Heräsimme seitsemältä Tanskan aikaa. Aamu oli upean aurinkoinen. Nautimme autoaamiaisen ja laitoimme hytin ajokuntoon. Lähdimme kohti Kastrupin lentokenttää, joka sijaitsee aivan Kööpenhaminan kupeessa. Matka sujui jouhevasti, sillä liikennettä oli vähän. Tullimuodollisuudet hoituivat nopeasti ja sieltä siirryttiin läheiseen parkkiin odottamaan, että joku tulee kärryn hakemaan ja purkamaan.
Taisivat tanskalaiset olla ruotsalaisten puolella tuon lätkämatsin suhteen eli jälleen kuudentunnin odottaminen. Puolisoni epäili kylläkin jotain työtaistelua, sillä meidän kuorma oli Tanskan sisäinen ja se saattaisi selittää eilisen lastauspaikan vaihdoksen. Moinen odottelu tosin kävi käämien päälle, sillä Scanian aivojen takia jouduimme lojumaan jo puolitoista vuorokautta. Keittelimme kahvit ja sen aikana tulivat lastaustiedot, joka oli illalla ja purkukohde Helsinki.
Tanskan ajojärjestelyn sähläykset, etenkin osoitteiden osalta ja täällä purkamisen odottelu saivat aikaan onnellisuuden tunteen, että pääsemme Tanskasta pois. Olivat pistäneet vielä viereisen marketin kiinni, joten jäimme ilman halpaa olutta. Että osaavatkin olla ilkeitä meille. Päivän ainoa ilon pilkku oli ilahtunut tanskalaiskuski, sillä heidän liikkeelle lähtiessä havaitsin apumiehen tossun tipahtavan ja pysäytin heidät ja annoin tossun. Tähän selityksenä, että kuljettajat ja apumiehet jättävät ulkokengät ylärappuselle, ettei hyttiin kulkeudu likaa ja kuraa.
Lopulta pääsimme lastaamaan ja se tuntui kestävän ikuisuuden. Päätimme mennä nukkumaan ja se on tasan varmaa, että kun teet jotain muuta niin homma on valmis alta aikayksikön. Olimme juuri päässee uneen, kun koputtivat ikkunaan, että valmista on. Siirryimme toiseen terminaaliin, josta saataisiin rahtikirjat. Yllättäen jouduimme jälleenodottamaan eli kesti lähes tunnin saada ne pahuksen kupongit. Taisivat käydä ensin katkomassa papyruskaislat ja sitten vääntää rahtikirjat niistä.
Kun kaikki oli valmista, käänsimme nokan kohti Malmö:tä. Tähyilimme yöpaikkaa, sillä meille selvisi, että laivamme lähtee vasta sunnuntaiaamuna. Tunnin ajettuamme, löysimme rahtiparkin. Olimme väsyneitä, sillä pulisemiseen oli mennyt enemmän aikaa kuin nukkumiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti