Muistattehan tuon pienen, soman, keltamullan keltaisen mummon mökin, jota asutti vanhempi pariskunta. Hiuksillaan oli jo paljon harmaata, mutta vireässä kunnossa kuitenkin. Oli jälleen juhannusaatto ja mies oli tehnyt vihdat ja virittänyt tulet padan ja kiukaan alle. Aamulla aikaisin oli käyty katsomassa katiskat ja saaliina runsaasti ahvenia. Talon rouva puhdisti kalat ja teki niistä fileitä. Saalista oli niin paljon, ettei sitä kerralla syödä, joten seuraavana päivänä voi niistä pyöräyttää maukkaat kalapullat.
Talon isäntä viritteli tulet grilliin ja sivupolttimella keitettiin uusia perunoita, oman maan tuotteita ja tilliä omasta kasvimaasta. Varsinaisella grillipuolella talon rouva paisteli ahven fileitä, jotka oli paneroitu munalla ja ruisjauhoilla. Pihapöydälle oli laitettu liina ja luonnon kukkia maljakkoon.
He saunoivat hartaudella ja vihdat läiskivat ihoa vasten raikkaan tuoksuisina. Sauna teki hyvän säväyksen vaikka pihalla oli kova helle, sillä saunomisen jälkeen ilma tuntui viileältä. Saunan jälkeen oli ruuan vuoro ja uudet perunat voilla höystettyina ja tuore kala, vasta paistettuna oli mita raikkainta ruokaa. Valkoinen viini ryyditti ateriaa ja vielä jäi pullosta lasilliset iltaa istuessa ja muistella nuoruuden juhannuksi, jolloin jaksoi vielä valvoa kokkotule. Nyt kuitenkin nukkumatti kutsui jo aikaisin vuoteeseen.
Hyvää juhannusta kaikille.
Tunnelmakuvia sukupolvesta, joka rakensi ja heidän maailmastaan, jota ei enää ole.
VastaaPoistaEi ole, koska se haluttiin hävittää.
Hyvää juhannusta kuitenkin, ennen kaikkea heille, jotka voivat vielä viettää sen kuvattuun tapaan.
Tavallisten ihmisten pienet tarinat miellyttävät aina. Maailmassa, jota ne suuret puolestaan sotkevat sekaisin. Kiitos tuosta ja oikein hyvää juhannuksen jatkoa.
VastaaPoistaTervehdys Qroquius Kad ja Yrjöperskeles!
VastaaPoistaHyvää juhannusta myös teille.