huomion arvoinen asia on, että viime vuoden tilinpäätöksessä oma pääoma oli yli 13 miljardia. Puolivuotiskatsauksessa se oli enää 1,3 miljardia. Pudotus on siis melkoinen, mutta mitään toimenpiteitä sen johdosta ei ole tehty.

Mikä on Fortumin kohtalo? Mielestäni koko yhtiö pitäisi kansallistaa, sillä Suomesta on myyty liikaa yhtiöitä ulkomaille ja muut tuhlanneet varallisuuttaan.

Pakkotyölaki

Hallitus on nyt vienyt eduskuntaan pakkotyölain, jota he kutsuvat potilasturvallisuuslaiksi. Lain tarkoituksena on estää naisvaltaisten hoitajaliitojen lakot. Hallitus ei puuttunut mitenkään vaikka miesvaltainen metsäteollisuus oli lakossa yli sata päivää. Tässä on melkoinen ristiriita.

Laissa työntekijäliitot eivät saisi aloittaa lakkoa tai joukkoirtisanoutumista ennen kuin on neuvoteltu palveluntarjoajan kanssa riittävästä rajaamisesta tai suojelutyötä. Aluehallintovirasto voisi keskeyttää työtaistelutoimet työnantajan pyynnöstä uhkasakon uhalla viikoksi ja uusita kierros on aina mahdollista.

Työnantaja voisi kohdentaa keinot yksittäisiin työtekijöihin ylittää säädetyt tai sovitut työajat vuosilomat ajakohtaa voidaan muuttaa tai keskeyttää koko loma. Myös tauoista luopuminen on listoilla. Mitähän työsuojelulaki sanookaan tauoista jotka on lakiin perustuvia. Tällä lailla siis rikotaan toista lakia. Lisäksi työnataja voi siirtää toimipisteestä toiseen vaikka työntekijän kokemus ei siltä toimipisteeltä olisi kovinkaan kummoinen.

Kovimmillaan avi voisi työnantajan hakemuksesta määrätä uhkasakon uhalla sote-ammattilaisen joka on irtisanoutunut ja vaihtanut toiselle työnantajlle pakottaa palaamaan entisen työnantajan leipiin. Kuitenkaan uusi työnantaja ei saa päättää työsuhdetta potilasturvatyön takia.

Nykymuodossa lakia vastustaa vasemmistopuolue. Heidän mielestään laki ei ole riittävän tarkkarajainen ja tässä on vain työnantajan sana joka painaa ja joka katsoo missä potilasturvatyötä tarvitaan. Laki on siis tehty vain työnantajan mielen mukaan tapahtuvaksi.

Tällä lailla vietiin hoitoalalta lakko-oikeus. Sanna Marin on myös todennut että laki tulee tarpeeseen. Hän on siis demarina kyykyttämässä työntekijäleiriä.

Budjetista

Nyt on tullut uusi budjettiesitys ja jälleen se on alijäämäinen. Tällä kertaa peräti 8,1 miljardia. Puute katetaan taas velalla, jota on entuudestaan jo paljon. Velen määrä alkaa lähennellä seitsemää kymmentä prosenttia bruttokansantuotteesta.

Mitään säästöehdotuksia ei budjetissa ollut ja tuntuu siltä, että huulipunahallituksella on vain kivoja menoja, joita on kiva rahoittaa. Kehitysavusta voisi tinkiä ja paljon, sillä afrikkalisetkin tiedemiehet ovat sitä mieltä, että se on haitaksi maille. Myös monet kehitysapurahahankkeet ovat olleet melkoista huuhaata, kuten simerkiksi Kirgisian tupakoinnin vähentäminen ja traktoreiden vienti Afrikaan.

Säästö kohde olisi myös "pakolaiset", joille tunnutaan tarjoavan kaikenlaista kivaa tasaisin väliajoin. Se pitäisi muuttaa vastikkeelliseksi. Myös erilaiset maahanmuuton koorninaattorien toimet pitäisi turhina lopettaa, mutta taitaa olla niin, että monelle puolueelle "pakolaistoiminta" on rahasampo, josta ei haluta luopua.

Sähköbudjetiksi sanoi Saarikko tätä budjettia. No saihan ne jotain aikaiseksi, mutta ne toimet eivät koske syksyä lainkaan ja omakin sähköyhtiö ilmoitti nostavansa hintoja jo lokakuussa. Lisäksi tuli takauspaketti sähköyhtiöille vaikka mietinkin, miten ne voivat olla rahapussa, sillä nyt ilmoitettu tariffihinnan nosto on jo toinen tälle vuodelle.

Biletystä

Minun ei pitänyt alun perin puuttua lainkaan Sanna Marinin bilekohuun, mutta viimeinen pornahtava kuva virallisen kuvausseinän edessä oli viimeinen niitti. Myös Ruisrokin jälkeiset bileet osuvat kovin pahasti Fortumin Unipersotkun aikaisiin tapahtumiin. Marin on selittänyt, että on soittanut saksan pääministerille, mutta epäilen tätä pahasti.

Kuvat myös kertovat kovasta päihtymistilasta vaikka Marin vakuutti juoneensa vain mietoja juomia. Tanssahtelu haarat leväällään tuskin uudistaa pääministerin instituutiota, ainakaan positiivisesti. Sitten on kuljettu baareihin ja tähän vastauksena oli, ettei turvallisuussyistä voi kertoa kulkemisistaan. Turvallista on siis juhlia pikkutunneille somevaikuttajien kanssa. Juhlakansa koostui pelkistä somejulkkisista, joilla ei mitään muuta virkaa ole, kuin päivittää someaan.

Marinin puolustajat ovat sanoneet, että täytyy pääministerinkin rentoutua työn paineista ja syyllisiä ovat videoiden vuotajat. Marin on kovin sinisilmäinen, jos uskoon, että kun joku kuvaa, niin se ei päädy nettiin. Kyllä ne päätyvät ja odotan, mitä lisäkuvia vielä tuleekaan.

Tuossa pornahtavassa kuvassa pari julkimoa ovat nostaneet paidat rintojen yläpuolelle ja pitelevät edessä Finlandia-kylttiä, jota Marin käyttää virallisissa tilaisuuksissa  ja kuva on otettu Kesärannan virallisen kuvausseinän edessä ja siinä suutelee kaksi täysin turhaa julkimoa. Marin pahoitteli tällaisen kuvan julkaisua ja vähin äänin se poistettiin, mutta mikä on kerran nettiin laitettu, niin se netissä pysyy.

Marin sitten selitteli bileitään ja tirautti krokotiilinkyyneleetkin ja totesi olevansa ihminen. Luulisi pääministerillä olevan sen verran harkintakykyä, että katsoo, minkälaisessa seurakunnassa juhlii. Vai onko nuoruuden juhlat jääneet juhlimatta ja nyt täytyy ottaa kiinni menetetyt vuodet. Nyt hän kertoo ottaneensa opiksi, mutta minkäänlaista konkreettista esitystä, miten on otettu opiksi hän ei esittänyt. Sanoi lisäksi keskittyvän töihinsä. Olisi jo korkea aikakin. Inflaatio on korkea, energian hinta nousee tappiin ja ruuan hinta on noussut jo melkoisesti. Monet puolueet ovat harmitelleet, että bilekohun alle on jäänyt tärkeitä asioita.

Marin kävi sitten vielä huumetestissä, kun oli videolla kuultu huudahdus jauhojengistä. Jos testi otettiin virtsasta, niin se tuli armottomasti liian myöhään. Hiuksista olisi se pitänyt ottaa. Myös tanssikohu ravintolasta, jossa kaulaulallaan kunnolla herättää epäilyksen Marinin puolison tunteista vai hyväksyykö lapasena kaiken, mitä Marin tekee ja touhuaa. Mielestäni Marin ei nauti luottamustani pääministeriin. On käyttäytyminen ollut sen varran ala-arvoista, mutta Marin on jo sen luokan brandi, että puolustajia hänelle löytyy runsaasti.

Terveydenhuollon kriisi

Nyt on ollut paljon puhetta terveydenhuollon tilasta, joka on lievästi ilmaistuna kriisiytynyt. Työvoimapula on koko maassa, päivystykset ovat ruuhkaisia, kotihoito ontuu pahoin ja vanhukset eivät pääse säällisessä ajassa hoitopaikaan. Miten tähän on tultu.

Hoitajapula on ollut jo pitkään, mutta vasta korona-aika näytti sen, että hoitajia on liian vähän. Nyt on vielä vuoronvaihto ja ylityökielto, joka on johtanut vaaratilanneilmoituksiin. Hoitajalakon aikana oli suojatyössä enemmän hoitajia, mitä normaalissa työvuorossa on, mutta johtoporras katsoi toimet riittämättömiksi. Johtoporras on ollut jo pidempaan ulkona todellisuudesta, sillä hoitohenkilöstö on joustanut, mutta nyt on tullut mitta täyteen.

Opiskelijapaikkoja on vuosien saatossa vähennetty ja koulutusajat pidentyneet. Osa opiskelijoista turhautuu työmäärään ja ohjauksen tasoon harjoittelupaikoissa ja osa vaihtaa alaa kesken opintojen. Hoiva-avustajia tarvittaisiin lisää, niin hoivakoteihin kuin sairaaloihin ja koulutuksen tulisi olla lyhyt. Muistan omalta osastolta hoivatyötä tehneen sairaala-apulaisen, joka oli taitava kuntouttaja.

Hoitajien palkankorotuksiin ei ole ollut rahaa ikinä, muistan sen hyvin omilta hoitajavuosilta. Nykyinen palkkaus ei vastaa työn vaativuutta ja raskautta. Nyt on uhattu joukkoirtisanomisilla, jos palkkaratkaisu taas vesitetään. Moni on myös uhannut mitätöidä oikeutensa toimia hoitajana. Minutkin voitaisiin vielä pakottaa töihin, sillä en ole oikeuksiani mitätöinyt. Tosin minusta ei minkään tekijäksi enää ole, mutta hallitusherrat on päättäneet tarvittessa ottaa käyttöön pakkotyön.

Vanhukset joutuvat kitkuttelemaan kotona yhä pidempään vaikka kotona ei oikein enää pärjätä. Jatkuvalla syötöllä etsitään muistisairaita vanhuksia. Kuitenkin hoivakodeissa on muuta tuhat tyhjää paikaa, mutta hoitajamitoitus ei riitä pitämään paikkoja auki. Nyt on onneksi otettu hoiva-avustajat mukaan mitoitukseen, mutta se ei vielä riitä. Seuraava mitoitustaso on siirrettävä tuonnemmas, että päästään edes nykyiselle tasolle.

Päivystyksissä on ruuhkaa ja siinä kulminoituvat perusterveydenhuollon ja vanhustyön ongelmat. Kun lääkäriin ei pääse, niin mennään päivystykseen hakemaan asua. Vanhukset kiertävät päivystysosastolta kotiin ja takaisin päivystykseen ja ralli on valmis, kun kotona ei pärjää ja hoitopaikaa ei saa.

Mielestäni pitäisi nyt saada aikaiseksi vanhan mallin apuhoitajakoulutus, joka oli lyhyt ja antoi hieman valmiuksia myös sairaanhoitoon. Täten saataisiin lyhyellä koulutuksella pätevää väkeä ei sairaanhoidollisiin tai kevyesti sairaanhoidollisiin tehtäviin. Vastuuta voi sitten laajentaa työkokemusta kartuttamalla ja jos intoa riittää, niin lisää opiskelemalla.

Johtajiin tulee puuttua ja he tarvitsisivat todellista realiteettiterapiaa, mutta miten se vanhan polven jäärille saadaan menemään perille. Johtajuus sairaaloissa ja hoitokodeissa on yhä hierarkista ja vain koulutus ratkaisee arvon. Ei se mitä todella osaat. Viimeisin päällikköni harrasti tätä ja sain monen töitää kehtittävän apuhoitajan irtisanoutumaan.

Älä aja päälle 2022

Taasen alkavat koulut ja meitä autoilijoita taas muistutetaan olemaan ajamatta päälle. Osalla autoilijoista on kyllä suojatiesäännöt hukassa. Sen olen itsekin huomannut, kun köpöttelen lähikauppaan. Ei kaikki autoilijat todellakaan pysähdy suojatien eteen. Tässä tarvittaisiin parannusta.

Vaan eipä jalankulkijat tai pyöräilijät kunnolla toimi. Monen kädessä on liimaantuneena kännykkä ja näin jää liikenteen tarkkailu sikseen. Kyllä koulumatka pitäisi taittaa ilman kännykkää. Tuossa joku vuosi sitten meinasin saada polkupyöräilijän päälleni, kun se kaksin käsin näpräsi puhelintaan.

Sitten on nämä sähköpotkulaudat, jotka ovat hiljaisia ja nopeita. Niitä on tullut myös kotikaupunkiini. Nillä ajetaan surutta jalkakäytävillä, mikä ei niiden paikka ole alkuunkaan. Niitä myös hylätään ajon päätteeksi kumolleen jalkakäytäville ja pyöräteille. Näiden kuljettajilta toivoisin erityisesti liikenteen seuraamista. Tapahtuihan tuossa suuressa naapurikaupungissa, missä sähköpotkulautailija törmäsi jalkakäytävällä jalankulkijaan ja poistui vielä vikkelästi paikailta.

Turvallista matkaa kaikille, liikuitpä sitten millä vekottimella tahansa. Muistetaan ne liikennesäännöt, sillä ne tuovat turvaa liikenteeseen.

Käyttöhuoneita narkomaaneille

Tuossa taannoin oli iso uutinen aamun aviisissa käyttöhuoneista huumausaineiden käyttäjille. Tukea niille on tullut THL:stä, päihdehoitajilta ja artikkelin mukaan myös entisiltä käyttäjiltä. Perusteena käyttöhuoneille on huumekuolemien estäminen ja veriteitse leviävien tautien ehkäisy ja ympäristön turvallisuus. Tyypillisesti huumekuolema johtuu huumeiden, alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden yhteiskäytöstä. Huumausaineisiin kuoli vuonna 2020 258 käyttäjää. Suomi johtaa EU-maiden kuolin tilastoja alle 25-vuotiaiden käyttäjien osalta.

Itse olen huumausaineita vastaan ja uskon porttiteoriaan, jossa lievemmistä aineista siirrytään vahvempiin. Ainakin aviisin kolmen haastateltavan tie on johtanut alkoholista kovempiin aineisiin. En myöskään usko käyttöhuoneiden tuovan mitään hyödyllistä, sillä huumausaineiden käyttöä salataan samalla tavalla kuin alkoholin käyttöäkin. Tosin poliittinen päätöshän käyttöhuoneet on ja se vaatiin lain muutosta. Mielestäni se johtaa asenteiden hyväksymiseen huumausaineiden suhteen. Jo nyt nuorisolla on asenteet sallivampia huumausaineiden käytön suhteen.

Nyt on jopa tehty kansalaisaloite käyttöhuoneiden sallimiseksi ja kannatusta se on saanut sen verran, että etenee eduskunnan käsittelyyn. Aiemmin tehty kansalaisaloite kannabiksen vapauttamiseksi kaatui eduskunnassa, mitä pidän hyvänä asiana, sillä kannabiksen hartsit sitoutuvat aivojen valkeaan aineeseen ja tekevät käyttäjästään ilmeettömän ja eleettömän sekä tylsistyneen. Lisäksi kannabis aiheuttaa alle 25-vuotiaille psykoosioireita, kun aivot eivät ole vielä valmiit.

Käyttöhuoneet on lähinnä tarkoitettu pistoshuumeita käyttäville ja siellä oltaisiin terveydenhuollon työntekijän valvonnassa. Käyttöhuoneita perustellan sillä, että julkinen käyttö vähenisi. Itse en tähänkään usko, sillä kun tarve käyttää iskee päälle, niin ainetta käytettään sopivassa kodin. Yleisiä käyttöpaikkoja ovat yleiset vessa ja porttikongit. Tuossa suuressa naapurikaupungissa käyttäjät ovat hakeutuneet rautatieaseman portaikkosokkeloihin.

Lainataan aviisia hieman: "Haastatellut kokemusasiantuntijat ovat selkeästi käyttöhuoneiden kannalla. Hyötyä olisi esimerkiksi siitä, että sairaanhoidon ammattilaiset voisivat puhtaiden pistovälineiden jakamisen lisäksi neuvoa turvallisessa ja oikeaoppisessa pistämisessa, sillä käyttäjien ongelmana on usein pistämiseen sopivan suonen löytäminen.". Tämän palvelun kiteytti sopivasti Pekka (nimi muutettu artikkelin mukaan), joka on 33-vuotias ja aloittanut suonen sisäisten huumeiden käytön 18-vuotiaana: "Parempi olisi, että kokenut sairaanhoitaja etsisi suonen ja pistäisi. Siinä infektioriski pienenisi merkittävästi.". Tämä oli itselleni viimeinen niitti. Vanhusten hoidosta puuttuu hoitajia ja sitten narkkarit kaipaavat pistäjää. Myös sana kokemusasintuntija kalskahtaa korvaan. Se ei ole asiantuntija vaan entinen käyttäjä. Nykyjään asiantuntia roolia tyrkytetään hieman liian helposti ja jokainen voi olla jonkin sortin asiantuntija. Minäkin.

Käyttöhuoneita on myös perusteltu matalan kynnyksen palveluna, josta voisi saada lähetteen mahdolliseen jatkohoitoon. Mitä tällä jatkohoidolla tarkoitetaan ei artikkelista selvinnyt, mutta oletan, että pääsisi katkolle ja korvaushoidon piiriin. Mielestäni korvaushoito on vaan jatkumoa huumeiden käytölle.

Lisäksi käyttöhuoneita on perusteltu yliannostusriskin laskemisella. Yleinen yliannostuksen aineuttava huume, on artikkelin, mukaan heroiini, jota maassamme käytetään vähän. Haastatellut ex-käyttäjät ovat huolissaan nuorisosta, joilla ei kokemusta käytöstä ole ja jos ei heti kolahda, niin otetaan jotain lisää ja päädytään yliannostukseen.

Yksi tuon suuren naapurikaupungin psykosoliaalisen tuen palvelujohtjan mukaan huoneissa voisi testata huumausaineiden koostumuksen. Miksi? Jos kerran on päättänyt kaytää huumeita ja se on nykylain mukaan rikollista, niin rikollisethan sitä myyvät ja saattava myydä mitä tahansa, joten se on oma valinta. Ei yhteiskunnan tehtävä ole selvittää huumausaineen koostumusta tai pitoisuutta.

Poliisillehan käyttöhuoneet nykyisen lain mukaan olisivat helppo kohde kauppiaiden ja käyttäjien rankaisemiseksi. Todennäköisesti lakia tulaan lieventämään ja huumausaineden käytöstä sallivampaa eli ongelmat lisääntyvät. Poliisin mukaan käyttäjät ovat nuorentuneet ja useat tavoitetut ovat alaikäisiä.

Kolmastoista tarina

Tuossa joku päivä takaperin oli aamun aviisissa iso kertomus vuosien 2015-2016 matuinvaasiosta. Matut tulevat pääasiassa Irakista, Afganistanista ja Somaliasta. Nyt ns. välitilaan on jäänyt 1646 matua. Välitila tarkoittaa sitä, että hakemuksia turvapaikasta käsitellään edelleen. Suurin osa hakemuksista on järjestyksessään toinen tai useampi, jotka ovat maahanmuuttoviraston tai oikeusasteen käsittelyssä.

Yksi matu on tehtaillut jo 13 hakemusta ja toinen 10 hakemusta. Tässä on varmaan oltu tarinointituulella. En usko, että alkuperäistä tarinaa on enää käytetty. Mietin vaan, kuinka kalliiksi tuo hakemusrumba tulee. On tulkit, asianajajat ja muut avustajat. En edes usko, että kuudessa-seitsemässä vuodessa olisivat Suomen kieltä oppineet.

