Aiheittain

Näytetään tekstit, joissa on tunniste kieli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kieli. Näytä kaikki tekstit

lauantai 3. marraskuuta 2018

Suomen kieli ahdingossa

Olen useamman päivän miettinyt uutista, jossa Suomen kielen lautakunta on huolissaan Suomen kielen heikkenemisestä ja vasta nyt on uskallettu nostaa kissa pöydälle, sillä mediassa isketään nationalismikirveellä heti. Itse olen kielen köyhtymisen nähnyt jo pitkään ja sitä ovat typistäneet erityisesti erilaiset sosiaaliset mediat. Tämä siksi, että merkkien määrä on rajallinen ja nuoret ovat oppineet lyhentämään tekstiä, joten pilkkukin lienee jo käynyt uhanalaiseksi.

Yliopistomaailmassa on jo pitkään ollut hallitsevana kielenä Englanti ja kun katsoo väitöskirjateoksien julkituloja, niin jopa tavallinen Taavi tekee sen englanniksi. Onhan opetusministeriökin suunnitellut, että ylioppilastutkinnonkin voisi tehdä englanniksi. Vieraan kielen kuuntelu taitaa sitten olla Ruotsi tai Suomi ja sekin lyhyenä.

Olen myös, pidemmän aikaa, huomannut, että ruokien nimet ovat vaihtuneet hyvinkin eksoottisiksi. Voisarvi on korvattu ranskalaisella sanalla croissant, kesäkurpitsasta käytetään italialaista monikkomuotoa zucchini ja pehmis muuttui softikseksi. Monesti ruokatarvikkeesta käytetään ulkomaankielistä versiota vaikka suomalainen nimikin on olemassa. Itsekin reseptejä selatessani joudun tukeutumaan googleen, jotta saisin jotain käsitystä siitä, mitä kaupasta pitäisi hakeman.

Lainataan hieman: "Tätä kuvastaa muun muassa se, että virkamiestasollakin kyseenalaistetaan äidinkielen ylioppilaskokeen välttämättömyys, samoin kuin se, ettei suomenkielisen asiakaspalvelun saaminen suomalaisissa yrityksissä ole enää lainkaan itsestään selvää, lautakunta kertoo tiedotteessa." Jälkimmäinen on hyvin edustettuna terveydenhuollossa, jossa nykyisin on ulkomailta tulleita paljon ja Suomen kielen hallinta on hyvin ontuvaa. Erään kerran olisin tarvinnut tulkkia ymmärtääkseni tohtorin sekavan selityksen, josta ei selvää ota Erkkikään. Juu ja se oli muuten paha tatu.

Some-kulttuuri on myös tuhonnut sosiaalisen kanssakäymisen. Normaali keskustelu ei enää ole luontevaa. Tietysti, nykyinen kulttuuri on myös tehnyt osansa, sillä sanomisia on syytä kontrolloida, ettei jokin kirves tai kortti iske.

Vaikka uhkaavana kielenä on pitkälti englannin kieli, niin tulijoiden mukanaan tuomat kielet ovat omiaan sekoittamaan pakkaa ja heiltä harvoin onnistuu edes Englanti. Tämä on myös köyhdyttämässä kieltä, sillä tulijat eivät ole olleet kovinkaan innokkaita oppimaan kieltämme ja vaihtavat sen helposti omaansa, kun yksikin saman kieliperheen edustaja saapuu. Tulijoista naiset ovat todella heikolla hapella kielemme suhteen, jopa kymmenen vuoden asumisen jälkeen. Kouluissamme on myös oppilaita, joiden taidot kielestämme ovat heikot ja kun heikommat jäävät jälkeen, niin kyllä se koulunkäyntikin tyssää.

Suomen kieli on kuitenkin hyvin rikas. Sanotaan grönlantilaisilla olevan viitisensataa sanaa jäälle, mutta suomalainen pistää paremmaksi, sillä onhan meillä kahdelle lempilapselle olemassa tuhatkunta synonyymia kummallekin ja nehän ovat tietysti känni ja krapula. Hollantilainen kaveri kertoi ammoin koululehdessä Suomen kielen vaikeudesta ja erityisesti siitä, että sama sana tarkoittaa useaa eri asiaa. Hän otti esimerkiksi sanan kieli, joka löytyy suusta, kengästä, kitarasta ja sinä vielä puhut sitä. Yhdyssanat menikin sitten jo yli horisontin eli hän käytti esimerkkinä suihkukonetta. Juu, ymmärsi hyvin, että mikä on kone ja mikä on suihku, mutta yhdessä sanat muodostivat käsittämättömän koneen. Tähän voisi todeta, että huudahdussana ja substantiivi.

Käyttäkäämme kieltämme, ettei siitä tule iirin ja gaelin kaltainen harvinaisuus ja siksi laitan uudelleen tämän vanhan kirjoituksen.



sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Mellakka naapurissa



Tukholman lähiöiden mellakointi on ollut laajasti otsikoissa ja Yhdysvallat, Alankomaat sekä Iso-Britannia ovat jo varoittaneet kansalaisiaan, jotka aikovat Ruotsiin matkustaa.

Jälleen kerran historia toistaa itseään, joten jälleen on kysymys poliisin surmaamasta lainrikkojasta, joka on etniseltä taustaltaan jotain muuta, kuin perus svenssoni. Vastaavasta aiheesta kirjoitin jo elokuussa 2011, otsikolla Mellakointia.

Kuten nytkin on media kertonut, että nämä lähiöiden asukkaat ovat pääsääntöisesti maahanmuuttajataustaisia. Nyt asian mielenkiintoiseksi kuitenkin teki se, että media viimein kertoi sen, minkä tavallinen telluksen tallaaja on tietänyt jo kauan eli lähiöiden maahanmuuttajataustaisissa henkilöissä löytyy niitä, joilla ei ole haluakaan integroitua. Ollaan vain lähellä niitä, jotka omaavat saman taustan. Niinpä ei tarvita uutta kieltä, lakeja, tapoja ja kulttuuria, joita pidetään vahingollisina, saastaisina, barbaarisina, jne.. Seurauksena on yhteentörmäys em. aiheiden pohjalta vs. nykyisen asuinmaan lait, tavat ja kulttuuri.

On mielestäni turha syyttää poliisia, joka toimii maan lakien mukaan. Näiden mellakoivien nuorten on syytä ymmärtää, että heitä kaikessa koskevat vain ja ainoastaan kohdemaan lainsäädäntö. Nyt ovat myös nämä monikulttuurisuuden ihailijat älähtäneet ja yllättäen heittäneet jälleen kerran tuon  pahoin kuluneen rasistikortin pöytään. Kuitenkaan he eivät ota huomioon, että mellakoijat omaavat yleisesti rikollisen taustan ja otankin nyt käsittelyyn tämän Tukholman mellakoitsijoista tämän vangitun suomalaisen. Ensinnäkään hän ei ole suomalainen vaan Suomen kansalaisuuden omaava. Olisin hyvin hämmästynyt, jos hän olisi ollut Paavo Pohjois-Karjalasta. Tämän nuoren rikosrekisteri Suomessa on pidemmänpuoleinen eli huumausaiherikoksia, varkauksia, virkavallan vastustamista, jne.. Monikulttuurisuuden ihailijoiden olisi syytä lukea Nicky Cruzin jo vuonna 1968 kirjoittama kirja Juokse poika, juokse. Sen alku kertoo hyvin gettoutumisesta Yhdysvalloissa ja sitä seuranneissa jengisodissa.

Työttömyys on maahanmuuttajien kesken suurta ja siihen on yksi syy eli kielitaidottomuus. Joskus oikein syvästi mietin, että miten meidän hyvin hankalaa kieltämme opetetaan. Onko se verbejä, substantiiveja, jne. vai onko se käytännönläheistä, kuten ammoin koulussa, englannintunnilla yksi tyttö leikki tulitikkurasialla, niin opettaja nappasi sen ja kysyi, mikä tämä on englanniksi. Muistuupa mieleeni menneisyydestä pari esimerkkiä. Ensimmäisessä oli suomalainen turisti Lontoossa ja rehvakkaasti meni pubiin ja tilasi oluen sijaan karhun tai toisessa, jossa kaveri elvisteli ranskankielen taidolla ja tilasi myrkkyä, kalan sijaan (kummassakin on ääntämisessä yhden kirjaimen ero) ja voitte arvata, että hymyt olivat herkässä. No, olen itsekin mokannut, mutta huumorilla selviää pitkälle.

Työttömyys on myös asia, joka vaivaa mieltäni, sillä mediassa moni maahanmuuttaja kertoo korkeasta koulutuksesta ja työtä ei saa. Laki ja tapa eivät ole monessakaan maassa samat. Edesmenneellä hoitajan koulutuksessa en saa työskennellä ilman lisäkoulutusta monessakaan maassa. Lisäksi olen käynyt sähköalan perustutkinnon, mutta vain muutamat maat hyväksyvät koulutukseni. Lait, asetukset, turvamääräykset, jne. ovat poikkeavat Suomen vastaavista, joten minun tulee käydä kohdemaassa ne kurssit, jotka opettavat minut kohdemaan määräyksiin. Onko tämä vaikeaa maahanmuuttajille? Edesmenneessä hoitajan työssä tapasin maahanmuuttajaopiskelijan, joka suuttui silmittömästi siitä, että hän oli omatoimisesti vaihtanut tippapussin, johon hänellä ei ollut oikeutta ja samassa huoneessa ollessamme, ilmoitimme hänelle virheestä ja koko tippajärjestelmä vaihdettiin ilmakuplan vuoksi. Hän oli vihainen, sillä lähtömaassaan hän sai tämän tehdä. Ei auttanut, että selitimme, että meillä olivat säännöt nämä. Onko uuden kotimaan lakien ja asetuksien opettaminen jäänyt puolitiehen vai onko ajatuksena se, että olin maassani ammattimies ja osaan tehdä nämä työt? Itse hyväksyn sen, että koulutustaustani eivät ole yhden vertaisia ja tarvitsen uutta tietoa. Onko se syy?

Ikävä kyllä, minun on myös mentävä rikostilastoihin. Tiedän, että maahanmuuttajissa on kunniallisia kansalaisia, mutta valitettavan paljon on niitä, jotka eivät ole kunniallisia. On kansanryhmiä, joilla on tapana sosialisoida yrityksen omaisuutta. Se on omiaan leimauttamaan ko. kansakunnan. Otan tähän nyt esimerkkinä oman vähemmistömme eli romanit. Pieni osa hoitaa asiansa kiitettävästi, mutta iso osa ei ja kun heille asiasta sanoo, niin rasistikortti heiluu välittömästi nenän edessä. Ikävä sanoa, mutta heistäkin suurin osa on nuoria.

Lisäksi olen miettinyt kieltoja. Mediassa on ollut säännöllisin väliajoin otsikoita sanktioista sääntörikkomuksia vastaan. Nämä uutiset ovat, ikävä kyllä, aina kertoneet muslimitaustaisista maahanmuuttajista. Miksi? Rikokset ovat pääsääntöisesti naisen/tytön surma tai raiskaus. Eikö nainen todellakaan saa kaupassa (toki sillä edellytyksellä, että osaa kieltä) kysyä miesmyyjältä tietoa tuotteen koostumuksesta tai sijainnista?

Rasisti, rasisti ja vielä kerran rasisti olet sinä, joka et hyväksy omien lakien, asetusten, kulttuuristen tapojen vastaisesti käyttäytyvää omassa kotimaasi ja ikävä kyllä he kaikki ovat maahanmuuttajia. Heidän kohdemaassaan olisi kiva kokeilla suomalaista kulttuuria. Mitähän tapahtuisi, jos heidän maassaan istuisin yöpaidassa grillaamassa viljapossua, nauttimassa olutta ja vielä pahempaa eli olisin kutsunut kavereita kylää, jotka ovat molempia sukupuolia ja kaikki löyhästi vaatetettuja. Lisäksi tarjolla olisi vielä makkaraa, viiniä, reipasta rokkenrollia ja selänpesua. Hei haloo, haluaisin sen kaverin nähdä, joka suomalaisessa saunassa kykenee seksiin, kun lämpötila on noin sata astetta.

Kun mietin näitä maahanmuuttajia, niin mieleeni nousee aina tämä ihminen, joka ei oppinut sanaakaan. Tänään oli muistissa yksi ja huomenna ei enää. Olen tavannut mm. opiskelijoita, jotka oppivat salaman nopeasti sanat. Ovatko nämä mellakoivat maahanmuuttajat näitä, joista suomalainen sananlasku sanoo: "Kun on lusikalla annettu, niin ei kauhalla voi vaatia.". Olen ehkä täydellinen rasisti, mutta aina on ollut ja tulee olemaan ihmisiä, joiden älykkyysosamäärä on kengännumeron verran. Miten tällaisilta ihmisiltä voi vaatia enempää? Suomalaisia muutti paljon Amerikkaan ja kieli oli englannin- ja suomen sekoitusta ja sama toistui työn perässä Ruotsiin muuttaneista. Osa oppi ja osa ei.

Käytöskoulu olisi hyvä keksintö, sillä se on jo käytössä Alankomaissa. Kun tulija syyllistyy rikkomuksiin, niin seuraavaksi on käytöskoulu, joka sisältää lakia, kulttuuria, jne. Olisiko meidänkin aika ottaa toiminta käyttöön?

