Aiheittain

tiistai 27. tammikuuta 2015

Pelkokerroin liikenteessä

No nyt on selvitetty tämäkin ja selvittäjinä ovat olleet SS ja VTT sekä Liikenneturva. Erityisesti pelokokerrointa nostavat ja ärsytyskynnystä nostavat perässäroikkujat. Siis ne kuljettajat, jotka mielestäni ovat liian lähellä MINUA ja eivät uskalla lähteä ohitse.

MINÄ olen täydellinen kuljettaja ja en tee virheitä, tunnen tieliikennelain kuin omat taskuni. Näkispä vaan. Omia virheitä on vaikea huomata ja ne ovat aina inhimillisiä. ”Huomioni kiinnittyi edellä ajaneeseen ja siksi en havainnut jalankulkijaa.”. Kuulostaako tutulta.

MINÄ olen aina rauhallinen, enkä suutu, jos toisen ajotapa on erilainen. Ja paskan marjat eli yli puolet autoilijoista polttaa päreensä toisen törttöilyistä. ”Kun toi tolvana ei saa ajettua nopeusrajotteen mukaan, niin ohitse tuollaisesta pitää päästä.”.

Luonnollisesti rattijuoppoja pelätään eniten. Toiselle sijalle nousevat hurjastelijat, jotka pääsääntöisesti aiheuttavat vain oman kuolemansa. Isot eläimet pelottavat, mutta harvoin niissä loukkaantuu ja kuolee muuta kuin peltiä.

Liian lähellä ajavat ovat sijalla neljä. Nyt livautetaan muille sijoille eli vastaantulevat sekä linja- ja kuorma-autot. Tässä kohtaa ei konsultoitu ja artikkelista puuttuu yksi oleellinen ja se on avaruudellinen hahmottamisen kyky, joka näkyy päivittäin liikenteessä.

Puolisoni totesi loistavasti: ”Ajoneuvon vaatima tila tieliikenteessä on kääntäen verrannollinen ajoneuvon kokoon.”. Itse huomaan tuon avaruudellisen hahmottamisen ongelmat päivittäin. Kun ajan töihin tai kotiin, niin tiellä on kaiteet. Ajoneuvojen seilaaminen kaistalla muistuttaa humalaisen kuskin ajoa. Kun vastaantuleevaa liikennettä ei ole, niin ajoneuvo on mahdollisimman kaukana kaiteesta (käytännössä keskiviivan toisella puolen) ja kun vastaan tulee toinen ajoneuvo, niin siirrytään hieman lähemmäs kaiteita ja nopeus laskee 15-30 km/h.

Henkilölle, jolla on heikko avaruudellinen hahmottamiskyky on kauhistus lähellä ajava ja varsinkin kun peileistä se on liian lähellä (tästä kirjoitin aiemmin otsikolla Pyhimys vai paholainen ratin takana). Nykyisin kun ovat käytössä nämä laajakulmapeilit ja niistä puuttuu stanssaus, joka oli niiden käyttöön tullessa eli kohde voi olla lähempänä kuin todellisuus, peilien ominaisuuksien vuoksi.

Itseäni ärsyyttää suunnattomasti nämä, jotka lyövät liinat kiinni aina kun kameratolppa siintää horisontissa ja tolpan ohitettua painetaan kaasupoljin konehuoneen puolelle. Monesti on joutunut tekemään paniikkijarrutuksen tolpalle jarruttajan vuoksi.

Toinen mikä minua ärsyttää on se, että nopeuden saavuttamiseen tarvitaan vähintään pari kilometriä. En tiedä, onko tässä kyse ekologiasta ja muusta vihreästä hömpötyksestä, mutta harmittaa moinen.

Kolmas harmini aihe on uinuvat kuljettajat, jotka punaisissa liikennevaloissa tekevät, mitä tekevät ja kun valot vaihtuvat, niin he ovat todellisia myöhäisheränneitä. Täten liikennevaloista pääsee vain auto tai pari.

Neljäs, joka minua ärsyttää suunnattomasti on sokeat kuljettajat, jotka ajavat katuvaloaluulla pitkät päällä ja luvattoman usein monella on päällä myös etu- ja takasumuvalot. Jos vilautan pitkät, että sammuta nyt edes vähän, niin vastauksena on morsetus pitkillä valoilla tai sekalainen kokoelma käsimerkkejä. Voi kun omassa autossa ja työautossa olisi muinaiset Hellan Jumbo Xenon valot, niin voisi oikeasti näyttää, miltä minusta tuntuu. Toki tutkimuksen mukaan monelle häikäistyminen on pelottava asia.

Viides ärsyttävä tekijä liittyy myös valoihin eli nämä nykyaikaiset päivävalot. Hienoa oli sumussa ajella ja yht'äkkiä näkyi toisen ajoneuvon heijastinpinnat. Monikaan autoilija ei tänäpäivänä tunne ajoneuvonsa ominaisuuksia. Käyttöopas löytyy jokaisesta ajoneuvosta, mutta en tiedä, kenelle ne on laadittu ja oman työautoni ohjekirjasta en ymmärtänyt tuon taivaallista, kun piti takapolttimo vaihtaa. Onneksi on olemassa autofriikkien sivut ja sieltä löytyi helppo ohje vaihtamiseen. Luvattoman on pimeänä monessa ajoneuvossa valot ja vaihtaminen taitaa olla liian vaikeaa tai sitten ei asia kiinnosta lainkaan. MINÄ ajan vain valaistulla alueella. Jihuu.

Kuudes, minua ärsyttävä tekijä on se, että ei lueta liikennemerkkejä. Tosin olen ajatellut, että nämä kuljettajat ovat niitä, joista aikanaan Rutinoffin kuski kirjoitti eli itse Rutinoffin kuskista, jolle tämä tie oli MINUN tieni ja muut noudattavat MINUN sääntöjä.

Ihmisiä ärsyttää ikäkuljettajat ja monen mielestä ikäihmisiltä pitäisi ottaa kortti pois. No, kaikkihan sen tietävät, että ajoneuvoa ei kortilla ajeta. Säännöllisesti on uutisia tyypeistä jotka ovat narahtaneet korttitta ajosta ja usein kuljettaja on nuori. Liekö ajokortin hinta liian kallis vai onko muut syyt siinä, että korttia ei ole herunut.

Kuorma-autot pelottavat monia ja kuten kuulin huomautuksen, niin rahtivaunu oli liian lähellä. Kerroin, että kyllä tuo on ihan omalla kaistallaan, mutta pelotti se kansalaista. Kuorma-autoihin kohdistuneet liikenneonnettomuudet ovat pääsääntöisesti itsemurhia.


Mopoautot ärsyttävät myös, sillä niiden nopeus ei saa olla kuin 45 km/h. Hitaasti kulkevat, ainakin osa. Itse olen havainnut usein, että mopoauto ohittaa ja alueella on nopeusrajoutuksena 50-80 km/h. No mopoja on viritelty kautta aikojen, joten miksi sitten ei mopoautoja. Itseäni hieman pelottaa moinen muovikupla ja jos siihen törmää, niin paljonko on matkustajia peräkontissa. Liikennesäännöt ovat hukassa myös monella mopoauton kuljettajalla. Kaksipyöräisellä saa ajaa, mutta mopoautoa koskevat samat säännöt kuin autoakin, joten sieltä mennään mistä aita on matalin.

Saako kortin liian helposti? Luonnollisesti itse pelkään itämaan ihmeitä ja fillaristeja, joilla ei ole lamppua, ei heijastinta ja vauhti valtava. Takavuosina fillaristi törmäsi ajoneuvooni ja kantattu pelti taipui sentin verran, joten vauhti oli melkoinen ja minä autoilijana jouduin maksamaan hänen sairauskulunsa ja tätä pidin epäoikeudenmukaisena, mutta se on jo toinen juttu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti