Tonttu Tohvelo nukkui myöhään ja heräsi vasta kymmeneltä. Tonttulassa oli hiljaista, sillä puolet väestä olivat jo menneet Korvatunrille lahjojen jakoa varten. Tonttu Tohvelolla oli tänä vuonna vapaa vuoro ja se tiesi sitä että sai yhden joulun viettää rauhassa, sillä seuraavat viisi joulua menisi jälleen lahjoja jakaessa. Ei sinänsä, lahjojen jako oli hauskaa puuhaa, sillä oli ilo katsella ihmisten riemua ja tapoja juhlia joulua.
Syötyään aamiaisen Tonttu Tohvelo ryhtyi kuusen koristeluun. Osa palloista oli mummon jäljiltä ja ne olivat lasia, joten kovin hentoihin oksiin niitä ei laittaa voinut. Hieman nauhaa ja lamellia. Hän sai työn päätökseen ja sytytti kynttilät. Kyllä sähkökynttilät on sitten hieno keksintö tuumasi hän. Muistissa on lapsuudesta kärähtäneet kuusenoksat, kun kynttilä pääsi kaatumaan pidikkeessä ja siitä syntyi aina aikasmoinen härdelli. Kuusea ihastellessa soi puhelin ja soittajana oli Tonttu Hopeaparta, joka kertoi hyvin matkan sujuneen ja nyt oli jo kotona. Toivottivat toisilleen hyvät joulut.
Kuinka käy joulusaunan? Se selviää. kun aukenee kahdeskymmenes neljäs luukku.
Teksti ei tule haudan takaa, vaikka nimi sinne viittaakin eikä se haudanvakavaa ole myöskään. Korkeintaan kaapin takaa tai sen sisältä, mutta ihka elävästä maailmasta.
Hyvää ja rauhallista joulua.
VastaaPoistaTervehdys Yrjöperskeles!
VastaaPoistaHyvää joulua myös sinnepäin.