Pakolaiskriisi

Pitkään on ollut puhetta pakolaisten, turvapaikan hakijoiden ja muutoin paremman elintason perässä tulevista etelän kansoista. Välimeri on monen haudannut ja salakuljettajat rahastavat maltaita, jotta pääsy Eurooppaan onnistuu. Vaatimukset muutamista maista ovat olleet selkeät eli taakka on jaettava kaikkien EU-maiden kesken.

Kurjistuva taloustilanne on saanut monet maat takajaloilleen, sillä tulijoiden elatukseen kuluu rahaa ja rajavalvontaa on tiukennettu ja peräti aitoja rakennettu. Kokemukset aiemmin tulleiden käytöksestä ja sopeutumisesta eivät olleet mairittelevia, joten lisää ei tahdota ja kansallispuolueet ovat niittäneet voittoja kukkahattutätien silmien alta ja taasen on paljon rasismia liikkeellä, kun emme ymmärrä heidän hätäänsä.

Miksi ottaa lisää, kun edellisiäkään ei ole saatu kotiutettua uuteen maahan, sen kulttuuriin, lakeihin ja toimintatapoihin. Nytkin sisarensa kunniamurhan yritykseksestä tuomittu irakilainen yrittää saada itseään vapaaksi. Murha on aina murha, tehtiin se minkälaisilla perusteilla tahansa. Eteläisissä maissa kun on vaan tapana saattaa päiviltään naisia ja se nyt ei oikein sovi meidän kulttuuriin.

Raiskausten suurin toteuttaja ryhmä ovat eteläisten maiden miehet ja valitettavasti tämä näkyy. Helsingin seudulla viisi nuorta, joista kaksi sai vapauttavat ja kolmelle hieman ehdollista. Täten tuli todistetuksi, että vanha sanonta on vielä voimissaan; "Silu, silu mamman tallipässi. Älä tee tuota toisten.". Tämän totesi pari vuotta sitten radiossa haastateltu henkilö, joka toimii myös Viron kielen tulkkina ja suurin osa asiakkaista on niitä, jotka viimein ovat joutuneet tekemisiin Suomen lain kanssa. Hän kertoi, että moni tulkattavista on järkyttynyt tilanteesta, sillä vuosia on tullut vain sakkoja tai ehdollisia tuomioita ja nyt olisi edessä vankila. Virossa he olisivat olleen vankilassa jo aiemmin ja siellä vankila ei ole samanlainen lepokoti kuin Suomen vankila.

Paperityötä teettävät nämä myös paljon, sillä etenkin Ruotsissa ja Norjassa on havaittu, että tulijat valehtelevat tulomaansa. Tämä on paljastunut tulkkauspalveluissa ja turvapaikan hakia ei ole puhunut sitä kieltä sujuvasti ja onkin paljastunut, että hakiat ovat tulleet maahan taloudellisen hyvinvoinnin perässä. Suomessa ei ns. diskorahaa ole käytössä, mutta meillä lienee myös näitä kaksosten synnyttäjiä, joilla ei ole yhtäkään lasta ja naapurin ainokainen vauva kiertää naiselta toiselle ja synnytys on tapahtunut kotona (muista pohjolan maista kuultuna, on tämä hyvin tavallista).

Luonnollisesti meillä on, kuten muuallakin, nämä EU:n kiertävät kansalaiset, jotka tehtailevat ryöstöjä. Järkyttyneenä kuulin viime yönä kansalaisen kertomaa. Bussin kuljettaja kertoi matkustajille, että ei jätä heitä sovittuun paikkaan, sillä hänen asiakkaitaan ei lyödä, potkita, revitä, varasteta matkatavaroita, ahdistella, kaadeta katuun, jne. Kuljettaja etsi siis turvallisen paikan jättää matkustajat. Olivat oikein perustaneet telttakylänsä paikan lähelle. Monet heistä tekevät murtoja, asentavat korttien kopiointilaitteita, jne..

