Työtä ja toimeentuloa

Erilaiset medialähteet pullistelevat kirjoituksia työstä ja toimeentulosta. Taloudellisen kasvun vuoksi suunniteltiin pakkolakeja, verojen ja hintojen korotuksia. Viimeisin on sähköyhtiö Caruna, joka ilmoitti nostavansa sähkön siirtohintoja reilut 20 %. Työtä on tarjolla joillakin aloilla, mutta nyt jopa valtion viimeinen suojatyölinnake eli yliopistot ovat YT-leikkurin alla. Toki ruokakaupat ovat aloittaneet hinnanalennukset, mutta tämä lienee pois tuottajan pussista. Ei siis hyvältä näytä.

YT-leikkurit toimivat nykyisin kaikilla aloilla ja harvemmin ne lomautuksia merkitsevät vaan kenkää tulee. Rakennus- ja kuljetusalalla hommat ovat siirtyneet LituLatujen haltuun. EU:n säädöstö on tämän takana ja jatkossa tarvaraliikennettä maassamme saavat vapaasti hoitaa ulkomaiset yritykset, jotka eivät verovaroja tänne maksele.

Jo nuoret ovat huolissaan työ tilanteesta, sillä tuntuu siltä, että vanha tapa on vallalla edelleen eli 20:n vuoden ikä ja 40:n vuoden työkokemus. Kun kukaan ei töihin ota, niin mistä pirusta sitä työkokemusta kertyy. Ei ainakaan omalta alalta, mutta satunnaisiakin hommia on pakko ottaa, sillä pitkä aukko työhistorissa on viimeinen niitti ikuisen työttömyyden arkkuun.

Ei ole helppoa vanhemmillakaan, sillä viisikymppinen on jo kehäraakki eli toinen jalka haudassa. Iänkään puolesta ei saisi sorsia, mutta näin tapahtuu jatkuvasti. Puolisoni törmäsi myös työtä ammoin hakiessaan, että kokemusta on liikaa. Ahaa, siis se, että tietää hommista enemmän kuin alkeet onkin jo pahasta.

Työllisyyden esteeksi on tullut myös koulutusten uudistus ja koulutusvaateet sekä erilaiset direktiivit. Jos tulityölupa on vanhentunut, niin voit huoletta kolvisi kylmentää. Erilaisia lupia on nykyisin tolkuttomasti ja vain hygieniapassi taitaa olla voimassa ikuisesti, muut on uusittava pääsääntöisesti viiden vuoden välein ja se maksaa rahaa. Jos töitä on niukasti tarjolla, niin lupien uusinta jää ravitsemuksen jalkoihin. Hinta koulutuksille on muutamista satasista yli tuhanteen euroon asti ja sen päälle tulevat viranomaismaksut ja passikuvat.

Työn saannissa eivät riitä taidot vaan sinulla on oltava täsmäkoulutus. Minä omaan hyvät dokumentaatiotaidot ja muun koulutuksen yhteydessä aihealueesta saanut täydet kympit, vaan en sillä työtä saa, sillä puuttuu dokumentaristin koulutus. Minä en pääse tekstinkäsittelijäksi, sillä entinen koulutukseni ei ole voimassa. Listaa voisi jatkaa loputtomiin myös muiden kokemuksista, jotka noudattavat samaa kaavaa, kuin tuo omakohtainen kertomukseni.

Moni yritys on lopettanut tai siirtänyt toiminnan ulkomaille. Kotimaassa ei siten riitä töitä. Elää pitäisi jollain tasolla ja ensimmäinen edellytys näillä leveys asteilla on lämmin asunto. Lämpimyydestä verotetaan ja nyt peruselementin siirrosta koituu huomattavia kuluja. Pääseekö köyhtynyt maamme myös talviotsikoihin, jossa kylmyys on tappanut ihmisiä.

Syödäkin pitäisi ja nyt kaupat ovat aloittaneet hintakilpailun. Kuinka monta maajussia kaatuu vai onko vaihtoehtona vain tilamyynti. Itse olen alkanut pikkuhiljaa siirtymään lapsuuteni elämään eli omavaraistalouteen. Eineksiä ei enää osteta, vaan ruoka on itse tehtyä. Meillä on onneksi vielä monimuotoista ruokaa pöydässä, mutta monella se on sitä, joka on halvinta ja vähemmän on lautasella väriä. Ruoka tappaa ja se halppis makkara, ranskis, jne. vie kyllä hautaan nopeammin. Todennäköisesti lisääntyvät puutossairaudet tulevaisuudessa.

Valtiontalouden kulut ovat hirmuiset, kuten kuntataloudenkin. Työntekijät kuntataloudessa ovat pätkätyöläisiä ja kun omaa kuntaani katsoo, niin ainoa vakinaiset paikat ovat johtoportaalle. Kun kerran yliopistojen suojatyöpaikoista leikataan, niin ehdottomasti pitää saada kunta ja valtion taloudesta pois turhuutta.

Veroista ja yhteiskunnan palveluista on ollut paljon pulinaa mm. yleisönosastoilla. Toiset arvostelevat jatkuvasti nousevia veroja, tyel ja työttömyysvakuutusmaksuja sekä kertovat, ettei niillä saa palveluita. Toiset vetoavat kouluhin, päiväkoteihin, sairaaloihin, kirjastoihin, jne. Olisiko syytä siirtyä korvamerkittyyn verotukseen, jossa maksetaan veroja niistä palveluista, joita käyttää tai tulee käyttämään. Minun pennosista ei kyllä mene puolen puupennin vertaa pakolaisille, sillä niitä minä en ole tänne kutsunut.

Verotus myös olla reilumpi. Veroprosentti pitäisi olla huomattavasti armollisempi niille, joiden vuositulo 14000 kuin tyypeille, joilla kuukausitulo 20000.

Säästöjä on nyt tehty yhteiskunnassa ja itselleni tuli Kelan omavastuukatto yllätyksenä. Aiemmin kirjoitin, että katto tulee täyteen ensimmäisellä kerralla. Näin ei käynyt, sillä osa perussairauteeni käytettävistä lääkkeistä on omavastuukaton kertymän ulkopuolella. En saanut mitään perustelua syystä.

Pitäisiköhän muuttaa pakolaiseksi jonnekin hyvin pohjoiseen? Juu ja siirtyäkseni enemmän omavaraistalouteen, niin mistähän saisi tupakan siemeniä, mieluusti Virginia laatua. Alkoholi kun nautintoaineista on jo täysin omatekoista.

Naapureiden yhteiset ongelmat

Olen pitkään miettinyt yhteiskuntamme tilannetta. Erilaisissa keskusteluissa, niin eduskunnassa kuin kansalaistenkin, on ollut puhetta työttömyydestä, työllistymisestä, palveluista, jne. Kovaa keskustelua on herättänyt myös sosiaali- ja terveysministeri Rädyn rahanahneus vaikka sen laillisesti tekikin.

Tulin tuossa pari yötä sitten puhuneeni parin asiakkaan kanssa, jotka asuu/asunut Ruotsissa. Keskustelussa paljastui, että meillä on ihan samat ongelmat, tosin yhdellä erotuksella.

Rahanahneus on päättäjien perusominaisuus. Toinen totesi, että vierailu on pikainen, sillä täytyy pian lähteä tienaamaan, jotta pääsee verotuloja tienaamaan päättäjille, joille mikään ei riitä. Keskusteluissa tuli myös esille se, että päättäjien tietämys todellisuudesta on lähinnä harhaoppinen. Sosiaali- ja terveysministeri Rädyn mukaan alle 2100 euron tuloja saavia on Suomessa vain vähän. Todellisuudessa heitä on lähemmäs satatuhatta työntekijää. Monelle palkkatulo on vieläkin pienempi eli hieman yli tuhannen euroa kuukaudessa.

Työttömien suuri määrä on tänäpäivänä todellisuutta. YT-neuvotteluja irtisanomisineen on ollut otsikoissa lähes päivittäin. Työllistyminen on todella vaikeaa. Nykyisin vaaditaan repullinen täsmätodistuksia ja aiemmat opintosuoritukset sekä työkokemus eivät riitä edes assan vessan siivoamiseen.

Sekä Suomessa että Ruotsissa on työllistymisen esteeksi tulleet virolaiset, puolalaiset, ym. samankaltaisen valtioiden kansalaiset. Tähän on johtanut se, että pysyviä työpaikkoja ei enää ole ja työntekijät ovat täten tänäpäivänä keikkatyöntekijöitä, joita välittävät rekrytointifirmat. Monella työpaikalla ei enää kotoista kieltä kuule tai kuten yleisönosastossa eräs kirjoittaja totesi, että virkamiehet voisivat jalkautua työpaikoille tarkistamaan, mutta tulkin kanssa.

Meillä Suomessa on vielä toistaiseksi ollut ongelmia vähän maahanmuuttajien vuoksi verrattuna Ruotsiin. Sopeutumattomat, kielitaidottomat maahanmuuttajat ovat jengiytyneet ja rikostilastot kertovat karua kieltään. Tästä kirjoitin helmikuussa otsikolla Rövernes vise eller Tyv vise. Maahanmuuttajat eivät kielitaidottomina, sopeutumattomina ja vähäisellä koulutuksella työllisty, vaan jäävät yhteiskunnan taakaksi. Elatusvelvollisuudesta on tullut niin meillä, kuin naapurissakin melkoinen taakka.

Tuo yksi erotus on koulu. Ruotsissa ei voi jäädä luokalleen, kuten Suomessa. Tästä syystä Ruotsissa on suuri joukko oppivelvollisuutensa päättäneitä, jotka eivät osaa lukea ja kirjoitustaitokin jää muutamaan sanaan. Suurin osa heistä on maahanmuuttajia. Tämä osin näkyy jo meillä Suomessakin. Meillä voi luokan kerrata, mutta säälivitosilla oppivelvollisuutensa päättäneitä on.

Kuten laulussa sanotaan: "Tätä venettämme vuotavaa on aika käydä korjaamaan.". Mutta miten?