Aiheittain

sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Elokuva sekoitti Suomen

Yle lähetti uusinta esityksenä, 1960 filmatun Pekka ja Pätkä neekereinä ja siitähän syntyi melkoisen mellevä älämölö, viuhuvine rasistikortteineen. Monen mielestä on epäsopivaa esittää tällaista rasistista saastaa ja toisille se oli vain vanha huumorileffa. Nyt tulee uusintana myös Peppi Pitkätossu ja odotan suurella mielenkiinnolla mitä siitä nyt tulee, sillä Pepin isähän on neekerikuningas. Aiemmin on käyty vääntöä kirjan valkoisesta maailmankuvasta ja rasismista. Kirjan kirjoitti Astrid Lindgren vuonna 1945 ja se voitti lastenkijakilpailun.

Kirjoitin aiheesta aikaisemmin otsikolla Pannassa on ja pysyy (5/2011) ja sama mekkalointi jatkuu yhä. Itse en ymmärrä, miten on päässyt tällainen vallalleen. Vanhat elokuvat, kirjat, ym. kertovat omasta ajastaan ja kun katsoo niitä historian silmin, niin sen sanoma on ymmärrettävissä, mutta valitettavasti tänä päivänä takerrutaan johonkin pieneen yksityiskohtaan.

Amerikassahan on puitu jo Tom Sawyrin seikkailujen nigger-sanan sensuroimisesta ja paheksutaan joidenkin urheilujoukkueiden nimistä, jotka viittaavat maan alkuperäisväestöön. Meillähän oli aikanaan korttipeli Musta Pekka (korttipainoksia oli kaksi eli toisessa neekeri ja toisessa nokikolari), mutta pannaan moinen joutui ja lyheni pelkäksi Pekaksi. Luulen kyllä, että nuohoojat olisivat vetäneet herneet nenään, mutta ei vain tuon tumman pigmentin kannattajat. Odotan suurella mielenkiinnolla, koska eläinsuojelujärjestöt kieltävät Heitä sikaa pelin, sillä sehän on silkkaa väkivaltaa eläintä kohtaan, kun pari possua paiskataan arpakuutioiden tavoin pöytään.


Gösta Sundqvistin radio-ohjelma Koe-eläinpuisto siirrettiin viikonloppuöihin, sillä sen kohteina olivat juopot, hienostuneet virkanaiset ja homot. Ohjelma sai paljon negatiivista palautetta ja sittemmin lopetettiin kokonaan. Kummeli tuli myös uusintana, mutta siitä oli leikattu pois törttöilevä arabiterroristi Aziz Combat Fighter. Koska kiellettyjen listalla on myös Rabel-lippu, niin Tuulen viemää elokuva on myös seuraavan uusinnan kohdalla saksittava. Saman kohtalon jakaa moni elokuva, kuten Marlene Dietrichin tähdittämä Marokko, jossa on melkoinen alkuasukaskohtaus.

Todennäköisesti pannassa on myös sanonta: "Kuiva kuin beduiinin sandaali", sillä emmehän tiedä beduiinin kantaa sandaalinsa kosteustilaan ja hän saattaisi jopa pahoittaa mielensä, kun moista vertausta käytämme. Luonnollisesti täytyisi muuttaa myös sanonta, että henkilöllä ei kaikki inkkarit/eskimot ole kanootissa. Sehän viittaa selvästi alkuperäiskansoihin ja hyvin epäilyttävässä muodossa.

Olisiko jo viimein syytä aikuistua ja lopettaa tuo ikuinen mielensä pahoittamisen kulttuuri. Ja nyt siirryn sitten silkkaan rasismiin (mielensä saa pahoittaa ihan rauhassa ja mulle ei tartte urputtaa nenään tarttuneista herneistä) eli Kipto on aikansa esitys ja se on tehty 1950-luvulla. Nimensä se sai Hesekiel Kipton mukaan, joka oli Afrikassa aikanaan saarnanneiden lähetystyöntekijöiden tapaama mies, joka kääntyi kristinuskoon ja saarnasi myös Suomessa ja täällä myös leikattiin hänen korvansa normaaleiksi, sillä siellä päin maailmaa korvakorun reikiä suurennettin asteittan ja olivat lopulta kooltaan soppalautasen luokkaa. Veistäjä on isäni lapsuuden kodin lähellä asunut ja oli todella taitava veistäjä. Jos luit viime vuonna joulukalenterin viimeisen luukun eli 25, niin kuvassa oleva visakoivulamppu on myös hänen käsialaansa.


P.S. Remu Aaltosella on samanlainen ja hän esitteli sen Antiikkia, Antiikkia ohjelmassa.

4 kommenttia:

  1. Yksi yhteinen piirre näillä hernepellon nenäänsä vetäjillä on. He ovat syntyneet vasta vuosikymmeniä myöhemmin kuin nämä teokset, elokuvat jne. Ja kaikesta kirjoitetaan ensin someen ennen kuin ehditään ajatella, jos toisaalta monella ei ole siihen edes edellytyksiä.
    Arvelee Huru-ukko

    VastaaPoista
  2. Tervehdys Huru-ukko!

    Tämä on totta, sillä se näkyi hyvin Britannian Brexit äänestyksessä, jossa kerrottiin, että jos kuustoista kesäisillä olisi ollut oikeus äänestää, niin tulos olisi ollut toinen, sillä he eivät ole nähneet muuta kuin EU:n ajan.

    Odotan mielenkiinnolla, koska Tarzan leffat ovat poikotissa.

    VastaaPoista
  3. Niin joo, minähän näin tuon leffan jo pikkupoikana ja minulle tuli jo silloin mieleen hieman samoja ajatuksia mitä kertoo esmes wikipedia nykyään:

    *

    ” Pekka ja Pätkä menevät hullun tiedemiehen luo luettuaan lehdestä, että tämän keksimä kone kertoo, mihin ammattiin ihminen parhaiten soveltuu. Sen mukaan Pekalla ja Pätkällä on edessään loistava tulevaisuus "neekereinä". Kaksikko mustaa itsensä kenkälankilla ja menee koe-esiintymään hienoon yökerhoon teeskennellen olevansa amerikkalaisia muusikoita puhumalla englantia muistuttavaa siansaksaa. Temppu on vähällä onnistua, kunnes lauenneen palohälyttimen ruiskuttama vesi huuhtoo lankit heidän naamoistaan, ja he joutuvat pakenemaan paikalta.



    Elokuvan kantava vitsi, joka voi jäädä nykykatsojalle käsittämättömäksi, perustuu siihen, että sen valmistumisaikana toimittajia kutsuttiin "sanomalehtineekereiksi". Kone siis suosittelee Pekalle ja Pätkälle toimittajantyötä, mutta he käsittävät sen aluksi väärin. Neekeriteema on poikinut elokuvalle myöhemmin syytöksiä rasismista, mutta toisaalta se kuvastaa tapaa, jolla mustaihoisiin sotien jälkeisessä Suomessa suhtauduttiin. Yökerhon omistaja on haltioissaan "englantia" puhuvista tummaihoisista muusikoista, koska he toisivat hänen ravintolalleen kansainvälistä leimaa. Kaksi "surinasussua" puolestaan putoaa ihastuksesta polvilleen nähdessään kadulla "oikeita neekereitä".”

    *

    Niin että vittuiltiikos tässä leffassa neekereille vai suomalaisille? Ja eikös ne nykyisetkin tiedostavat surinasussut putoa ihastuksesta polvilleen ihan samoista syistä…

    VastaaPoista
  4. Tervehdys Ykä!

    Tuohan siinä juonena oli ja musiikissa jatsin, gosbelin ja bluesin takana olivat nimen omaan neekerit. 1920-luvulla Josephine Baker sekoitti Pariisin neekerirevyyllä. Samoihin aikoihin myös tehtiin elokuvia Orientin maista, jotka romantisoitiin rutkasti eli sheikki pelastaa kaunottaren tai jotain sinne päin. No aika aikaansa.

    Nykyisin vaan tuntuu vallalla olevan ohjelmien ja kirjojen luku kuin pirulla raamatusta eli takerrutaan johonkin "jakeeseen" ja siitä tehdään totuus tai valhe.

    Luultavammin suomalaisille. Kyllä heillä on polvet vetelänä ihan samasta syystä.

    VastaaPoista