Verohelpotuksia on siis luvattu ja ostovoimakin nousee muutaman satasen, teoriassa. Aloittakaamme kiinteistöverosta, joka nousee joka vuosi nakertaen paljonpuhuttua ostovoimaa. Samaan syssyyn sitten nostetaan polttoaineveroa (myös löpö), vesi- ja jätevesimaksu, sähköverokin nousee ja tasan varmasti ne siirtohinnat, jotka ovat jatkaneet nousuaan tasaiseen tahtiin. Tähän sitten haihtuikin se ostovoima.
Ja he kaikki tulivat verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa, sanassa sanotaan. Nyt sitten verolle menevät myös veneet ja muut rekisterissä olevat puatit. Soutuvenhot ovat vielä toistaiseksi veroton nautinto, mutta kuinka kauan. Mopot, skeitti- ja leijulaudat sekä polkupyörät ovat verovapaita, mutta vaarallisuusvero olisi näille tarpeen.
Lisää kameravalvontaa ja rikesakon ja tavallisen sakon korotus sekä kynnyksen madallus, jotta valtion pohjaton kirstunpohja saisi hieman täytettä. Täten on ehdottomasti saatava polkupyöriin rekisterikilpi, täten tuo Espoossa viilettänyt trikoopöksy olisi myös osallistunut talkoisiin, sillä hän veteli 40 km/h alueella 59 km/h. Kyllä tuosta ylityksestä olisi jo hiukkasen kassanpohjalle ropissut.
Kiky luo työpaikkoja ja nythän telakkateollisuudelle napsahti mukavat tilaukset ja syntyi uusi huolenaihe, että riittääkö työntekijöitä riittävästi. No onhan meillä tuo ulkomainen työvoima ja tässä kohtaan en tarkoita vokeissa notkujia, vaan litulatu ja polakki osasto, jotka ovat jo syöneet rakennus ja kuljetusalan.
Hoitajia kaivataan, mutta tosiasia on se, että kaikista siihen ei ole. Usea alalle kouluttautunut hakeutuu muihin töihin ja siihen on luvattoman usein tehoton johto. Johtajilla lienee sama tilanne kuin tuolla ranskalaismielellä, jolta puuttuu 90 % aivoista, joten on hyvin ymmärrettäviä valtion ja kunnan hallinnon päätökset. Sama lienee koskevan vakuutuslääkäreitä. Eli kallon sisällä ei paljoa ole ja se jo selittää paljon.
Työelämän pidennys oli suorastaan erittäin harhaoppinen idea nykypäivänä. Tietotekniikka on tullut monille aloille ja siihen itsekin törmäsin vasta 34 vuotta sitten, kun ATK-päällikkö esitteli uusinta teknologiaa eli MikroMikko II. Minä opin nuo härvelit nopeasti, mutta monelle niistä muodostui työntekoa haittaavia hirviöitä. Muistan hyvin tuon yhden kollegan, joka luki sähköpostin neljä kertaa vuodessa ja vain silloin, kun minä olin apuna. Onneksi oli hänelle kertonut helpon tunnuslukukikan ja saatoin muistaa sen viimeksi käytetyn merkin. Luojan kiitos, ei tuolloin ollut vielä käytössä sähköinen kirjaaminen.
Kirjoitin aiemmin otsikolla Voi paavi parkaa (Benedictus XVI), joka suuren kriitin saattelemana kun jäi eläkkeelle, koska mielen ja ruumiin voimat ovat heikentyneet, jotta työtänsä voisi täysipainoisesti tehdä. Ikä tuo tepposensa ja perinnöllisyys ampuu tikat ihan sattuman varaisesti. Harva työnantaja (Vatikaania lukuunottamatta) palkkaa iällä varustetun vaikka tietotaitoa olisi laari kaupalla. On kremppaa siellä tai täällä ja sitten vielä se mahdollisuus, että työntekijä ikänsä vuoksi sairastuu vakavasti. On vähän rattilihas suurentunut, onkos verenpaine kunnossa ja miten on kolestrolin kanssa. Työhaastattelussa voitaisiin suoraan kysyä jo parikymppisiltä, että mitä sairauksia suvussa on. Toki nuorilta naisilta kysytään herkästi vauvakuumeesta vaikka sen kysyminen on laitonta.
Miten edistetään työllistymistä, kun joka puolella on yt-neuvotteluja, jopa valtion yhtiöissä, toki muutamia johtajan pestejä huomioimatta. 52 v. insinööri kertoi, että 260 hakemuksen jälkeen on edelleen työtön ja hän on sentään Nokian insinööri. Monet ovat lähettäneet tuhansia hakemuksia ja eivät ole päässeet edes haastatteluun.
YT-neuvottelut ovat alun perin yhteistoimintaneuvottelut, mutta nykyisin tämä tarkoittaa potkuja. Työttömäksi joutuneen kohtalo on sama kuin Intian kastittomat eli dalit (paaria) eli heitä voi kohdella miten huvittaa. Intiassa he suorittavat työt, joita kukaan ei halua tehdä. Työttömän kohtalo on samanlainen paarian kohtalo eli jos työ ei kelpaa, niin ei korvausta ja lopulta joudut nöyrtymään töihin, joille sinulla ei ole koulutusta ja vain siksi, että sinulta puuttuvat työhön vaadittavat passit ja työttömänä niitä on vaikea hankkia.
Tästä päästään uuteen aiheeseen eli nämä erilaiset todistukset ja kortit. Vanha kansa sanoi, että ei autoa kortilla ajeta. Nyt ajetaan ja moni nuori on jäänyt työttömäksi, kun direktiivi koulutus on perin juurin kallis ja sitä ei työkkärin peruspäivärahalla kustanneta ja työkkäri ei suostu moiseen, niin moni jää työttömäksi. Moni vanha kuski on todennut, että olkoot. 40 vuotta toiminut kuski joutuu täten opettelemaan taas kerran, kuinka sitä autoa ajetaan. Nykyisin kuskeja risoo lainsäädäntö eli ennen oli päämäärä, että tavara tulee perille ja ehjänä ja nyt joudut laskemaan tunteja eli ajoaikaa olisi, mutta kun työhönsitoutumistunnit ovat täynnä. Jokin yhtälössä on hieman vinksallaan, mutta täytynee muistaa päättäjien aivot.
Kortit ovat pääsääntöisesti voimassa viisi vuotta eli minunkin "uudessa" ammatissami auton kuljettajana joudun viiden vuoden välein kuutelemaan itsestään selvyyksiä, jotka tuottavat normaalisti "kouluttajat". Paras itselläni oli kouluttaja, joka lisenssin oli menettänyt rattijuopumuksen takia ja sekin törkeä. Miten siis mielestäsi meni.
Ammattikokemusta on, mutta kuka palkkaa yli 45 vuotiaan. Sillä saattaa olla paljon tietoa, jota pomolla ei ole ja sehän on suuri uhka pomolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti