Ajattelin, että olisin voinut pyhät viettää rauhassa, mutta media ei siihen mahdollisuutta tarjonnut. Uutisaiheena olivat intin lounaspussit, joita kokeilivat yhteensä 2500 varusmiestä Porin prikaatissa
Niinisalossa, Maasotakoulussa Haminassa, Rannikkoprikaatissa
Upinniemessä ja Ilmasotakoulussa Tikkakoskella. Paukkupakkasilla katsoivat sotilaat, että se ei riittänyt ravinnoksi, kuten lämpöinen ateria.
Puolustusvoimat sitten päättivät, että kokeilu oli onnistunut ja syy kylläisyyteen löytyi varusmiehistä eli lainataan hieman: "Toimintakyky saattoi heikentyä maastoharjoituksessa, jos osa tuotteista
jätettiin syömättä, syötiin heti yhdellä kerralla tai liian aikaisessa
vaiheessa." Vikaa lounaspusseissa ei ollut vaan syypäinä liian ahneet sotilaat.
Jäin uutisen luettuani miettimään, että minnes ne pussi ja sen sisällä olevat patukkakääreet ja energiajuomapussit päätyvät. Rupeavatko harjoituspaikkojen metsä muistuttaa pikku hiljaa tien pientareita ja levähdyspaikkoja maassa lojuvine kääreineen. Eikö soppatykki ja pakki olisi ekologisempi vaihtoehto.
Ajatuksen takana on ajansäästö eli repusta patukka huuleen niin aikaa jää sotimiseen enemmän. Tämä tarkoittanee sitä, että varusmiehet vehtailevat soppatykin ääressä liian kauan. Aika arveluttava peruste lisätä jätemäärää varuskuntien retkillä. Jotenkin ei iske oikein hieman tomaatintaimen vihreään sieluuni.
Eiköhän kyseessä ollut muuhun kuin varusmiesten koulutukseen suuntautunut kokeilu. Kun seuraavan kerran joukkoja perustetaan, on tilanne silloin monella tavalla hankala. Pannaanko koulun pihalle soppatykki ylimääräiseksi huomion herättäjäksi ja maaliksi vai lyödäänkö miehille rynkyn lisäksi pari pussia käteen ja lupaus siitä, että lämmintä ruokaa saat kyllä sitten kun sitä on.
VastaaPoistaTervehdys Anonyymi!
VastaaPoistaVoihan tuon ajatella noinkin. Itse epäilen, että sotateknologia löytää nykyisin kohteet ilman soppatykin savujakin.