Bibliassa pieni David voitti ison Goljatin. Tieliikenteessä David ei kuitenkaan koskaan voita Goljattia ja yllättäen David ei koskaan ole syyllinen tapahtuneeseen. Miksi? Siksi, että lakia tulkitaan aina heikomman eduksi. Laki ei siis kaikille ole sama.
Tällä kertaa syytteen saa puutavara-auton kuljettaja, joka joutui kohtaamaan Seatin. Seatissa oli kuusi nuorta henkilöä, vaikka viisi olisi saanut olla ja tuli tieltä, jolla oli väistämisvelvollisuus. Ajoneuvoyhdistelmän kuljettajan syynä on ammattilaisuus. Hänen olisi ammattilaisena pitänyt tajuta varoa pientä ajoneuvoa. Tekosyynä nyt lievä ylinopeus ja ylipaino.
Tässä pari esimerkkiä omasta elämästä. Syksyinen iltahämärä oli molempien tapahtumien kohdalla. Ensimmäisellä kerralla ajoin hieman yli kaksitonnista, tutun koulun ohi kotia kohti. Koulun sivusta kulki kevyenliikenteen väylä, joka yhtyi jalkakäytävään. Väylän vierellä oli isoja puita, jotka peittivät näkyvyyden ja pääosin katuvalot. Luonnollisesti ajoin hiljaa, vain noin 10 mailia tunnissa. Sydän jätti muutaman lyönnin väliin, sillä kevyenliikenteen väylältä syöksyi eteeni mopo, jonka nopeus oli ihan jotain muuta kuin mopolle sallittu. Mopon takaritsissä oli jalallaan kiinni fillaristi ja sen takaritsissä roikkui käsiensä varassa rullalautailija. Hiljaisen ajonopeuden vuoksi ehdin pysähtyä ja tämä laiton ajoneuvoyhdistelmä pääsi tällä kertaa turvallisesti pakosalle, rullalautailijan nostaessa keskarinsa.
Toinen kerta ei ollut yhtä onnekas ja ajoneuvona hieman alle kaksitonninen. Tulin huoltamon pihalta, jonka sivulla oli jalkakäytävä ja ajorata nouseva. Näkyvyyttä peittivät pensaat ja rakennuksen portaat. Liikenteen vuoksi jouduin pysähtymään ja katsottuani ympärille, jotta voi turvallisesti lähteä liikkeelle. Kun näin oli, niin lähdin liikkeelle ja metri eteenpäin, kolahdus ja fillaristi konepellillä. Osumakohta oli noin 1,6 metriä nokasta, kantattu peltireuna, joka fillarin voimasta painui sisään puolisen senttiä. Olin syyllinen, koska en noudattanut ammattikuljettajana erityistä huolellisuutta. Minun olisi pitänyt havaita valoton, heijastimeton pyörä ja sen kuljettaja mustissa vaatteissaan. Ajolasit olisivat pitäneet olla infrapunalasit.
Iso yhdistelmä tai auto juustokuvulla huomataan heti, mutta kukaan ei kiinnitä huomiota siviilipörriäisiin. Siviiliautonkuljettajan etu on epäammatillisuus. Häneltä ei voi vaatia vastuuntuntoa teoistaan. Sen joka ajaa ammatikseen on tunnettava vastuunsa ja noudatettava tieliikenteen sääntöjä kirjaimellisesti. Tosiasiahan on, että mitä pienempi kulkupeli, sen vähemmän vastuita.
Pari esimerkkiä. Ensin pienen puoleinen henkilöauto ja iltapimeä. Ensin ajattelin, että se ajelee ilman valoja, mutta kaarteessa huomasin, että etuvalot on, mutta takana paloi ainoastaan oikean puolen vilkku ja sekin perin himmeästi. Toinen oli mopoauto ja yöaika. Sen liikkuessa, istui katolla alaston poika.
Herää kysymys, että saako ajokortin liian helposti nykyisin? Pitäisikö ammattiliikenne jatkossa hoitaa hevoskärryin? Pieni vihje tulevalle liikenneministerille. Ei enää väliaikaisia ajolupia ja jos tolloillaan ja kortti otetaan pois, niin kortti pitäisi mitätöidä. Ehkä honkkeluutta vähentäisi tieto siitä, että uusi kierros autokoulussa on edessä.
Meillä on tapana toisillemme toivottaa töihin lähtiessä: ”Turvallista matkaa, varo hirviä ja torvia, ennen kaikkea torvia”.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti