Aiheittain

keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Irtisanomissuoja

Hallitus ajaa nyt ideaa irtisanomiskynnyksen alentamisesta PK-sektorin yrityksiltä eli alle 20 henkeä työllistävistä yrityksistä. Tämä on herättänyt kommentointia laidasta laitaan ja lisää vettä myllyyn toi SAK:n mainos.

Tämä lainmuutos kuuluu niihin, joita kutsun kaksipiippuisiksi jutuiksi. Tosin tässä taitaa olla piippuja kuin tuomiokirkon urkupillistössä ja siitä on vaikea keskitietä löytää. Puolesta ja vastaan keskustelu on käynyt vilkkaana ja toiset pitävät tätä vakavana heikennyksenä työntekijöitä kohtaan. Pelätään, jopa pärstäkerroinirtisanomisia ja irtisanotun työntekijän työllistymismahdollisuuksia henkentyneenä.

Suurissa yrityksissä on usein ns. työntekijän säännöt, jotka luetaan ennen työsopimuksen kirjoittamista ja siitä on maininta työsopimuksessa ja työntekijä allekirjoittaessaan työsopimuksen sitoutuu noudattamaan sääntöä. Laeissa on myös repullinen säädöksiä ja irtisanomisperusteita on käyty läpi korkeinta oikeutta myöten. Usein irtisanomisessa on vain sana sanaa vasten.

Suurissa yrityksissä on, lähes aina, käytetty tuotannollisia ja taloudellisia syitä vaikka syy on työntekijässä. Tällä, hyvin korrektilla tapaa irtisanottiin muuan diplomi-insinööri, joka kehui töittensä olevan niin helppoja, että suurimman osaa päivästä voi lukea Aku Ankkaa. Eihän kukaan laiskaa työntekijää tahdo, mutta tätäkin on käyty oikeudessa ja usein työnantaja on se hävinnyt osapuoli.

Useissa kommenteissa on ihmetelty sitä, etteikö kuuden kuukauden koeaikana käy selväksi, että sopiiko työntekijä ja hänen taitonsa yritykseen. Kyllä, jos yrityksen johto on hereillä ja tehtäviensä tasolla, mutta tässä kohtaa on otettava esiin ne muuttuvat parametrit. Otetaan esimerkiksi siviilimaailman muutokset, jotka voivat johtaa ei toivottuun käyttäytymiseen myöhemmin. Olin itsekin yrittäjä ja yhden työntekijän jatkuvat myöhästelemiset olivat kohtalokkaita, sillä rahtilaivan seisottaminen satamassa oli viedä koko kuljetussopimuksen. Se säilyi vain luvattuamme, että kyseinen kuljettaja ei aja metriäkään. Irtisanomisen ehto ei tuolloin täyttynyt vaan hieman myöhemmin, kun rupesi iltaisin, kännipäissään soittelemaan uhkauksia, jotka loppuivat vasta, kun poliisi siihen puuttui.

Työsopimuslaki (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055) sanoo kuitenkin aika tarkasti, milloin irtisanominen voidaan tehdä ja näitä on puitu usein oikeudessa. Syyn pitää olla erityisen painava ja vakava, ennen kuin irtisanominen toteutuu ja tavallista on, että työntekijä saa ensin huomatuksen ja sitten varoituksia. Jos työtapa ei muutu, niin irtisanominen voidaan toteuttaa. Tosin viime päivän uutisessa oli työnantaja antanut varoituksia yhdelle työntekijälle ja lopulta irtisanonut tämän. Oikeus katsoi, että irtisanominen oli laiton, koska muille työntekijöille ei ollut samasta syystä sanottu sanaakaan.

Irtisanomissuojan alentaminen on aiheuttanut pelkoa työntekijärintamalla, sillä työnantajan suhtautuminen voi muuttua, esimerkiksi esimiehen vaihduttua. Pelkona on myös muuttuminen hankalaksi työntekijäksi, jos ottaa epäkohtia esiin ja tämä on SAK:n mainoksen takana. Tämä on aiheellinen pelko, sillä olen kokenut itse, miten esimiehen muutos vaikutti työhöni lasareetissa. Kehtasi jopa sanoa, etten olisi yöllä saanut annostella ns. myrkkykorttilääkkeitä apuhoitajana, kun molemmilla osastoilla on sairaanhoitaja yöisin. Tosi asiassa minä olin se ainoa, jolla oli osastonlääkärin allekirjoittama valtuutus jakaa lääkkeitä, myös ns. myrkkykorttilääkkeitä. Koska olin idearikas ja kekseliäs, niin askartelin lääkekuppeihin pantavat värilliset lipukkeet niille lääkkeille, joita ei voi jakaa etukäteen. Ne oli päällystetty kontaktimuovilla likaantumisen ehkäisemiseksi. Työntekijät pitivät niistä ja kertoivat sen helpottava puuttuvan lääkkeen lisäämistä, mutta osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja eivät pitäneet apuhoitajan keksinnöstä, niin ne katosivat pian ja taas oli lääkekupissa lehtiöstä repäisty paperinpala, jossa oli huonolla käsialalla puuttuva lääke.

Aamun aviisissa pohtivat professorit myös asiaa ja totesivat, että yksiselitteitä vastausta ei ole, sillä ei ole olemassa vertailevia tilastoja. Ottivat esille kyllä sen, että kuinka irtisanottu työntekijä tulee tulevaisuudessa työllistymään ja varsinkin, jos irtisanomisia on useampia. Tämä jää nähtäväksi. Työntekijät ovat jo kauan tietäneet, että yritys, joka etsii samaan työhön aina uutta työntekijää ei ole hyvä työnantaja.


2 kommenttia:

  1. Hyvin pian ja äkkiä käy niin, että vain ns. paremmat työntekijät joilla on maleskelulupa ja muut sellaiset dokumentit hakevat töitä. Ns. paremmat työntekijät karttavat yrityksiä joissa on matala kynnys potkia porukkaa pihalle. Ja samalla ne ulostajat kuihtuvat pois, kun ei sitä ammatttiväkeä löydy vaikka kuinka itkisi työvoiman saannin vaikeutta.
    Arvelee Huru-ukko

    VastaaPoista
  2. Tervehdys Huru-ukko!

    Täysin mahdollinen tilanne.

    VastaaPoista