Aiheittain

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Päivi Nerg. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Päivi Nerg. Näytä kaikki tekstit

lauantai 16. maaliskuuta 2024

Rajalaista

Nyt on lähtenyt lausunnolle rajalaki, josta ei tule olemaan mitään hyötyä. Kehitysmaalaisia mamuja on rajalla jo odottamassa runsain mitoin ja odottavat vaan lumien sulamista ja tulevat yli eikä Suomi tee mitään niiden tulon estämiseksi. RKP jo venkoili vastaan lakia ja eduskunnassa pitäisi saada suuri enemmistö lain taakse, jota epäilen pahasti.

Lakia vastustamaan on löytynyt asiatuntija siirtolaisinstittutista. Eveliina Lyytinen on sitä mieltä, että laki on sopimusten vastainen. Vanhat sopimukset ovat jo aikansa eläneitä, eivätkä vastaa tätä päivää. Autoritääriset maat rahtaavat tulijoita ja Venäjä on turvallinen maa. Se kuitenkin myöntää kolmansien maiden kansalaisille opiskelija- tai turistiviisumeja, joiden avulla se houkuttelee matuja tulemaan. Suomen rajalla sitten viisumi mitätöidään, joten takaisin ei ole asiaa.

Meille tuli 2015 yli kolmekymmentä tuhatta matua Ruotsista ja Venäjältä. Molemmissa valtioissa maan hallitus osallistui siirtolaisvyöryyn eli silloinkin oli kyse hybridivaikuttamisesta. Silloin tulleiden lupahakemusten käsittely on valituskierteiden takia osalla edelleen kesken. Ennätys taitaa olla kolmetoista kierrosta valituksia ja hakemuksia. Palautuksia ei ole aikaiseksi saatu mihinkään suuntaan.

Afganistanilaisiksi itseään kutsuvat tulevat pääsääntöiseksi Irakista, joissa heidän on turvallista olla, mutta valehtelevat Afganistanistanin tilanteella. Eritrealaiset taas saavat pakoilaisstatuksen paetessaan paikallista armeijaan osallistumista. Papereita ei ole yhdelläkään ja parta rehottaa vaikka väittävät olevansa alaikäisiä. Päivi Nerg sanoo tietävänsä kaikkien tulijoiden taustat vaikka papereita ei ole yhdelläkään ja satuja ja tarinoita riittää.

Nyt Venäjältä tulleista yli kaksi sataa on jo poistunut muualle Eurooppaan ja Suomi saanut yhteydenottoja muista maista, että heidät palautetaan. Näistäkään tulijoista ei ketään saada poistetuksi vaikka turvapaikkapäätös olisi hylsy. Tällainen tulee kalliiksi Suomelle. Edelliset hallitukset ovat luvannet laskea, kuinka paljon mamuteollisuus maksaa. Kuitenkaan yhtään laskelmaa ei vuosien saatossa tullut. Blogikollega Pauli Vaahtera laski sen takavuosina ja jo silloin summa oli yli kolme miljaria euroa vuodessa.

Työntekoon näistä ei ole. Tulijat ovat perustaneet halpahintaisia parturiliikkeitä ja ruokapaikkoja ja kun tuet on syöty, vaihtuu omistaja. He elävät Kelan tuilla. He saavat asunnot, kalusteet, elektorniikan ja jopa ajokortin. Seuraavaksi tulee perheiden yhdistäminen ja vaimoja on monta ja kaikki vaimot on yksinhuoltajia. Lisää lapsia kyllä siunaantuu ja tarvitaan taas isompi asunto.

Tulijat ovat pääsääntöisesti muslimeja ja imaamit kellarimoskeijoissa saarnaavat yhteiskuntaamme vastaan. Nyt vietetään ramadania ja matukoulut ovat levottomia kaikkialla, kun päivät paastotaan ja sen seurauksena myös esiintyy kiusaamista, joissa kolun ruokalaan meneviä pilkataan. Tämä on tuttua jo Ruotsin kouluista  ja levinnyt tänne lintukotiimme asti. Levotonta on sanovat opettjat.

Matunuoret syyllistyvät alistusrystöihin kaikissa kaupungeissa, joihin niitä on sijoitettu. Oulu ei vieläkään ole selvinnyt kuiville vesilli grooming vitsauksesta vaikka tekivät kalliilla rahalla oivan tiputanssivideon. Monet matunuoret ovat perustaneet katujengejä, joiden takana on huumekauppa. Rikoksissa matujen osuus väestömäärään on suurta. He eivät puhu Suomen kieltä. Kouluissa he eivät opi lukemaan tai laskemaan. Älämölö omalla kielellä on suunnaton ja sitä kuulee kaikkien suurten kaupunkkien ostoskeskuksiaa.

Uusi rajlaki ei tuo mitään apua Venäjän hybridivaikutukseen. Pitäisi ottaa Puolan tapaan käyttöön poistyöntämiset. Ei niitä pitäisi päästää ollenkaan rajan yli. Nyt on puolustusvoimista kerrottu, että joukkoja lähetetään rajalle, jos sitä pyydetään. Mitään keinoja torjua tulijoita vastaa ei laissa ole, joten, niin rajavartiolaitos kuin puolustusvoimat, voivat vaan kantaa tulijoiden laukkuja, kuten vuonna 2015 tapahtui. Tämä laki on turhanpäiväistä selitystä, että jotain tehdään.

perjantai 16. syyskuuta 2016

Satunnaisia ja yksittäisiä tapauksia

Tämä juttu alkoi elisaamuna, sillä kahvi ja kotitekoinen hapanleipä meinasivat mennä väärään kurkkuun. Aihe oli mopoautojen virittelystä ja uutisen aiheena oli viime viikolla poliisin haaviin jäänyt mauto, jonka nopeus nousi 71 km/h. Aamun aviisi haastatteli nuoria ja lainaankin sen tekstin alkua: "Kun nuorille kertoo yli 70 kilometrin tuntivauhtiin kiihtyvästä mopoautosta, reaktio on sama kuin usein nuorille puhuttaessa: eihän tuo kalkkis tiedä mistään mitään".

Sitten Sisä-Suomen poliisista ylikostaapeli Jouko Kilpi loihii lausuman: "Niitä viritellään jonkin verran, kuten tavallisia mopoja. Ei ehkä kuitenkaan ihan samassa mittakaavassa." Trafin tiedoista käy ilmi, että viimevuonna jäi kiinni kaksikymmentä mautoa, jotka eivät täyttäneet kevyen nelipyörän kriteerejä. Tästä loihi lausuman Trafin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen, että tilastot kertovat, ettei mopoautojen virittely ole merkittävä ongelma. Satunnaisia tapauksia, mutta ei yleisiä. Jess

Haastatellut nuoret kertovat kuitenkin, että yli puolet on tavalla tai toisella viritettyjä. Tämä ei minua yllätä, sillä ei ole kerta ensimmäinen eikä ihan kymmeneskään, kun mopoauto on ohittanut minut 60 - 80 km/h alueella. Täten viranomaiset ovat kaukana todellisesta elämästä ja se ei tule yllätyksenä.

Satunnaisia tapauksia ovat hoidoissa tapahtuneet laiminlyönnit ja vahingot, roskaajat, kadonneet postit, jne.

Yksittäiset tapaukset liittyvät tavallisesti maahanmuuttajiin ja kotoiseen vähemmistöömme. Joista viimeisin on nyt tämä Kajaanin tapaus, jossa kaksi yksittäistä ryösti kaksi kantasuomalaista ja toisen vielä kuristivat hengiltä.  Näitä yksittäistapauksia on vuoden sisällä jo yli viisikymmentä ja luvattoman monessa jutussa näitä yksittäisiä henkilöitä 2-30.

Sananvapaus lienee myös melkoista sananhelinää tässä maassa, kun virkamiehet uskaltavat puhua vasta eläkkeelle jäätyään. Entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero kertoi vastaanottokeskuksen porukoiden järjestäytymisestä. Työssä ollessaan Mikko ei uskaltanut sitä sanoa vaikka sen näki Helsingin rautatieaseman kahvilassa jo viisitoista vuotta sitten. Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg ei moista toimintaa ole havainnut. Sen lienee selittävän, että hän on töissä valtiolla ja turhan aikainen avautuminen saattaisi viedä pestin sekä toiseksi, koska maatalous- ja metsätieteilijä ei taida nähdä metsää puilta.

Mikä saa virkamiehen vähättelemään? Jos yleisesti tiedetään kansan syvissä riveissä, että asia on tavanomaista ja toistuvaa, niin miksi virkamiehelle se on vain satunnaista tai yksittäistä.