Ja se kieli. Monesti on taukopaikalla vaikea uskoa, että olen vielä suomalaisella huoltamolla aterioimassa. Muistuttaa vakavasti Babelin tornia, jossa kielien sekamelska oli moinen ja luhistuihan se. Haluaisin oikeasti tietää, että mikä mättää maahantulijoiden kielellisessä oppimisessa, ei halua edes oppia, tyhmyys, kyllä tällä pärjää (kieliperheeseen kuuluvia riittävästi), oma kieli on se oikea kieli sekä muita satunnaisia syitä, jotka liittyvät edellisiin.

Karkoitusta on esitetty tehostettavaksi rikosen tekijän kohdalla, mutta kukkahattutädit ovat sitä kovasti vastaan ja perusteluna entisen kotimaan vaarallisuus, perhetilanne ja muut sopivat syyt. Jos ei sopeudu, niin pois. Moni eurooppalainen muuttaja ei sopeudu. Muista hyvin tämän ranskalaisen hoitajan (oppilas tuolloin), joka teki tehtäviä, joita Suomen terveydenhuoltolaki ei hänen suonut tehtävän ja kun hänelle asiasta huomautetiin, niin hän vastasi, että kotimaassa sai tämän tehdä ja hän ei ymmärtänyt sitä lainkaan, että täällä se ei käy. Minulla on asentajan koulutus ja ymmärrän, että jos muualla sitä teen on minun käytävä paikalliset turva-alan säädökset läpi. Kerrotaanko tämä tulijoille?

Meillä on oikeus elää pohjolassa ja pohjolan tavoin. Jos tulijat eivät ymmärrä meidän kulttuuuria, lakeja, sääntöjä, toimintatapoja ja jne. on syytä palata sinne mistä tulivat. Joudunhan minä, heidän maassaan toimimaan heidän maan ehdoilla, joten eikö heidänkin olisi syytä elää pohjolan tavoilla.

Uskonollinen päähine

Nyt on noussut paljon keskustelua uskonnollisista päähineistä ja otsikoissa ovat olleet nimenomaan naisten päähineet. Työntekijä sai potkut töistä huivin vuoksi ja toinen ei päässyt unelma-ammattiinsa poliisiksi huivin vuoksi. Asia oli esillä myös Silminnäkijä ohjelmassa.

Asiasta seurasi luonnollisesti kiivas keskustelu, sillä sallihan Ruotsi nuo päähineet jo liki kymmenen vuotta sitten. Suora lainaus mediasta: "Huivit, turbaanit ja juutalaisten kipat sallittiin, koska Ruotsin poliisi haluaa eri taustoista tulevia poliiseja. Lisäksi katsottiin, että päähineiden salliminen on yhdenvertaisuuslain mukaista, kertoo Ruotsin poliisin tiedottaja Carolina Ekéus.".

Ruotsissa on näitä etnisesti eriperäisiä paljon enemmän, kuin meillä Suomessa ja etenkin Tukholman ja Göteborgin ynnä Malmö:n alueella tarvitaan maahanmuuttaja poliiseja, koska suurin osa muuttajista ei osaa Ruotsin kieltä. Näille poliiseille naamat ovat jo tutut ja rosvouksiin on lähdetty Norjaan.

Ilmaan heitetään jälleen taas tuo pahoin kulunut rasistikortti. Eikö totta. Miksi minun täytyy pukeutua heidän maassaan, heidän kulttuurinsa ja uskontonsa mukaan? Miksi minun pitäisi peittää kauniit, kiiltävät hiukseni, jotka ovat sukuni perintöä? Häpeävätkö nämä naiset hiuksiaan niin paljon, että ne tulee peittää? Kulttuurit ja uskonnot sikseen ja asiaan.

Mediassa esitettiin poliisihallituksen esittämiksi syiksi:

Huivi tai turbaani aiheuttavat kuristumisriskin (totta, sillä pidän metrisen lettini kiinni, koska häiriökäyttäytyjä voi sitä kuristamiseen käyttää), toki mallista riippuen. Silminnäkijä ohjelmassa esiintynyt kaupan työtekijällä oli asiaan järkevä suhtautuminen. Hänelle oli kerrottu, että huivia voi käyttää, ellei se haittaa työntekoa. Hän ymmärsi sen loistavasti eli työssä kumarrellaan paljon lavoja tyhjentäessä ja ajetaan trukilla. Hän oli sisäistänyt asian työturvallisuusriskinä, vaikka ei niillä sanoilla asiaa ilmaissut. Hoitoavustajana työskennellyt nainen oli ilmeisesti pisteessä, jossa on rauhallisia vanhuksia. Ellei huiviviritelmä ole helposti irtoava, on hän esimerkiksi ensiavussa todella vaarassa.

Viitaten hieman edelliseen kappaleeseen, niin työvaatteet ovat monesti suunniteltu siten, ettei kiinnijuuttumisen vaaraa ole. Takavuosina on ollut paljon työtapaturmia, jossa vaate on ottanut kiinni jonnekin ja työntekijä on loukkaantunut pahoin tai peräti kuollut. Entisessä ammatissa olin iloinen kun tuli nepparitakit. Alla oli hihaton paita. Kun joku nappasi takista kiinni, sai käsiä tai pelkkiä lihaksia käyttämällä nepparit napautettua auki ja pääsi tilanteesta ulos. Turvahälytin oli kiinni omassa paidassa. Jos tuollainen huivi on tiukasti kiinni, niin millä pahasta tilanteesta pääsee irti? Hyväksyvätkö he kuristumisvaaran? Ohjelmassa yksi esitti, että ilman huivia on sama asia kun lähtee töihin ilman housuja. Mielestäni hieman ontuva vertaus.

Uskonnollinen päähine ärsyttää. Poliisia kutsutaan yhä koppalakiksi, vaikka ko. päähine ei kuulu enää kuin juhlapukuun. Kun ihminen on kiukkuinen, ärtynyt, sekava, jne. niin tasan varmasti kaikki ärsyttää. Nyt vaan täytyy näin päähineiden käyttäjien ymmärtää se, että päähine saatetaan huitaista päästä pois. Näin on poliiseille tapahtunut kautta aikojen, kun sopiva tilaisuus on tullut kohdalle.

Suora lainaus mediasta: "Päähineiden salliminen voisi johtaa siihen, että vaadittaisiin muitakin uskontoon liittyviä oikeuksia, esim. oikeutta osallistua rukoushetkiin.". Silminnäkijä ohjelmassa sanoi kätilö loistavasti (oli suomalainen, mutta kääntynyt islamin uskoon), ettei hän synnyttäjälle voi mennä sanomaan, että odota hieman, on rukoushetken aikana. Kutsuttiin Luojaa millä nimellä tahansa, niin tuskin niin ymmärtämätöntä Luojaa onkaan, ettei muutaman hetken viivästystä uskonnollisten velvoitteiden suorittamisesta hyväksy.

Mediassa on myös vedottu yhtenäiseen työasuun. Saihan tuossa takavuosina potkut suomalainen työntekijä, joka oli pukeutunut punaiseen villapaitaan, virallisen sinisen sijaan. Kai näitä päähineitä voi olla ei värisiä?

Hieman mietin kyllä tuossa ohjelmassa esiintynyttä naista, joka sanoi pukeutuvansa vaatteisiin, jossa hän ei ole pelkkä lihakimpale. Yllättäen vaate oli melkoisen istuva. Samoin näin tuossa viime syksynä nuoren naisen, jolla huivirakennelma peitti pään ja hartiat, mutta muuten pitkä leninki oli niin tyköistuva, että jäin katsomaan hänen peräänsä. Voi kunpa olisinkin omannut niin upean uuman, kuin tuolla tytöllä. Kasvojen peittäminen on alastomuutta, mutta muut sulot voi näyttää. No, kulttuurit ovat hieman erilaisia. Itse ymmärtäisin kappaleen ensin esitettyyn, että vaatetus olisi vanhan liiton yöpaita, mallia puolijoukkueteltta.

En vastusta päähineitä ja jokainen saa uskoa ihan mihin tahansa, mutta asuissa tulee ottaa huomioon työturvallisuus ennen kaikkea. Nykyisin juhlissa, joissa olen omaan kansallispukuun pukeutunut en voi mennä ravintolaan jatkoille ja syynä ovat vyöllisten varusteet. Minä ymmärrän sen, vaikka ne ovat puvun koristeet, mutta varusteen voi joku napata ja sillä pahaa tehdä. Yrittäkää myös te, jotka edustatte eri uskontoja ja kulttuureja, ymmärtää se, että kaikki ei ole niin yksiselitteistä.