Tuossa kun tein edellisen tekstin ja siivosin luonnoksia, niin tuli vahingossa vanha luonnos päivitettyä eli vuoden 2011 tehdyn Rekkaretken kolmas päivä. Retki oli kyllä ikimuistoinen, mutta yksi osa ei retken riemullisuudesta kerro juurikaan.
Jos tahdot palata menneeseen, niin juttu kokonaisuudessaan löytyy toukokuu 2011.
Teksti ei tule haudan takaa, vaikka nimi sinne viittaakin eikä se haudanvakavaa ole myöskään. Korkeintaan kaapin takaa tai sen sisältä, mutta ihka elävästä maailmasta.
lauantai 11. maaliskuuta 2017
torstai 9. maaliskuuta 2017
Pelottava puhelin
Kuuntelin juuri uutisia, jossa kerrottiin tytöstä, jonka puhelinliittymään alkoi tulla viestejä tuntemattomilta ja ikävä kyllä myös perintätoimistolta. Tyttö kertoi hämmentyneenä viestistä, jossa oli ilmoitus velasta sekä enolle osoitettu viesti. Kun puhelinnumero jää pois käytöstä, niin operaattorit pitävät niitä puoli vuotta lepotilassa ja sitten uudelleen jakoon.
Olen kirjoittanut tästä aiemminkin, mutta palataan asiaan jälleen kerran. Kun puhelinnumero jää syystä tai toisesta pois käytöstä, niin se jää elämään ja tästä saamme kiittää internetin hakukoneita, joita ei kukaan siivoa. Hakupalvelut hakevat uusien yritysten tiedot, joko YTJ:stä tai Kauppalehden sivuilta. Myös yksityiset numerot jäävät nettiin elämään.
Itse jäin kaipaamaan painettua puhelinluetteloa jo ajat sitten, sillä sen tieto oli ajantasaista. Takavuosina hain autosähköliikkeen osoitetta, jossa olin käynyt useasti ja vaivattomasti tuo hakupalvelusta löytyi ja menimme sinne. Avasimme oven ja vastapäiseltä tontilta tulee kaveri huutamaan, että mitä te täällä teette. Kerroimme tulevamme autosähköliikkeeseen ja tyyppi sanoi, että se ei ole toiminut enää vuosiin. Liikkeen nimikyltti oli paikoillaan, joten emme osanneet epäillä, ettei autosähkön mestari enää töitä tehnyt. Tarkastin juuri, että samaisen autosähköliikkeen tiedot löytyvät yhä hakukoneesta, mutta yritystietojärjestelmä ei sitä löytänyt. Onneksi yrityksellä oli lankapuhelinnumero ja soitin siihen juuri ja se ei enää ole käytössä.
Takavuosina myös etsin lasiliikettä kylältämme ja hakukone sen yhä löysi ja soitin sen lankapuhelinnumeroon. Rouva kertoi, että toiminta on päättynyt jo kymminisen vuotta sitten. Näistä hakukoneista löytyy yhä kotikyläni verotoimisto, maistraatti, useampi autokorjaamo, jne.
Nykyisin lankapuhelin on jo harvinaisuus, mutta mobiililaite sim-kortilla löytyy lähes jokaisesta taskusta. Nykyisin yritysten numerot ovat kännykkänumeroita, jotka jäävät elämään yhtiön toiminnan loputtua tai ajauduttua konkurssiin. Yksilön numerot jäävät talteen moniin palveluihin. Yhtenä esimerkkinä otan terveysaseman/sairaalan muistutuspalvelun ja takaisinsoittopalvelun. Näitä on paljon muitakin eli tätä esimerkki on suojattu. Soiton jälki jää elämään eri muodoissa jonnekin, kun yhteyksiä on otettu.
Varsinaisesti puhelinoperaattoreiden vika moinen ei ole, elleivät itse pidä yllä siivoamattomia hakukoneita. Aikuinen osaa erottaa viestit tai puhelut, mutta huoleni on lasten puolella. Kännykkä on jo tarhaikäisillä, joten mitä tuon ikäinen ymmärtää perintätoimiston tai voudin viestistä. Ei yhtään mitään. Mielestäni puoli vuotta olisi hyvä lepoaika ja vain niissä tapauksissa, että yksityinen puhelinliittymä on irtisanottu kuoleman vuoksi. Tässä ajassa ehtii tiedottamaan, ettei kirstusta kukaan vastaa. Kun liittymä on suljettu maksamattomien laskujen vuoksi ja ne ovat joko perintätoimistolla tai voudilla, niin sulkuaika pitäisi olla pidempi.
Perintätoimiston tai voudin pitäisi selvittää myös liittymän nykyinen omistaja. Soitto olisi hyvä, jolloin tulisi varmuus, että liittymä ei ole enää entisen omistajan hallussa. Tämä vähentäisi turhia ja ikäviä viestejä. Yksityisten viestit ja puhelut ovat sitten oma juttunsa. Tässä toivon, että vanhemmat puuttuvat asiattomiin soittoihin ja erityisesti kehottavat lapsia sulkemaan puhelimen yöajaksi, sillä kännisoittoja tehtailevat löytävät aina vanhan ystävän numeron. Opettakaa myös lapsia näyttämään epäilyttävä viesti ja vastaamaan itse siihen. Kuten tuossa uutisissa, sai lapsi kyselyn enolleen ja voiko tämä ostaa auton.
Itse en enää numeroa anna kenellekkään, sillä jouduin itse vaihtamaan numeroa ikävien soittojen vuoksi. Nyt eivät soita kuin sukulaiset, joille numeron olen antanut ja ilmoittanut, ettei sitä jakaa saa.
Hakukoneiden yksi ikävä puoli on myös se, että on saman nimisiä ihmisiä. Itse olen saanut onnittelut vastasyntyneestä tyttölapsesta, selvittänyt verottajalle siitä kuinka olen voinut toimia kahdessa eri sairaalassa täyden työajan kolmen kuukauden aikana (matkaakin tulee melkoisesti), eläkeyhdistykseltä toivotuksen jäseneksi, nyt eläkkeelle jäädessäni, jne.
Nähtäväksi jää kuka operaattoreitsta lähtee siivoamistalkoisiin.
Olen kirjoittanut tästä aiemminkin, mutta palataan asiaan jälleen kerran. Kun puhelinnumero jää syystä tai toisesta pois käytöstä, niin se jää elämään ja tästä saamme kiittää internetin hakukoneita, joita ei kukaan siivoa. Hakupalvelut hakevat uusien yritysten tiedot, joko YTJ:stä tai Kauppalehden sivuilta. Myös yksityiset numerot jäävät nettiin elämään.
Itse jäin kaipaamaan painettua puhelinluetteloa jo ajat sitten, sillä sen tieto oli ajantasaista. Takavuosina hain autosähköliikkeen osoitetta, jossa olin käynyt useasti ja vaivattomasti tuo hakupalvelusta löytyi ja menimme sinne. Avasimme oven ja vastapäiseltä tontilta tulee kaveri huutamaan, että mitä te täällä teette. Kerroimme tulevamme autosähköliikkeeseen ja tyyppi sanoi, että se ei ole toiminut enää vuosiin. Liikkeen nimikyltti oli paikoillaan, joten emme osanneet epäillä, ettei autosähkön mestari enää töitä tehnyt. Tarkastin juuri, että samaisen autosähköliikkeen tiedot löytyvät yhä hakukoneesta, mutta yritystietojärjestelmä ei sitä löytänyt. Onneksi yrityksellä oli lankapuhelinnumero ja soitin siihen juuri ja se ei enää ole käytössä.
Takavuosina myös etsin lasiliikettä kylältämme ja hakukone sen yhä löysi ja soitin sen lankapuhelinnumeroon. Rouva kertoi, että toiminta on päättynyt jo kymminisen vuotta sitten. Näistä hakukoneista löytyy yhä kotikyläni verotoimisto, maistraatti, useampi autokorjaamo, jne.
Nykyisin lankapuhelin on jo harvinaisuus, mutta mobiililaite sim-kortilla löytyy lähes jokaisesta taskusta. Nykyisin yritysten numerot ovat kännykkänumeroita, jotka jäävät elämään yhtiön toiminnan loputtua tai ajauduttua konkurssiin. Yksilön numerot jäävät talteen moniin palveluihin. Yhtenä esimerkkinä otan terveysaseman/sairaalan muistutuspalvelun ja takaisinsoittopalvelun. Näitä on paljon muitakin eli tätä esimerkki on suojattu. Soiton jälki jää elämään eri muodoissa jonnekin, kun yhteyksiä on otettu.
Varsinaisesti puhelinoperaattoreiden vika moinen ei ole, elleivät itse pidä yllä siivoamattomia hakukoneita. Aikuinen osaa erottaa viestit tai puhelut, mutta huoleni on lasten puolella. Kännykkä on jo tarhaikäisillä, joten mitä tuon ikäinen ymmärtää perintätoimiston tai voudin viestistä. Ei yhtään mitään. Mielestäni puoli vuotta olisi hyvä lepoaika ja vain niissä tapauksissa, että yksityinen puhelinliittymä on irtisanottu kuoleman vuoksi. Tässä ajassa ehtii tiedottamaan, ettei kirstusta kukaan vastaa. Kun liittymä on suljettu maksamattomien laskujen vuoksi ja ne ovat joko perintätoimistolla tai voudilla, niin sulkuaika pitäisi olla pidempi.
Perintätoimiston tai voudin pitäisi selvittää myös liittymän nykyinen omistaja. Soitto olisi hyvä, jolloin tulisi varmuus, että liittymä ei ole enää entisen omistajan hallussa. Tämä vähentäisi turhia ja ikäviä viestejä. Yksityisten viestit ja puhelut ovat sitten oma juttunsa. Tässä toivon, että vanhemmat puuttuvat asiattomiin soittoihin ja erityisesti kehottavat lapsia sulkemaan puhelimen yöajaksi, sillä kännisoittoja tehtailevat löytävät aina vanhan ystävän numeron. Opettakaa myös lapsia näyttämään epäilyttävä viesti ja vastaamaan itse siihen. Kuten tuossa uutisissa, sai lapsi kyselyn enolleen ja voiko tämä ostaa auton.
Itse en enää numeroa anna kenellekkään, sillä jouduin itse vaihtamaan numeroa ikävien soittojen vuoksi. Nyt eivät soita kuin sukulaiset, joille numeron olen antanut ja ilmoittanut, ettei sitä jakaa saa.
Hakukoneiden yksi ikävä puoli on myös se, että on saman nimisiä ihmisiä. Itse olen saanut onnittelut vastasyntyneestä tyttölapsesta, selvittänyt verottajalle siitä kuinka olen voinut toimia kahdessa eri sairaalassa täyden työajan kolmen kuukauden aikana (matkaakin tulee melkoisesti), eläkeyhdistykseltä toivotuksen jäseneksi, nyt eläkkeelle jäädessäni, jne.
Nähtäväksi jää kuka operaattoreitsta lähtee siivoamistalkoisiin.
sunnuntai 5. maaliskuuta 2017
Minulle, perheelle ja kaverille kanssa
Valtiolaivamme ruorissa on nyt poliittinen aatelisto, joka kansasta viis veisaa, paitsi elättäjinään. Erilaiset uutiset ovat tämän hyvin tuoneet esille, tosin nykymedia vaatii hyvää lukutaitoa, sillä se tuntuu esittävän kaiken hieman pastellisävyisten lasien läpi.
Tuntuu melko erikoiselle se, että tänä päivänä ministeri saa sössiä asiansa kuinka pahasti tahansa, niin puolueelta tulee täysi tuki, ministereitä myöten. Viimeinen irtisanoutunut ministeri taisi olla Anneli Jäätteenmäki, jolle puskista tuli täysin yllättäen pari faksia.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on lähes huvittava olento, jota ei uskoisi palkituksi liikenaiseksi, sillä Finavian johdannaissotku oli jo sen sortin esitys, ettei siitä puuttunut enään kuin naurava yleisö (ellei siitä olisi tullut 37 milliä tappiota). Suomen kansalaisuus kelpasi vasta, kun ministerin jakkara vapautui ja koko liikennekaari on ollut pelkkä farssi, joka muistuttaa lähinnä letkajenkkaa eli yksi eteen ja kaksi taakse ja samalla potkitaan sivuille. Siitä kaaresta ei ole toteutunut kuin taksin alas ajo ja polttoaineen hinnannousu.
Pääministeri Juha Sipilä onkin todellinen myyntimies, sillä hän on ehtinyt sopia useita taloudellisia etuuksia lapsien ja sukulaisten firmoille. Terrafamen uutta yhteistyökuppania hehekutettiin urakalla, mutta taustalta paljastui hyvin ikäviä ympäristö- ja talousrikoksia. Viimeisin Juhan veto meni kaverille eli Hjallis Harkimosta hän leipoi Veikkauksen hallitukseen. Hilpeän tästä teki se, että Veikkaus on jääkiekkoseura Jokerin pääsponsori ja Hjallis taas omistaa pääosan seuran osakkeista. Sitten vielä kehdataan sanoa, että Suomi on vähinten korruptoitunut maa.
Ulkoministeri Timo Soinin ansiot tuntuvat jäävän vain muutamaan rukousaamiaiseen. Nyt kuitenkin hän ilmoitti, ettei ryhdy puheenjohtajakisaan. Ensin luulin sitä aprillipilaksi, mutta tarkistettuani kalenterin, niin siihen on vielä lähes kuukausi aikaan. Sitten syntyi ahaa oivallus eli mitä lupauksia perussuomalaiset ovat pitäneet. Istuin hetken hiljaa ja huomasin, että saldo on nolla. Täten heräsi ajatus, että Timo on huomannut puolueen tehneen jo tehtävänsä ja kaikessa hiljaisuudessa hankkinut itselleen kiva ja rahakkaan eläkepestin.
Expääministeri Alexander Stubb on kunnostautunut uudella aluevaltauksella eli lintsaus. Läsnäolo kokouksissa rajottautuu näyttäytymiseen ja sitten kiireen vilkkaa rahakkaalle puhujamatkalle. Lienee ymmärrettävää, kun ruhtinaasta tulee vain parooni, niin palkkakuoppa on jollain täytettävä.
Sitten on kuntavaalit aloitettu, sillä mediaan asteli myös Jutta Urpiainen, jota huolestuttaa kiristynyt ilmapiiri. On rasismia (etenkin nyt kun adoptiolapsi on kolumbialainen), Trump on suuri sarvipää, ilmastokin huolettaa. Sitten lainaus Jutan ajatuksista: "Afrikassa on mieletön määrä alle 30-vuotiaita työttömiä ja toivottomia ihmisiä. Kysymys on siitä, miten hallita maahanmuuttoa niin, että todella hädänalaisia pystytään auttamaan, mutta samaan aikaan voidaan parantaa elinolosuhteita Afrikassa niin, etteivät kaikki lähde omista maistaan kohti Euroopaa." Ei enää mitenkään, sillä sinne syydetyt avut ovat menneet sikäläisen virka-aateliston taskuun. Toiseksi tuo lausahdus on huvittava, työttömiä ja toivottomia ihmisiä paljon ja miten maahanmuutto liittyy hädänalaisten auttamiseen. No Jutta voisi aloittaa tutustumisen ihan kotimaasta, sillä meilläkin on runsaasti työttömiä ja toivottomia sekä Kela sotkun jäljiltä hyvin hädänalaisia suomalaisia.
En nyt kuollaksenikaan muista, kuka muinoinen kreikkalainen lausui: "Demokratian tarkoitus on suojella valtiota yksilön mielivallalta ja yksilöä valtion mielivallalta." Tämän filosofian saa nykyistä eduskuntaa ja hallitusta katsoessa unohtaa täysin, sillä valtio käyttää täydellistä mielivaltaa yksilöä kohtaan, joka on suomalainen. Jalustalle on nyt nostettu maahanmuuttajat, jotka muuttavat maamme (päättäjien mielestä) täydelliseksi. Tosin se nyt on lähinnä näyttäynyt rikostilastoissa, mutta sellaista päättäjää ei ole kuka sen uskaltaisi tunnustaa.
Kun muistelee historiaa, niin olemme likipitäen samassa jamassa kuin Saksa 1920-luvulla. Työttömyys hipoo jo ennätyksiä, vienti alamaissa ja valtion kassa pahasti miinuksen puolella. Valtiomme on yli velkaantunut jo pitkään. Ei pojat hyvältä näytä.
Mitäs tähän enää muuta kuin livautus latinaa Fur est dominus.
Tuntuu melko erikoiselle se, että tänä päivänä ministeri saa sössiä asiansa kuinka pahasti tahansa, niin puolueelta tulee täysi tuki, ministereitä myöten. Viimeinen irtisanoutunut ministeri taisi olla Anneli Jäätteenmäki, jolle puskista tuli täysin yllättäen pari faksia.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on lähes huvittava olento, jota ei uskoisi palkituksi liikenaiseksi, sillä Finavian johdannaissotku oli jo sen sortin esitys, ettei siitä puuttunut enään kuin naurava yleisö (ellei siitä olisi tullut 37 milliä tappiota). Suomen kansalaisuus kelpasi vasta, kun ministerin jakkara vapautui ja koko liikennekaari on ollut pelkkä farssi, joka muistuttaa lähinnä letkajenkkaa eli yksi eteen ja kaksi taakse ja samalla potkitaan sivuille. Siitä kaaresta ei ole toteutunut kuin taksin alas ajo ja polttoaineen hinnannousu.
Pääministeri Juha Sipilä onkin todellinen myyntimies, sillä hän on ehtinyt sopia useita taloudellisia etuuksia lapsien ja sukulaisten firmoille. Terrafamen uutta yhteistyökuppania hehekutettiin urakalla, mutta taustalta paljastui hyvin ikäviä ympäristö- ja talousrikoksia. Viimeisin Juhan veto meni kaverille eli Hjallis Harkimosta hän leipoi Veikkauksen hallitukseen. Hilpeän tästä teki se, että Veikkaus on jääkiekkoseura Jokerin pääsponsori ja Hjallis taas omistaa pääosan seuran osakkeista. Sitten vielä kehdataan sanoa, että Suomi on vähinten korruptoitunut maa.
Ulkoministeri Timo Soinin ansiot tuntuvat jäävän vain muutamaan rukousaamiaiseen. Nyt kuitenkin hän ilmoitti, ettei ryhdy puheenjohtajakisaan. Ensin luulin sitä aprillipilaksi, mutta tarkistettuani kalenterin, niin siihen on vielä lähes kuukausi aikaan. Sitten syntyi ahaa oivallus eli mitä lupauksia perussuomalaiset ovat pitäneet. Istuin hetken hiljaa ja huomasin, että saldo on nolla. Täten heräsi ajatus, että Timo on huomannut puolueen tehneen jo tehtävänsä ja kaikessa hiljaisuudessa hankkinut itselleen kiva ja rahakkaan eläkepestin.
Expääministeri Alexander Stubb on kunnostautunut uudella aluevaltauksella eli lintsaus. Läsnäolo kokouksissa rajottautuu näyttäytymiseen ja sitten kiireen vilkkaa rahakkaalle puhujamatkalle. Lienee ymmärrettävää, kun ruhtinaasta tulee vain parooni, niin palkkakuoppa on jollain täytettävä.
Sitten on kuntavaalit aloitettu, sillä mediaan asteli myös Jutta Urpiainen, jota huolestuttaa kiristynyt ilmapiiri. On rasismia (etenkin nyt kun adoptiolapsi on kolumbialainen), Trump on suuri sarvipää, ilmastokin huolettaa. Sitten lainaus Jutan ajatuksista: "Afrikassa on mieletön määrä alle 30-vuotiaita työttömiä ja toivottomia ihmisiä. Kysymys on siitä, miten hallita maahanmuuttoa niin, että todella hädänalaisia pystytään auttamaan, mutta samaan aikaan voidaan parantaa elinolosuhteita Afrikassa niin, etteivät kaikki lähde omista maistaan kohti Euroopaa." Ei enää mitenkään, sillä sinne syydetyt avut ovat menneet sikäläisen virka-aateliston taskuun. Toiseksi tuo lausahdus on huvittava, työttömiä ja toivottomia ihmisiä paljon ja miten maahanmuutto liittyy hädänalaisten auttamiseen. No Jutta voisi aloittaa tutustumisen ihan kotimaasta, sillä meilläkin on runsaasti työttömiä ja toivottomia sekä Kela sotkun jäljiltä hyvin hädänalaisia suomalaisia.
En nyt kuollaksenikaan muista, kuka muinoinen kreikkalainen lausui: "Demokratian tarkoitus on suojella valtiota yksilön mielivallalta ja yksilöä valtion mielivallalta." Tämän filosofian saa nykyistä eduskuntaa ja hallitusta katsoessa unohtaa täysin, sillä valtio käyttää täydellistä mielivaltaa yksilöä kohtaan, joka on suomalainen. Jalustalle on nyt nostettu maahanmuuttajat, jotka muuttavat maamme (päättäjien mielestä) täydelliseksi. Tosin se nyt on lähinnä näyttäynyt rikostilastoissa, mutta sellaista päättäjää ei ole kuka sen uskaltaisi tunnustaa.
Kun muistelee historiaa, niin olemme likipitäen samassa jamassa kuin Saksa 1920-luvulla. Työttömyys hipoo jo ennätyksiä, vienti alamaissa ja valtion kassa pahasti miinuksen puolella. Valtiomme on yli velkaantunut jo pitkään. Ei pojat hyvältä näytä.
Mitäs tähän enää muuta kuin livautus latinaa Fur est dominus.
perjantai 24. helmikuuta 2017
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Otsikko on vanha suomalainen sananlasku ja sen ovat edustajamme unohtaneet kaikilla sektoreilla. Eduskunta on tästä jo surkuhupaisa esimerkki eli ensin vouhotetaan uudesta laista ja ei mene kauaa, kun se perutaan ja lyhyesti todetaan, ettei laki ollutkaan niin hyvin valmisteltu kuin oli ajateltu.
Vahingollisin unohtaja on Kela, joka hinkusi itselleen toimeentulotuen hoitamisen ja kun ei loppuun asti ajateltu, niin reisillehän se meni. Lopulta myönsivät, ettei hakijoiden ensiaaltoon ollut varauduttu riittävästi. Historia toistaa taas itseään, sillä jo 1980- luvun alussa, kun Syksyn Sävel äänestys siirtyi postikorteista puhelimiin, niin puhelinlinjat ruuhkautuivat täysin ja ihmiset eivät pystyneet tilaamaan edes ambulanssia. Kolmessa kymmenessä vuodessa ei ole opittu yhtään mitään.
Aiemmin toimeentulotuen hoitajana oli kunta, johon apua tarvitseva varasi ajan ja keskusteli sosiaalityöntekijän kanssa kasvotusten tilanteesta. Jo soittaessa sai tiedon, että mitä papereita täytyy ottaa mukaan ja siellä kopioitiin paperit. Kela lähti täysin soitellen sotaan eli joutui perehtymään jokaisen asiakkaan tapaukseen alusta alkaen, sillä tiedot kunnilta eivät siirtyneet Kelaan ja kun kokemusta ei ollut, niin toiminta ruuhkaantui ja pahan kerran.
Toimeentulotuki on käsiteltävä lain mukaan seitsemässä päivässä, mutta Kelalla viive on jo kolme viikkoa. Kelan ruuhka on myös hidastanut muiden etuuksien käsittelyä ja sähköisesti lähetettyjen liitteiden käsittelyyn menee kolmisen viikkoa (koskee kaikkia lähetettyjä liitteitä) ja siksi kaikkien päätösten käsittely venyy.
Kelan toimipisteisiin on turha mennä ja puhelimella ei asiakaspalveluun pääse. Suosittelevat asioimaan verkossa, mutta kysymyksiin ei verkossakaan ehditä vastaamaan. Epätietoisuus kalvaa kansalaista ja stressin taso ehtii nousta jo Pluton korkeudelle, ennen kuin mitään tapahtuu.
Entä kansalainen, joka odottaa ja odottaa päätöstä sekä maksupäivää kolme tai neljä viikkoa. Laskuja ei voi maksaa, joten uhkana on sähkön- ja veden jakelun katkeaminen. Eräpäivää voi siirtää, mutta raja tulee siinäkin vastaan. Jääkaapissa on jäljellä todennäköisesti vain valo ja ruokakaapissa on hyvin niukasti mitään. Veikkaisin, että todennäköisesti vain mausteita. Jos nettiyhteys katkeaa, niin mitenkäs sitten suu pannaan. Perussairauksen lääkkeet loppu ja siitä seuraa sitten omat ongelmat. Syrjäseuduilla tarvitaan auto, jotta pääsee edes kauppaan, mutta tankki on tyhjä, verot ja vakuutukset maksamatta, niin milläs menet. Entä jos kodinkone vielä sanoo työsopimuksen irti, niin voidaan todeta, että piru on merrassa.
Lasten onni on koulu, jossa saavat syödä edes kerran päivässä kunnon aterian. Aikuinen pihtaa omistaan, että lapsella olisi jokapäiväinen leipä. Ruuasta pihtaaminen johtaa aliravitsemukseen ja se kohtaa yhtä hyvin laihoja kuin lihavia, sillä ateriasta saatavat vitamiinit ja kivennäisaineet jäävät saamatta. Ruualla pihtailu myös kostaantuu muilla tavoin, esimerkiksi makkarapaketin saa eurolla ja kun se on päivittäinen, niin sydän- ja verisuonitautien riski kohoaa moninkertaiseksi ja uhkana myös diabetes, sillä suolaa ja nitraatteja ne sisältävät runsaasti. Ikävä kyllä, että nämä sairaudet piilevät vuosia ilman oireita.
Kela kertoo nyt rekrytoineensa lisää henkilökuntaa, mutta koulutus vie oman aikansa ja kuukauteen uusista tulokkaista ei juuri apua ole ja vanhojen työntekijöiden aika menee kouluttamiseen ja työhön perehdyttämiseen. Täten ruuhkat jatkuvat ja kansalaiset odottavat. Karkea arvioni on, että ruuhkan purkuun menee vuosi tai pahimmassa tapauksessa kaksi.
Kaiken huipuksi, Kelan maksamat tuet ovat pieniä ja niistä verotus on korkeampaa kuin palkasta. Monelle tulee yllätyksenä, että etuuden pidätysprosentti on 25 ja itse pitää verottajalta hakea siihen muutosta, mutta siltikin se on lähempänä kahtakymmentä kuin kymmentä.
Kelan etuusjohtaja Anne Neimaala tosin lohduttaa päätöstä odottavia: "Pahoittelemme sitä, minkälaiseen tilanteeseen on jouduttu, ja ymmärrän oikein hyvin sen, että asiakkaat ovat tyytymättömiä." Tämä lohduttaa paljon nälkäistä vatsaa, särkyistä ruumista, kylmästä kämpästä palelevaa, jne.
Hieman alkaa vaikuttaa siltä, että yhteiskuntamme on taantunut sata vuotta. Kahtiajakoisuus on suurta eli pieni joukko, joilla menee hyvin ja suuri joukko, joilla ei mene. Pieni joukko huolehtii siitä, että heillä ja heidän läheisillä sekä yhteistyökumppaneilla menee hyvin. Muut saavat tulla toimeen omillaan. Seuraavaksi lienee odotettavissa huutolaiskauppaa ja toivottavasti sellainen ei ole 28.12.2017.
Vahingollisin unohtaja on Kela, joka hinkusi itselleen toimeentulotuen hoitamisen ja kun ei loppuun asti ajateltu, niin reisillehän se meni. Lopulta myönsivät, ettei hakijoiden ensiaaltoon ollut varauduttu riittävästi. Historia toistaa taas itseään, sillä jo 1980- luvun alussa, kun Syksyn Sävel äänestys siirtyi postikorteista puhelimiin, niin puhelinlinjat ruuhkautuivat täysin ja ihmiset eivät pystyneet tilaamaan edes ambulanssia. Kolmessa kymmenessä vuodessa ei ole opittu yhtään mitään.
Aiemmin toimeentulotuen hoitajana oli kunta, johon apua tarvitseva varasi ajan ja keskusteli sosiaalityöntekijän kanssa kasvotusten tilanteesta. Jo soittaessa sai tiedon, että mitä papereita täytyy ottaa mukaan ja siellä kopioitiin paperit. Kela lähti täysin soitellen sotaan eli joutui perehtymään jokaisen asiakkaan tapaukseen alusta alkaen, sillä tiedot kunnilta eivät siirtyneet Kelaan ja kun kokemusta ei ollut, niin toiminta ruuhkaantui ja pahan kerran.
Toimeentulotuki on käsiteltävä lain mukaan seitsemässä päivässä, mutta Kelalla viive on jo kolme viikkoa. Kelan ruuhka on myös hidastanut muiden etuuksien käsittelyä ja sähköisesti lähetettyjen liitteiden käsittelyyn menee kolmisen viikkoa (koskee kaikkia lähetettyjä liitteitä) ja siksi kaikkien päätösten käsittely venyy.
Kelan toimipisteisiin on turha mennä ja puhelimella ei asiakaspalveluun pääse. Suosittelevat asioimaan verkossa, mutta kysymyksiin ei verkossakaan ehditä vastaamaan. Epätietoisuus kalvaa kansalaista ja stressin taso ehtii nousta jo Pluton korkeudelle, ennen kuin mitään tapahtuu.
Entä kansalainen, joka odottaa ja odottaa päätöstä sekä maksupäivää kolme tai neljä viikkoa. Laskuja ei voi maksaa, joten uhkana on sähkön- ja veden jakelun katkeaminen. Eräpäivää voi siirtää, mutta raja tulee siinäkin vastaan. Jääkaapissa on jäljellä todennäköisesti vain valo ja ruokakaapissa on hyvin niukasti mitään. Veikkaisin, että todennäköisesti vain mausteita. Jos nettiyhteys katkeaa, niin mitenkäs sitten suu pannaan. Perussairauksen lääkkeet loppu ja siitä seuraa sitten omat ongelmat. Syrjäseuduilla tarvitaan auto, jotta pääsee edes kauppaan, mutta tankki on tyhjä, verot ja vakuutukset maksamatta, niin milläs menet. Entä jos kodinkone vielä sanoo työsopimuksen irti, niin voidaan todeta, että piru on merrassa.
Lasten onni on koulu, jossa saavat syödä edes kerran päivässä kunnon aterian. Aikuinen pihtaa omistaan, että lapsella olisi jokapäiväinen leipä. Ruuasta pihtaaminen johtaa aliravitsemukseen ja se kohtaa yhtä hyvin laihoja kuin lihavia, sillä ateriasta saatavat vitamiinit ja kivennäisaineet jäävät saamatta. Ruualla pihtailu myös kostaantuu muilla tavoin, esimerkiksi makkarapaketin saa eurolla ja kun se on päivittäinen, niin sydän- ja verisuonitautien riski kohoaa moninkertaiseksi ja uhkana myös diabetes, sillä suolaa ja nitraatteja ne sisältävät runsaasti. Ikävä kyllä, että nämä sairaudet piilevät vuosia ilman oireita.
Kela kertoo nyt rekrytoineensa lisää henkilökuntaa, mutta koulutus vie oman aikansa ja kuukauteen uusista tulokkaista ei juuri apua ole ja vanhojen työntekijöiden aika menee kouluttamiseen ja työhön perehdyttämiseen. Täten ruuhkat jatkuvat ja kansalaiset odottavat. Karkea arvioni on, että ruuhkan purkuun menee vuosi tai pahimmassa tapauksessa kaksi.
Kaiken huipuksi, Kelan maksamat tuet ovat pieniä ja niistä verotus on korkeampaa kuin palkasta. Monelle tulee yllätyksenä, että etuuden pidätysprosentti on 25 ja itse pitää verottajalta hakea siihen muutosta, mutta siltikin se on lähempänä kahtakymmentä kuin kymmentä.
Kelan etuusjohtaja Anne Neimaala tosin lohduttaa päätöstä odottavia: "Pahoittelemme sitä, minkälaiseen tilanteeseen on jouduttu, ja ymmärrän oikein hyvin sen, että asiakkaat ovat tyytymättömiä." Tämä lohduttaa paljon nälkäistä vatsaa, särkyistä ruumista, kylmästä kämpästä palelevaa, jne.
Hieman alkaa vaikuttaa siltä, että yhteiskuntamme on taantunut sata vuotta. Kahtiajakoisuus on suurta eli pieni joukko, joilla menee hyvin ja suuri joukko, joilla ei mene. Pieni joukko huolehtii siitä, että heillä ja heidän läheisillä sekä yhteistyökumppaneilla menee hyvin. Muut saavat tulla toimeen omillaan. Seuraavaksi lienee odotettavissa huutolaiskauppaa ja toivottavasti sellainen ei ole 28.12.2017.
tiistai 21. helmikuuta 2017
"Meidän kaikkien tulisi olla feministejä"
Otsikko on suora lainaus Aamulehden sivuilta ja on nigerialaisen Chimamanda Ngozi Adichien essee ja se tullaan jakamaan kaikille yhdeksäs luokkalaisille. Suora lainaus: "Tempauksen takana ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, Otava, Jyväskylän
yliopisto, Tampere-talo ja feministinen ajatushautomo Hattu." Luonnollisesti voitte arvata, että taas tuli hieman otettu kierroksia artikkelista, kuten moni yleisönosastokomentaattori.
Feminismi on aate, joka ajaa naisten tasa-arvoa yhteiskunnassa. Aate on jo vanha, mutta tuntuu saavan uusia kierroksia ja Ruotsin tapaan on meilläkin nyt feministinen puolue. Aate, ideologia, tms. kerää puolelleen samankaltaisia ihmisiä ja tässä tapauksessa naisia, joilla ei ole mitään tekemistä Naisten kanssa. Täyttä propagandaahan tuo aate on.
Suora lainaus: "Igbo-heimoon kuuluva kirjailija kertoilee arkisia kokemuksia omilta synnyinseuduiltaan sekä Yhdysvalloista." Herää kysymys, että mihin meidän ysiluokkalaiset tarvitsevat nigerialaisia kokemuksia tasa-arvosta? Tasa-arvoa maasta, jonka tavat ovat esihistoriallisia, osin paimentolaiskultturia ja suurin osa väestä elää absoluuttisessa köyhyydessä.. Toisin sanoen nigerialainen kultturi on kaukana suomalaisesta kultturista. Yhdysvallat on taas ihan omaa luokkaansa, joten jätetään se pohtimatta.
Taas suora lainaus: "Kirjailija haaveilee ajasta, jolloin ravintolan tarjoilija ei puhuisi naisen ohi tämän miehelle. Tai ajasta, jolloin myös naisellisesti pukeutunutta naista pidettäisiin uskottavana firman palaverissa. Tai ajasta, jolloin pojan ei tarvitse automaattisesti maksaa treffeillä tytön puolesta." Jotenkin tämä tukee mielleyhtymääni siitä, että tarjolla on nigerialainen näkemys tasa-arvosta. Kyllä rautarouva Margaret Thatcher oli todella uskottava ja Angela Merkellillä (vaikka Saksan pakolaispolittikan sotkikin perinpohjaisesti) on melkoisesti katu-uskottavuutta myös. Miksi mies ei saa maksaa? Sehän on kohteliasuutta ja kunnioitusta naista kohtaan. Vai onko kirjailija tavannut poikia, jotka ovat niin persaukisia, että treffeillä on ateriatarjonta jäänyt kovin kepeäksi (minihampurilainen ja pieni kokis).
Sitten tempauksen taustat:
Opetus- ja kultturiministeriöllä taitaa olla puurot ja vellit sekaisin, sillä sieltä loihittiin lausuma: "Kirjalahjan tavoite on synnyttää monimuotoista keskustelua tasa-arvosta sekä ihmisen oikeudesta olla ja toimia omana itsenään." Yhden asian aate eli tässä tapauksessa feminismi siis tulee ymmärtää tasa-arvokeskustelua. Jokainen toimii omana yksilönään omien arvojensa pohjalta, joten lauseen loppu tuo mieleen kyllä ihan muita kulttureja, kuin pohjoinen kulttuurimme. Tietysti asiaa selittänee, että kultturiministerimme on Sanni Grahn-Laasonen, joka on toiminut mediapuolella ja isukikin on toimittelija.
Kirjakustantamo Otava on vanha suomalainen toimija. Tässä tapauksesta tulee lähinnä mieleen, että saadaan nätit painosluvut ja moinen ei jäisi vähäisen myynnin takia nurkkiin lojumaan.
Jyväskylän yliopisto on mukana, mutta pahoin pelkään, että tässä hommassa ovat mukana vain humanistiset, yhteiskuntatieteilijät ja informaatioteknologit. Tämä sitten selittäkin jo kaiken.
Tampere talo on outo veturi tässä, mutta selittänee varmaan se, että kyseinen puulaaki on naisten johtama ja yliopisto humanisteineen tien toisella puolella (varmistettu kartasta).
