Kouluväkivalla järkyttävä päätös

Nyt mediassa on ollut paljon uutisia Vantaan kouluampumisesta. Siinä alaikäinen, 12-vuotias poika, murhasi yhden ja haavoitti pahasti kahta oppilasta. Teko oli odotettu, sillä lasten väkivaltaisuus näkyy jo päiväkodeissa. Mediassa kerrottiin juuri pari päivää sitten, että päiväkodeissa riehuvat lapset ovat arkipäivää.

Nyt alaikäinen kouluampuja on siirretty sosiaalitoimen haltuun, jossa se saa enintään päähän taputtelua, ettei enää väkivaltaan turvautuisi. Muut keinot ovat juristit ja päättäjät vieneet sosiaalitoimelta, joka on myös aliresurssoitu.

Lapset tietävät hyvin, että toimivat väärin. Luvattoman usein kuullaan lapsen suusta sanat "Et sää voi tehdä mulle mitään. Mä oon alle viisitoista vuotias". Tämän vuoksi rikollisoikeuden alarajaa olisi laskettava rajusti. Jotenkin tuntuu siltä, että alarajaksi ei enää riitä kymmenen vuotta vaan raja pitäisi laskea viiteen ikävuoteen, sillä median artikkelin mukaan päiväkoti-ikäiset lapset jo latelevat tappouhkauksia.

Lastensuojelussa on menty jo liian pitkälle. Lapsilla ja nuorilla on vaan oikeuksia, mutta ei minkäänlaisia velvotteita. Myös vanhemmuus on hukassa. Minkäänlaisia rajoja ei laiteta ja ollaan lapsen kavereita. Lasten elämästä myös lakaistaan pois kaikki epämiellyttävä.

Lasten ja nuorten psyykkinen pahoinvointi on lisääntynyt. Erilaiset neuropsykologiset häiriöt ovat lisääntyneet koko 2000-luvun. Olen miettinyt syitä häiriöihin. Onko yksi syy perimässä, kasvatuksessa, kännykän aikaisessa käytössä vai missä. Se on itselleni arvoitus. Myös vanhemmat monessa perheessä voivat huonosti. On taloudellisia ongelmia, stressiä työstä, päihteiden käyttöä, jne.

Koulun ja päiväkodin pitäisi olla turvallinen paikka, mutta näin ei enää ole. Ryhmäkokoja on suurennettu. Ongelmalapset ja -nuoret on sijoitettu tavallisiin luokkiin, jossa nämä lapset ja nuoret häiritsevät koko yhteisöä. Myös koulut ovat nykyään suuria, monen sadan oppilaan laitoksia, joissa opettajat eivät tunne kaikkia oppilaita. Kurinpidollisia toimia on rajoitettu rankasti viime vuosina. Oppilaan määräaikainen erottaminen koulusta vaatii raskaan byrokratian.

Monissa suurissa kaupungeissa on myös kouluihin ja päiväkoteihin sijoitettu maahanmuuttajataustaisia, joilla ei ole kielitaitoa. Tämä haittaa kommunikaatiota. On myös huomattu, etenkin pääkaupunkiseudulla, että maahanmuuttajataustaiset syyllistyvät useammin kouluväkivaltaan. Kun kieltä ei osaa, eikä saa itseään ymmärretyksi, niin turhautuuhan siinä ja käytös muuttuu. Tästä iso syy lankeaa vanhemmille, sillä vanhemmatkaan ei osaa kieltä, tapoja ja kultturia maassamme. He eivät voi myöskään opettaa näitä taitoja lapsilleen.

Lasten väkivalta on lisääntynyt. Vape eli sähkösavukekaupaa käyvät jo ala-astelaiset. Näissä kaupoissa myös ryöstetään ostajat, joko myymällä tyhjä vape tai otetaan vain rahat, mutta ei anneta tuotetta. Lapset ja nuoret myös kantavat luvattoman usein teräasetta mukanaan. Tämä on varsin yleistä suurissa kaupungeissa, joissa myös nuorten ja nuorten aikuisten katujengejä esiintyy. Näissä ryhmissä myös esiintyy ampuma-aseiden hallussa pitämistä ja huumekauppaa.

Mistä tämä lapsi sai amupuma-aseen haltuunsa? Mediassa oli kerrottu, että läheiseltä. Kuinka läheisestä on kyse? Onko ase ollut helposti saatavilla? Tämä on vielä poliisin tutkinnassa ja se ei kerro alkutilanteesta mitään. Samoin on piilossa motiivi tekoon. Mediassa haastatellun vanhemman mukaan kyseessä oli häirikön maineessa ollut poika. Mitään uhkauksia poika ei ole, median tietojen mukaan, esittänyt.

Nyt eivät pahoittelut, osanotot ja työryhmät eivät enää riitä. Tässä tarvitaan radikaaleja toimenpiteitä. Yksi näistä on rikosoikeudellisen ikärajan lasku ja sen pitää olla radikaali. Jos kerran, median mukaan, jo päiväkotilapset tekevät tappouhkauksia, niin siihen on puututtava rajusti. Myös rangaistuksen määräämistä on helpotettava paljon. Lastensuojelulaitoksia on tehostettava ja karkaamisten eli katukielellä hatkalaisten määrää on vähennettävä, sillä he ovat sekä rikosten tekijöitä että uhreja. Myös sanktioita on kovennetta lapsille ja nuorille.

Median mukaan koulu oli monikulttuurinen. Median mukaan yksi pahasti loukkaantuneista oli kosovolainen. Oliko tekijä kantasuomalainen vain maahanmuuttajataustainen. Tätä ei media tule kertomaan, sillä kaikki maahanmuttajataustaiset ovat joko suomalaisia tai vantaalaisia. Jos tekijä on ollut jo häirikkö aikaisemmin, niin miksi asiaan ei ole puututtu. Onko tekijä oppilas, joka on integoitu luokkaan, jossa hän ei pärjää vaan tarvitsisti tarkkailuluokan.

Mielestäni koulumaailmassa pitäisi palata vanhaan järjestelmään. Pisa-pisteet ovat vähentyneet vuodesta toiseen. Peruskoulu ei ole enää maailman huippu, jota käydään maailmalta ihmettelemässä. Olisi siis aika palata vanhaan. Oppikoulu lukuintoisille, kansalaiskoulu kädentaitoisille ja apukoulu heikosti pärjääville. Tästä kyllä suuttuvat kaikki järjestöt, joiden mielestä kaikilla pitää olla samanlaiset lähtökohdat. Tosiasiassa elämä ei tarjoa kaikille samanlaisia eväitä. Mielestäni apukoulut olisivat nykymaailmassa tarpeen, sillä psyykkisesti häiriintyneitä lapsia ja nuoria on paljon ja vanhassa apukoulussa suurin osa opettajista oli mielisairaanhoitajia. Näitä hoitajia tarvitsee yhä useampi lapsi ja nuori tänä päivänä. Ja jos ei palta näin vanhaan järjestelmään niin ainakin tarkkailuluokat pitäisi saada takaisin ja tasokurssit peruskouluihin.

Mielenterveyshoito on hunningolla jo lasten ja nuorten osalta. Monilla on psyykkeen häiriöitä ja samalla päihdetaustaa. Sama ilmiö pätee myös aikuisten hoidossa. Jos on päidetaustaa, niin psyykkistä hoitoa ei saa. Nämä hoidot pitäisi jotenkin yhdistää ja siksi esitinkin apukoulua. Näissä lainsääntöä muuttamalla saisiin molemmat ongelmat hoidettua.

Nyt teon tekijä on sosiaalitoimen halussa ja sillä ei ole mitään keinoja hallita häntä. Joku takaperin ehdotti nuorille suljettua laitosta ja se olisi mielestäni hyvä. Järjestöt vastustivat ajatusta lastenoikeuksilla, jotka ovat menneet jo liian pitkälle.