Välitilaan joutuneet matut asuvat pääsääntöisesti vastaanottokeskuksissa. Aamun aviisi vieraili tuossa naapurin suuren kaupungin vastaanottokeskuksessa. Matkalla paikan johtaja huikkasi vastaantulijoille jotakin, useinmiten muulla kuin Suomen kielellä. Tämä kertoo hyvin integraation tasosta. Ei edes kieltä vaivauduta opiskelemaan. Pääkaupunkiseudulla on alueita, joissa ei Suomen kieltä kuule enää lainkaan.

Näiden välitilassa olevien lisäksi maassamme on noin kolme tuhatta paperitonta. Tarkkaa määrää ei kukaan tiedä. Lainataan hieman lehteä ja sen haastattelemaa Suomen Pakolaisavun yhteiskuntasuhdepäällikköä Katja Mannerströmiä: "Jos tapahtuisi iso muutos, se voisi pelastaa nämä tyypit. Ainoa vaihtoehto on, että löytyisi aktiivinen tahtotila miettiä, miten he voisivat laillistaa oleskelunsa Suomessa. Paperittomaksi jääneet turvapaikanhakijat halutaan sysätä maton alle. Ei sellaista mattoa ole, minne heidät voisi sysätä. Ei ihmistä voi vaan piilottaa minnekään.". Kyllä ne paperittomat näkyvät niin rikostilastoissa kuin terveydenhuollossa, sillä terveydenhuoltopalvelut pelaavat, oli papereita tai ei sekä kaduilla.

Katjan mukaan koko pakoilskriisi oli hoidettu pieleen. Puuttui tulkkeja ja turvapaikkapuhutteluja tehtiin tunneissa vaikka ne kestävät tavallisesti viikkoja. Tietoja kirjattiin väärin, eikä kidutusten jälkiä tutkittu. Eihän pieni maa ole mitenkään valmis kymmenien tuhansien matujen hoitamiseen. Varsinkin, kun suurimmalla osalla ei ollut minkäänlaisia papereita todistaakseen henkilöllisyyttä tai ikäänsä. Myös monet valehtelivat ikänsä, joten herää epäilys, että mitä muuta tarinaa on kerrottu. Etenkin kun on jo useas hakemus menossa.

Aamun aviisi ei saanut yhtään välitilan matua haastatteluun. Toimittelija arvioi, että kasvojen antaminen isolle ilmiölle vaatii voimavaroja, joita heillä ei ole ja se, että haastattelu aiheuttaa lisää kysymyksi ja altistaa kommentoinnille käy liian raskaaksi. Kyllä minullekin herää kysymyksia, kun haetaan turvapaikkaa kolmannentoista kerran.

Herää myös epäilyjä siitä, kuinka paljon verovaroistani menee tähän prosessiin. Suomesta saadaan matuja palautettua huonosti ja ne jotka oleskeluluvan saavat eivät integroidu maahan vaan elävät getoissa omina varjoyhdyskuntinensa. Myös kansalaisuuksia myönnetään liian helposti. Kyllä mielestäni pitäisi olla edes kielitestit, että osaa edes auttavasti Suomea.

Tuossa naapurin suuressa kaupungissa on vastaanottokeskus, joka lehden mukaan on turvapaikanhakijoille koti ja arjen keskus, jossa on opiskeltu Suomen kieltä ja perustettu perheitä. Jos on opiskeltu Suomen kieltä, niin miksi johtaja huikkasi muulla kielellä. Perheiden perustaminen myös epäilyttää, sillä matuinvaasion tulijoista on 98,7 % miehiä. Onko suomalaiset naiset niin sinisilmäisiä näiden matujen suhteen, että perustavat niiden kanssa perheen.

Kolmetoista eri tarinaa ja mikään ei liene totta. Olisi aika lähteä takisin sinne mistä on tullutkin ja jatkaa tarinointia siellä perinteen mukaisesti.

Energia- ja sähköpula

Eilisessä aamun aviisissa oli juttua energiasta otsikolla Lämmittäminen ei ole kaasun varassa. Nyt on ollut paljon kirjoituksia sähkön ja kaasun pulasta ensi talvena ja kehoitettu säästämään energiaa. Jopa EU:n komissio on kehoittanut jäsenmaitaan vähentämään kaasun kulutusta 15 % elokuun alusta maaliskuun loppuun. Samaa ovat eri mediat toitottaneet sähkön osalta. On väläytetty, että Suomessa voidaan ensi talvena joutua säännöstelemään sähköä ja tekemään parin tunnin sähkökatkoja talouksille.

Suomen sähkönsiirron kantaverkon ylläpitämisestä ja kehittämisestä vastaa Fingrid, joka vastaa siitä, että sähköä on niin paljon kuin tarve on. Lainataan hieman aamun aviisia: "Vasta viimeinen keino on alkaa kuluttajatasolla säännöstellä sähköä. Jos saamme käskyn Fingriditiltä, niin katkomme kiertävästi ihmisiltä sähköjä, noin kahden tunnin ajaksi. Ilmoitamme aina, ketä sähkökatko koskee ja milloin se tapahtuu.". Varautukaamme sitten pahasti pienhiukkasia levittelevillä kynttilöillä talven pimeydessä.

Sähkökatko ei vielä parissa tunnissa pakastinta sulata, mutta sähkölämmitteinen kämppä saattaa viiletä pakkasilla melkoisesti. Itsellä on takat ja hella sekä leivinuuni, joten pärjään niin lämmön kuin ruokahuollon puolesta. Tosin se edellyttää päärakennuksen piipunpään korjausta, mutta onneksi löysin muurarin, joka ei pelkää katolle kiipeämistä. Seitsemänkymmenluvulla tehtiin paljon taloja, joissa on pelkästään sähkölämmitys, joten vilu voi tulla. Kaukolämpötaloissa ei tule kuin pimeysongelma.

Jo nyt kehoitetaan säästämään sähköä ja sammuttamaan ei-välttämättömät sähkolaitteet. Eipä kesällä juuri ylimääräisiä sähkölaitteita ole käytössä, ellei kotia viilennetä lämpöisinä päivinä sähköllä. Itse asun liki satavuotiaassa puutalossa ja pakosta helteillä huoneiden lämpötila nouseen, mutta olen huomannut kropan tottuvan nopeasti kuumuuteen, joten helteet eivät nukkumista ole häirineet.

Lainataan taas hieman: "Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelän mukaan mahdollinen säännöstely ajoittuisi todennäköisesti kylmille pakkaspäiville aamulle ja illansuulle. Sähkökatkoa ei toteutettaisi kaikkialla, kuten sairaaloissa. Leskelä kehottaa kuluttajia tekemään oman osansa sähköpulan hillitsemiseksi.". Mihin se sähköpula perustuu Suomessa?. Meillä on vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkoenergiaa. Tänä vuonna ei ole ollut pitkiä kuivuusjaksoja, joten vesivoimaa riittää. Oman osansa energiahuoltoon toisi Olkiluoto 3:nen, jos se joskus valmistuu. Myöhässä tuo tuntuu olevan yhden kymmenen vuotta. Ei olisi pitänyt ostaa ranskalaisilta, kuten puolisoni on osuvasti todennut, että raskalaisilta pitäisi kieltää autojen valmistus kokonaan ja keskittyisivät siihen, mitä osaava eli viinin, konjakin ja shamppanjan valmistukseen.

Sähkö- ja energiapulaa on perusteltu Venäjän aloittamalla sodalla Ukrainassa, mutta mielestäni tämä ei ole totta, sillä jo viime talvena puhuttiin pulasta. Venäjä on lopettanut niin kaasun, sähkön ja puun tuonnin Suomeen. Puuta meillä on omasta takaa, joten se ei vaikuta hakkeella toimivissa voimalaitoksissa mitenkään. Venäjältä tuodun sähkön osuus on marginaalinen ja se korvautuisi monin kertaisesti jos Olkiluoto kolmonen saadaan toimintaan. Kaasua käyttää lähinnä teollisuus ja Helsinki lämpiää kivihiilellä, jota sikäläiset viherpiiperöt eivät noteeraa ympäristön tuholaiseksi, kun koti pysyy lämpöisenä.

Fingridillä on myös varavoimaa, joka vastaan Olkiluoto kolmosen tehoja ja voidaan hätätilanteessa käynnistämään. Koska Olkiluoto kolmonen myöhästyy jälleen eikä Ruotsista ja Norjasta saada ostettua sähköä, niin varavoimaa voidaan joutua käyttämään. Sitä artikkeli ei selvitä, että millä energiamuodolla nämä varavoimat käyvät ja artikkelin mukaan ne eivät ole ratkaisu pulaan. Akkuja on esitetty tasaamaan kulutuspiikkejä, mutta niiden aikaväli on lyhyt eikä esimerkiksi 36 tunnin varautuminen niillä häiriötapauksessa ei onnistu.

Monissa suurissa kaupungeissa suurin osa talouksista lämpenee kaukolämmön avulla, jota voidaan tuottaa eri tavoin. Huoltovarmuuden suhteen teki vihreä hallituksemme huonon päätöksen, että turve ei ole uusiutuva ja korotti sen verotusta. Toisin menetteli Ruotsi, joka totesi sen uusiutuvaksi. Moni kaukolämpövoimala toimii myös kaasulla ja nyt olaan hankkimassa nesteytyten maakaasun saatavuudeksi LNG-laivaterminaalia Inkooseen. Se ehkä helpottaa.

Tämä sähkö- ja energiapula tulee taas vaikuttamaan nuorison pahoinvointiin, sillä ilmastokriisin aiheuttamaan pahoinvointiin liittyy nyt myös sähkö- ja energia-ahdistus. Milläs sitä käteen kasvanutta kapulaa lataa, jos ei sähköä ole. Lisäksi aamun sähkökatkoksiin, kuinka monta ilmoitus tavoittaa. Itselläni on etu puuhellasta, jolla saa aamusumpit kiehautettua ja lämpöä koleaan pirttiin. Tulee mielenkiintoinen talvi.

Se on jäävuoren huippu

Näin sanovat poliisin ja tullin edustajat huumausaineista. Eilisen aamun aviisissa oli iso juttu huumausaineista tuossa naapurin suuressa kaupungissa. Muuntohuumeita on jäänyt tullin haaviin enemmän kuin koko viime vuonna. Tämän aamun aviisissa oli iso juttu polkupyöravarkauksista tuossa naapurin suuressa kaupungissa ja ne poliisin mukaan myydään huumeiden käytön rahoittamikseksi. Eilisen aamun aviisissa oli toimittaja poliisin mukana ja entisen kirjaston kulmilta saatiin kiinni henkilö, jolta löytyi huumetta ja rauhoittavia pillereitä sekä puukkoja ja kirves.

Poliisien resurssit eivät riitä valvomaan huumeiden käyttöä, joten niistä aiheutuvat lieveilmiöt ovat hyvin nähtävissä tuossa isossa kaupungissa. Yksi pahimmista alueista on rautatieaseman tienoo, jonka saleissa nukkuvat alkoholistit ja kodittomat ja portaikkojen sokkeloissa piileksivat huumeiden käyttäjät. Kiinnijäämisriski on käyttäjillä ja myyjillä pieni ja kun yhden myyjän saa pois, niin tilalla on pian joku.

Muuntohuumeista ei kukaan tiedä, miten se käyttäytyy kunkin elimistössä ja voi olla perinteistä huumetta paljon vahvempaa, joten yliannostuksen riski on suuri. Tullin edustaja haluaisi kemikaalilakiin termin "muu yleisvaarallinen aine", jolloin näitä tavattaessa ne voitaisiin hävittää. Nykyisen lainsäädännön mukaan muuntohuume, joka ei ole huumausaineiden luettelossa joudutaan antamaan käyttäjälleen takaisin.

Suomi johtaa nuorten huumekuolematilastoa EU:n alueella. Suomalaiselle on lisäksi tyypillistä sekakäyttö, joka sekin näkyy tilastoissa ykkösenä. Sekakäytöstä tunnetuin yhdistelmä on lääkkeet ja alkoholi, mutta varsinainen koktaili saadaan jos siihen lisätään vielä huumausaineet.

Lainataan hieman aamun aviisia: "Yksi viime vuosina huumausaineiden käytön ympärille muodostunut ilmiö on niin sanottu jengiytyminen, jota ilmenee nimen omaan nuorten keskuudessa. Tuomisen (Rikosylikomisario Sakari Tuominen, toim. huom.),mukaan jengiytyminen näkyy valtakunnallisessa tarkastelussa.". Ettei vaan tässä olisi matujengit kyseessä, sillä Tuominen haastattelussa mainitsee naapurin esimerkkiä, joten tuskin mallia on haettu Venäjältä vaan Ruotsista. Suomalainen ei ole niin sosiaalinen, että erikseen ryhtyisi ryhmiä muodostamaan. Tosin kokemukseni nykynuorista on verratain ohut.

A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki onkin sitten eri linjoilla poliisin kanssa. Lainataan hänen haastatteluaan toisesta uutislähteestä: "Mielestäni valtiovallan tehtävä on kyllä suojella ihmisiä vaarallisilta aineilta, mutta lainsäädännön lisäksi tulisi lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä ihmisille, terveydenhuollon ammattilaiset mukaan lukien. Tietoa aineista ylipäätään pitäisi olla paremmin tarjolla, ilman pelkoa rikossyytteestä, ja samoin olisi oltava paremmin tarjolla varhaisen vaiheen tukea ja hoitoa. Simojoen mukaan vastaus ei ole se, että huumeiden käyttäjiä leimataan ja rangaistaan entistäkin tiukemmin. Jokainen ongelmakäyttäjä on ollut kokeilija jossain vaiheessa, ja tuohon kokeiluvaiheeseen tulisi päästä käsiksi. Jos siinä vaiheessa henkilölle kerrottaisiin aineen haitoista ja vaaroista, voitaisiin välttyä äärimmäisiltä tilanteilta.". Veikkaan, että kyseessä on päiväuni, että käyttäjät saataisiin aiemmin hoitoon. Huumausaineiden käyttäjät ovat yhtä taitavia peittelemään käyttöään kuin alkoholistitkin.

Kotikaupungissani käytetään eniten alkoholia ja kannabista, mutta mukaan on tullut myös lääkkeitä. Kyselytytkimuksen mukaan huumeita on helppo hankkia. Aina joku tuntee jonkun, joka kaupaa, kertoo tuorein kouluterveystutkimus. Sama ilmiö on myös koko maata koskeva eli alaikäisiltä löytyy huumausaineita. Kotikaupunkini SPR:n katutyön vastaava sanoo syyksi, että päihteitä käytetään pakokeinona nuorten huolestuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen. Missään ei kuitenkaan ole kerrottu syitä nykynuorten tuntemaan jatkuvaan ahdistukseen. Mistä se kumpuaa?

Rasismi taas syyllinen

Vihreä sisäministeri Krista Mikkonen loihi taas lausuman. "Puuttumisella syrjäytymiseen ja rasismiin estämme jengiytymistä, väkivaltaista radikalisoitumista ja ennaltaehkäisemme rikollisuutta.". Tämähän onkin pätevä resepti. Ei tarvitse kuin torjua rasismia, niin matujen jengiytyminen ja rikollisuus on pois pyyhkäisty. En todellakaan tiedä, kuinka pihalla sisäministerimme on todellisuudesta vai onko mahdollisesti mielenterveyskuntoutuja, kun noin sekopäisiä lausuntoja antaa.

Jutun juuri oli Olli Immosen (ps) tekemä kirjallinen kysymys matujengien torjumiseksi ja maahanmuuton tiukentamiseksi. Tähän Krista tyttönen sitten vastasi: "On täysin selvää, että jengiytymiseen liittyviä ongelmia ei voida pysäyttää tai ratkoa maahanmuuttoa vähentämällä. Maahanmuuton ongelmiin ei vastata kiristämällä maahanmuuttoa koskevia sääntöjä; Suomi taritsee maahanmuuttoa. Sen sijaan on katsottava ketjut, joissa rasismi-syrjäytyminen-jengiytyminen-rikollisuus johtavat ikäviin kehityskulkuihin.". Tämä oli suora lainaus. Mihin Suomi tarvitsee kehitysmaalaisten maahanmuuttoa? Töihin niistä ei ole, sillä suurin osa on kirjoitus- ja lukutaidottomia. On yli kaksikymmentä vuotta maasamme olleita matuja, jotka eivät osaa sen paremmin Suomea kuin Ruotsiakaan ja monelta ei onnistu edes Englanti. Ilmeisesti Olli poika ei täsmentänyt, mitä maahanmuuttoa haluaa estää tai sitten Krista tyttönen ymmärsi tahallaan väärin.

Lainataan hieman lisää artikkelia: " Vihreän sisäministerin mukaan maahanmuutto ei itsessään lisää tai luo rikollisuutta, ja esimerkiksi pelkästään rikostilastojen ja rikoksen tekijöiden alkuperän välisistä yhteyksistä ei voi päätellä rikokseen johtaneita syitä. Hänen mukaansa katujengirikollisuus ei ole sidoksissa maahantulijoiden määrään. Todellisuudessa rikosilmiöiden kehittymisen taustalla on useita erilaisia tekijöitä ja monimutkaisia vaikutusmekanismeja, Mikkonen vastaa.". Tosiasia on kuitenkin se, että esimerkiksi raiskaustilastoissa afrikkalaiset ja vähä-aasialaiset ovat yliedustettuna. Vähä-aasialaiset ovat myös suurin jengien ryhmittymä. Afrikkalaisilla taas omat omat jenginsä ja alueensa, joten näiden kahden välillä ei varsinaisia sotia ole käyty. Vähä-aasialaiset sen sijaan sotivat keskenään, koska klaaneja ja islamin erilaisia suuntauksia on enemmän.

Krista tyttönen ei tajua sitä, että Suomi on jo tukevasti Ruotsin tiellä, missä jengit valvovat isoja kaupungin osia kokonaan. Kantikset ovat useinmiten jo muuttaneet alueelta pois ja ne jotka siellä vielä pakosta elävät, joutuvat olemaan koko ajan varpaillaan. Tämä sama ilmiö on jo muissa Euroopan maissa arkipäivää. Esimerkiksi Ranskassa on jo suuria gettoja, joissa asuu pelkästään muslimeja ja siellä pätevät vain sharialain säädökset. Ruotsissa on alueita, jonne palo- ja pelastuslaitos ei voi mennä ilman poliisin suojelusta ja aina sekään ei riitä vaan kiviä satelee. Tämähän nähtiin hyvin pääsiäismellakassa, jossa poliiseja loukkaantui kun muslimit ryhtyivät urakalla kivittämään heitä.

Mikä sitten vetää matuja jengeihin? Ensinnäkin kultturellinen kuuluminen heimoon, klaaniin, sukuun, tms., jolloin tunnetaan yhteenkuuluvuutta, joka tuntuu olevan punavihervasemmiston lempisana, ainakin mikäli kyseessä LTBGQIA+titityy. Toiseksi kulttuuriin kuuluva kasvojen menetyksen pelko eli rispectiä pitää hankkia. Heikko koulutustaso, joka johtuu kielitaidottomuudesta. Jatko-opiskelulle ei avaudu tietä, kun todistus on säälivitosia täynnä. Täten työllistyminen on mahdotonta. Tosin epäilen laajan sosiaalitukiverkoston myös karkoittavan työskentelyhaluja. He myös oppivat nuorella iällä, että rikoksella ansaisee helposti ja vaivattomasti enemmän, kuin puurtamalla kahdeksan tuntia töitä. Myös matujen kesken levinnyt ganstaräp, jossa ihannoidaan huumeita, aseita, autoja, väkivaltaa, jne. ovat vaikuttaneet osaltaan. Ns. musiikkityylihän on levinnyt matuille Amerikan mustilta köyhälistöalueilta.

