Suomen talous on pahasti kuralla ja leikkauksia on edessä ja paljon. Enää ei juustohöylätä vaan aseet ovat järeämmät. AY-pässinpäät kaatoivat yhteiskuntasopimuksen ja sen seurauksena alkavat erilaiset leikkaukset taloudessa. Ulkomailla meille jo nauretaan täyttä häkää, sillä muun Euroopan taloudessa eletään jo nousua, mutta Suomi on vajonnut Kreikan tielle ja valtion velka-aste nousee tänä vuonna jo yli 100 miljardin. Jopa Espanjalla menee nyt jo paremmin kuin Suomella. Lisäksi talouden alamäki on jatkunut jo seitsemän vuotta ja loppua ei näy. Työttömyysaste maassamme on jo yli kymmenen prosenttia ja sitten tänne tilataan vielä toista kymmentä tuhatta pakolaista elätettäväksi.
Sipilä, Soini ja Stubb ovat linjanneet leikkaukset, joita on runsaasti. Asuntolainojen korkovähennys poistuu asteittain ja nyt jo alennetaan rajusti, päivähoitomaksut kohoavat, kiinteistövero nousee taas kerran (nousuprosentti on ollut jo yli sata), asunnon lämmittämiskustannukset nousevat verojen myötä, autovero nousee jälleen, asumis- ja opintotukea leikataan, terveydenhuollon ja lääkkeiden hinnat nousevat eri muodoissa, työttömyysturvaa heikennetään ja eläkkeitä ei nosteta. Luonnollisesti vuosittain lisäksi nousevat eläkevakuutusmaksut, työttömyysvakuutusmaksut, jne. Kuntien maksut myös nousevat, esimerkiksi vesihuollon osalta. Elintarvikkeiden hinnat jatkavat nousuaan vaikka kauppiaat puhuvat alennuksista, niin monen peruselintarvikkeen hinta on kohonnut.
Työaikoja pitäisi hallitusherrojen mielestä lisätä, jotta tuottavuus nousee. Minun työaikani on normivuoroissa 12 tuntia, mutta jos asiakkaita ei ole, niin ei tule tulojakaan vaikka työaikaa kuinka paljon tahansa pidentäisi. Ihmisen suorituskyky ei riitä määräänsä enempää eli ei mopolla mahdottomia. Työaikalakikin tulee vastaan moisessa. Ammatissani on jo ajovuoroja vähennetty eli työvuoroja kuukaudessa on entisen 17-18 sijaan 13-15.
Työttömän, eläkeläisen sekä monen pätkä-, kausi-, osa-aikatyöläisen ja opiskelijan elämä on jo hankaloitunut, sillä tulot eivät riitä elämiseen. Eri median lähteistä on käynyt ilmi, että monen kuukausivaranto jää paljon alle ulosoton suojarajan ja siitä pitäisi kustantaa asuminen, ruoka ja mahdollinen perussairauden hoidon lääkitys. Moni näkee nälkää ja lopunkin toimintakyvyn vie pihtailu lääkkeistä. Tällä keinolla ei tuottavuutta nosteta.
Tulojen pienentyessä on vaikea säilyttää asuntoaan eli vuokran tai asuntolainan maksaminen on vaikeaa ja sen seurauksena on moni ajautunut ulosoton asiakkaaksi tai velkajärjestelyyn, joka yleensä laaditaan niin tiukaksi, ettei se kestä yhtään kolhua. Teltassa kun tällä leveysasteella ei montaa kuukautta vuodesta voi asua.
Kokoomuksen kansanedustaja Sampsa Kataja kritisoi alkuvuodesta, että 8000 egen kuukausipalkka on liian pieni, monelle tämä on vuositulo ja tätä ei hallitusherrat ja rouvat tunnu tietävän tai halua tietävän. Alle viisitoista tuhatta vuodessa tienaavia oli viime vuonna jo sata kolmeenkymmentä tuhatta ja veikkaan, että tänä vuonna heitä on vielä enemmän. Kun kansanedustajaa ei enää valita, niin hän saa sopeutumisrahaa reilun puolitoistatuhatta kuukaudessa vaikka työllistyisi uudelleen 1-3 vuotta palveluajasta riippuen ja jos mittariin on ehtinyt tulemaan 59 vuotta, niin sitä maksetaan vielä viralliseen eläkeikään asti eli 65 vuotiaaksi. Jotenkin epäreilu järjestelmä, sillä jos tavallinen duunari jää työttömäksi, niin työttömyyskorvaus kestää 500 päivää ja jos joutuu Kelan peruspäivärahalle, niin korvaus viime vuonna oli 32,66 €/pv ja kuten kaikkia Kelan maksamia tukia, niin veroprosentti on aina 20%. Giljotiinin alle moinen sopeutumisraha, sillä sinne on itse pyritty ja jos kansaa ei edustaja ole miellyttänyt, niin oma on vikansa. Työttömyyskorvauksenhan menettä, jos syy on omasta toiminnasta johtuva. Otan oman ammattini esimerkiksi eli jos hurjastelet ja kortti sekä ammattilisenssi päätyvät hyllylle rauhoittumaan, niin työnantajalla on oikeus päättää työsuhteesi, sillä työnteon oikeudet eivät täyty ja koska itse olet kaahannut ja sakkosi hankkinut, niin hyllylläoloajalle et saa työttömyyskorvausta.
Eduskuntapaikkojen määrää on aina säännöllisin väliajoin haluttu vähentää ja sehän on tuomittu täydeksi populismiksi. Miten USA:n asukas pärjää sillä heillä on yhtä edustajaa kohden yli seitsemänkymmentä tuhatta asukasta ja suomessa vain kaksikymmentä seitsemäntuhatta (arvioita, sillä tilastot hieman laahaavat ajasta jäljessä). Haluaisin myös tietää kuka tuon valtionvelan on ottanut ja mihin tarkoitukseen. Kreikalle on annettu avokätisesti varantoa ja todennäköisesti pelkällä lainalla ja siihenhän minä en ole lupaa antanut. Valtion velka yhtä asukasta kohden oli toissavuonna jo yli kuusitoista tuhatta ja nyt lienee jo yli seitsemäntoista tuhatta ja siihen vielä korot päälle, joten Kreikan tiellä ollaan. Kreikka ei saariaan myy, mutta Suomenlinnalle varmaan ostaja löytyisi.
Miten tähän on jouduttu? 1990-luvun pankkikriisi koetteli kovin ja kuntatalous ei koskaan tuosta toipunut. Tuolloin kuitenkin alkoi voimakas kasvukausi, joka vuosituhannen vaihtuessa lamaantui. Paperimöllit aiheuttivat lakkoilemalla paperiteollisuuden alasajon ja työttömiä yhä lisää. Nyt AY-möllit ovat väläytelleet taas lakkoasetta talousleikkurin edessä ja lisää työttömiä ja alasajettuja toimintoja. Koska he oppivat, että lakkoilemalla kilpailukykymme heikkenee eli kuka tilaa tavaraa, jos lakkojen takia sen toimitus on epävarmaa.
Miten käy tavallisen kansalaisen ostovoiman? Itse olen jo rajoittanut ostoja ja sitä kautta heikentänyt tuottavuutta. Kun raha ei riitä, niin innovaatiot lisääntyvät, esimerkiksi moni on ryhtynyt ruukkukasveja viljelemään ja täten on salaatit, ym. omasta takaa. Ihmisten puheista on kuullut muutoinkin, että aloitetaan paluu omavaraistalouteen. Itsekin voisin possun, lehmän ja pari kanaa hankkia, mutta lienevät asemakaava-alueella laittomat (sääntö Suomi).
Suomi on nyt tuhon tiellä ja valtiovaltamme ei sitä pysty korjaamaan. Veronmaksajien selkänahasta viedään viimeisetkin ja sitten vielä lisää elätettäviä. Mihin voisin pakolaiseksi lähteä, että työpanostani arvostettaisiin jälleen yhteiskunnan hyväksi. Se nähtäväksi jäänee, mutta täällä elo alkaa muistuttaa jo todellista kurjuutta.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ostovoima. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ostovoima. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 23. elokuuta 2015
maanantai 13. lokakuuta 2014
Suuret setelit
Valtion talous on puhuttanut viimeaikoina paljon. Nyt alkaa
koko homma levitä käsiin totaalisesti, sillä Suomen taloudellinen tila on jo
katastrofaalinen. Hallitus ja media ovat kuukausia kaunistelleet tilannetta
puhuen taantumasta (todellisuudessa totaali lama) ja taloudellinen tilanne on
heikko. Oikeutetusti Suomen luottoluokitus putosi ja se olisi pitänyt pudottaa
jo aiemmin, sillä todellisuudessa luottoluokitus on tänäpäivänä luokkaa -Ö³.
Ei yhtä aamun aviisia ole ilmestynyt pitkiin aikoihin ilman
uutista YT-neuvotteluista. Onneksi valtion suojatyöpaikkoja tämä koskee myös.
Virastoissa on vuosikymmeniä pyörinyt muodollisesti päteviä
jakkupukukalkkunoita, joista ei ole kenellekään hyötyä, vaan ainoastaan haittaa
ja harmaita hiuksia. Työttömien määrä jatkaa kasvuaan, sillä nyt ei lomauteta
vaan irtisanotaan.
Lähes joka päivä on aamun aviisissa myös kutsu
konkurssipesän velkojille tulla kuulemaan pesän tilanne. Tämä on maamme
tuottavan osan eli PK-sektorin arkea. Tänä päivänä on vain kaksi paikkaa,
joissa on erinomainen työllisyystilanne eli käräjäoikeudet (ulosmittaukset,
konkurssipäätökset, jne) sekä realisointi keskukset, jotka pilkkahinnalla
myyvät yhtiön maallisen mammonan.
Luottoluokittajan määritelmän mukaan Suomessa ei ole
tuottavaa työtä ja sen on tavallinen duunari todennut jo kauan sitten, sillä
monet työt ovat paenneet Suomesta kauas maailmalle. Senkin on duunari tiennyt,
että pelkät palvelualat eivät tuota kuin tappiota. Vuosittainen verokertymä
saadaan kasaan vain erilaisia veroja korottamalla ja niitä meillä kyllä
riittää.
Arkadianmäen pellesirkus ei saa päätöksiä aikaan. He
kykenevät vain soutamaan ja huopaamaan, joten valtion laiva ei liiku suuntaan
eikä toiseen. Pääministeri kerää kaikki kaverit ympärilleen, jotta Kiva Kimppa
Kerho saadaan kasaan. Jotta päätökset pysyisivät järjettöminä, niin
kehitysministeri Sirpa Paatero kertoi, että humanitääristä apua on Syyriaan,
ym. kahinoiviin maihin kaivettava vaikka mistä. Eikö todellakaan riitä, että
eteläisistä maista on otettu meille verovaroin elätettäviä runsain mitoin.
Valtion velka jatkaa kasvuaan ja loppua ei näy. Nykyisin lienee jokaisen suomalaisen valtionvelkataakka luokkaa 20 000 euroa. Jokainen syntyvä vauva saa valtiolta lahjaksi valtionvelkataakan. Hieno lahja, eikö totta.
Ostovoima alenee jatkuvasti, sillä tavallisella duunarilla
ei ole töitä ja sitä kautta rahaa. Tavallinen duunari on tiennyt jo kauan, että
sossun taikaseinä on heiltä suljettu. Sieltä elatusta saa vain pakolainen,
joita riittää ja rappioalkoholisti sekä narkkari. Kun on katsonut kauppojen
hyllyjä ja kuunnellut myyjien puheita, niin monet tuotteet jäävät tänään
kauppojen hyllyihin ja toistotavaroihin. Taitaa tulla eteen se, että pihoille
ilmestyy ryytimaa, jotta jotain särvintä perheen ruokapöytään saa.
Jotenkin ei tullut yllätyksenä se, että luottotiedottomien
määrä on huimassa kasvussa. Velkajärjestely on olemassa, mutta se monesti
laaditaan niin tiukaksi, että pienikin notkahdus taloudessa sortaa sen.
Erityisesti pankkisektori on nopeasti ajamassa velkajärjestelyn kumoon, jotta
omansa pois saisi. Neuvotteluvaraa ei juuri ole.
Hallituksen lastentarha on innolla mukana torjumassa
harmaata taloutta, jota he itse ovat olleet luomassa jatkuvin veronnostoin. Nyt
pitäisi ehdottomasti pudottaa verotasoa kautta linjan, jotta ostovoimaa
saadaan. Itse en ole enää pitkiin aikoihin halunnut antaa, vähenevistä
tuloistani, latin latia kaiken maailman hömpötyksiin, mutta minut on pakotettu
rahoittamaan niitä. Kohdallani on kiinteistövero
nelinkertaistunut, mutta tiestö on kyntöpeltoa, vesi on rautapitoista,
katulampuista useat pimeänä pitkään, jne.
Palvelut katoavat yhä kauemmas, sillä säästetään. Nykyisin
on jo palveluja, joista maksetaan, mutta palvelua ei enää ole, sillä työntekijämäärä
on supistettu minimiin. Esimerkiksi kotiapu vain kurkistaa ovesta, aikaa muuhun
ei ole.
Tavallinen duunari alkaa pikkuhiljaa puristamaan kättään
nyrkkiin ja ei varmaan mene kauaa kun se heilahtaa. Puheet ovat toreilla ja
turuilla, lievästi ilmaistuna, harmistuneita. Alkaa näyttä siltä, että on kai
matkustettava Tukholmaan tai Osloon kerjäämään, jota helpottaa varmasti kielen
osaaminen, vaikka alkeellisesti ja luultavasti ruotsalainen ja norjalainen
duunari ymmärtää suomalaisen duunarin ahdingon helpommin kuin romanialaisen
romanin ahdingon.
Tietysti voitaisiin julistaa sota Norjalle ja antautua
välittömästi.
Ja ne suuret setelit....
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)