Nyt on Yhdysvalloissa valta vaihtunut ja tyyli muuttunut. Yhdysvaltain presidentti ja varapresidentti ovat kovin sanoin arvostelleet Eurooppaa. He ovat huomauttaneet puolustusmäärärahojen vähäisyydestä ja maahanmuutosta. Ottipa varapresidentti kantaa myös Ruotsin jengiväkivaltaan ja pohjoismaitten raiskaustilastoihin, joissa manut johtavat kirkkaasti.
Ranskan presidentti keräsi pikakokouksen ja sen anti oli, että edelleen tutkitaan asioita. Eurooppa on polvillaan. Suurin osa Euroopan maista kuuluu Natoon, mutta monikaan ei täytä sen puolustusmäärärahojen määrää ja yksi näistä on pikakokouksen järjestänyt Ranska.
Nyt Eurooppa pelkää, että se ohitetaan Ukraina kysymyksessä ja Euroopan turvallisuuskysymyksissä. Toisesta maailmansodasta alkaen on Eurooppa ajanut puolustustaan alas ja turvautunut Yhdysvaltoihin. Sen aika on nyt ohi, uuden hallinnon tultua valtaan Yhdysvalloissa.
On oikein, että Yhdysvallat potkii Euroopaa perseeseen. Eurooppa on tuudittautunut ruususen uneen jo kahdeksan kymmentä vuotta. Kiinakin on jo ajanut Euroopan ohi.
Itse äänestin EU:ta vastaan, sillä en uskonut median ja markkinamiesten lupauksiin verojen ja ruuan hinnan alenemisesta. Myös kaupan vapautumisesta puhuttiin. Eduskuntamme sääti monopolilakeja ja esimerkkinä alkoholin myynti. Ennen EU:ta, kun pääsin yövuoroputken jälkeen vapaille, niin saatoin ostaa pari ollut pulloa aamu seitsemän jälkeen, kun pääsin töistä. Nyt ei onnistu.
Eurooppa ei ole yhtenäinen. Siellä puhutaan useita kieliä ja siksi tekoälyn kehittäminen on vauvan tossuissa. Myös muu kehitys on jäänyt jälkeen. Suurin Suomen kauppakumppani Saksa on sortunut sosialismiin ja sen kehitys on ollut pysähdyksissä jo pitkään. Lisäksi Saksassa on jatkuvalla syötöllä islamistien puukotuksia.
Nyt jotkin Euroopan maat ovat luvanneet rauhanturvaajia Ukrainaan. Mielestäni hyvin sanoi brittiläinen upseeri, joka totesi maassa olevan runsaasti armeijaikäisiä miehiä, mutta kyvykkäitä asepalvelukseen vähän.
Mielestäni Eurooppa ja Eu ovat avaruudellisessa kusessa.