Koko hallituksemme haluaa tätä afrikkalaisten ja vähä-aasialaisten matujen tuloa, jotka eivät sopeudu uuteen isäntämaahansa vaan haluavat elää, kuten aiemminkin, vaikka väittäisivät pakenevansa vainoa, sotaa, kidutusta. Suomestakin lähetetään lapsia näihin maihin, jotta oppisivat tavoille. Näin meilläkin on toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajia, joilla ei ole uuden isäntämaan kieli hallussa. Töitä tekeviä maahanmuuttajia olisi tulossa Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikkasta, mutta näiden tulo torpataan. 1970-luvulla tulivat vednepakolaiset, joista ei ole koitunut mitään haittaa, mutta somalialaisten tulon jälkeen ei ole ollut kuin ongelmia, mutta hallitus haluaa silti ummistaa silmänsä vaikka yli kolme vuosikymmentä on yritetty noita matuja integroida, mutta siinä ei ole onnistuttu, eikä tulla onnistumaan, niin kauan kuin hallitus hinkuaa afrikkalaisia ja vähä-aasialaisia tänne.

Pieni tarina

Muistathan tuon pienen, soman, vanhan, keltamullan keltaisen omakotitalon, joka seisoo ryhdikkäästi vehreän maiseman keskellä. Vanha pariskunta on jo valmistautunut juhannuksen viettoon. Edellisenä päivänä on leikattu nurmikko ja käyty ostamassa uusi kaasugrilli, sillä vanha oli jo liki puhki ruostunut, mutta olihan se palvellut liki parikymmentä vuotta.

Juhannuksena ei ollut kiire minnekään. Saunan padan alle oli jo aamusta laitettu valkea ja puolilta päivin se porisi hiljalleen. Pihapöydälle oli laitettu liina ja sen päälle maljakollinen luonnonkukkia, sillä pihalla kasvoi paljon kulleroita ja akilleijoja, joista sai koiranputkien kanssa soman asetelman. Talon isäntä teki pihanperän puskamaisista koivuista vihdat saunalle. Iltapäivällä sitten laitettiin kiukaan alle valkea ja saunottiin kaikessa rauhassa. Saunassa oli vihdoista tullut miellyttävä koivun tuoksu, joka rauhoitti mieltä ja vihdan lämpsäykset rentouttivat lihaksia.

Uudessa grillissä oli sivukeitin, joten sille pistettiin kiehumaan uusia perunoita ja grillin ritilälle pintamaustettuja kaslerpihvejä. Talon rouva oli vielä tehnyt salaattia oman maan tuotteista ja tietysti perunasalaattia. Nekin oman maan perunoista ja itse suolatuista kurkuista. Iltaa istuttiin rauhassa syöden ja nautittiin pari lasillista viiniä aterian kyytipoikana. Mikäs siinä oli istuessa ja kuunnellessa linnun laulua ja naapurustosta kuuluvaa heikkoa haitarin soittoa.

Hyvää ja rauhallista juhannusta kaikille, juhlitte sitten maalla, vesillä tai ilmassa.

Kultturellista omimista

Luin juuri nettiuutisia ja ärsyynnyin paljon. Opetus- ja kultturiministeriö ehdottaa Kalevalaa Euroopan kultturiperintötunnuksen saajaksi. Vastustajiksi on ryhtynyt feministinen puolue, joka pitää sitä kultuurisena omimisena. Karjalaisen nuorisojärjestön Karjalalazet nuoret Suomes kertoo, että Kalevala on koniallisesti ja kultturin omimisen puolesta ongelmallinen.

Hetkinen. Nuoret karjalaiset ovat yli kahdenksankymppisiä. Nykyiset nuoret ovat kolmanen tai neljänen polven karjalaisia. Itse olen puoliksi karjalainen, sillä äiteni on evaako. En koe Kalevalaa mitenkään kokoalistisena tai kulttuurin omimisena. On hienoa, että karjalinen runonlauluperinne on tuotu julki.

Lainataan hieman: " Suhde on ollut 1800-luvulta eli alusta saakka hyvin omistushaluinen. Karjalaisuus on ollut suomalaisuuden käsitteen ja valtion rakentamisen kannalta keskeinen tekijä, mutta prosessi on tehty suomalaisuuden ehdoilla, Kondie sanoo." Ensinnäkin, kuka on tämä nuorisojärjestön puheenjohtaja Tuomo Kondie. Nimi ei kuulosta karjalaiselta. Toisekseen, mikä on tämä karjalalainen nuorisojärjestö, joka syyttää nyt kultturellisesta omimisesta. Ensinnäkin karjalaiset nuoret olivat nuoria viiskymmenluvulla. Ellei nyt sitten nuoriin lasketa nykyisen Etelä- ja Pohjois-Karjalan asukkeja, mutta tekstistä päätellen puhutaan luvutetusta Karjalasta, joten nuoria ei enää ole.

Lainataan taas hieman: "Tämä johti myös laajamittaiseen suomalaistamispolitiikkaan karjalaisia kohtaan, joka on näkynyt erityyppisenä syrjintänä ja aiheuttanut paljon inhimillistä kärsimystä sekä tuhoa kulttuurille ja kielelle.". Miten niin kärsimystä ja tuhoa? Sukututkijoidenkin on helpompi tutkia karjalaisia juuriaan, sillä kirkonkirjat olivat paremmin laadittuja. Naiset säilyttivät avioliitossa kirkon kirjoissa, myös oman sukunimensä. Eikä karjalaista kieltä halveerattu edes evakkoaikana, kuin Ruotsin kielisille alueille sijoitetuille, joten kaikki Suomen kieli oli kirottua, eikä kukaan sitä halunnut ymmärtää. Vain valittaja evakot joutuivat kokemaan kovia, mutta mummonikin suhtautui järkevästi kyselijöihin, joten ongelmia ei syntynyt.

Eikö myös kultturellista omimista ole karjalanpiirakat, jotka tehdään vehnäkuoreen. Alkuperäiset tehtiin täyteen ruiskuoreen ja aiemmin ohrakryyneillä ennen riisin tuloa. Mielestäni nuoret ovat nyt hukan teillä. Arvostaisivat, että kulttuuriperintöä on saatu taltioitua. Kohta on Mikael Agricolakin syytettyjen listalla, kun kehtasi julki tuoda suomalaiset muinaisjumalat. Miten on myös termi karjalaizet, ei z-kirjain kuulu Suomeen tai Karjalaan millään tavoin.

Viharikosko?

Eilisessä aamun aviisissa oli jälleen kerran koko sivun uutinen LGBTQ-tityy porukan kokemasta häirinnästä. Artikkelissa kysyttiin Pride-tapahtumia järjestäviltä tahoilta häirinnästä tai ilkivallasta. Vastauksia saatiin kahdeltakymmeneltä viideltä järjestäjältä, joista kaksikymmentä kaksi ilmoitti kokeneensa häirintää tai ilkivaltaa. Kommentoiva vihapuhetta tutkiva Tuija Saresma on järkyttynyt, miten moni järjestäjä on joutunut häirinnän kohteeksi.

