Aiheittain

lauantai 6. marraskuuta 2021

Rapistuva Suomen kieli

Nyt on maailamn kirjat sekaisin, sillä sekä Iltalehti että Iltasanomat julkaisivat Verna Berneliuksen sekä Heidi Huillan raportin koulutuksen alueellisesta ja sosiaalisesta eriytymisestä, jonka valtioneuvosto julkaisi jo alkuvuodesta. Raportissa todetaan suurten kaupunkien kouluista, joissa suurin osa ei osaa Suomea. Opettajat ovat myös kommentoineet tutkimusta ja kertoneet, että kaupungeissa on alueita, joissa ei edes toisen polven maahanmuuttajataustaiset osaa Suomea.

Nämä lapset (siis toinen polvi) ei ole oppinut Suomen kieltä edes päiväkodissa. Heidän sanavarastonsa on heikko ja kieliopissa oikaistaan paljon. Lauseet ovat epätäydellisiä. Uusille tulijoille tarjottu puolen vuoden Suomen kielen kurssi on yhtä tyhjän kanssa, sillä hekään eivät ole oppineet kuin muutaman sanan ja sitten sijoitetaan ikäluokkansa kouluopetukseen. Sehän on selkeä katasroofi eikä oppimisesta tule mitään.

Suurissa kaupungeissa on alueita, joissa ei tarvita Suomen kieltä, sillä siellä asuu runsaasti entistä kotikieltä puhuvia. Heille myös tarjotaan kaikkiin palvelihin tulkkausapua, joten ei sitä vähäistäkään kielitaitoa tarvitse käyttää.

Näiden alueiden kantasuomalaislapsilla myös kieli köyhtyy. Yleensä alueen kouluissa on vain muutama äidinkielenään Suomea tai Ruotsia puhuvia. Suurin osa suomalaisista on muttanut alueilta pois, joten kontaktit suomalaisiin ovat vähäisiä. Kun kielitaitoa ei ole, on tulevaisuus aina näköalaton, sillä jatko-opiskeluun tarvitaan kunnollinen kielitaito. Alueille syntyy myös jengejä helpommin, sillä samaa näköalatonta tulevaisuutta edustavia on runsaasti.

Suomen kotoutus- ja asuntopolitiikka on retuperällä. Pakolaisia sijoitettiin kyllä alkuunsa maakuntiin, mutta ovat sieltä pikkuhiljaa siirtyneet suurin kaupunkeihin. Esimerkiksi Vantaalla on kouluja, joiden oppilaista 65 - 90 % on vieraskielisiä. Suurten kaupunkien lähiöissä on suuria asuntoja ja maahanmuttajaperheet ovat isokokoisia, sinne on helppo siirtyä ja kun kieliryhmä on samaa, niin kielen opiskelu jää heikoksi tai sitä ei ole ollenkaan, esimerkiksi naisten osuus opiskelijoista kielitunneilla on matala.

Saas nähdä puuttuko hallitus tai eduskunta tämän raportin tuloksiin. Pahoin pelkään, ettei mitään muuta tapahdu, kuin puheissa korostetaan kotiutumisen tehostamista. Jengitymiseen ei vihervasemmisto sano muuta kuin asian esiin tuominen on rasismia. Onko hallituksen ja eduskunnan kanta myös tutkimukseen, että se on vain rasismia?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti