Peruskoulun painotusluokkia ja koulusurfausta

Eilen tuli viimein Yleltä informaatiota, jossa kerrottiin kunkin koulu A2 opiskelijoiden määristä. Siinä myös kerrottiin koulualueen tuloista ja korkeakoulutusasteesta. Lista ei kylläkään ollut kattava, sillä kotikuntani kouluista löytyi vain yksi. A2 opiskelijoilla siis tarkoitetaan niitä, jotka puhuvat jotain muuta kieltä kotona, kuin ruotisia tai suomea. Tästä listauksesta alkoi heti rasistikohu ja Li Andersson oli hyvin harmistunut moisen listan julkaisemisesta ja kertoi voivansa laittaa lapsensa monikultturiseen kouluun. Ruotsin kielisenä perheenä ei taida olla paljon monikulttuurisia kouluja, ellei sitten turkulaisena pistä lastaan Varissuon kouluun. Ko. koulu ollaan jostain syystä siirtämässä keskustan alueelle

Nyt aamun aviisissa oli juttua peruskoulun painotusluokista, jotka ovat erikoistuneet jonkin oppiaineen opetukseen. Koulut saavat itse päättää painotusluokista, että ovatko ne luokkapainotteisia vai sekaryhmi. Helsingissa, aviisin mukaan luokkapainotteisuudesta oltaisiin luopumassa, sillä sen on koettu lisäävän koulushoppailua ja sergeraatiota.

Koulushoppailu tarkoittaa luokkapainotteisessa sitä, että vanhemmat valitsevat parhaan koulun ja luokan lapselleen. Tämä ei minusta ole väärin, sillä lapset ovat lahjakkuuksiltaan eritasoisia. Inkluusiohan tarkoitti, että kaikki saavat ponnistaa samalta tasolta. Tämä oli kuolleena syntynyt idea, sillä kuviteltiin, että kaikki on samoilla lahjuuksilla varustettu. Nyt inkluusioluokilla lahjakkaammat tylsistyy ja siksi vanhemmat haluavat panostaa lapsensa opiskeluun, hänen lahjojensa mukaan.

Jos koulussa on paljon A2 kielisiä eli matuja ja vielä inkluusioluokan heikkolahjaiset tai muuten levottomat oppilaat, niin koulurauha on tiessään. Edes keskinkertaiset eivät saa oppia moisella luokalla. Artikkeli kertoi kunnan luopuvan painotusluokista, sillä niihin hakeutui parhaiten menestyneitä oppilaita. Lainataan hieman aamun aviisia: "Koulussa huomattiin, että niin sanotusti kerma kertyi tietyille luokille ja näillä muilla luokilla oli sitten jonkin verran haasteitakin. Opettajakunta teki johtopäätöksen, että näin jatkossa tehdään. Luokkien profiileista haluttiin enemmän samankaltaiset.".

Koulu, jossa tämä päätös on tehty, ei ajatella lahjakkaita oppilaita. Ylen tietojen mukaan siellä on vain yhdeksan matua luokilla. Mediaanitulo alueella oli 2183 euroa. Korkekoulutettuja oli 27 % ja työllisyysaste 69 %.. Tiedän koulun alueen ja se kattaa ns. hyvätuloisten asuinalueita, kuten kunnan vuokratalojakin, sillä se on pelkkä yläluokkien koulu eli 7-9 luokat.

Pisatutkimuksista on ollut paljon huolta ja niihin hyviin tuloksiin ei mielestäni päästä matuvoittoisilla kouluilla ja niissä missä inkluusio on pahimmillaan. Mielestäni pitäisi palata vanhaan koulutusjärjestelmään. Apukoulut ja tarkkikset (edellisen seuraaja) pitäisi taas ottaa käyttöön, että keskinkertaisetkin menestyisivät. Myös vanha kunnon kansalaiskoulu ja oppikoulu pitäisi saada mielestäni takaisin. Kansalaiskouluun hakeutui kädentaitoiset, joissa niitä aineita oli runsaasti. Oppikouluun lukuintoiset, jotka viiden oppikoululuokan jälkeen saivat jatkaa lukioluokille, jos lukuintoa riitti tai sitten mennä ammatilliseen koulutukseen.

Painotusluokat poistamalla ja inkluusion lisäämisellä ei saada hallituksen tavoitetta korkeakouluopiskelijoista ikinä läpi.