Tonttu Tohvelo söi aamupuuroaan ja pohti, kuinka sen kunnan asiat oikein on. Ei kai ole ryhdytty harrastamaan sitä epäreilua hyvä veli hommaa, jossa katsotaan vain omaan napaan. Sellaisia kun ne ihmiset tuppaavat olemaan. Kahvia juodessaan hän keskittyi lukemaan Tonttulan Sanomia ja luki hyvin tyytyväisenä lahjavaraston tilasta, sillä eihän paketointitalkoisiin ole enää kuin kolme päivää.
Pajalla pulistiin yleisiä asioita, mutta pian kääntyi keskustelu kirjeeseen ja sen kunnan tapahtumiin. Tonttu Kutterinpuru kuitenkin muistutti, että tutkimukset ovat kesken, joten kaikenlainen spekulointi on turhaa. Tonttu Tohvelo ryhtyi tekemään sanapelin nappuloita ja Tonttu Kotitonttu poltti niihin kirjaimet. Tämän jälkeen ne vielä hiottiin ja lakattiin.
Rehtori Agricolan kansliassa soi puhelin ja nyt luurissa oli Matias Maalakka, joka kertoi, ettei kunnan kirjanpidossa ollut virheitä, mutta säästöjä ei kyllä ollut syntynyt. Kaukaa tuotu ruoka oli lähes viisinkertaisesti kallimpaa, kuin lähellä tuotettu ja henkilökulut oli otettu jo huomioon. Liekö hurahdettu nyt ajattelematta keskittämiseen. Selvitämme vielä kuntalaisten tuntoja ja ruuan laatua. Ilmoitamme taas huomenna, kun selvitystyö on tehty.
Mitä paljastuu selvityksessä? Se selviää, kun aukeaa kuudestoita luukku.
Teksti ei tule haudan takaa, vaikka nimi sinne viittaakin eikä se haudanvakavaa ole myöskään. Korkeintaan kaapin takaa tai sen sisältä, mutta ihka elävästä maailmasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti