Nyt on presidentin vaalien ensimmäinen kierros käyty ja toisella kierroksella täytyy valita kahdesta pahasta se pienempi paha. En ehdota kenellekään miten tulisi äänestää. Katson vain kummankin ehdokkaan tekemisiä.
Alexander Stubb voitti ensimmäisen kierroksen. Hän on ruotsinsuomalaisiin kuuluva taustaltaan. Nykyisessä työssään EUI:ssä ja sieltä kuuluu taloudellisista sotkuista kertovia juttuja. Pääministeri aikoina teki päätöksen tehdä Suomeen ydinvoimala venäläisten kanssa. Kritiikkiin hän vastasi sen olevan russofobiaa. Muutoinkin veljeili venäläisten kanssa. Myöhemmin, viime vuonna, kertoi päätöksen olleen virhe. Puolusti myös tasa-arvoista aviolittolakia, joka mielestäni on väärin. Kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustaja. Hän on myös työskennellyt Martti Ahtisaaren rauhajärjestössä ja siitä olen kuullut huhua, että järjestö on perin juurin puolueellinen ja sen tärkeimpiä kohteita ovat Afrikan ja Vähä-Aasian maat, niiden etuja suosien. Vauras hän on myös ja naimisissa ulkomaalaisen kanssa. Mietityttää mikä on perheen Suomen kielen taso.
Pekka Haavisto tuli kakkoseksi. Hän on vihreiden pitkäaikainen kansanedustaja. Ulkoministeriaikana toi maahan al-Holilta terroristinaisia lapsineen, eikä yhtään ole tuomittu teoistaa. Ulkoministeriössä on ollut päällepäsmäri ja sanelija. Aikanaan yritti ajaa Suomen puolustusvoimat alas ja halusi leikata rajusti puolustusbudjettia. Toiminut myös YK:n tehtävissä ja kyseinen laitos on perin juurin mädäntynyt. Ihmisoikeusneuvostossa istuu maita, jotka eivät ole allekirjoittaneet YK:n sopimuksia ihmisoikeuksisa. Ei siis anna kovin positiivista mielikuvaa. Parisuhteessa ulkomaalaisen miehen kanssa, joten presidenttinä puolison kanssa ei ole tervetullut kaikkiin maihin. Kannattaa lisäksi maahanmuuttoa, joka on maassamme aiheuttanut paljon rikollisuutta.
Molemmat puhuvat arvoista ja turvallisuus politiikasta. Eroja ei juuri ole. Alexander pyörsi päätelmänsä Natosta ja Pekka on yhä sitä vastaan. Kumpikin on huono Nato-johtaja. Kumpikin ajaa asiaa Suomen polarisoinnin ehkäisemiseksi, mutta kummastakaan siihen ei ole. Ovat liian liberaaleja suurelle osalle suomalaisita. Pekka vetoaa nuoriin naisiin suurkaupungeissa, joissa on paljon yliopistoja ja humanisteja .Alexander taas saa vetovoimaa suomenruotsalaisista. Kumpikaan ei ole pyytänyt anteiksi menneitään ja ilman historiaa ei ole tulevaisuuttakaan.
Joudumme siis kahdesta pahasta valitsemaan.
Tiedäkkönää mikä on pessimisti? Kas, immeinen joka kahdesta pahasta valitsee molemmat. Me suomalaiset!
VastaaPoistaKummastakaan ei tulisi hyvää pressaa, mutta Tubista tulisi vähän vähemmän huono kuin patologisen epärehellisestä Pepusta.
VastaaPoistaSiksi on parempi äänestää Tubia kuin jättää äänestämättä, ettei Peppu voittaisi.
Pitää uskaltaa ajatella, että ihminen yleensä vanhetessaan kehittyy ja viisastuu. Koska en ole koskaan pitkän elämäni aikana vasemmistolaista ehdokasta äänestänyt ja siihen sakkiin saa myös laskea nykyiset vihreät, joiden järkiintymistä saa kyllä tuskastuneena odotella, ääneni menee Stubbille.
VastaaPoistaStubbi, eikä mikään peräreikä-pekka !
VastaaPoistaMelko huvittavaa kuunnella kun porukka yrittää puolustella Stubbia. Tulee vähän mieleen se poika, joka tuli hiihtokilpailussa toiseksi viimeiseksi ja muistaa aina korostaa kovaan ääneen ettei hän tullut viimeiseksi, ikään kuin surkea luuseri olisi voittanut jotain.
VastaaPoistaKylmä tosiasia on että isänmaalliset olivat näiden vaalien absoluuttisesti suurimmat häviäjät. Toinen kierros oli globalisti vastaan globalisti, maanpetturi vastaan maanpetturi. Jos toinen vaihtoehto sanoo esimerkiksi että Suomeen pitää ottaa miljoona pakolaista vuosittain ja toinen sanoo että eipäs kuin yhdeksänsataatuhatta riittää, niin se ei ole voitto meikäläisille, mutta retoriikallahan saadaan tietysti maalattua musta valkoiseksi.
Suomea ei voi enään pelastaa ja kaikki jotka väittävät muuta huijaavat itseään, mutta ehkä tuhon on tultava ennen uudelleensyntymistä. Pysykää itse hengissä, pitäkää verenne puhtaana ja antakaa globohomo-Suomen tuhota itse itsensä, älkääkä auttako sitä millään tavalla. Poltetun maan taktiikka. Huorien perään ei kannata itkeä ja suomineidosta on tullut huora.