Aiheittain

sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Suuri on surkeus ja kauhia kaipaus

Pääsiäissunnuntain paperittoman aviisin puutuessa aukaisen nettiversion ja hyvin surullisena uutista tuojotin. Ylivieskan kirkko tuhoutui eilisiltana täydellisesti yhden arvottoman tyypin vuoksi, sillä palo oli tahallaan sytytetty. Videoklipissä puoliksi palanut kellotorni romahtaa kellojen painosta, sillä isompi kello painoi 1066,5 kiloa ja pienempi 629 kiloa.

Tuhotyössä paloi kivijalkaa myöten vuonna 1786 puukirkko, joka piirustukset oli laatinut Pekka Raudaskoski ja ne saivat  hyväksynnän Ruotsin intendenttikonttorissa pari vuotta aiemmin, sillä olihan Suomi tuolloin Ruotsin vallan alla. Kirkko oli tyypillinen pohjalainen suoranurkkainen ristikirkko ja pohjanmaan kirkot ovat pääsääntöisesti puukirkkoja.

Kirkkorakenus uusittiin 1982, jolloin se sai kellotapulin. 1971 kirkko sai kotimaiset 35 äänikertaiset urut.  Kangasalan urkutehdas teki niin kirkkojen urut kuin koulujen harmoonitkin. Kaikki tämä tuhoutui yhden hulttion vuoksi. Historiaa on vaikea saada takaisin.

Voi, kuinka suruissani olin, kun sain kuulla Tyrvään vanhan kivikirkon (valmistunut arviolta 1510) tulipalossa tuhoutuneen ja sekin viinivarkaan murtojälkien peittelyn vuoksi. Vuosi oli 1997 ja vain viisi vuotta aikaisemmin oli siellä käynyt ja sain luvan kokeilla polkuharmoonia, joka kirkossa oli ja soitin pätkän Bachin Toccatta ja fuuga d mollia, jonka moni tuntee olipa kerran ihminen sarjasta.

Kirkkoon oli juuri valmistunut talkootyönä uusi paanukatto, kun tuli tuhosi kaikki puiset rakenteet. Alkoi ennenkuvaamaton jälleenrakennus. Ikaalisten ammattioppilaitoksen opiskelijat tekivät ison työn kivitöissä. Aiemmin paanukattotalkoissa olleet käärivät hihansa jälleen ja alkoivat uuden työsaran. Kuudessa vuodessa kirkko oli palannut käyttöön jälleen. Itse osallistuin talkoihin ostamalla Mauri Kunnaksen kirjan Koiramäen joulukirkko, jonka tuotto lahjoitettiin kirkon jälleenrakennustyöhön.

Kymmenen vuotta sitten paloi Porvoon tuomiokirkko ja tämä kirkko on tuttu meille vanhemmille väriliitupaketista, jonka kannessa oli tuo kirkko ja muutama talo sen ympärillä. Tämäkin paloi humalaisen häiskän päähänpistosta. 1400-luvulta olevan kirkon katto tuhoutui täysin palossa. Entisöinti kesti pari vuotta, sillä tuhot eivät olleet niin suuret kuin Tyrvään palossa, sillä sammutuskalustoa saatiin paikalle nopeasti. Vaarassa oli myös ympäröivä vanha kaupunki, sillä palavia paanuja lensi laajalle alueelle.

Loikataan tuomioihin, joita nämä pari hulikaania sai. Tyrvään Pyhän Olavin kirkon siis poltti 30 vuotias nisti ja sai viiden vuoden tuomion törkeästä tuhotyöstä ja korvattavaa 1,3 miljoonaa euroa, joita siltä ei ikinä takaisin saa. Itse ihmettelin suuresti tuomiota, sillä kun olen siellä käynyt, niin kysyin muumioista. Opas kertoi, että lattian alle on haudattu vainajia, jotka ovat muumioituneet, mutta ne eivät ole esillä hautarauhaan vedoten. Samaa sanoi aikanaan Hauhon kirkon opas. Suomen ainoa esillä oleva muumio on Keminmaan vanhassa kirkossa lepäävä pastori Nikolaus Rungiuksen muumioitunut ruumis. Esittelyä on perusteltu hänen sanoillaan. "Jos minun sanani eivät ole tosia, niin ruumiini mätänee, mutta jos ne ovat tosia, niin se ei mätäne.". Miksi tyyppiä ei tuomittu myös hautarauhan rikkomisesta?

Porvoon häiskä sai törkeästä tuhotyöstä 6,5 vuotta vankeutta, mutta lusi siitä vain kolmisen vuotta, kun ensikertalainen oli. Kahdeksantoista vuotiaan känninen sekoilu maksoi 4,3 miljoonaa euroa, jota hän ei ikinä pysty maksamaan. Pelkät korot vuositasolla taitavat olla hiukan yli viisisataa tuhatta egeä, joten hyvästi elämä. Palossa tuhoutui myös kultturihistoriaa ja näille ei arvoa voi laskea. 

Toivottavasti Ylivieskan kirkko nousee tuhkasta jälleen, kuten Tyrvään ja Porvoon kirkot. Historiaa ei enää takaisin saa ja toivon, että tekijä saa kunnon tuomion eli myös hautarauhanrikkomisesta, sillä uskon myös Ylivieskan kirkon alla olleen leposijoja. 

Ylivieskan kansa, olen murheissani Teidän vuoksenne, sillä olette menettäneet kotikirkkonne. Herra olkoon kanssanne surussanne suuressa, sillä menetys on suunnaton.


2 kommenttia:

  1. Tere.
    Onneksi et ollut nimimerkkisi mukaisessa paikassa kirkolla, Kryptassa. Eikä kukaan muukaan ollut tiettävästi. Onhan näitä kirkonpolttajia tosiaan ollut, Porvoossa kävin melkein asiakseni katsomassa tuhon jälkiä noin viikko palosta, Palavia kattopaanuja oli lennellyt pitkin vanhaa puu-Porvoota, eli ison vahingon mahdollisuus oli olemassa. Ihme ettei vieressä oleva vanha puinen, talvikirkoksi sanottu syttynyt, arveltiin sen johtuvan siitä, että vaikka katto oli juuri tervattu, terva oli liian tuore syttyäkseen, mene ja tiedä.
    Rautavaaralla aikoinaan myös känniääliö poltti kirkon. Tarina kertoo, että äijät baarissa puhuivat jostakin kirkon polttamisesta, niin yksi keksi, että minäpä meen ja poltan tuon meiän kirkon ja läksi ulos. Tulee hetken päästä takaisin, niin joku katsoo ulos, että eihän se kirkko pala, kuhan uhosit. Toinen vastaa, että tikut loppu, osti tikkuaskin ja läksi taas ulos. Hetken päästä joku vilkaisee ulos ja sanoo, että se perkele poltti sen kirkon.
    Kuulusteluissa myönsi teon ja syyksi kertoi sen, että jätkät rupesivat kettuilemaan ja jos mies jotain se sen myös tekee.
    Tämä on vain tarinaa, ei faktaa, näin arvelee Huru-ukko.
    PS. Ei tänne tarvita mistään ulkomailta tuoda kirkonpolttajia eikä muitakaan tuhotyöntekijöitä, meillä on ihan omiksi tarpeiksi niitä itselläkin.

    VastaaPoista
  2. Tervehdys Huru-ukko!

    Vaikka nimi kirkkoon viittaakin, niin en ollut ja tapoihini kuuluu ainoastaan hallittu pyrotekniikka tilan tulisjoissa.

    Valitettavasti tällaisia tapahtumia on ollut ja toivottavasti ei tulisikaan. Minkähän takia ne kuivasprinkkerin syöttökanavat oli kirkon seinälle laitettu. Vähän etäämmällä, niistä olisi voinut olla hyötyäkin.

    VastaaPoista