Saamelaiskäräjälaki on vanhentunut. Tätä mieltä on asiantuntijat ja saamelaiset. Tähän loppuukin sitten yhteisymmärrys. Riita koskee sitä, että kuka saa äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjilla eli kuka on loppupeleissä saamelainen. Keskusta on ryhtynyt vastustamaan koko lakia urakalla ja pöytäännyttänyt lakiesityksen jo kahdesti. Kolmatta kertaa se ei ole mahdollista. Keskustan suurin kannattajaryhmä lienee lapissa.
Nykyisen käsityksen mukaan saamelainen on henkilö, joka pitää itseään saamelaisena. Tosin edellytyksenä on, että hän itse tai ainakin yksi vanhemmista tai isovanhemmista on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään. Saamelaiseksi lasketaan myös jälkeläinen, joka on maa-, veronkanto- tai maakirjassa merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajlappalaiseksi. Uudistuksessa jälkimmäinen määritelmä ei olisi pätevä eli esi-isiä ei lasketa. Saamelaisen määritteenä pitäisi olla kielikysymys. Tästä on noussut riita, niin saamelaisten kuin asiantuntijoidenkin joukossa.
Saamelaisia yritettiin suomalaistuttaa pitkään ja moni kadotti kielitaidon. Parhaiten se on säilynyt porpsaamelaisilla. Kaikkein heikoin kielitaito on taas Inarin saamelaisilla ja metsäsaamelaisilla. Tämä asia askarruttaa etenkin asiantuntijoita. Ilmeisesti myös ne saamelaiset, joiden kielitaito on heikko, pelkäävät asemastaan. Lainataan hieman aamun aviisia: "Arvostelijat ovat huolissaan siitä, että uuden lain myötä osalta vähemmistön edustajista vietäisiin oikeus kuulua vähemmistöön. Se on heidän mielestään ihmisoikeusrikkomus.". Ilmeisesti saamelaiset ovat itsekin asian suhteen niin toraisia, etteivät ole saaneet päätettyä kantaa asiaan. Ainakin saamelaiskäräjien kahdestakymmenestä yhdestä jäsenestä kahdeksan ja pari varajäsentä on lakia vastaan. Ilmeisesti kielitaito ei riitä.
Pelkona on lisäksi, että saamelaisstatuksen menettänyt henkilö menettää myös saamelaisille perustuslaissa turvatut oikeudet. Kyseessä on siten monimutkainen asia. Ketä saa osallistua saamelaiskäräjille, kun kaikkien vaalikelposuus arvioidaan uudelleen. Laitaan taas hieman huolia: "Arvostelijoiden mukaan räikeimmillään tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa jatkossa äänioikeus voi olla kaupunkilaisella, joka ei ole koskaan edes käynyt Lapissa, mutta ei välttämättä enää henkilöllä, joka polveutuu saamelaissuvusta, elää saamelaisalueella ja harjoittaa perinteistä saamelaiselinkeinoa.". Tämä voisi olla mahdollista, sillä etelään muuttanut nuoriso on herännyt kotijuuriinsa ja alkanut opetella saamen kieliä. Tästä on hyvänä esimerkkinä yksi somepersoona, joka jälleen on telkkarissa esittelemässä elämäänsä.
YK:n alkuperäiskansoja puolustava tahohan on moittinut Suomea saamelaisten kohtelusta ja itsemääräämisoikeuden puutteesta. Kun saamelaiset itsekin ovat riidoissa ja median mukaan vanhat sukuriidat vielä päälle, on haastavaa lähteä lakia kirjoittamaan. Epäilen, ettei tämänkään hallitukset ja eduskunnan aikana kyseistä lakia saada pulkkaan.
Kaikkiaan tuossa alkuperäiskansa jutussa on mielenkiintoinen yksityiskohta, että määritelmän mukaan alkuperäiskansan pitää olla vähemmistönä alueella. Tämä sulkee pois esimerkiksi sen että suomalaisia pidettäisiin alkuperäiskansana. Geneettisestihän me olemme niiden(kin) metsästäjäkeräilijöiden jälkeläisiä jotka tänne tulivat jäänreunan vetäytyessä. Toki porukkaa on tullut myöhemminkin, mutta aina sulautuen siihen alkuperäiseen porukkaan ja tuoden omat kulttuurivaikutuksensa. Mitään kansanmurhaa ei ole todistettu täällä tapahtuneen jossa kaikki aiemmat olisi tapettu pois ja korvattu uudella porukalla. Pohjoisesta ja etelästä tulleiden välinen asutusrajakin on seilannut edestakaisin monta kertaa pohjois-eteläsuunnassa. Toinen mielenkiintoinen seikka on että nämä nyt ainoina saamelaisiksi määrittelyä haluvat ovat tulleet Suomen alueelle viimeisinä, ja todella aivan vastikää. Suomessa asuneet saamelaiset eivät harrastaneet poronhoitoa, vaan metsästystä, kalastusta ja viljelyäkin. Heidän elinolosuhteensa huononivat oleellisesti kun rajan takaa tuli näitä porosaamelaisia ja alkoivat paimentaa laumojaan täälläkin. No, milloin tämä sitten tapahtui? se tapahtui 1800-luvun lopulla ja 1900luvun alussa. Viimeisten on todettu tulleen 1930-luvulla. Miten tuo porukka voi vaatia olevansa ainoita Suomen alkuperäiskansoja? ihan syystä tässä kiistellään.
