Tietotekniikan armoilla

Meidät on opetettu tietotekniikan orjiksi, sillä monet palvelut löytyvät ainoastaan netistä ja jatkuvasti kerrotaan käteisen rahan käytön kalleudesta. Väläyttipä Nordea siitäkin, että oman rahan tallettaminen muuttuisi maksulliseksi.

Teleoperaattorien ja pankkien tietoliikenteen ongelmien vuoksi olemme melkoisen kädettömiä. Kun tekniikka sortuu, niin korvaavaa ei ole. Ajatelkaamme esimerkiksi työtöntä, jonka pitäisi tiettynä päivänä tehdä ilmoitus TE-keskukseen ja yhteyttä ei ole (monesti etukäteen tehty ilmoitus on estetty). Kun ilmoitusta ei ole voinut tehdä netissä ja puhelimitse asiaa ei voi edistää, niin seuraukset saattavat olla katastrofaaliset, toisin sanoen putoat korvausten piiristä.

Kun tietotekniikan määrä on lisääntynyt jatkuvasti, on se johtanut käyttäjätunnusten ja salasanojen viidakkoon. Entisellä työmaalla minulla oli parhaimmillaan kaksi kymmentä viisi erilaista käyttäjätunnusta ja salasanaa. Muistin kapasiteetti on rajallista ja tuolloin minulla oli käytössä pienen pieni vihko (5 x 4 cm), johon olin kirjoittanut nuo muistiin (koodattuna). Tosin tuosta pienen pienestä vihkosestä löytyi lääkkeiden muuntaulukko milligrammoista millilitroiksi, jne. Tällaisen luettelon kadottaminen olisi kohtalokasta. Muistan myös hyvin erään autoilijan polttoainekortin numerosarjan, sillä menin useasti sekaisin oman pankkikorttini kanssa, jossa oli luku ja kaksi lukua peräkkäin ja vielä yksi luku. Polttoainekortissa oli sama kaava, erona vain rinnakkaiset numerot. Arvatkaa, kuinka monta kertaa tyrkytin väärän kortin numeroa?

Tietokoneita täytyy huoltaa ja harmeista pienimpiä ovat pankkien viikonloppuiset huoltokatkot, jotka tyypillisesti alkavat sunnuntai aamuna klo 03.00. Perustelu ajankohdalle on se, että se häiritsee mahdollisimman pientä käyttäjä määrää. Yleensä huoltokatkojen aikana eivät toimi nettipankki, kortit eikä seinästäkään saa rahaa. No, sunnuntain aamuyöllä alkaa kansa kotiutua viihteeltä ja harva asiakas on käynyt median tai pankin sivulla katsomassa oman pankkiryhmän huoltokatkon. No, minä saan niskaani huudot siitä, kun ilmoitan, että huoltokatkon vuoksi sinun muovirahasi ei toimi, etkä sillä saa rahaa seinästäkään, toisin sanoen odota aamu yhdeksään tai kävele kotiin.

Tämä ilmiö on muuten hyvin hämmentävä (viitaten edelliseen kappaleeseen). Nykyajan ihminen on jatkuvasti nokka kiinni tietoteknisessä välineessä, mutta ei ole saanut tietoa. Oletko huomannut saman ilmiön kuin minä eli kännyköiden yleistyessä et saa enää puhelimella ketään kiinni. Lankapuhelin aikana sait aina yhteyden. Itsekin nuorena toimin puhelinkeskuksen hoitajana ja meille keskukseen ilmoitettiin poissaolot työpisteestä ja soittoajat. Nämä pystyimme sanomaan soittajalle heti sekä myös sen, että montako soittajaa on jonossa ennen sinua. Nyt kuutelet raivostuttavaa muzakkia (tietoteknisesti tehtyä hissimusiikkia, jolla ei ole mitään tekemistä musiikin kanssa) minuutti kaupalla ja väliin tulee ilmoitus, että voit asioida verkkosivuillamme osoittessa www.sitäsuntätä.net. (ketju jatkuu juuri niin kauan, kuin hermosi kestää) Toki sivulla ei voi hoitaa kaikkea ja luonnollisesti olisi toivottavaa, että verkkosivut toiminisivat.

Tuossa taannoin takkusi erään operaattorin järjestelmä kunnolla, matkapuhelin yhteydet, netti, tekstiviestit menivät mykäksi. Eräs kansalainen kertoi minulle, että heidän alueelle tehtiin kaapeliremonttia ja heiltä poistui lankapuhelin ja kiinteä nettiyhteys. Mietin vakavasti niiden poistoa, sillä kun yhteydet särkyvät, ei enää ole varajärjestelmää. Miten ensinnäkin ilmoitan tai saan ilmoituksen häiriöstä, jos varajärjestelmää ei ole. Hätätilanteessa en saa yhteyttä hälyytyskeskukseen, kun ei ole yhteyttä. Pitäisikö jokaiseen kotiin järjestää länkytin vai opettaa savumerkit, morsetus lampulla vai mitä?

Nyt jälleen takkusi erään pankin toiminnot. Kun kortti ei toimi ja rahaa et saa seinästä ja monissa pankeissa ei enää voi nostaa käteistä kuin rajatun ajan, niin millä maksat ruuan, polttoaineen, jne. Pitääkö kauppojen, huoltamoiden, ym. pistää lappu luukulle, että tänään ei toimi tämän pankkiryhmän kortit, joten suorita ostoksesi paremmalla ajalla. Täten yrittäjän aika menee pankkiyhteyksien toimivuuden seurantaan.

Kun soppaan lisätään kaiken karvaiset huijarit, niin soppa on valmis. Palvelunestohyökkäykset ovat arkipäivää. Nigerialaiskirjeitä on sähköposti väärällään. Pankkitunnuksia kalastellaan milloin minkäkin viranomaisen nimissä. Tunnusten skimauslaitteita löytyy siltä sun täältä. Myynti-ilmoituksia olemattomista tavaroista. Listaa voisi jatkaa loputtomasti.

Nyt tuon operaattorin puhelin häiriö johti sairaalassa ongelmiin. Itse huomasin tuon ongelman takavuosina eli järjestelmän pimetessä ei ole käytettävissä potilastietoja. Kaikki tiedot ovat potilaalla (jos sattuu muistamaan). Nykyisessä työssä, kun nettiyhteys pimenee, niin mitkään varmistavat kortit eivät toimi.

Kun olemme pakotettuja nettiorjuuteen, niin miksi siitä on tehty erittäin haavoittuva?

Käteinen raha on harmaata taloutta

Aina jaksaa tuo aamun aviisit ihmetyttää. Artikkelin alussa oli teksti: "Käteisellä maksamiseen voi tulla yläraja, kuten Espanjassa.". Rajana on yli viisikymmentä euroa maksava ostos.

Median mukaan kyse on uudesta harmaan talouden torjuntakeinosta. Tässä on seurattu nyt EU-maita, joiden taloudellinen ahdinko on suurta. Nyt myös siistijöille esitetään ammattikorttia, kuten rakennustyöläisille. Tuota ammattikorttia mietin suuresti, sillä siinä on koko nimi ja usein asuinpaikkakunta. Pitääkö oikeasti kaiken olla julkista. Muistan tuon entisen ammattini ja kun mielisairaanhoitolain muutoksen myötä tulivat terveyskeskuksien harteille kaikki, niin moni hoitaja peitti nimineulastaan etunimen, jos sukunimi oli hyvin yleinen tai jos sukunimi oli harvinaisempi, niin se peitettiin. Tuolloin oli käytössä lankapuhelin ja usein siinä oli ammatti, jonka hoitajat poistivat. Tähän oli syynä häiriköt, jotka saattoivat soittaa kotiisi vuorokauden ajasta riippumatta tai huudella nimeäsi toreilla ja turuilla.

Median mukaan ei ole tarkoitus kuitenkaan kieltää maksamista käteisellä rahalla vaan velvoitetaan yrityksen tarjoamaan myös maksua sähköisessä muodossa. Eikö tämä koske myös bussiyhtiöitä.

Miksi käteisellä ei sovi maksaa? Se ei ole harmaata taloutta, sillä usein on pankkien huolto- ja päivityskatkoja. Näiden aikana et voi maksaa korteilla ja tyypillisesti et saa edes seinästä käteistä rahaa, sillä automaattien yhteydet ovat myös pimentyneet.

Eikö valtiovaltamme tulisi huomioida myös edellä mainittu? Tyypillisesti katkos korteilla alkaa klo 03-05 ja loppu on sitten arvoitus, kuten viimeksi tuolla Nordea pankilla. Jokaisella tulisi olla pieni määrä käteistä rahaa, jolla voi maksaa mm. bussin (siellähän ei elektorni käy). Katkojen aikana et voi maksaa pientä tai suurta ostosta.

Ensivuoden alusta tulee voimaan myös kuitinantolaki. Juuri tuossa muutama päivä sitten oli yleisönosastossa kirjoitus, jossa kansalainen kritisoi kaupan kassoja, jotka kysyvät haluaako asiakas kuitin. Itse kysyn aina asiakkaalta, että tahtooko hän kuitin, sillä jos sen tulostaa automaattisesti, niin joudun työautoa siivoamaan vähän väliä lattialle, ovitaskuihin ja penkeille jätetyistä kuiteista. Sama tapahtuu kaupoissa eli kuitteja löytyy ostoskärryistä, kassahihnan lopussa ja tyypillisesti ympäri kaupan lattiaa.

Onko siis laillista maksaa pankissa (mieluiten nettipankki, jos se sattuu toimimaan) älyttömiä veroja vai rikollista maksaa perustarpeisiin kuuluva eväsleipä käteisellä?

Palveleva pankki

Mediassa usein esiintyvä sana on pankki ja etenkin nämä Euroopan eteläisen osan pankkituet. Aina silloin tällöin näkyvät myös kotoiset pankkimme ja niiden toimet. Tässä pari päivää sitten törmäsin pankkipalveluun tai pikemminkin sen puutteeseen.

Olipa kerran palvelevia pankkeja. Sinulla oli pankkikirja, jonka kanssa menit pankkiin. Merkitsit sitten tulleen tilisi tai talletit tai nostit rahaa tai maksoit laskusi. Pankeissa oli useita kassoja ja kaikki olivat miehitetty. Maksuviive oli yleensä kolme päivää, koska oikea raha piti kuljettaa pankista toiseen. Raha kun silloin oli oikeasti vielä olemassa. Jos tili ei näkynyt tilillä, niin tilinauha kelpasi tositteeksi tulevasta rahasta, joten saatoit nostaa rahaa tai maksaa laskusi. Jos taas halusit soittaa pankkiin, otit esille puhelinluettelon ja väänsit ko. konttorin numeron, joka sinulle vastasi. Aika muuttui ja pankkitoiminta sen mukana.

Näin vuorotyöläisen näkökulmasta katsottuna selkeä helpottava uudistus oli maksusiirtokuori, jossa laskuun kirjoitit tilinumerosi ja eräpäivän sekä allekirjoitit sen ja ei kun kuoreen ja pankin lokeroon tai postiin. Nyt ei yövuoron jälkeen tarvinnut herätä ennen aikojaan, vaan sain tehdä siirtokuoren itselleen sopivana aikana.

Kehitys meni eteenpäin ja uusia toimia rahoittaakseen alkoivat pankit periä maksusiirtokuorien laskuista markkoja X. Tämä siksi, että pankkikirjat alkoivat olla jo historiaa ja pankkikortit yleistyä eli tulivat maksuautomaatit, joita löytyi jopa kauppojen eteisistä. Pankkikortti koneeseen ja tunnusluku ja ei kun maksamaan. Tämä toimintamalli löytyy myös nykyisistä toimintamalleista eli naputtelit saajan nimen, tilinumeron, summan, viitteen (olivat osa jo silloin pitkiä) ja eräpäivän. Se, että maksuautomaatit olivat kaupoissa, helpotti monen toimintaa, sillä ne olivat pidempään auki. Tulivat myös käteisautomaatit, joten pankeista irtisanottiin runsaasti työntekijöitä.

Alkoi nettiaikakausi ja aiemmat palvelut menivät yhä enemmän maksullisiksi. 1990-luvun alun pankkikriisi toi yhä enenevässä määrin erilaisia "palvelumaksuja". Nettipankki on helppo, sillä se toimii ympäri vuorokauden. On ihan sama maksatko laskusi aamukuudelta vai iltakuudelta. Ja yhä vähemmän pankeissa oli henkilökuntaa. Kassoja oli monta, mutta vain yksi tai kaksi ihmistä palvelemassa. Pankin yhteystiedoissa oli yhä useammin asiakaspalvelun numero, joka yhdistyi jonnekin keskusyhteyteen ja lopulta tilanne oli se, että kun halusit soittaa omalle yhteyshenkilöllesi pankissa, jouduit varaamaan tällaisen keskuksen kautta ajan hänelle. Palvelumaksujen määrä ja hintahaitari on yhtä suuri ja epäselvä kuin Venäjän maa. On saldokyselymaksu, tiliotepyyntömaksu, maksu käteisnostosta luottotililtä, maksu ylimenevistä veloitustapahtumista, jne. Tätä voisi jatkaa seuraavat tuhat sivua. On bonus-, kanta- ym. asiakkuutta, mutta tilin talletuskorko on laskenut kuin lehmän häntä.

Tuli pankki- ja maksukorttia joka lähtöön. Visa Elektron korttien kanssa on ollut ja on yhä ongelmia. Valitettavasti tämä on monelle ainoa, minkä saavat. Tietoteknisellä aikakaudella tulivat myös huolto- ja päivityskatkot sekä muutos kesäajasta talviaikaan ja päinvastoin. Kumma kyllä, että ne tavallisemmin sijoittuvat sunnuntai aamuun, alkaen klo 3. Tähän perusteluna on se, että se haittaa mahdollisimman pientä käyttäjäkuntaa. Tämä lienee tarkoittavan pankkeja itseään, ei asiakkaita. Sunnuntai aamuisin kun väki lähtee juhlimasta ja kaikki korttiliikenne on pimeänä eikä seinästä edes saa käteistä rahaa. Varsinaista asiakaspalvelua.

Useimmat pankkisalit ovat muuttaneet muotoaan. Ennen ollut avara sali on kutistunut pieneksi yhden tai kahden palvelutiskin kopiksi. Käteisasioita hoitavana odotat suuren joukon kanssa pienessä tilassa pitkään ja pahimmassa tapauksessa takaraja menee umpeen ja asiasi jää hoitamatta. Olen tämänkin version kuullut. Kumma kyllä on pankkien välinen maksuviive yhä tuo muinainen kolme päivää vaikka nettiaikakautena toimintojen pitäisi olla reaaliajassa. Kuulemani mukaan tämä johtuu siitä, että pankit haluavat itselleen talletuskoron tuolta ajalta. Taitaa olla johtajien optioihin.

Sampo Pankki pisti vielä paremmaksi eli sinun tietokoneella tulee olla Internet Explorer tai nettipankkiin ei ole asiaa. Tämä on heiltä jo toinen kerta. Ensimmäinen tapahtui kun se yhdistyi Danske Pankin kanssa. Sampo Pankilla oli ennen sitä parhaiten toimiva nettipankki. Tanskalaisten olisi pitäytyä siinä minkä osaavat eli voileipien teossa ja oluen panossa.

Tuossa pari päivää sitten piti Sampo Pankissa asioimani käteisellä rahalla, mutta he olivat tehneet Nordeat, joten oikeaa, näkyvää rahaa käsitellään ainoastaan klo 10-13. Menin sitten kylämme kolmanteen pankkiin ja nuori kassaneiti ilmoitti heti, että käteisraha-asiat hoituvat heillä. Sanoipa tämä OP:n neiti vielä, että hän on täällä palvelemassa. Työssäni tarvitsen käteiskassan ja siihen tarvitsee ajoittain saada pienempiä seteleitä ja eriarvoisia kolikoita. Ajattelen ihmisiä, jotka ovat lupautuneet lapsensa tai omansa harrastuksen, kerhon, piirin tai koulun myyjäisten kassaksi ja työpäivän päätteeksi menee pankkiin hakemaan pientä rahaa vaihtokassaksi. Pankkineiti tylysti ilmoittaa, ettei käteiskassoja ole enää klo 13 jälkeen, mutta automaatista saa käteistä rahaa. Mitä tällainen ihminen voi tehdä? Sen hän varmaan arvaa, että jokainen ostaja tilaisuudessa on käynyt automaatilla (eihän pienissä tilaisuuksissa ole korttipäätteitä) ja maksaa 20 € tai 50 € setelillä.

Tuli itselle epäuskottava olo, onko tänä päivänä raha vain muodossa FF vai 1111 1111? Taitaa näin olla, sillä media ei ole vuosiin kertonut yhdestäkään pankkiryöstöstä.