Saanko koskaan eläkettä?

En ja tätä mieltä oli jokainen 1980-luvun lopun nuori hoitaja, kun ammatilliset eläkeiät poistuivat. Nyt eläkeikä keskustelu uudistuksen jälkeen käy vilkkaana ja yleisönosastojen itkuvirsien syynä on ollut leskeneläke, joka on hieman yli neljäsää, jos on oikeutettu korotusosaan.

Nykyinen eläkeuudistus pohjautuu työajan pidentämiseen ja elinaikaennusteeseen. Kaava on sama kuin tuo vanhojen ammatillisten eläkeikien poistamisen aikana eli rajataan ylin syntymävuosi, joka saa pitää vanhan 65-eläkeiän. Ne joiden syntymävuosi on tuoreempi, niin lisäkuukausia tulee asteittain. Minun ei kannattanut ottaa ammatillista eläkeikää (tuolloin kolmivuorotyötä tekevä hoitajan ammatillinen eläkeikä oli 58 vuotta), sillä syntymävuoteni takasi, että ammatillinen eläkeikä olisi ollut 64 vuotta ja 11 kuukautta. Tuossa kohtaa tuo armokuukausi oli yksi tyhjän kanssa, sillä jokainen tiesi, ettei selviä edes kuuteen kymppiin. Minun osastolla oltiin yöt yksin ja pari kertaa yössä piti yliyökön käydä apuna, mutta jos ensiapu oli ruuhkainen, niin teit kaiken yksin. Ergonomia ei myöskään ollut paras mahdollinen, kun rakennus oli 1930-luvun alusta.

Erityisesti ekäkeiän nostoa ovat kritisoineet palomiehet. Heidän ammatillinen eläkeikä taisi ollut 55 vuotta (pistäkää alkavan dementian piikkiin, jos muistin väärin). Monissa toimissa alkaa toimintakunto loppua jo viidenkympin rajapyykin ylitettyä. Korvaavia ja kevyitä hommia ei kaikille riitä. Myöskin tulee katu-uskottavuus kuvaan mukaan. Muistan eläkkeelle jääneen sairaanhoitajan, joka lupasi, että voi yhden yövuoron käydä tekemässä, jos ketään muuta ei saada. Nostotilanteissa hänellä oli niskatuki. Luotatko turvallisuuteen?

Uudistuksen ainoa ilonpilkku oli se, että eläkekertymä alkaa työntekijöillä 17 vuotiaana ja yrittäjillä 18 vuotiaana. Nykyisin tuo ryhmä taitaa olla kovin pieni, mutta minun nuoruudessa oli tavallista, että töihin mentiin jo 16 vuotiaana, mutta eläkekertymä alkoi vasta 23 vuotiaasta alkaen. Hieman ehkä epäreilu yhtälö.

Sairauseläke onneksi jäi samaksi, mutta sen saaminen onkin sitten jo työn takana. Kun tulee vuosi täyteen sairauslomaa, niin putoaa pois sairauspäivärahan piiristä ja tällöin on työnantajalla oikeus päättää työsuhde. Sairauseläkehakemuksen käsittelyaika on kolmisen kuukautta ja saattaa tulla bumerangina takaisin. Vakuutuslääkäreiden tietämys anatomiasta ja fysiologiasta tuntuu olevan jostain välimaastosta Hyvin kyseenalaiset tiedot - Erittäin harhaoppiset tiedot. Tämä on sekä omakohtaista, että lukemattomilta ihmisiltä kuultua.

Erityiseläkkeelle on mahdollista päästä raskaasta työstä, mutta mikä on raskasta työtä. Sekö, että ponnistelet fyysisin voimin vai se, että henkinen kantti on rasituksella koko ajan. Tähän ei kukaan ole vastausta antanut ja tuskin pystyykään, sillä vain yksilö pystyy määrittämään, onko rasitus hänelle kohtuuton. Kuitenkin tätä edellyttää 38 vuoden työhistoriaa ja todettua sairautta. Osa-aikaeläkkeelle voi myös jäädä, mutta senkin ikäraja on melko korkea.

Entä se eläkkeen määrä? Jos jää liian aikaisin, niin määrä pienenee ja jos jaksat seitsemän kymppiseksi, niin saat täyden bonuksen. Kuinka moni jaksaa? Itseäni epäilyttää suuresti rahojen riittävyys, sillä osa eläkkeestäni tulee Kevalta (Kuntien Eläkevakuutus) ja sen pääjohtajilla on palkat olleet muhkeat ja bonuksena sitä sun tätä. Lisäksi kun ottaa huomioon entisen pääjohtajan (Aulus) toiminnan yhtiön rahojen suhteen, niin epäilen, etteivät ne riitä enää kuin pennosiin.

Työntekijöiden työeläkemaksujen prosentti nousee joka vuosi ja kun mittariin tulee 53, niin maksu pompsahtaa. Pienpalkkaiselle tuo 1,5 % korotus tuntuu jo kovalta.

Itse en ole näkemässä 70-vuotiasta hoitajaa, palomiestä, opettajaa tai minkään muunkaan ammatin edustajaa, sillä olen onneksi tukevasti kiertokulkuni kulkenut ja maan povessa tai sitten minun on peitottava Isä Akaki ja pahan päiväisesti.

Oikea eläkeikä

Vanhuuseläkettä on sorvattu pitkään. Yleinen eläkeikä on 65 vuotta. Tätä on haluttu hilata ylemmäksi, mutta vastustus on käynyt kiivaana. Vastakkain on ollut kevyt ja raskas työ. Kova polemiikki nousi myös paavi parasta, joka katsoi ettei lähes 90-vuotias enää jaksa hoitaa velvollisuuksiaan. Säälittävä näky oli myös presidentti Kekkosen viimeiset viralliset esiintymiset.

Nyt on saatu jonkinlainen sopimus aikaiseksi siitä, että fyysisesti ja henkisesti raskasta työtä tekevät pääsisivät helpommin eläkkeelle. Miten laki sitten muotoillaan, jää arvoitukseksi.

Fyysisesti raskas työ on helppo määritellä ja tähän kohderyhmään on ensimmäisenä aina sijoitettu poliisit, palomiehet, sotilaat, vangin- ja rajavartijat. Yllättäen miesvaltaiset alat. Tästä on unohdettu kutsumusammatti eli hoitaja. Monet muutkin ammatit aiheuttavat fyysistä rasitusta, kuten rakennustyöläiset, autonkorjaajat, jne. Tosin näiden ammattiryhmien edustajat jäävät sairauseläkkeelle ja usein alle 60-vuotiaana, kun kroppa on sanonut työsopimuksen irti.

Henkisesti raskas työ on jo vaikeampi määritellä. Tähän ryhmään liitetään helposti sosiaalityöntekijät ja erityisopettajat. Ryhmään kuuluu kuitenkin paljon laajempi ammattikuntarypäs. Tänä päivänä on tarhan täti jo helisemässä kullan nuppujen edesottamuksista. Ei tarvitse mennä töihin vankilaan tai mielisairaalaan vaan riittää kun olet alakoulun opettaja, hoitaja terveyskeskuksessa, myyjä kaupassa, jne. Solvaukset, haistattelu ja uhkaukset ovat arkipäivää. Moni heistäkin jää sairauseläkkeelle psyykkisten sairauksien johdosta.

Usein kuuluu puhuttavan vanhasta ammatillisista eläkeiästä, joka oli käytössä kuntasektorilla ja joissakin valtion ammateissa. Tavallisemmin se oli 58 vuotta ja edellytti vuorotyötä. Lentäjillä tuo oli alempi. Ne kuitenkin poistuivat jo vuonna 1989. Mediassa on esiintynyt tässä pieni virhe. Lainaan nyt suoraan lauseen aamun aviisista: "Poliisi voi jäädä 58-vuotiaana eläkkeelle, jos hän on valinnut iän eläkkeeseen.". Tämä ei koskenut nuoria työntekijöitä, jollainen olin itsekin tuohon aikaan (vaikka työvuosia olikin takana jo kahdeksan). Sain itse tuon lapun, jossa voin valita iänmukaisen eläkkeen, mutta valinnasta ei meille nuorille ollut mitään iloa, sillä kuponki kertoi, että meidän ammatillinen eläkeikä oli 64,3 vuotta. Vanhemmat työntekijät sen valitsivat, koska päätös oli heille edullinen. Seitsemän kuukauden etuus ei ollut optio, sillä jokainen tiesi, että fysiikka tulee vastaan paljon ennen.

Kun eläkeiästä on ollut etu- ja takapenkkiläisen kanssa puhetta, niin yhdeksi kysymykseksi on noussut työntekijän kyky suoriutua työstä. Ammattiautoilijoilta poistui ikään liittyvä ammattiluvan päättyminen. Eräs totesi: "Tilatessani taksin, voin tarpeen mukaan valita sopivan kaluston, mutta voinko jatkossa valita nuoren kuljettajan, ikälopun sijaan.". Vanheneminen muuttaa ihmisen toimintoja. Ensimmäisen ikääntymisen merkin kokee jokainen noin nelikymppisenä eli ns. ikänäkö. Kädet eivät riitä enää viemään lehteä riittävän kauas, jotta lukea näkisi. Fyysiset muutokset iän myötä tulevat yhtä varmasti kuin verokortti tammikuussa postilaatikkoon. Miten nopeasti ja missä muodossa ne tulevat on hyvin yksilöllistä. Toimintakykyä voidaan mitata, mutta nuorelle voi olla vanha työntekijä kauhun paikka (muistaako tuo enää mitään) ja vanhalle nuori on merkinnyt osaamattomuutta ja kokemattomuutta.

Ammattikunnalleni tulivat nyt nuo direktiivikoulutukset ja niiden myötä ammattiajolupa pitää uusia viiden vuoden välein. Tarvitsemme sen hakemiseen lääkärintodistuksen ja jos mittariin on kertynyt 45 vuotta, niin tarvitsemme lisäksi toimintakykytodistuksen. Moni kollega ihmetteli sitä, että lääkäri pyysi piirtämään kellotaulun ja siihen annetun kellon ajan viisareiden paikkoineen. Yksi kysyi minulta, että miksi tällainen ja voitko kertoa kun vanha hoitaja olet. Kerroin, että kellotaulu paljastaa alkavan Alzheimerin taudin. Hän hämmästyi ja kysyi, että jo 46-vuotiaalle tuollainen. Kyllä vastasin hänelle. Työurallani hoitajana olen nähnyt 42-vuotiaan Alzheimerin tautia sairastavan, joka ei enää kyennyt kommunikoimaan lainkaan. Sairaus ei katso ikää ja toimintakyky voi alentua myös henkisen rasituksen seurauksena.

Odotan suurella mielenkiinnolla tuota lakia ja miten sen sorvataan, jotta se toimisi viisaasti.

Eläkeiän nosto

Nyt on ollut paljon puhetta eläkeiän nostosta, työuran pidentämisestä ja työvoimapulasta. Erikoiseksi tekee asian vielä Valtion Taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajana aloittava Juhana Vartiainen, joka on sitä mieltä, että vanhoilta työntekijöiltä pitäisi palkkaa alentaa suorituskyvyn alentumisen mukaan.

Irtisanomisia on ollut paljon ja viimevuonna sen saldo on jotakuinkin 16 000 työntekijää. Puhutaan työvoimapulasta ja samaan aikaan pistetään väkeä pihalle. Puhutaan, että tarvitaan maahan muuttajia paikkaamaan vaje.

Höpö höpö, sanon minä.

Nuorille työtä, mutta kuka palkkaa juuri koulunsa päättäneen nuoren kun ei työkokemusta ole ja kuka palkkaa iäkkään, jolla on työkokemusta paljon, mutta koulutus vanhaa muotoa. Kuten jo 2011 olen kirjoittanut otsikolla Opetusministeriö on huolissaan. Koulutuksiin on tullut laajoja muutoksia ja koulutusajat pidentyneet useilla vuosilla. Kun entisessä ammatissani kuuntelin opiskelijoita oli tunteja paljon hilavitkutin tiedoissa, mutta ei ammatillisissa tiedoissa. Oli oppiaineita siitä kuinka kohtaan asiakkaan, miten näytän osaavalta, olenko ammattilaisen näköinen, jne. Ammattisanastoa ei tunnettu lainkaan ja käytännön työvälineitä ei harjoittelutunneilla ollut.