VastaaPoistaJos kerran poliittisen, hallinnollisen ja mediaeliitin lähtökohta on, että jokainen Suomeen tuleva kehitysmaalainen on suomalainen välittömästi kun jalkansa laskee Suomen kamaralle, miksipä ei sitten saamelaiseksi voisi tulla yhtä helposti?
VastaaPoistaEihän tässä kepuleiden neliraajajarrutuksessa ole kyse muusta kuin siitä, että saamelaisille ei haluta antaa valtuuksia päättää itse omista asioistaan, esimerkiksi maankäytön osalta. Kyllä ne junantuomat lantalaiset poliitikot ainakin omasta mielestään toki paremmin tietävät, mitä niiden juoppojen porolappalaisten rauhaan kuuluu. Ei jumalavit, poronhoitoalueesta olisi muodostettava samanlainen maakunta, kuin Ahvenanmaa on, samanlaisin itsehallinnoin ja rajoituksin manner-suomalaisten oikeuksien suhteen!
VastaaPoistaKirjoitit: " jossa jatkossa äänioikeus voi olla kaupunkilaisella, joka ei ole koskaan edes käynyt Lapissa, mutta ei välttämättä enää henkilöllä, joka polveutuu saamelaissuvusta, elää saamelaisalueella ja harjoittaa perinteistä saamelaiselinkeinoa.". Tämä voisi olla mahdollista, sillä etelään muuttanut nuoriso on herännyt kotijuuriinsa ja alkanut opetella saamen kieliä."
VastaaPoistaVasta seuraavassa sukupolvessa. Jos joku opettelee saamen kielen vasta aikuisiällä, hän ei sillä perusteella tule saamelaiseksi, ellei kukaan hänen isovanhemmistakaan ole oppinut sitä ensimmäisenä kielenään, vaikka kaukaisemmat esivanhemmat olisivat sitä puhuneetkin jopa ainoana kielenään. Sen sijaan on kyllä mahdollista, että kun tällainen henkilö sitten saa lapsia, he saattavat tosiaan oppiakin saamen kielen ensimmäisenä kielenään ja ilmoittaa tuon kielisäännöksen perusteella olevansa saamelaisia.
Eräs ongelmista nykyisessä laissa on se, että 1900 -luvun alun rippikirjoihin tehtyjä merkintöjä ei ole hyväksytty todisteeksi esivanhemman kielitaidosta. Tämän takia osa saamelaiskäräjien jäsenistä on hyväksytty saamelaiseksi ns 'lappalaisperusteen' kautta.
VastaaPoistaTällainen henkilö on todistanut polveutuvansa veroluetteloihin merkitystä, saamelaiseksi todetusta henkilöstä. Nyt tässä uudessa ehdotuksessa saamelaiskäräjälaiksi tämä em mainittu lappalaisperuste halutaan poistaa. Lievennykseksi tarjotaan sitten sitä, että todisteen esivanhemman kielitaidosta voisi hakea yhtä sukupolvea kauempaa menneisyydestä.
Tässä on käsittääkseni syy siihen miksi osa saamelaiskäräjien jäsenistä pelkää, ettei heitä enää hyväksytä saamelaisiksi, käräjäedustajuudesta puhumattakaan. Jos kerran 1900 -luvun kirjalliset todisteet esivanhemman kielitaidosta eivät kelpaa, kuinka 1800 -luvun olemattomat todisteet sitten kelpaisivat. Näitä kielitaitomerkintöjä ei nimittäin tehty kuin vasta 1900 -luvulla.
On jälleen aika lukea Jaakko Häkkisen idea siitä, kuinka asiat voitaisiin ratkaista, jos ei juuri hänen ehdottamallaan tavalla niin ainakin ehdotus olisi mielestäni hyvä pohja.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jaska/229989-ratkaisuehdotus-lappalaiskiistaan/
maallikko