Aiheittain

torstai 14. huhtikuuta 2016

Fiktiivinen fakta I

Monet ovat lukeneet historiallisia romaaneja, joissa osa on totta (jopa henkilöt) ja sitten niitä, jotka ovat täysin puun takaa temmattuja. Tämä on yksi niitä.

Erään Pyhäjärjen rannalla asuu mies ja nainen. Kotinaan heillä on vanha omakotitalo, joka vuosien saatossa on hieman rapistunut. Puuhastelivat siellä mieluusti ja ahkerasti. Anselmilla ja Annilla oli molemmilla työpaikka, mutta kohtalo iski iskujaan.

Viisikymppisiä molemmat, joten ammattitaitoa ja koulutusta oli taustalla ja paljon, puhumattakaan hiljaisesta osaamisesta. Anselmi joutui yllättäen työttömäksi, sillä suomalainen oli liian kallis ja työt virtasivat ulkomaille. Anselmi sai sitten lopulta Kelan työttömyystukea.

Kohtalo iski iskujaan ja Anni joutui työmaallaan tapaturman uhriksi. Syytä haettiin kauan, mutta alkoi herätä epäilys, ettei vaivan syynä ollutkaan työtapaturma. Varmaan jokin vanha juttu, kun ovat niin vanhojakin. Täten palkan maksu loppui.

Anselmi stressasi omaansa ja vaimonsa kohtaloa. Eräänä päivänä ei Anselmin toinen puoli vastannut ja lasareettikeikka siitä tuli. Lääkkeitä sai Anselmi poloinen repullisen ja ne söivät ison osan rahavarannosta. Anni joutui ravaamaan erikoislääkärillä ja tutkimuksissa ja ne soivät sitten loput vähäisistä rahoista.

Kummatkin lähettivät sairauslomatodistukset ja -hakemukset Kelaan. Viikkoja meni, mutta vastausta ei kuulunut, sillä tarvittiin lisälomakkeita. Takapäivät lomakkeiden lähettämisistä olivat pitkiä ja paljastui, että Annin työnantaja ei ollut toimittanut vaadittavia kuponkeja ja vakuutusyhtiö oli toimittanut, mutta Kela hukannut. Alkoi uusi kierros.

Kun vaadittavat lääkket oli noudettu ja tuo erikoislääkärillä käynti hoidettu, ei rahaa enää ollut. Ilahdutti Kela Anselmia satasen työttömyyskorvauksella ja sillä piti loppukuu elää. Pieni pelto oli lahjoittanut perunoita, joita söivät. Höysteitä ei paljon ollut, sillä niitä ei raskittu ostaa.

Monesti Anselmi ja Anni miettivät sitä, kuinka kauan Kelan käsittely jatkuu ja Anni kyynelsilmin sanoi, kuinka kauan jaksamme.

Kiitti Ykä, sain kirjoitukseeni aiheen sinulta.

2 kommenttia:

  1. Ykä toivottaa voimia eloon kaikille Anneille ja Anselmeille. Heitä on nimittäin paljon, ja yhteistä heille kaikille on se, että valtiovaltaa ei kiinnosta heidän elämänsä ja ongelmansa.

    VastaaPoista
  2. Tervehdys Ykä!

    Kertomus on monen ihmisen tarinasta koostettu, mutta valitettavan totta. Kelaan voi nykyisin lähettää sähköisesti dokumentit, mutta käsittelyaika on sama kuin manuaalipostin aikana eli alkuun kolme viikkoa ja yksikin puuttuva dokumentti tuo viikon lisää käsittelyyn.

    Yllättävin tieto minulle oli se, että palkkalaskelma ei kelpaa vaan sen pitää työnantajan toimittaa. Se siitä byrokratian purkutalkoista.

    Ei kiinnosta herroja pienen ihmisen murheet. Vitosella viikon ruuat, niin siinä ei suurta ylellisyyttä ole.

    VastaaPoista