Tyypilliseksi ilkivallaksi kerrotaan sateenkarilippujen varastaminen ja polttaminen. Häirintää taas on erilainen huutelu ja mollaaminen. Lainataan hieman aviisia: "Jos joku poistaa Suomen lipun tangosta ja sytyttää sen palamaan, ei siihenkään suhtauduta kuin se ei olisi mitään. Lipun polttaminen on tietoinen ja hyvin väkivaltainen teko, jossa vahvan symboliarvon omaava esine häpäistään, sanoo Tuija Saresma". Hän myös näkee lippujen tuhoamisen vakavana tekona, jolla on vihamotiivi.

Ensinnäkään en rinnastaisi Suomen lippua ja LGBTQ-tityy porukan lippua keskenään. Niiden symboolinen arvo on aiva eri planeetalta. Suomen lippu koskettaa maata ja sen kansaa, kun taas LGBTQ-tityy porukan lippu koskettaa vain pientä osaa kansasta. Enkä usko myöskään vihamotiiviin vaan lähinna turhautumiseen, sillä viimeiset kymmenen vuotta LGBTQ-tityy porukan sanomaa hierottu päin pläsiä urakalla ja joka tuutista. James Bondista Sherlock Holesiin on tänä päivänä tehty homoja.

Lainataan taas hieman: "Suomen lainsäädännössä ei tunneta rikosnimikettä viharikos tai vihapuhe, sanoo Poliisiammattikokeakoulun tutkija Jenita Rauta." Viharikoksia silti ilmoitetaan ja niistä  LGBTQ-tityy porukan ilmoituksia oli vuonna 2020 kahdeksan prosenttia. Miten voidaan tutkia viharikosta, jos ei sitä ole edes laissa. Poliisille on opetettu tunnistamaan rikos, jossa on vihamotiivi takana. Lainataan taas vähän: "Uhrin on tärkeää sanoa, jos hän ajattelee, että rikoksella on vihamotiivi. Sen tunnistamisen ei kuitenkaan pitäisi jäädä uhrin kontolle, Rauta sanoo." Tämä on taas niitä ,musta tuntuu juttuja ja varsinkin LGBTQ-tityy porukka on eriomaisen tuntevaa porukkaa. Heidän puheitaan kun kuuntelee, niin aina heitä sorsitaan eikä kukaan ymmärrä, kuinka vaikeaa heillä on. Tätä kuuntelin kymmenen vuotta taksissa. Jos elämä on niin vaikeaa, niin erilaisia apuorganisaatioita on. Ei pidä yksin valittaa elämän ankeudesta.

Sitten taas lainataan: "Yksi syy häirinnän yleisyydelle voi tutkija Tuija Saresman mukaan olla se, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien lisääntyminen koetaan uhkana. Keskustelua oikeuksista käydään enemmän ja sateenkaari-ihmiset ovat tulleet näkyviksi julkisessa keskustelussa." Ovat tuleet vähän liiankin näkyviksi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Itse en koe heitä mitenkään uhkana itselleni, mutta on alkanut ärsyttää tuo jatkuva tuputus. Edes lapsia ei ole säästetty LGBTQ-tityy porukan toimilta. Helsingin kirjastossa Drag-"tädit" lukevat lapsille satuja. Mielestäni tämä tuputus pienille lapsille on armottomasti väärin.

Lainataan vielä kerran: "Konservatiivinen arvomaailma leviää ja sitä levitetään tietoisesti. Suomalainen toiminta liittyy kansainväliseen liikehdintään, joka on hyvin taantumuksellista. ". Perinteisiä arvoja ei saisi kunnioittaa ja ne ovat vanhanaikaisia. Interperspirationaalista feminismiä tuputetaan hallituksesta asti, joka perustuu uhriluokitukseen, jonka seurauksena on tullut woke-kultturi, joka tarkoittaa sosiaalisen eriarvoisuuden, erityisesti rasismin ja rotusyrjinnän, tiedostavaa henkilöä. Samaa uhriluokitusta käyttää myös LGBTQ-tityy porukka. Heidän milestään heitä ei arvosteta ihmisinä. Arvostus ansaitaan ja heidän harjoittamalla jatkuvalla mainostamisella ei sitä arvostusta hankita.

Pakkatasa-arvo ja julkisuus

Tuossa taannoin oli lehdenssä kirjoitus, jossa on vaadittu julkiseksi tietoja palkoista ja että tasa-arvovaltuutetulle voi kannella, jos palkka on arvottomampi kuin kollegalla. Tämä on varmaan sitä inteseksuaalista feminismiä.

Mitä kukaan tekee toisen pakkatiedoilla?. Eikö palkka ole henkilökohtainen tieto? Luulisi näin olevan, mutta ei enää ole. On aina puhuttu viime vuosina miesten ja naisten palkkaeroista samasta työstä. Miehen euron on sanottu olevan naisen kahdeksankymmentä seitsemän sentti (muistaakseni). Tasa-arvoa on vaadittu tässäkin ja juuri tuli EU:n päätös, että yhtiöiden päättäjistä 40 % pitää olla naisia. Tämä kuulostaa jo miesvastaisuudelta.

Kuka enää uskaltaa palkata ja palkita pätevää miestä, jos naiset alkavat vaatia samoja palkkauksia vaikka taidot eivät riitä. Ei naissukupuoli tee ihmisestä viisaampaa vaikka tuntuu moinen kuvitelma olevan vallalla.

Julkisia verolistojakin moni haluaa peitää ja silti ne ovat julkisia tietoja, jotka media mieluusti kaivaa esille. Nyt esiin tulleessa asiassa voi epätasa-arvoon vedota palkkatiedoilla. Miten se vaikuttaa pätevyyteen. Palkka ja etenkin palkkio on sidonnainen osaamiseen, kehitykseen, ideointiin, jne. Onhan monessa yrityksessä palkkiojärjestelmä ideoinnista. Kekseliäimmät saavat enemmän, kuin ne joiden idealaari on tyhjä.

Mielestäni idea tasa-arvosta on utopistinen. Se ei ole koskaan toteutunut millään tasolla. Aina on olemassa penaalin terävämpiä ja tulsempiä kyniä eikä sillä ole mitään tekemistä sosioekonomisen talouden kanssa. Palkka ja palkkio ansion mukaan, riippumatta sukupuolesta tai sen puutteesta.

Kommentointia

Koska en edelleenkään ole saanut aktivoitua blogini keskusteluosuutta niin kommentoin näin viimeisimmän tekstini Prideviikon uutisointia tällä tavalla.

Qroquiud Kad: Eikös olekkin mielenkiintoista, että kaluja pitää piilotella eikä poistaa. Ilmeistä epävarmuutta tai vaatefetismiä.

J. Jörgensen: Jos ei muuta niin ainakin huomionkipeetä poppoota ovat.

Huru-ukko: Onhan se kunkin oma asia mitä tekee. Ei sitä mainostaa tarvitse.

Qroquius Kad: Kiitoksia. Leikkauksesta toipuminen on hyvässä vauhdissa, mutta tutkimukset yhä kesken. Positiivinen asenne kuitenkin on.