Julkimon elämää

Luen paljon netistä erilaisia lehtiä ja olen hämmästynyt, kun liki jokaisessa on jonkinlainen julkimo kertomassa omasta elämästään. Luen näitä ihan uteliaisuudesta, sillä monenkaan nimi ei minulle sano mitään. Julkimot ovat lehdissä pääsääntöisesti entisiä missejä, tosi-TV realityyn osallistuneita, fitnesstyyppejä, personal treinereitä, youtube esiintyjiä, instagramissa henkilökohtaista brändiä edustavat ja laulajat ja näyttelijät. Muutama asia heitä yhdistää.

Ensimmäinen ilmiö, joka lähes jokaisella on vuodesta toiseen ja se esiintyy vuoden alussa eli kuinka rankka viime vuosi oli ollut. Kukaan ei luonnollisesti kerro, mikä siitä vuodesta teki rankan. Nyt on sitten uusi vuosi koittanut ja kuinka tulevaisuuteen suhtaudutaan positiivisesti, kun salatut vaikeudet on voitettu. Uusi vuosi on niin voimaannuttava ja joulun ja uuden vuoden juhlissa on tavattu perheitä, jotka niin tukevat heitä ja antavat voimaa.

Toinen ilmiö on rankka kausi, josta siitäkään ei kerrota mitään. Poikkeuksen tekevät laulajat ja näyttelijät sekä urheilijat, jotka ovat panneet korkin kiinni. No rankka kausi on ollut kova ja sen jälkeen on tutkiskeltu itseä ja opittu vaikeista ajoista. Kaikki on luonnollisesti voimaannuttavaa ja itsetutkiskelu parantanut itsetuntoa.

Luonnollisesti joka artikkelissa on netin julma puoli ja arvostelut, jotka satuttavat. Useinmiten kyseessä on ulkonäön arvostelu, joka menee ihon alle. Sitten aletaan puhumaan kehopositiivisuudesta, rankoista kokemuksista ja lopulta päädytään siihen, kuinka paljon saa positiivista palautetta ja se antaa voimia.

Sitten sanomiset on tulkittu väärin. Tässä kunnostautuvat erityisesti politikot, mutta myös erilaisissa ohjelmissa esiintyneet sanovat samaa ja varsinkin he korostavat sitä, kuinka on leikattu ohjelma siten, ettei se näyttänyt totuutta omasta itsestä. Sitten on vuorossa kootut selitykset ja kuinka rankkaa on ollut.

Woke-kulttuuri on myös hyvin esillä ja anteeksipyyntöjä satelee. Erityisesti kulttuurinen omiminen on anteeksipyynnön paikka vaikka tapahtuneesta on vuosikymmeniä aikaa. Tämä koskee erityisesti näyttelijöitä ja laulajia. Instagramissa lentelee tekstiä tarinoissa joka suuntaan ja sitten selitellään tai pyydetään anteeksi. Sitten on niin helpottunut olo, kun on pyydetty anteeksi ja taas on voimaannuttu rankan kokemuksen jälkeen.

Seksuaalisuus ei ole tabu ja kaapistakin on tultu. Tästä ilmeisesti johtuu se, että moni julkimo on seksuaaliterapeutti. Ulkomailta on tullut, juttuja, joissa näyttelijä on saanut potkut, kun on siirtynyt OnlyFan sivuston tekijäksi, jossa paljasta pintaa voi esitellä mielin määrin iästä riippumatta ja taas on kehopositiivisuus voimissaan.

Tästä tietenkin päästään näppärästi seksuaaliseen ahdisteluun, jota liki jokainen naispuolinen julkimo on kokenut. Siitä täytyy tietysti laittaa mediaan tekstiä. Tosin sillä ei ole väliä onko ko. tapaus tapahtunut asken vai vuosikymmeniä sitten. Tästä alkaa medialynkkaus, jossa nimet tuodaan julki. Tämä on tyypillistä varsinkin rapakon takana. Myös elokuvaohjaajat ovat ohjaustyyliensä vuoksi lynkattu. Mutta uhriutuminen kannattaa, sillä se antaa supervoimat.

Alan vaihtaminen on myös muotia ja suurimmasta osasta tuleekin personal treineri. Vanhassa ammatissa ei voinut toteuttaa itseään ja arvojenkin vastaista se oli. On pitkään tutkiskeltu itseään ja tarvittaessa käyty vielä terapiassa kokoamassa itseään ja arvojaan. Sitten on sattuma puuttunut peliin ja uusi ura auennut ja nyt on niin helpottunut olo.

Terapiasta luonnollisesti päästään mielenterveysongelmiin, joita julkimoilla tuntuu olevan. Sekään ei luonnollisesti ole tabu, että käy terapiassa ja sitä voi sitten suositella kaikille.

Kyllä on julkimon elämä vaikeaa.

Koronasekoilua

On mennyt mielenkiitoiseksi koronaohjeistus, sillä siinä ei ole päätä eikä häntää. Yksi sanoo yhtä, toinen toista ja kolmas kiistää kaiken edellisen. Alkuun tuntui, että koronarajoitteissa oli joku järki vaikka päätökset tulivat myöhässä verrattuna tautitilanteeseen. Nyt on kaikki toisin.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) on rajoitustoimissaan ollut jonkinlainen maalaisjärki mukana ja he ovat melko selkeäsanaisesti kertoneet tilannekatsauksissa. THL on kuunnellut herkällä korvalla asiantuntijoita, mutta päätöksissään sekin on ollut myöhässä. Nykyinen sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on pelkka pelon lietsoja ja ulostulot tapahtuu mediassa ja mielummin vielä, ennen kuin niitä on missään käsitelty. Krista Kiuru on yksi viruskammoinen naisoletettu, joka näkee koronan nyt todella vaarallisena. STM oli sitä mieltä (Kiurun johdolla), että koulut pitää panna etäopetukseen, kun omrikron on niin leviävä ja koulut eivät ole turvallisia. THL taas oli sitä mieltä, että lähiopetuksen riskit on matalat ja koulusulusta olisi lapsille ja nuorille enemmän haittaa. Tämä oli ristiriitaista ja varmasti hämmentävää, niin kouluille kuin kodeille. Varsinkin kun Kiurun ulostulo tapahtui viikonloppua vasten ja koulut alkoivat maanantaina. Onneksi aluehallintovirastot olivat THL:n kannalla ja koulut pysyivät auki.

Ravintolojen aukioloa on sorvattu vähän väliä. Milloin on oltu kokonaan kiinni ja milloin rajatusti auki. Tästä on liitot olleet huolissaan ja varmasti myös yrittäjät, joilla kiinteät kustannukset juoksevat koko ajan ja tuloja ei ole. Ei se helppoa ole työntekijöillekään, sillä heillä ei ole tietoa, milloin työt jatkuu jua milloin ne ovat pysähdyksissa. Myös työttömyysettuuksissa on viiveitä, joten taloustilanne aiheuttaa myös harmaita hiuksia. Matkailu- ja ravintola-alat ovat olleet tiukilla. Myös päätökset suluista ja rajoitustoimista tulevat aina viime tingassa. Parhaimmillaa päivän varoitusajalla.

Kultturitoiminta on myös vaikeuksissa. Tilaisuuksia on siirretty tai peruttu, kun ihmismääriä rajoitetaan. Myös nämä päätökset ovat tulleet viime tipassa, joten monia tilaisuuksia on täytynyt perua kokonaan. Moni kultturialalla toimii freelancerina, joten talous on tiukoilla, sillä etuuksien saanti on niin ja näin. Välillä verrataan työntekijää ja välillä yrittäjään.

Tähän sekoiluun pitäisi nyt saada joku määrätietoinen johtaja, joka ottaisi homman haltuun, mutta mistä sen löytäisi.

 

P.S. En pysty kommentoimaan, sillä kommenttikenttä ei jostain syystä aktivoidu.

Mitä sinä tiedät aluevaaleista

Kahdenkymmenen yhden päivän päästä on aluevaalit ja kovin on ollut hiljaista mediassa aiheesta. Puolueet julkisiva kyllä ohjelmansa, mutta ne olivat kovin ympäri pyöreitä, kuten hoidon tavoitettavuus, hoitajien riittävyys, hoitajien palkka, jne. Mitään selkeää toimenpideohjelmaa ei ole esitetty missään.

Itse ainakin olen pihalla kuin lumiukko. Mediassa kyllä kerrottiin, että suurin osa ehdokkaista asuu suurissa kuntakeskuksissa. Pienet kunnat siten saattavat jäädä päätöksenteossa lapsipuolen asemaan. Tulevatko palvelut säilymään koko Suomessa vai käykö kuten poliisilaitosten sulkemisen jälkeen, että pienissä kunnissa joutuu odottelemaan poliisia tunteja. Tuleeko myös samanlainen tilanne kuin synnytyssairaaloiden alasajossa eli matkat synnyttämään pitenivät ja yhä useampi lapsi syntyi matkan aikana. Kuinka moni ehtii menehtyä ennen hoitoon pääsyä.

Vaalien tarkoituksena on valita edustajat hyvinvointialueille, joita tulee 21, Helsinki tulee pysymään omana alueena eikä siellä äänestetä. He päättävä miten valtiolta saadut varat jaetaan alueiden sisällä. On myös keskusteltu hyvinvointialueiden verotusoikeudesta, mutta se ei oikein ole saanut tuulta purjeiden alle. Valtiolla on siten rahoittajana sananvaltaa rahan käytöön. Monilla isoilla hyvinvointialuella, kuten omallanikin, on valtion osuus jäämässä pieneksi. Riittääkö rahat kaikkien palveluiden hoitamiseen. Suurin osa hyvinvointialueen budjetista menee palkkoihin ja niitä myös harmonisoidaan siten, että palkat ovat yhteneväiset koko alueella. Tämä tarkoittaa joillekin alueen sisällä palkankorotusta.

Aluevaltuustojen tulee huolehtia terveyden- ja sosiaalihuollon sekä pelastustoimen sujuvuudesta. Viime aikoina on ollut puhetta paljon mielenterveyden palvelujen saatavuudesta ja etenkin lapsien ja nuorten osastojen ruuhkaisuudesta. Puhetta on ollut myös paljon resursseista ja hoitajapulasta. Ruuhkien on sanottu johtuvan kasvavista potilasmääristä ja riittämättömästä henkilökuntamäärästä. Miten tämä saadaan ratkaistua? Yhdenkään puolueen ohjelmassa ei ollut mitään konkreettista esitystä mihinkään.

Pieniltä paikkakunnilta on jo viety päivystystoiminta kokonaan tai pelkästään yöaikainen päivystys. Kotikunnassani on käytössä jälkimmäinen. Kolmen kilometrin matka vaihtui kahdenkymmenen viiden kilometrin matkaksi ja leppoisa kiireetön päivystys vaihtui ruuhkaiseksi jonottamikseksi, jolloin kuuden tunnin odotus oli vielä pientä. Tuleeko soten myötä palvelut säilymään edes tällä tasolla. Aikaa lääkärille on joutunut odottamaan kolmesta viikosta viiteen viikkoon. Nyt hallitus on päättänyt, että seitsemän päivää on takaraja. Mistä lääkärinaikoja saadaan lisää? Yksityiselle pääsee nopeammin, mutta kaikilla ei siihen ole varaa. On myös paljon ihmisiä, jotka ovat työterveyshuollon ulkopuolella.

Tässä on suuret asia kysymyksessä, mutta ainakaan minä en tiedä, mitä tulevaisuus lupaa. Säilyvätkö palvelut ylipäätään koko valtakunnassa vai supistetaanko niitä.

Hyvää alkanutta vuotta kaikille.

Joulukalenteri 2021 viimeinen luukku

Kello oli jo paljon yli puolen yön, kun Tonttu Kotitonttu palasi kotikoloonsa. Tonttu Tohvelo oli lämmittänyt kotikolonsa saunaa hitaasti pitkin iltaa. Hän laittoi laatikot uuniin lämpiämään. Siivutti suuresta kinkusta siivuja aterialle. Pöydässä oli savustettua lohta, graavattua lahnaa ja suolasilakoita. Hän teki tuoreen rosollin ja keitti kananmunia ja pilkkoi sipuali kalojen kanssa, myös tilliä niiden kanssa. Hän teki kastikkeen kaloille smetanasta ja piparjuuresta. Juuri kun hän sai pöydän katettua, saapui Tonttu Kotitonttu. Kaveruket saunoivat kaikessa rauhassa, saillä kiireet olivat nyt ohi. Tonttu Kotitonttu kertoi, että tänä vuonna oli kotimaan kierros ja lasten iloa oli hieno katsella. Juttu jatkui jouluaterin merkeissä. Kello oli jo aamu neljä, kun kaverukset päättivät, että on aika mennä maate. Nythän ei kiire oli minnekään. Tonttu Tohvelo jätti jouluruuat pöytään ,jos aamuyöstä tekisi vielä mieli napostella.

Suuressa kaupungissa oli jo yö laskeutunut. Kaupingin johtaja oli perheineen syönyt ja lapset saaneet lahjansa. Hoitokodin vanhukset olivat saaneet tuhdin päivällisen ja iltasella riisipuuroa ja sekahedelmäkiisseliä. Jokainen vanhus oli pujettu yöpukuun ja peitelty peitteen alle. Yöhoitajat saapuivat vuoroon ja kiersivät huoneet. Joku oli vielä lukenut tai katsonut telkkaria, joten he sammuttivat valot ja toivotivat hyvää yötä.

Joulukalenteri 2021 Kahdeskymmenesneljäs luukku

Tonttu Tohvelo heräsi myöhään, sillä hän oli kukenut pitkään kirjaa. Aamiaiseksi hän söi keittämäänsä riisipuuroa ja eilen keitettyä luumusoppaa. Tonttulan Sanomissa oli paljon hyvän joulun toivotuksia ja Korvatunturilta on jo lähdetty liikkeelle. Aamiaisen jälkeen hän sytytti joulukuuseen valot ja vei pihalle kolme pitkään palavaa kynttilää lyhtyihin. Päivällä hän nautti laatikoita ja erilaisia kaloja sipulin ja keitetyn kananmunan kera, joista hän piti paljon. Syötyään hän käpertyi sohvan nurkkaan lukemaan kirjaa ja odottamaan Tonttu Kotitontun paluuta. Vasta sitten koittaisi juhlan aika.

Suuressa kaupungissa oli johtaja syönyt aamiaisensa ja lähti perheineen viemään haudoille kynttilöitä. Kotiotultuaan hän huomasi keittiön pöydältä taas uuden kirjeen, jossa annettiin kiitos tehdystä työstä. Suuren kaupungin johtaja päätti käydä hoitokodissa. Vanhukset istuivat rauhassa ruokailemassa. Olohuoneen sivupöydällä oli kinkkua, lohta, laatikoita, rosollia ja piirakoita. Oli myös riisipuuroa ja sekahedelmäkiisseliä. Hän kysyi vanhuksilta, että miltä ruoka maistuin. Vastaukseksi hän sai kuulla, ettei kolmeen vuoteen ole ollut jouluateriaa ja tämä maistui taivaalisen hyvältä. Myöskään hoitajilla ei ollut kiire, joten jokainen sai santsata sen verran kuin tahtoi. Suuren kaupungin johtaja päätti, että syytteet tästä on nostettava. Ei vanhuksia saa näin heitteille jättää. Työväen musiikkikuoro vielä saapui laulamaan vanhoja tuttuja joululauluja oli vanhusten joulu onnellisin vuosiin.

Miten sujui Tonttu Tohvelon ja Tonttu Kotitontun jouluilta. Se selviää, kun aukenee viimeinen luukku.

Hyvää ja rauhallista joulua kaikille.

Joulukalenteri 2021 Kahdeskymmeneskolmas luukku

Tonttu Tohvelo oli syönyt aamupuuron ja lukenut Tonttulan Sanomat. Korvatunturilla kaikki rupeaa olemaan valmista huomista varten. Aamiaisen jälkeen hän haki varastovajasta kuusen ja pisti sen jalkaansa ja kantoi olohuoneeseensa. Hän koristeli kuusen vanhoin lasipalloin ja karkein. Kynttilät syttyisivät vasta aattona. Hän teki samanlaisen palveluksen myös Tonttu Kotitontulle, jotta kaikki olisi valmista, kun hän saapuu lahjojen jaosta.

Suuressa kaupungissa oli vanha osastonhoitaja soitellut pitkin poikin ja saanut useita hoitajia, siivoojia ja keittiötyöläisiä kiinni ja he olivat lupautuneet siltä istumalta töihin. Suuren kaupungin johtaja oli valtuuston kanssa kokoustanut ja tehneet budjetin hoitokodille. Päätös oli yhtä-ääninen eikä kukaan vastustanut. Suuren kaupungin johtaja lähti sitten käymään hoitokodilla. Vanhukset istuivat päiväsalissa katsomassa uudesta televisiosta uutislähetystä. He olivat päässet suhkuun ja saaneet puhtaat vaatteet päälleen. Samaan aikaa oli keittiöhenkilökunta, joka oli tullut paikalle pian puhelun saatuaa, ryhtyneet valmistamaan lounasta ja valmistelemaan aaton ateriaa. 

Tuleeko joulu hoitokotiin? Se  selviää, kun aukenee kahdeskymmensneljäs luukku.

Joulukalenteri 2021 Kahdeskymmenestoinen luukku

Tonttu Tohvelo söi luumuriisipuuroa aamiaiseksi ja tutkaili Tonttulan Sanomia. Korvatunturilla on lähes kaikki lahjat jo pakattu. Lahjojen jakoon osallistuvat tontut ovat saapuneet perille ja majoittautuneet suuriin saleihin. Aamaisen syötyään Tonttu Tohvelo lähti koululle, jossa oli ruokatavaroiden jako. Hänellä oli kaksi suurta koppaa kelkassaan, sillä hän veisi ruuat myös Tonttu Kotitontun kellariin. Tarjolla oli paljon erilaisia tuotteita. Oli laatikkoa montaa sorttia, erilaisia kaloja, kakkuja, piirakoita, jne. Tonttu Tohvelo valitsi erilaisia kaloja, sillä hän oli kalan ystävä. Pian korit olivat täpö täynnä ja Tonttu Tohvelo suuntasi kohti kotikoloa. Ensin hän vei Tonttu Kotitontun ruuat hänen kellariinsa ja sitten omat ruuat. Hän siirsi kelkan seinustalle ja sytytti neljä lyhtyä.

 Suuren kaupungin johtaja oli pannut tuulemaan. Häntä yhä harmitti vanhusten kohtalo. Aamulla aikaisin oli tullut koulun keittiotyöläiset keittämään aamiaista vanhuksille. Edellisenä päivänä oli ruokakaapit täytetty, sillä ennestään siellä ei ollut kuin vähän jauhoja ja puurohiutaleita. Emännän johdolla keitettiin maukas puuro kiisselin kera. Talon vanhoja työntekijöitä oli löytynyt aamuvuoroon ja vanhukset herätettiin lempeästi aamiaiselle. Suuren kaupungin johtaja oli etsinyt käsiinsä terveyskeskuksen juuri eläköityneen osastonhoitajan ja pyysi häntä soittelemaan henkilökuntaa töihin ja tekemään työvuorolistat.

Miten onnistuu osastonhoitaja? Se selviää, kun aukenee kahdeskymmeneskolmas luukku.