Olen vanhaa kansaa ja työntekijä palkattiin taitojen mukaan. Nykyisin assan vessan siivooja tarvitsee hygienia passin. Koulutukset ovat pidentyneet ja pidentyneet. Hoitajakoulutuksessa ne olivat 1,5 ja 2,5 vuotta. Nyt alle kolmen vuoden ei yhtään enää ole. Täten eivät nuoret työllisty. Koulutusta vaaditaan, mutta koulutukset eivät sisällä konkreettisia taitoja. Kuten tunnettua teoria ja käytäntö ovat kaksi eri asiaa. Kuten jo ammoin luotiin huumorinen Työtä sinulle. Ikävaatimus 20 v. ja kolmenkymmenen vuoden työkokemus.

Kävin kansalaiskoulun, jonka oppiaineisiin kuului konekirjoitus ja koska arvosanani oli hyvä, sain konekirjoittajan paikan. Nykyisin en sitä saisi, koska minulta puuttuu virallinen paperi, vaikka koe silloin suoritettiin virallisten vaatimusten mukaan. Osaamista ja tietotaitoa ei ole olemassa ilman todistusta. Luontaisia kykyjä ei myöskään lasketa. Ratkaisijana osaamisesta on A4, jossa joku todistaa, että olet lusinut 72 op oppiaineissa X, Z ja Y. Pitäisikö ottaa käyttöön kansalais-CV, jossa jokainen voisi kertoa osaamisestaan, esim. tyyliin; "Olin jo koulussa hyvä matematiikassa ja tykkään yhä tehdä erilaisia matemaattisia harjoituksia sekä pidän peleistä, joissa numerot ovat merkittävässä asemassa vaikka työni tein laitosmiehenä vanhainkodissa". Tällainen henkilöhän olisi aivan loistava tukihenkilö pienille koululaisille, joille numerot ja matematiikka eivät avaudu.

Olen jo vanha ja minun ikäistä ei enää palkata. On raihnaisuuksia ja vajaa kuntoisuutta. Työintoa ei puutu. Haluan yhä antaa panokseni, tarjota tietotaitoni käyttöön. Mutta moni työnantaja ei sitä halua. Jo perustuslaki kieltää syrjinnän iän puolesta, mutta tästä työnantajat viis veisaavat. Liian nuori ja kokematon tai liian vanha ja raihnas. Kuten isäni sanoi ammoin: "Kuinka me saamme uusia ammattitaitoisia kollegoja jos me vanhat emme jaa tietotaitoamme.".

Juhana Vartiaisen mukaan palkkaani pitäisi siis laskea, koska olen vanha. Julkishallinnon virkamiehinä on usein erittäin iäkkäitä kansalaisia ja heidän palkkansa on usein hyvin korkea. Perusteena tähän työn vaativuus ja siihen vaadittu pätevyys. Ikä ei alenna suorituskykyä vaan sairaus, joka rajoittaa voimakkaasti työsuoritetta. Maailman yleisintä sairautta eli lorvikataria sairastetaan kaikissa ikäryhmissä.  

Eläköitymiseen johtavista sairauksista suurin ryhmä on tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Operatiivinen hoito aloitetaan vasta sitten kun työkyky on jo menetetty. Näin menetetään työvuosia. Yksityisellä työnantajalla tuntuu olevan ideoita työnkuvan muuttamiseen työntekijän toimintakunnon alenemisen johdosta. Julkishallinnossa tavallisesti osoitetaan ovea. Itsekin yritin päästä arkistoon, puhelinkeskukseen, jne. (olin näitä töitä jo ammoin kunnalla tehnyt), kun nivelet kieltäytyivät yhteistyöstä osastotyössä. En tullut valituksi ja hilpein perustelu oli se, että minun sijalleni osastolle olisi täytynyt palkata toinen henkilö. Sitä ei ilmeisesti tarvittu silloin, kun irtisanouduin ja lähdin kevyempiin töihin yksityiselle sektorille. Vein mukanani yli kahden vuosikymmenen työkokemuksen ja tietotaitoni (tai oikeastaan tuon lisäksi vein kahden edellisen sukupolven tietotaidon myös eli oikeastaan 70 vuotta osaamista pois mennessäni). Kevyemmät työt talossa olivat varattu myös eläkeuhan alaisille. Kollegani esittivät myös tuolloin esimiehistölle, että minut palkattaisiin taloon teknikkona, joka käyttöhuoltaisi laitteet, opastaisi uudet työntekijät niiden käyttöön eli olisin puhtaasti teknikko. Ei kelvannut, perusteluna oli, että osastolla on jo osastoavustaja. He eivät ymmärtäneet, että olisin ollut kaikkien toimipisteiden teknikko. Yksityiselle puolelle minut palkattiin sairauksistani huolimatta. Katsottiin, että etuni on halu tehdä työtä. Nykyisellä alallani palkkaus on prosenttipohjainen eli jokaiselle tulee palkkaa vain ahkeruutensa mukaan. Pitäisikö mallia soveltaa laajemmin?

Pitäisin nuorten työllistymishaluttomuuteen yhtenä syynä pätkätyöt. Ei ole varmuutta huomisesta leivästä. Muista itsekin nuoruudestani, jossa työsopimus oli maanantaista perjantaihin. Johtaja panttasi seuraavaa viikkoa perjantai-iltapäivään. Lisäksi hän oli minut laittanut viikonlopun sijaislistalle. Pahimmillaan olin töissä seitsemänä päivänä viikossa. Tämä pätkiminen aiheutti myös sen, ettei minulla ollut lomaa kuuteen vuoteen. Sitä kuunteli katkerana vakituisia, jotka kertoivat lähestyvästä lomasta. Itse jos lomaa halusi niin se tarkoitti työstä kieltäytymistä. Motivaatiota lisäävää eikö totta. Poltetaanko nuori työntekijä liian nopeasti loppuun? Eläköitymisen syissä on verrattain korkealla masennus.

Kun kansaneläke aikanaan tuli, niin sen raja oli 65-vuotta ja legendan mukaan rajaksi tuli tuo, koska miesten keskimääräinen elinikä oli tuolloin 67-vuotta. Myöhemmin tuli ammattikohtaiset eläkeiät. Yötyötä tekevällä hoitajalla se oli 58 vuotta. Sitten taas muutettiin ja tuli yhtenäinen eläkeikä, joka on tuo ensiksi mainittu. Ns. eläkeläisiä on ollut töissä koko tietoisen elämäni aikana. Monella olisi ollut intoa tehdä enemmän, mutta sanktiot olivat turhan kovat eli veroprosentti nousi huomattavasti ja eläkkeestä taidettiin napata puolet pois, jos liikaa työskenteli. Monet ammattilisenssit umpeutuvat kun mittariin tulee 70 vuotta. Tosi asiahan on se, että toiset rupsahtavat aiemmin kuin toiset sekä fyysisesti, että henkisesti. Tästä loistavana esimerkkinä on konduktorin sanat junassa (Helsinki - Oulu) matkalippuja rei'ittäessään: "On tämäkin maa mallillaan, 19-vuotias poika matkustaa eläkeläiskortilla ja 70-vuotias ukko opiskelijakortilla.". Ihmisen elinikä on noussut, sillä lääkkeillä voidaan hoitaa yhä useampia sairauksia, mutta ei ole lääkettä joka estäisi iän mukanaan tuomat muutokset elimistössä ja nämä muutokset etenevät yksilöllisesti. Jos eläkeikää nostetaan ja edellytetään, että ihminen on tuohon saakka töissä, niin pitää oikeasti miettiä myös ihmisen toimintakuntoa. Vai haluatko pilotiksesi virkeän papparaisen rollaattorinsa kanssa tai reippaan puheliaan mummon pankkitiskin taakse, joka ei tosin muista onko tänään tiistai vai torstai.

Miksi meillä on edes tuollainen eläkeikäjärjestelmä? Se on mielestäni hyvin rasistinen järjestelmä. Fyysinen kunto hyvä/kohtalainen ja intoa tehdä, suunnitella ja touhuta. Sitten tulee kalenterista vastaan viimeinen käyttöpäivä. Varsin epäreilua vai mitä sanotte.