Feministinen ajatushautomo Hattu ei sitten enää ole mikään yllätys. Kävin heidän sivuillaan ja nauroin makeasti. Suora lainaus: "Hatun johtajat, tohtori Saara Särmä ja kirjailija Rosa Meriläinen ja toimittaja Johanna Vehkoo, kykenevät tuottamaan käyttöönne niin tieteellistä kuin epätieteellistäkin tekstiä, kaupallista kuin epäkaupallistakin taidetta, sekä kollaasimenetelmällä toteutettuja kuvallisia kommentteja. Tohtori Särmän tavaramerkki kansainvälisen politiikan tutkijana on kirkkovene, kirjailija Meriläinen tunnetaan iskulauseestaan Vittu haisee hyvälle, toimittaja Vehkoo on faktantarkastamisen mestari. No kirkkovenettähän vaille tämä juttu olikin.
Tämä lainaus Hatun sivuilta sai minut ymmärtämään melkoisesti: "Feministisestä ajatushautomo Hatusta voi tilata yritykselle ja yhteisölle esimerkiksi itseluottamusta kohentavan vapautusluennon tai kehtaamiskoulutuksen. Tarjoamme myös headhunttauspalveluja ja järjestämme feministisiä kiroiluiltamia. Nyt herää ajatus, että lääkitys on joko päin persettä tai sitä on aivan liian vähän.
Aidon akan elämää:
Kuten arvoisat lukijani ovat oivaltaneet, niin olen akka, vanha sellainen ja siitä ylpeä. Sitä ei kuitenkaan tarvitse julistaa saarnastuolissa. Osaan neuloa ja virkata ohutta pitsiä, joten minulla ei ole tarvetta virkata tavaraani paksusta langasta. Kokkaukseni eivät ehkä ansaitse Michelin tähtiä, mutta ovat perinteistä, suomalaista ruokaa. Korjaan autoani, remontteeraan kotiani (mukaan lukien sähkötyöt), ommella, kutoa, viljellä, säilöä, jne.
Tiedän myös vajavuuteni ja ne olen suvereenisti hyväksynyt. En erota metalleja toisistaan (pelti kun pelti), en osaa ajaa autoa, jos peräkärry on perässä, kuorma-autossa (siis sellaisessa oikeassa) on vaihteissa liian monta entteriä ja se on minulle liikaa. Hitsaaminen on jo rakettitiedettä, mutta kun nainen olen, niin auton pakkelointi sujuu mainiosti. Tietokoneet olen jättänyt ukon murheiksi ja sen pidän optiona eli jäähän ukollekin jotain pätemistä.
Miehen oikeudet:
Eräässä ohjelmassa todettiin hienosti: "Monet tuntuvat ajattelevan, että miesten oikeuksista ei tarvitse olla huolissaan." Eräs Aamulehden artikkelin kommentoija totesi, että ei ole mitään tasa-arvoa, kun miehet joutuvat käymään armeijan ja hän kokee sen syrjiväksi, sillä miesten on pakko, naisten ei. Lisäksi laissa on siittiön mentävä reikä. Yksi yö, tyttö vakuuttaa käyttävänsä ehkäisyä ja muutaman viikon kuluttua saa viestin, että lapsi on tulossa ja edessä kahdeksantoista vuoden elatushelvetti ja parhaassa tapauksessa et ikinä näe lastasi, kun biologinen kello tikittää jo pahasti. Luonnollisesti syytetään poikaa, joka ei käyttänyt kondomia ja varmistanut ehkäisyä. Luonnollisesti tyttö on viaton uhri. Arvatkaa meneekö läpi minulle?
Loppukaneetiksi voin suositella teille, että käytte vilkaisemassa tuon Hatun sivut. Voinen veikata, että sen luettuanne, pidätte Sohvaperunat TV-ohjelmaa huolellisesti tuotettuna dokumenttinä suomalaisen perheen arjesta. Sivut voit lukea täältä: http://www.hautomohattu.fi/
Feminismi on aate, joka ajaa naisten tasa-arvoa yhteiskunnassa. Aate on jo vanha, mutta tuntuu saavan uusia kierroksia ja Ruotsin tapaan on meilläkin nyt feministinen puolue. Aate, ideologia, tms. kerää puolelleen samankaltaisia ihmisiä ja tässä tapauksessa naisia, joilla ei ole mitään tekemistä Naisten kanssa. Täyttä propagandaahan tuo aate on.
Suora lainaus: "Igbo-heimoon kuuluva kirjailija kertoilee arkisia kokemuksia omilta synnyinseuduiltaan sekä Yhdysvalloista." Herää kysymys, että mihin meidän ysiluokkalaiset tarvitsevat nigerialaisia kokemuksia tasa-arvosta? Tasa-arvoa maasta, jonka tavat ovat esihistoriallisia, osin paimentolaiskultturia ja suurin osa väestä elää absoluuttisessa köyhyydessä.. Toisin sanoen nigerialainen kultturi on kaukana suomalaisesta kultturista. Yhdysvallat on taas ihan omaa luokkaansa, joten jätetään se pohtimatta.
Taas suora lainaus: "Kirjailija haaveilee ajasta, jolloin ravintolan tarjoilija ei puhuisi naisen ohi tämän miehelle. Tai ajasta, jolloin myös naisellisesti pukeutunutta naista pidettäisiin uskottavana firman palaverissa. Tai ajasta, jolloin pojan ei tarvitse automaattisesti maksaa treffeillä tytön puolesta." Jotenkin tämä tukee mielleyhtymääni siitä, että tarjolla on nigerialainen näkemys tasa-arvosta. Kyllä rautarouva Margaret Thatcher oli todella uskottava ja Angela Merkellillä (vaikka Saksan pakolaispolittikan sotkikin perinpohjaisesti) on melkoisesti katu-uskottavuutta myös. Miksi mies ei saa maksaa? Sehän on kohteliasuutta ja kunnioitusta naista kohtaan. Vai onko kirjailija tavannut poikia, jotka ovat niin persaukisia, että treffeillä on ateriatarjonta jäänyt kovin kepeäksi (minihampurilainen ja pieni kokis).
Sitten tempauksen taustat:
Opetus- ja kultturiministeriöllä taitaa olla puurot ja vellit sekaisin, sillä sieltä loihittiin lausuma: "Kirjalahjan tavoite on synnyttää monimuotoista keskustelua tasa-arvosta sekä ihmisen oikeudesta olla ja toimia omana itsenään." Yhden asian aate eli tässä tapauksessa feminismi siis tulee ymmärtää tasa-arvokeskustelua. Jokainen toimii omana yksilönään omien arvojensa pohjalta, joten lauseen loppu tuo mieleen kyllä ihan muita kulttureja, kuin pohjoinen kulttuurimme. Tietysti asiaa selittänee, että kultturiministerimme on Sanni Grahn-Laasonen, joka on toiminut mediapuolella ja isukikin on toimittelija.
Kirjakustantamo Otava on vanha suomalainen toimija. Tässä tapauksesta tulee lähinnä mieleen, että saadaan nätit painosluvut ja moinen ei jäisi vähäisen myynnin takia nurkkiin lojumaan.
Jyväskylän yliopisto on mukana, mutta pahoin pelkään, että tässä hommassa ovat mukana vain humanistiset, yhteiskuntatieteilijät ja informaatioteknologit. Tämä sitten selittäkin jo kaiken.
Tampere talo on outo veturi tässä, mutta selittänee varmaan se, että kyseinen puulaaki on naisten johtama ja yliopisto humanisteineen tien toisella puolella (varmistettu kartasta).
Feministinen ajatushautomo Hattu ei sitten enää ole mikään yllätys. Kävin heidän sivuillaan ja nauroin makeasti. Suora lainaus: "Hatun johtajat, tohtori Saara Särmä ja kirjailija Rosa Meriläinen ja toimittaja Johanna Vehkoo, kykenevät tuottamaan käyttöönne niin tieteellistä kuin epätieteellistäkin tekstiä, kaupallista kuin epäkaupallistakin taidetta, sekä kollaasimenetelmällä toteutettuja kuvallisia kommentteja. Tohtori Särmän tavaramerkki kansainvälisen politiikan tutkijana on kirkkovene, kirjailija Meriläinen tunnetaan iskulauseestaan Vittu haisee hyvälle, toimittaja Vehkoo on faktantarkastamisen mestari. No kirkkovenettähän vaille tämä juttu olikin.
Tämä lainaus Hatun sivuilta sai minut ymmärtämään melkoisesti: "Feministisestä ajatushautomo Hatusta voi tilata yritykselle ja yhteisölle esimerkiksi itseluottamusta kohentavan vapautusluennon tai kehtaamiskoulutuksen. Tarjoamme myös headhunttauspalveluja ja järjestämme feministisiä kiroiluiltamia. Nyt herää ajatus, että lääkitys on joko päin persettä tai sitä on aivan liian vähän.
Aidon akan elämää:
Kuten arvoisat lukijani ovat oivaltaneet, niin olen akka, vanha sellainen ja siitä ylpeä. Sitä ei kuitenkaan tarvitse julistaa saarnastuolissa. Osaan neuloa ja virkata ohutta pitsiä, joten minulla ei ole tarvetta virkata tavaraani paksusta langasta. Kokkaukseni eivät ehkä ansaitse Michelin tähtiä, mutta ovat perinteistä, suomalaista ruokaa. Korjaan autoani, remontteeraan kotiani (mukaan lukien sähkötyöt), ommella, kutoa, viljellä, säilöä, jne.
Tiedän myös vajavuuteni ja ne olen suvereenisti hyväksynyt. En erota metalleja toisistaan (pelti kun pelti), en osaa ajaa autoa, jos peräkärry on perässä, kuorma-autossa (siis sellaisessa oikeassa) on vaihteissa liian monta entteriä ja se on minulle liikaa. Hitsaaminen on jo rakettitiedettä, mutta kun nainen olen, niin auton pakkelointi sujuu mainiosti. Tietokoneet olen jättänyt ukon murheiksi ja sen pidän optiona eli jäähän ukollekin jotain pätemistä.
Miehen oikeudet:
Eräässä ohjelmassa todettiin hienosti: "Monet tuntuvat ajattelevan, että miesten oikeuksista ei tarvitse olla huolissaan." Eräs Aamulehden artikkelin kommentoija totesi, että ei ole mitään tasa-arvoa, kun miehet joutuvat käymään armeijan ja hän kokee sen syrjiväksi, sillä miesten on pakko, naisten ei. Lisäksi laissa on siittiön mentävä reikä. Yksi yö, tyttö vakuuttaa käyttävänsä ehkäisyä ja muutaman viikon kuluttua saa viestin, että lapsi on tulossa ja edessä kahdeksantoista vuoden elatushelvetti ja parhaassa tapauksessa et ikinä näe lastasi, kun biologinen kello tikittää jo pahasti. Luonnollisesti syytetään poikaa, joka ei käyttänyt kondomia ja varmistanut ehkäisyä. Luonnollisesti tyttö on viaton uhri. Arvatkaa meneekö läpi minulle?
Loppukaneetiksi voin suositella teille, että käytte vilkaisemassa tuon Hatun sivut. Voinen veikata, että sen luettuanne, pidätte Sohvaperunat TV-ohjelmaa huolellisesti tuotettuna dokumenttinä suomalaisen perheen arjesta. Sivut voit lukea täältä: http://www.hautomohattu.fi/
sunnuntai 19. helmikuuta 2017
Saanko koskaan eläkettä?
En ja tätä mieltä oli jokainen 1980-luvun lopun nuori hoitaja, kun ammatilliset eläkeiät poistuivat. Nyt eläkeikä keskustelu uudistuksen jälkeen käy vilkkaana ja yleisönosastojen itkuvirsien syynä on ollut leskeneläke, joka on hieman yli neljäsää, jos on oikeutettu korotusosaan.
Nykyinen eläkeuudistus pohjautuu työajan pidentämiseen ja elinaikaennusteeseen. Kaava on sama kuin tuo vanhojen ammatillisten eläkeikien poistamisen aikana eli rajataan ylin syntymävuosi, joka saa pitää vanhan 65-eläkeiän. Ne joiden syntymävuosi on tuoreempi, niin lisäkuukausia tulee asteittain. Minun ei kannattanut ottaa ammatillista eläkeikää (tuolloin kolmivuorotyötä tekevä hoitajan ammatillinen eläkeikä oli 58 vuotta), sillä syntymävuoteni takasi, että ammatillinen eläkeikä olisi ollut 64 vuotta ja 11 kuukautta. Tuossa kohtaa tuo armokuukausi oli yksi tyhjän kanssa, sillä jokainen tiesi, ettei selviä edes kuuteen kymppiin. Minun osastolla oltiin yöt yksin ja pari kertaa yössä piti yliyökön käydä apuna, mutta jos ensiapu oli ruuhkainen, niin teit kaiken yksin. Ergonomia ei myöskään ollut paras mahdollinen, kun rakennus oli 1930-luvun alusta.
Erityisesti ekäkeiän nostoa ovat kritisoineet palomiehet. Heidän ammatillinen eläkeikä taisi ollut 55 vuotta (pistäkää alkavan dementian piikkiin, jos muistin väärin). Monissa toimissa alkaa toimintakunto loppua jo viidenkympin rajapyykin ylitettyä. Korvaavia ja kevyitä hommia ei kaikille riitä. Myöskin tulee katu-uskottavuus kuvaan mukaan. Muistan eläkkeelle jääneen sairaanhoitajan, joka lupasi, että voi yhden yövuoron käydä tekemässä, jos ketään muuta ei saada. Nostotilanteissa hänellä oli niskatuki. Luotatko turvallisuuteen?
Uudistuksen ainoa ilonpilkku oli se, että eläkekertymä alkaa työntekijöillä 17 vuotiaana ja yrittäjillä 18 vuotiaana. Nykyisin tuo ryhmä taitaa olla kovin pieni, mutta minun nuoruudessa oli tavallista, että töihin mentiin jo 16 vuotiaana, mutta eläkekertymä alkoi vasta 23 vuotiaasta alkaen. Hieman ehkä epäreilu yhtälö.
Sairauseläke onneksi jäi samaksi, mutta sen saaminen onkin sitten jo työn takana. Kun tulee vuosi täyteen sairauslomaa, niin putoaa pois sairauspäivärahan piiristä ja tällöin on työnantajalla oikeus päättää työsuhde. Sairauseläkehakemuksen käsittelyaika on kolmisen kuukautta ja saattaa tulla bumerangina takaisin. Vakuutuslääkäreiden tietämys anatomiasta ja fysiologiasta tuntuu olevan jostain välimaastosta Hyvin kyseenalaiset tiedot - Erittäin harhaoppiset tiedot. Tämä on sekä omakohtaista, että lukemattomilta ihmisiltä kuultua.
Erityiseläkkeelle on mahdollista päästä raskaasta työstä, mutta mikä on raskasta työtä. Sekö, että ponnistelet fyysisin voimin vai se, että henkinen kantti on rasituksella koko ajan. Tähän ei kukaan ole vastausta antanut ja tuskin pystyykään, sillä vain yksilö pystyy määrittämään, onko rasitus hänelle kohtuuton. Kuitenkin tätä edellyttää 38 vuoden työhistoriaa ja todettua sairautta. Osa-aikaeläkkeelle voi myös jäädä, mutta senkin ikäraja on melko korkea.
Entä se eläkkeen määrä? Jos jää liian aikaisin, niin määrä pienenee ja jos jaksat seitsemän kymppiseksi, niin saat täyden bonuksen. Kuinka moni jaksaa? Itseäni epäilyttää suuresti rahojen riittävyys, sillä osa eläkkeestäni tulee Kevalta (Kuntien Eläkevakuutus) ja sen pääjohtajilla on palkat olleet muhkeat ja bonuksena sitä sun tätä. Lisäksi kun ottaa huomioon entisen pääjohtajan (Aulus) toiminnan yhtiön rahojen suhteen, niin epäilen, etteivät ne riitä enää kuin pennosiin.
Työntekijöiden työeläkemaksujen prosentti nousee joka vuosi ja kun mittariin tulee 53, niin maksu pompsahtaa. Pienpalkkaiselle tuo 1,5 % korotus tuntuu jo kovalta.
Itse en ole näkemässä 70-vuotiasta hoitajaa, palomiestä, opettajaa tai minkään muunkaan ammatin edustajaa, sillä olen onneksi tukevasti kiertokulkuni kulkenut ja maan povessa tai sitten minun on peitottava Isä Akaki ja pahan päiväisesti.
Nykyinen eläkeuudistus pohjautuu työajan pidentämiseen ja elinaikaennusteeseen. Kaava on sama kuin tuo vanhojen ammatillisten eläkeikien poistamisen aikana eli rajataan ylin syntymävuosi, joka saa pitää vanhan 65-eläkeiän. Ne joiden syntymävuosi on tuoreempi, niin lisäkuukausia tulee asteittain. Minun ei kannattanut ottaa ammatillista eläkeikää (tuolloin kolmivuorotyötä tekevä hoitajan ammatillinen eläkeikä oli 58 vuotta), sillä syntymävuoteni takasi, että ammatillinen eläkeikä olisi ollut 64 vuotta ja 11 kuukautta. Tuossa kohtaa tuo armokuukausi oli yksi tyhjän kanssa, sillä jokainen tiesi, ettei selviä edes kuuteen kymppiin. Minun osastolla oltiin yöt yksin ja pari kertaa yössä piti yliyökön käydä apuna, mutta jos ensiapu oli ruuhkainen, niin teit kaiken yksin. Ergonomia ei myöskään ollut paras mahdollinen, kun rakennus oli 1930-luvun alusta.
Erityisesti ekäkeiän nostoa ovat kritisoineet palomiehet. Heidän ammatillinen eläkeikä taisi ollut 55 vuotta (pistäkää alkavan dementian piikkiin, jos muistin väärin). Monissa toimissa alkaa toimintakunto loppua jo viidenkympin rajapyykin ylitettyä. Korvaavia ja kevyitä hommia ei kaikille riitä. Myöskin tulee katu-uskottavuus kuvaan mukaan. Muistan eläkkeelle jääneen sairaanhoitajan, joka lupasi, että voi yhden yövuoron käydä tekemässä, jos ketään muuta ei saada. Nostotilanteissa hänellä oli niskatuki. Luotatko turvallisuuteen?
Uudistuksen ainoa ilonpilkku oli se, että eläkekertymä alkaa työntekijöillä 17 vuotiaana ja yrittäjillä 18 vuotiaana. Nykyisin tuo ryhmä taitaa olla kovin pieni, mutta minun nuoruudessa oli tavallista, että töihin mentiin jo 16 vuotiaana, mutta eläkekertymä alkoi vasta 23 vuotiaasta alkaen. Hieman ehkä epäreilu yhtälö.
Sairauseläke onneksi jäi samaksi, mutta sen saaminen onkin sitten jo työn takana. Kun tulee vuosi täyteen sairauslomaa, niin putoaa pois sairauspäivärahan piiristä ja tällöin on työnantajalla oikeus päättää työsuhde. Sairauseläkehakemuksen käsittelyaika on kolmisen kuukautta ja saattaa tulla bumerangina takaisin. Vakuutuslääkäreiden tietämys anatomiasta ja fysiologiasta tuntuu olevan jostain välimaastosta Hyvin kyseenalaiset tiedot - Erittäin harhaoppiset tiedot. Tämä on sekä omakohtaista, että lukemattomilta ihmisiltä kuultua.
Erityiseläkkeelle on mahdollista päästä raskaasta työstä, mutta mikä on raskasta työtä. Sekö, että ponnistelet fyysisin voimin vai se, että henkinen kantti on rasituksella koko ajan. Tähän ei kukaan ole vastausta antanut ja tuskin pystyykään, sillä vain yksilö pystyy määrittämään, onko rasitus hänelle kohtuuton. Kuitenkin tätä edellyttää 38 vuoden työhistoriaa ja todettua sairautta. Osa-aikaeläkkeelle voi myös jäädä, mutta senkin ikäraja on melko korkea.
Entä se eläkkeen määrä? Jos jää liian aikaisin, niin määrä pienenee ja jos jaksat seitsemän kymppiseksi, niin saat täyden bonuksen. Kuinka moni jaksaa? Itseäni epäilyttää suuresti rahojen riittävyys, sillä osa eläkkeestäni tulee Kevalta (Kuntien Eläkevakuutus) ja sen pääjohtajilla on palkat olleet muhkeat ja bonuksena sitä sun tätä. Lisäksi kun ottaa huomioon entisen pääjohtajan (Aulus) toiminnan yhtiön rahojen suhteen, niin epäilen, etteivät ne riitä enää kuin pennosiin.
Työntekijöiden työeläkemaksujen prosentti nousee joka vuosi ja kun mittariin tulee 53, niin maksu pompsahtaa. Pienpalkkaiselle tuo 1,5 % korotus tuntuu jo kovalta.
Itse en ole näkemässä 70-vuotiasta hoitajaa, palomiestä, opettajaa tai minkään muunkaan ammatin edustajaa, sillä olen onneksi tukevasti kiertokulkuni kulkenut ja maan povessa tai sitten minun on peitottava Isä Akaki ja pahan päiväisesti.
perjantai 10. helmikuuta 2017
Syitä ja seurauksia
Maahamme on tullut sekalainen joukko pakolaisia ja pakolaisia jo vuosi kausia. Osa on sopeutunut maahamme ja sen tapoihin (etenkin 1960 - 1980-luvuilla tulleet), osa ei.
Ensimmäisen kerran törmättiin ei sopeutuneisiin, kun Somaliasta saapui pakolaisia runsain määrin. Jo seitsemän toista vuotta sitten todistin itse, Helsingissä käydessäni, heidän omavaltaisuuttaan. Ei ollut asiaa istua heidän kantapöytään. Eikä myöskään aseman vessaan yksin.
Nyt on tullut uusi aalto arabi maista ja sopeutuminen on ollut hyvin heikkoa. Jo pakolaisstatuksen alla on tehty useita rikoksia ja viimeisin tuli julki tänään, kun pakolaisstatuksella oleva on raiskannut lapsen. Koska heitä on tuomittu nyt useita, niin vankiloissamme on tullut uusi ilmiö eli radikalisoituneet vangit, jotka toimivat "poliittisen" islamin nimissä. Liki sata (myös suomalaisia on lähtenyt Suomesta myös isis:n riveihin ja saimme juuri lukea, että heidän sivuillaan on jo suomen kieltä ja kuvateksti sauvakävelijäkuvassa: "Siispä älkää antako edes sauvakävelijän kävellä kotiinsa asti".
Olen pitkään miettinyt useita kysymyksiä. Ensinnäkin sitä, että etelästä tullaan pohjoiseen (koskee myös Yhdysvaltoja) ja Euroopassa nimen omaan länteen. Itäiseen pohjoiseen Eurooppaan ei kukaan ole halunnut jäädä ja se toki on ymmärrettävää, kun ajattelee valtioiden taustoja. Miksi etelästä tullaan? Sota, luistettu asepalveluus, parempi elämä taloudellisesti, nälänhätä, ilmastonmuutos, pelko vai mikä? Kumma juttu, että pohjoisesta etelään ei ole ollut suurta tungosta. Korkeintaan muutama vanhus Kanarialle.
Miksi eteläiset maat eivät saa asioitaan kuntoon? Jotenkin tulee mieleen vanha elokuva, jossa todettiin toiminnan liian moderniksi tai vanhanaikaiseksi ja epäiltiin onko johto joko liian nuorta ja kokematonta vai liian vanhaa. Usein kuulee vedottavan kulttuuriin ja jotenkin tuntuu siltä, että se ei ole kehittynyt mihinkään muutamaan tuhanteen vuoteen. Korruptio rehottaa ja johto ajattelee vain omaa lompakkoa (valitettavasti hiipimässä myös meille). Kehitysapua on viety runsaasti, mutta sen vaikutus on jäänyt pahasti pakkasen puolelle.
Mistä on syntynyt hyysäys tulijoille? Jotenkin tuntuu siltä, että Suomea on mainostettu kuin viiden tähden lomakohdetta. Oleskelulupa heti, työtä heti, tyttöystäväkin valmiina ja raha juoksee. Sitten media julkaisee söpöjä kuvia, joissa tytöt ottavat vastaan juuri saapuneita poikalapsia, joista tuskin yksikään täyttää lapsen tunnusmerkit (nyt tulleille on tehty usein ikätestit ja jos ei dementia ole iskenyt täysin niin muistaakseni 60 % ikä on ollut jotain muuta kuin ilmoitettu). Onko hyysäyksen taustalla oman sädekehän kiillotusta ja korotusyritys vai mikä?
Väkivaltainen radikalisoituminen vankiloissa ei ole uutta, sillä Euroopassa tekonsa tehneet ovat lusineet aikoja X. Rikosseuraamusviraston olisi pitänyt tajuta tämä jo vuosia sitten, mutta ei. Hyssytellä pitää, sillä lintukotohan maamme on ja kohta on miljoona linnunpönttöä saatu aikaiseksi ja paikoilleen kiinnitetyksi. Kaikessa seurataan Ruotsia, mutta ei tässä asiassa. Meidän olisi pitänyt jo paljon aikaisemmin seurata Ruotsin tapahtumia ja ottaa opiksi, mutta kun ei. Humaritäärinen sitä ja humanitäärinen tätä ja paljon jotain muuta. Mutta sanokaa, mitä sanotte, mutta kyllä meilläkin vielä autoja palaa ja käsikranaatteja heitellään Ruotsin malliin.
Mediassa on moisten uutisointien jälkeen tavallista, että kommentaattori löytyy maahanmuuttajista, jotka ovat jonkun puolueen listoilla. He kertovat hienoja tarinoita, joiden uskominen suomalaisena on hieman vaikeaa. Lisäksi löytyy vähintään joku pakolaisstatuksen omaava, joka kertoo "kamalan" tarinan kotimaastaan ja matkastaan. Valitettavasti ne kylläkin muistuttavat enemmän hyvin kerrottua kalavaletta tai syytä olla pois töistä omalla ilmoituksella.
Miksi ei voida tunnustaa, että osa on tullut oikeasti pakoon, mutta sitten on niitä, jotka eivät ja heitä on tullut jo aivan liikaa. Moni on jo ilmoittanut, että hylsyn saatuaan, he eivät aio poistua maasta. Nyt on ollut jo mahdollisuus tehdä uusi pakolaishakemus ja sitä on käytetty. Suomen viranomaisilta on kateissa kaiketi viitisen tuhatta tyyppiä ja minua itseäni kiinnostaa, että missä lymyävät.
Blogin alkuvaiheessa kirjoitin tekstin Valiokuntia ja siinä ilmaisin huoleni siitä, että rajat vuotavat kuin seula. Silloin se oli vielä pientä, mutta nyt ovat luukut täysin auki, kuin Imatran koskessa turistikaudella. Hupaisaa on myös se, että poliitikot, viranomaiset, ym. kertovat täysin pokerinaamalla, että ei ole huolen häivää lintukodossamme.
Taloudellinen rasite pakolaisista on suuri ja juuri luin uutisen, jossa pakolaisia majoittanut hakee korvausta pakolaisten tekemistä tuhoista kiinteisölle. Hakemuksen ollessa sisällä, niin pakolainen saa avustusta. Kun hylsy tulee, niin avustuksen pitäisi loppua, mutta toisin kävi. Humanitäärisyyden nimissä avustuksia jaetaan yhä. Kunpa nuokin rahat olisi käytetty asunnottomien ja vanhusten asioiden hoitoon, mutta ei, kun se humanitäärisyys. Tähän on pakko heittää Kelan maksama perussairauspäiväraha 593,25 € (peruspäiväraha työttömälle on 696,60 €) ja jos ei itse hokaa muuttaa veroprosenttia, niin siitä rokotetaan 25 %, joten käteen jää hieman yli neljäsataa. Pakolaisella on asunto, josta ei ole menoja kuin meille veronmaksajille. Puhtaana käteen tulee avustus ja talvella tulleille vaateavustus.
Sitten lopuksi hassuinta mitä mediat ovat esittäneet. Kaikessa karmeudessa ovat olleet kertomukset ruuasta ja sitä ei voi itse valmistaa. Tämä puurohässäkkä oli oikeasti hilpeä, sillä moni kertoi matkalla nähneensä nälkää ja sitten kritisoitiin sapuskaa. Tuo uutinen tuhotusta vastaanottokeskuksesta sisälsi myös ruoka-asiaa eli keittolevyillä oli tehty ruokaa suoraan vaikka pannuja oli ollut (kulttuuri?). Kaamos ja kylmä, miten täällä voi asua ja olla. Aurinkoa ei talvella näy ja kesällä ei yötä tule. Kukaan ei puhu kieltäni. Hups, moniko osaa Suomea tai Ruotsia (Saamesta nyt puhumattakaan) arabimaissa. Emme ole voineet ystävystyä kenenkään kanssa. No, joskos alkaisitte kielen opiskelun ja jättäisitten hieman vähemmälle kulttuurin.
Lopuksi vielä yksi kummallisuus. Islamilaisessa uskonnossa on kaksi pääsuuntaa eli sunnat ja shiiat, jotka tappelevat keskenään. Yhtä mieltä he ovat vain muista islamin haaroista, jotka ovat harhaoppisia sekä muista uskonnoista, jotka myös ovat harhaoppisia. Hieman herättää kysymyksen, että miksi vain he, sillä budhalaiset, shintolaiset, ym. ovat hissukseen eivätkä mekasta. Meidän huushollissa on kaksi kuppikuntaa ja ensimmäistäkään mekastusta emme ole aikaan saanee. Miettikää sitä.
Ensimmäisen kerran törmättiin ei sopeutuneisiin, kun Somaliasta saapui pakolaisia runsain määrin. Jo seitsemän toista vuotta sitten todistin itse, Helsingissä käydessäni, heidän omavaltaisuuttaan. Ei ollut asiaa istua heidän kantapöytään. Eikä myöskään aseman vessaan yksin.
Nyt on tullut uusi aalto arabi maista ja sopeutuminen on ollut hyvin heikkoa. Jo pakolaisstatuksen alla on tehty useita rikoksia ja viimeisin tuli julki tänään, kun pakolaisstatuksella oleva on raiskannut lapsen. Koska heitä on tuomittu nyt useita, niin vankiloissamme on tullut uusi ilmiö eli radikalisoituneet vangit, jotka toimivat "poliittisen" islamin nimissä. Liki sata (myös suomalaisia on lähtenyt Suomesta myös isis:n riveihin ja saimme juuri lukea, että heidän sivuillaan on jo suomen kieltä ja kuvateksti sauvakävelijäkuvassa: "Siispä älkää antako edes sauvakävelijän kävellä kotiinsa asti".
Olen pitkään miettinyt useita kysymyksiä. Ensinnäkin sitä, että etelästä tullaan pohjoiseen (koskee myös Yhdysvaltoja) ja Euroopassa nimen omaan länteen. Itäiseen pohjoiseen Eurooppaan ei kukaan ole halunnut jäädä ja se toki on ymmärrettävää, kun ajattelee valtioiden taustoja. Miksi etelästä tullaan? Sota, luistettu asepalveluus, parempi elämä taloudellisesti, nälänhätä, ilmastonmuutos, pelko vai mikä? Kumma juttu, että pohjoisesta etelään ei ole ollut suurta tungosta. Korkeintaan muutama vanhus Kanarialle.
Miksi eteläiset maat eivät saa asioitaan kuntoon? Jotenkin tulee mieleen vanha elokuva, jossa todettiin toiminnan liian moderniksi tai vanhanaikaiseksi ja epäiltiin onko johto joko liian nuorta ja kokematonta vai liian vanhaa. Usein kuulee vedottavan kulttuuriin ja jotenkin tuntuu siltä, että se ei ole kehittynyt mihinkään muutamaan tuhanteen vuoteen. Korruptio rehottaa ja johto ajattelee vain omaa lompakkoa (valitettavasti hiipimässä myös meille). Kehitysapua on viety runsaasti, mutta sen vaikutus on jäänyt pahasti pakkasen puolelle.
Mistä on syntynyt hyysäys tulijoille? Jotenkin tuntuu siltä, että Suomea on mainostettu kuin viiden tähden lomakohdetta. Oleskelulupa heti, työtä heti, tyttöystäväkin valmiina ja raha juoksee. Sitten media julkaisee söpöjä kuvia, joissa tytöt ottavat vastaan juuri saapuneita poikalapsia, joista tuskin yksikään täyttää lapsen tunnusmerkit (nyt tulleille on tehty usein ikätestit ja jos ei dementia ole iskenyt täysin niin muistaakseni 60 % ikä on ollut jotain muuta kuin ilmoitettu). Onko hyysäyksen taustalla oman sädekehän kiillotusta ja korotusyritys vai mikä?
Väkivaltainen radikalisoituminen vankiloissa ei ole uutta, sillä Euroopassa tekonsa tehneet ovat lusineet aikoja X. Rikosseuraamusviraston olisi pitänyt tajuta tämä jo vuosia sitten, mutta ei. Hyssytellä pitää, sillä lintukotohan maamme on ja kohta on miljoona linnunpönttöä saatu aikaiseksi ja paikoilleen kiinnitetyksi. Kaikessa seurataan Ruotsia, mutta ei tässä asiassa. Meidän olisi pitänyt jo paljon aikaisemmin seurata Ruotsin tapahtumia ja ottaa opiksi, mutta kun ei. Humaritäärinen sitä ja humanitäärinen tätä ja paljon jotain muuta. Mutta sanokaa, mitä sanotte, mutta kyllä meilläkin vielä autoja palaa ja käsikranaatteja heitellään Ruotsin malliin.
Mediassa on moisten uutisointien jälkeen tavallista, että kommentaattori löytyy maahanmuuttajista, jotka ovat jonkun puolueen listoilla. He kertovat hienoja tarinoita, joiden uskominen suomalaisena on hieman vaikeaa. Lisäksi löytyy vähintään joku pakolaisstatuksen omaava, joka kertoo "kamalan" tarinan kotimaastaan ja matkastaan. Valitettavasti ne kylläkin muistuttavat enemmän hyvin kerrottua kalavaletta tai syytä olla pois töistä omalla ilmoituksella.
Miksi ei voida tunnustaa, että osa on tullut oikeasti pakoon, mutta sitten on niitä, jotka eivät ja heitä on tullut jo aivan liikaa. Moni on jo ilmoittanut, että hylsyn saatuaan, he eivät aio poistua maasta. Nyt on ollut jo mahdollisuus tehdä uusi pakolaishakemus ja sitä on käytetty. Suomen viranomaisilta on kateissa kaiketi viitisen tuhatta tyyppiä ja minua itseäni kiinnostaa, että missä lymyävät.
Blogin alkuvaiheessa kirjoitin tekstin Valiokuntia ja siinä ilmaisin huoleni siitä, että rajat vuotavat kuin seula. Silloin se oli vielä pientä, mutta nyt ovat luukut täysin auki, kuin Imatran koskessa turistikaudella. Hupaisaa on myös se, että poliitikot, viranomaiset, ym. kertovat täysin pokerinaamalla, että ei ole huolen häivää lintukodossamme.
Taloudellinen rasite pakolaisista on suuri ja juuri luin uutisen, jossa pakolaisia majoittanut hakee korvausta pakolaisten tekemistä tuhoista kiinteisölle. Hakemuksen ollessa sisällä, niin pakolainen saa avustusta. Kun hylsy tulee, niin avustuksen pitäisi loppua, mutta toisin kävi. Humanitäärisyyden nimissä avustuksia jaetaan yhä. Kunpa nuokin rahat olisi käytetty asunnottomien ja vanhusten asioiden hoitoon, mutta ei, kun se humanitäärisyys. Tähän on pakko heittää Kelan maksama perussairauspäiväraha 593,25 € (peruspäiväraha työttömälle on 696,60 €) ja jos ei itse hokaa muuttaa veroprosenttia, niin siitä rokotetaan 25 %, joten käteen jää hieman yli neljäsataa. Pakolaisella on asunto, josta ei ole menoja kuin meille veronmaksajille. Puhtaana käteen tulee avustus ja talvella tulleille vaateavustus.
Sitten lopuksi hassuinta mitä mediat ovat esittäneet. Kaikessa karmeudessa ovat olleet kertomukset ruuasta ja sitä ei voi itse valmistaa. Tämä puurohässäkkä oli oikeasti hilpeä, sillä moni kertoi matkalla nähneensä nälkää ja sitten kritisoitiin sapuskaa. Tuo uutinen tuhotusta vastaanottokeskuksesta sisälsi myös ruoka-asiaa eli keittolevyillä oli tehty ruokaa suoraan vaikka pannuja oli ollut (kulttuuri?). Kaamos ja kylmä, miten täällä voi asua ja olla. Aurinkoa ei talvella näy ja kesällä ei yötä tule. Kukaan ei puhu kieltäni. Hups, moniko osaa Suomea tai Ruotsia (Saamesta nyt puhumattakaan) arabimaissa. Emme ole voineet ystävystyä kenenkään kanssa. No, joskos alkaisitte kielen opiskelun ja jättäisitten hieman vähemmälle kulttuurin.
Lopuksi vielä yksi kummallisuus. Islamilaisessa uskonnossa on kaksi pääsuuntaa eli sunnat ja shiiat, jotka tappelevat keskenään. Yhtä mieltä he ovat vain muista islamin haaroista, jotka ovat harhaoppisia sekä muista uskonnoista, jotka myös ovat harhaoppisia. Hieman herättää kysymyksen, että miksi vain he, sillä budhalaiset, shintolaiset, ym. ovat hissukseen eivätkä mekasta. Meidän huushollissa on kaksi kuppikuntaa ja ensimmäistäkään mekastusta emme ole aikaan saanee. Miettikää sitä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)