Aiheittain

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Pirullinen piipitys



Ilahduin suunnattomasti lukiessani aamun aviisia. Aiheena olivat lukemattomat kodin ja työpaikan laitteet, jotka piipittää tavalla tai toisella. Äänillä on tarkoitus kiinnittää käyttäjän huomio laitteen ongelmatilanteisiin. Osa piippauksista on täysin hyödyttömiä. Nykyisin piippaa joka puolella ja yleensä useammin kuin kerran ja luvattoman usein ääni on hyvin voimakas.

Yksi esimerkki turhasta piippauksesta löytyi artikkelista eli mikroaaltouuni sanoo ping kun ateria on valmis. Pakastimestani ottamani Sveitsin pihvi ei merkkiäänen jälkeen välttämättä ole valmis syötäväksi, jos ohjelmavalitsin on jäänyt pakasteen sulatusohjelmalle. Tämä merkkiääni on hyödyllinen vain näkövammaiselle.

Hyödyllinen on palovaroittimen piipitys, mutta kun se piru piipittää myös muulle. Muutama päivä sitten keitin mehumaijalla kevään ensiantimia ja terävä, loputon ulvonta oli seurauksena olohuoneessa. Ei siis auttanut muu kuin irrottaa paristo. Saunatuvalta sen joutui poistamaan, sillä jo padanveden kuumentaminen sai sen ulvomaa. Tuotekehitys on jäänyt hieman puutteelliseksi oletan, vaikka tuo pakollinen onkin.

Toistuvat piipitykset ovat normaaleja nykyisissä autoissa ja niitä on joka lähtöön. Peruutustutkan merkkiääni on hyvä, mutta kun pöllyävä lumi tai rapa kun sen tukkii, niin viserrys on loputon ja se on pois kytkettävä, sillä eihän sitä kuuntele Erkkikään. Oman työautoni (ranskalainen, olen syytön sen valintaan) olen nimennyt Edith Piaf:ksi, koska sen viserrys on loputon. Kesärenkailla, jossa on kevytmetallivanteet, saan kuulla kolme rumaa piippausta ja auton messukenttä ilmoittaa ettei minulla ole renkaita (magneettinen monitorointi). Erilaiset merkkiäänet on myös siihen, että onko etu- vai takaovi auki tai konepelti ja takaluukku auki. Vielä hirveämpi on meteli, jos ajoneuvoa siirtää puoli autonmittaa ovi auki. Tunnustan myös rehellisesti, etten aina käytä vilkkua (ts. silloin kun en muita liikkujia näe kuin rusakon), sillä se vilkun ääni muistuttaa lähinnä äänensä juonutta könninkelloa. Huollossa osa äänistä saatiin hieman hiljaisemmaksi, mutta vain vähän. Työautostani onneksi on turvavyön hälytin kytketty pois, joka työautolleni sallitaan (liikennevalistuksen jakaminen aamuyön tunteina ei ole optio). Ajoin joskus työautona Volvoa ja sen turvavyön hälytin ulvoi loputtomasti ja nousevalla äänellä. Luojan kiitos se kytkettiin pois.

En tiedä näistä nykyisistä älypuhelimista, mutta perinteinen tietokone on siitä ihanteellinen, että saat valita äänenlajin ja minkälaiseen asiaan haluat merkkiäänen. Jotkut tykkäävät, että kuuluu ping kun olet saanut sähköpostia. Hieman saattaa ruveta rasittamaan, kun ping tulee joka lähtöön. Olet painanut väärää nappulaa, tallennetaanko varmasti, osta nyt hyvä ihminen uusi mustepatruuna, jne. Onneksi perinteissä tietokoneessa voit valita vaihtoehdon, että ääniä ei ole lainkaan. Meidän huushollissa on aina ollut yksi ensimmäisiä toimenpiteitä asennuksen jälkeen eli rasti ruutuun "Tapa äänet".

Professori Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila sanoi kuitenkin hienosti: "Jos ääniä on kovin paljon, ne menettävät tehokkuutensa ja alkavat jopa ärsyttämään.". Itse inhoan kaikkia piipittäviä, visertäviä laitteita ja tämä on luonnollista, sillä entisessä ammatissa, vanhalla puolella soittokellojen ääni kytkettiin iltaisin pois klo 19 - 07 väliseksi ajaksi, mutta uudella puolella ei sitä voinut tehdä. Järjestelmä oli automaattinen ja yöksi katkesivat vain huone- ja käytävä äänet. Kanslioiden ja taukotilan laitteiden äänet jäivät ja samalle tasolle kuin päiväaikana ja ääni oli kova ja korkea. Yöaikana kilisivät myös ensiavun ovi- ja soittokellot. Päiväaikana oli muuta hälyä niin paljon, että soittokellojen ääni vaimeni hälyyn. Huomasin olevani yövuoron jälkeen levoton, keskittymiskyvytön ja rauhaton, kuten moni kollegakin. Väsytti, mutta saattoi mennä pari kolme tuntia siihen, että rauhoittui sen verran, että unenpäästä pääsi kiinni. Lopulta tein taskuvihkollani tilastollisen laskennan tukkimiehen kirjanpitoa tehden. Yhdeksän tunnin aikana tuli tilulililii 167 kertaa eli Elon lyhyen matematiikan mukaan noin joka kolmas minuutti.

Yhden asian professori kuitenkin unohti lääketieteen laitoksen professorilta kysyä eli kuulon väsymisestä eli ensiaskel kuulon vaurioitumiseen. Jatkuva korkea ääni aiheuttaa siis sen, että kuulo väsyy ääneen ja tällaiset rekisteriäänet työpäivän jälkeen ovat hukassa. Oletko huomannut, että puolisosi, työtoverisi, tms. on sinulle sanonut ärtyisästi työvuoron edetessä tai jälkeen, että älä huuda. Hämmästyneenä jäät tuijottamaan, että en minä mitään huuda. Korkeat, kovat äänet ovat näet kadonneet rekisteristä ja innoissasi, jos jotain selität, niin äänen korkeus nousee ja huudat, koska kuulosi ei enää käsittele korkeaa rekisteriä. Myöhemmin kuulon väsyminen johtaa kuulokynnyksen kapenemiseen ja lopulliseen kuulovaurioon, vaikka desibelimäärä ei edellytä kuulosuojainten käyttöä.

Professori lienee kokenut ja tutkinut ääniä. Artikkelissa mainittiin, että äänien säätöön pitäisi olla mahdollisuus. Työautossani on rokkikone hyvin hiljaisella ja kuulen silti biisit hyvin. Osa asiakkaista kysyy, miksi minulla ei ole radio päällä ja toinen osa sanoo jo alkutahdeista, mikä biisi on kyseessä. Kuulokynnys on myös yksilöllinen. Ajoneuvoissa sinä et voi vaikuttaa ääniin ja huoltokin vain vähän äänen voimakkuuteen. "Tapa äänet" toimintoa ei monessakaan laiteessa ole ja jos ymmärrät hieman ajoneuvotekniikasta ja kytket jonkun toiminnon pois, niin messukenttä tasan varmasti ilmoittaa, että ei siihen yhteyttä saa ja seurauksena uusi viserrys.

Kun merkkiääniä on joka lähtöön, niin jos ne eivät totaalisesti ärsytä, niin niihin lakataan kiinnittämästä huomiota. Nykyisin kuorma-autoissa ja busseissa on peruutuksen merkkiääni, mutta luvattoman moni silti kävelee, pyöräilee ja ajaa peruuttavan, piipittävän ajoneuvon taitse. Saman kohtalon ovat kokeneet merkkivalot eli suojateiden yhteydessä vilkkuu keltaista ja sinistä. Moni ei enää varo työkonetta (tosin toisilla majakka palaa koko työvuoron, ei silloin kun työkoneella olisi tarkoitus varoittaa poikkeavasta ja vaaraa aiheuttavasta toiminnosta) sekä hälytysajoneuvoista.

Herää kysymys siitä, että voidaanko 99 % äänistä poistaa? Valinnan vapaus, kyllä minä tiedän, että suuntavilkku on päällä, mutta äänestä huolimatta monella se jää vilkkumaan ja usein siihen suuntaan, johon ei olla edes menossa. Lyhyt merkkiääni olisi mielestäni optio eli piippaa vain kerran. Juu olen kuullut sen ja toimin, mutta kun viserrys on loputon, jaksanko enää välittää tai jopa kytken pois moisen.

Hälytysääni on usein ensiarvoisen tärkeä, mutta jos viserrystä ja piipitystä on liikaa, niin moniko enää välittää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti