Kiista saamelaiskäräjälaista

Saamelaiskäräjälaki on vanhentunut. Tätä mieltä on asiantuntijat ja saamelaiset. Tähän loppuukin sitten yhteisymmärrys. Riita koskee sitä, että kuka saa äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjilla eli kuka on loppupeleissä saamelainen. Keskusta on ryhtynyt vastustamaan koko lakia urakalla ja pöytäännyttänyt lakiesityksen jo kahdesti. Kolmatta kertaa se ei ole mahdollista. Keskustan suurin kannattajaryhmä lienee lapissa.

Nykyisen käsityksen mukaan saamelainen on henkilö, joka pitää itseään saamelaisena. Tosin edellytyksenä on, että hän itse tai ainakin yksi vanhemmista tai isovanhemmista on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään. Saamelaiseksi lasketaan myös jälkeläinen, joka on maa-, veronkanto- tai maakirjassa merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajlappalaiseksi. Uudistuksessa jälkimmäinen määritelmä ei olisi pätevä eli esi-isiä ei lasketa. Saamelaisen määritteenä pitäisi olla kielikysymys. Tästä on noussut riita, niin saamelaisten kuin asiantuntijoidenkin joukossa.

Saamelaisia yritettiin suomalaistuttaa pitkään ja moni kadotti kielitaidon. Parhaiten se on säilynyt porpsaamelaisilla. Kaikkein heikoin kielitaito on taas Inarin saamelaisilla ja metsäsaamelaisilla. Tämä asia askarruttaa etenkin asiantuntijoita. Ilmeisesti myös ne saamelaiset, joiden kielitaito on heikko, pelkäävät asemastaan. Lainataan hieman aamun aviisia: "Arvostelijat ovat huolissaan siitä, että uuden lain myötä osalta vähemmistön edustajista vietäisiin oikeus kuulua vähemmistöön. Se on heidän mielestään ihmisoikeusrikkomus.". Ilmeisesti saamelaiset ovat itsekin asian suhteen niin toraisia, etteivät ole saaneet päätettyä kantaa asiaan. Ainakin saamelaiskäräjien kahdestakymmenestä yhdestä jäsenestä kahdeksan ja pari varajäsentä on lakia vastaan. Ilmeisesti kielitaito ei riitä.

Pelkona on lisäksi, että saamelaisstatuksen menettänyt henkilö menettää myös saamelaisille perustuslaissa turvatut oikeudet. Kyseessä on siten monimutkainen asia. Ketä saa osallistua saamelaiskäräjille, kun kaikkien vaalikelposuus arvioidaan uudelleen. Laitaan taas hieman huolia: "Arvostelijoiden mukaan räikeimmillään tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa jatkossa äänioikeus voi olla kaupunkilaisella, joka ei ole koskaan edes käynyt Lapissa, mutta ei välttämättä enää henkilöllä, joka polveutuu saamelaissuvusta, elää saamelaisalueella ja harjoittaa perinteistä saamelaiselinkeinoa.". Tämä voisi olla mahdollista, sillä etelään muuttanut nuoriso on herännyt kotijuuriinsa ja alkanut opetella saamen kieliä. Tästä on hyvänä esimerkkinä yksi somepersoona, joka jälleen on telkkarissa esittelemässä elämäänsä. 

YK:n alkuperäiskansoja puolustava tahohan on moittinut Suomea saamelaisten kohtelusta ja itsemääräämisoikeuden puutteesta. Kun saamelaiset itsekin ovat riidoissa ja median mukaan vanhat sukuriidat vielä päälle, on haastavaa lähteä lakia kirjoittamaan. Epäilen, ettei tämänkään hallitukset ja eduskunnan aikana kyseistä lakia saada pulkkaan.

Ennakkoäänestys nykyaikaan

Piti eilen käydä täyttämässä kansalaisvelvollisuus, mutta yllättäen putiikki olikin jo kiinni. Netistä ei aukioloaikoja tullut katsottua, sillä meidän ennakkoäänestyspaikka on isossa marketissa ja viikonloppuisin avoinna kello 18.00 asti. Maketissa on kolme sisäänkäyntiä. Kävin myymälän infosta kysymässä, mutta toimitsijat eivät heille kerro mitään. Äänestyspisteen viereissä ovessa olivat aukiolotiedot, mutta kahdessa muussa ei halaistua sanaa. Äänestyspisteen ovea en edes ikinä käytä, joten vaalitoimitsijoiden tulisi vastaisuudessa laittaa laput kaikille oville.

Pakko oli myös selvittää vaalilaista ennakkoäänestys. 1) kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kunnanhallituksen päätöksellä määrättynä aikana, joka ei saa olla arkipäivisin ennen kello 8:aa eikä kello 20:n jälkeen eikä lauantaisin ja sunnuntaisin ennen kello 9:ää eikä kello 18:n jälkeen. 

Laki on tietysti laki, mutta olisiko syytä aukioloja hieman päivittää ja sitä kautta lakata päivittelemästä maamme suurinta puoluetta eli Suomen Autuaasti Nukkuvien Puoluetta. Miksi ABC-huoltamoiden ja muiden liikkeiden, jotka ovat avoinna 24/7, yhteydessä ei voi olla äänestyspaikkaa. Saataisiin viikonloppuna nuorisokin vilkkaasti äänestämään.

Tämä pidennys ei varmasti kaatuisi vaalien toimitsijoihin, sillä oletan, että vaaliviranomaisissakin on yökyöpeleitä. Jokaiselle tulee kotiin ilmoitus äänioikeudesta, joten sekin on täten helposti varmistettavissa. Samoin jokaisella on jonkinasteinen henkilöllisyystodistus mukana, sillä olusen oston yhteydessä nuorilta ja muutoin hyvin säilyneiltä aikuisilta kysytään paperit.

Esitystäni saatettaisiin torpata siksi, että viikonloppuna saattaa äänestäjä olla nauttinut muutakin kuin kansalaisluottamusta. Jos kansalainen on päättänyt piirtää kirkkoveneen, Aku Ankan tai muun vapaavalintaisen esineen tai peräti kirjoittaa äänestyslippuun Kekkosen, Aku Ankan, Muumin tai peräti numerollisesti 007. Kansalainen tekee sen joka tapauksessa, oli sitten selvin päin tai tuhannen humalassa.

Toinen torppauksen syy saattaisi olla se, että joku ehdokas saa valtavan äänivyöryn siksi, että pienessä sievässä ehdokas on mukavan näköinen tai sen some-päivitys on hyvä tai sillä on kiva blogi. Nuoret tutustuvat paremmin asioihin netin välityksellä kuin selailemalla aamun aviisia tai katselemalla tv:n vaaliväittelyjä.

Siitä tulee luonnollisesti mieleen äänestys netissä. Kumma kun kansalaisaloitteen tekeminen onnistuu netissä, mutta äänestäminen ei. Netissä kun homman voi hoitaa silloin, kun se on itselle parhainta.

Maahanmuuttajan äänioikeus

Nyt ovat kunnallisvaalit tukevasti takana ja mediassa on ollut esillä äänestysinnokkuuden laimeus. Lisäksi on ollut kyselyitä; Kävitkö äänestämässä, Mitä puoluetta äänestit, Löytyikö ehdokas helposti, jne.

Otsikon aihe nousi mieleeni lukiessani median erilaisia lähteitä. Ilmeisesti median on otettava haastateltavaksi maahanmuuttaja, jotta ei rasismiin syyllistyisi vai onko kyseessä kiintiö. Heräsi siis kysymys maahanmuuttajan (oli muuton syy sitten mikä tahansa) äänioikeudesta lukiessani muutamaa kommenttia mediasta. Hämmästykseni oli suuri, sillä osa heistä kertoi, etteivät voineet äänestää, sillä materiaali oli vain suomen- tai ruotsinkielisiä. He kertoivat, etteivät ymmärtäneet em. kieliä vaikka olivat Suomen kansalaisia ja asuneet maassa vuosia X. Perustuslaissahan on: "Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään.".

Suomessa on useita ohjelmia maahanmuuttajan kotiuttamiseksi Suomeen. Heille tarjotaan valtion varoin ohjausta ja opetusta maastamme sekä kieliopetusta. Kankkulan kaivoon ovat tainneet nämäkin miljoonat eurot valuneet, sillä eräskin maahanmuuttaja haastattelussa kertoi, ettei voinut äänestää, sillä usean vuoden Suomessa asumisen jälkeen ei hallinnut suomenkieltä kuin hyvin vähän ja ei ymmärtänyt Ilmoitus äänioikeudesta tulleen ilmoituksen tekstiä. Miten nämä henkilöt ovat voineet saada kansalaisuuden, jos eivät sen kieltä hallitse?

Useissa teksteissäni olen käsitellyt kieliä. Perustuslaissa kerrottujen virallisien kielien hallitsemattomat henkilöt ovat oikeutetut tulkkipalveluun erilaisten asetusten pohjalta. Eikö nyt suvaitsevaisuuden nimissä olisi tullut tarjota näille poloisille maahanmuuttajille tuo ilmainen tulkkipalvelu, joka olisi kääntänyt heille nuo äänestysoikeudet, kun eivät ole viitsineet, kyenneet maan virallisia kieliä kymmenessä vuodessa hallitsemaan. Maahanmuuttajalla on myös oikeus Suomen kansalaisuuden saatuaan asettua ehdokkaaksi. Olisi mielenkiintoista tietää, ajaako hän Suomen kansan etuja vai maahanmuuttajan etuja tai jopa etuja oman maansa lakien mukaisesti. Onhan monissa maissa Euroopassa yritetty saada mm. Sharia lain määräyksiä maan virallisiksi laeiksi.

Vakava kysymys; Onko kielitaidottomalla äänioikeutetulla todellakin oikeus äänestää? Jos näin on niin laista pitäisi ehdottomasti tasa-arvon nimissä poistaa kohta, jossa kerrotaan henkilön olevan oikeustoimikelvoton. Täten saataisiin äänestämään kaikki äänioikeutetut. Tilastotiedekin olisi kerrankin kohdallaan ja uurnille pääsisi myös muistisairas vanhus, joka on vuonna yksi ja kaksi vetänyt punaisen viivan. Eikö täten kielitaidoton maahanmuuttaja ole oikeustoimikelvoton?

Saisinko minä maassa muunlaisessa ilmaiseksi tulkin kertomaan äänestämisestä ja oikeudestani asettua ehdokkaaksi, jos maassa muunlaisessa asuisin?