Itse nyt pahoin pelkään, että nämä mellakat tulevat olemaan myös meidän arkipäivää piakkoin. Gettoutuminen on yhä yleisempää ja näihin kouluttamattomiin maahanmuuttajiin ovat liittyneet ne suomalaiset, joiden koulutaso on säälivitonen. Heidän on helppo jengiytyä heidän kanssa ja minä olen rasisti.

Kun ajattelen kieltoja, niin mieleeni tulee tuo entinen ammattiani ja hoitajaopiskelijoina oli maahanmuuttajanaisia, jotka kieltäytyivät hoitamasta miespotilasta. Miettikää ihan oikeasti vakavaa tilannetta. Otan nyt ihan hatusta tempaistun tilanteen. Se menee näin eli mies, x-ikäinen tuodaan ambulanssilla ensiapuun. Hänellä on sydänkohtaus ja siellä ei ole yhtään mieshoitajaa, joka voisi hänen rintansa paljastaa ja ottaa sydänfilmin^...ˇ.............

maanantai 8. huhtikuuta 2013

Millä kielellä tänään


Kielikeskustelu käy yhä kuumana ja vettä siihen myllyyn heitti Aalto-yliopisto, joka ilmoitti opintokieliksi englannin tai ruotsin kielet. Useissa teksteissäni olen käsitellyt kieliä ja ikäväkseni olen huomannut englannin kielen voittokulun.

Kuten aiemmin olen todennut, niin maamme valtakielet tuntuvat nykyisin olevan huva sumi ja huono englanti.

Baarien nimet ovat pääsääntöisesti englanniksi. Nyt ovat televisio-ohjelmien ja elokuvien nimet vain englanniksi. Lieneekö syynä formaatit eli kääntää ei saa tai voi. Otetaan nyt esimerkiksi tämä uusi Bond leffa eli Skyfall. Ei ole olemassa sanakirjaa, joka kääntäisi sanonnat. Sanan Skyfall voi kääntää monella tapaa lauseyhteydestä riippuen.

Suomen kieli on köyhtynyt eikä edes sosiaaliapu sitä enää tavoita. Monet nuoret eivät tunnista synonyymeja, murresanoista puhumattakaan. Kun heitä kuuntelee, niin vanha äidinkielen opettajani kääntyisi haudassaan. Kun nuorten kanssa puhuu, niin usein he kysyvät käyttämääni sanaa ja kun kerron mitä se tarkoittaa, niin haluavat lisätä sen sanastoonsa. Tätä pidän ilahduttavana ilmiönä. Suomessahan ennen muinoin kielitaito ilmaistiin sanoilla: ”Suomee ja Savvoo, hiljoo ja kovoo.”

Itse olen hyvin yllättynyt, että englannin kieli ei enää ole Lontoo vaan Washington. Disney suodatettu jenkkikulttuuri on myös rantautunut Suomen niemelle. Oppini englannin kielestä on vanhaa ja silloin opetettiin kirjakieli englanti ja nuoruudessani tuli televisiosta paljon Britanniassa tuotettuja TV-sarjoja ja brittienglanti tarttui. Kun puhun englannin kieltä, moni kysyy sanaa uudelleen, kuten puolisoni, jonka englannin kieli on vaihto-oppilasvuoden jälkeen Teksas.

Haluaisin nyt herättää oikean kielikeskustelun. Mihin on kadonnut suomenkieli? Suomenkieli on niin rikas, että ulkomailta tulijat oppivat ensimmäisenä kirosanat, joita meillä on tunnetusti paljon.

Nettiaikakaudella on syntynyt myös lyhytkieli eli esimerkiksi T4Y, muistuttaa koodikieltä, joka kehitettiin jo ensimmäisen maailmansodan aikakaudella. Toki suomenkielessä on koristeltuja koodeja ja paljon. Vanha kopiokonehuumori ilmoittaa tekstillä: ”Sano se kukkasin”. Sellaisia viljellään puhekielessä, mutta ikävä kyllä, yhä harvemmin.

Onko syynä kielemme köyhtymiseen syynä maahanmuuttajat, jotka eivät ole viitsineet opiskella suomen kieltä. Kun henkilö puhuu huva sumi, niin helposti vaihdetaan englannin kieleksi.

Kielitaidottomat ja gettoutuneet maahanmuuttajat ovat saaneet maailmalla aikaan sen, että oma kieli halutaan pitää ja sitä korostaa. Miksi yliopisto valitsee pääopintokielen ainoastaan englanniksi? Onko tämän yliopiston Y-tunnus siirretty jo toiseen maahan?

Laitan tämän tähän uudelleen.
Jaaha, mitens olis potatismos med en köttbuller tahi bratwust mit kartoffel. S’il vous plaît.


Vai tahdotko vain Carelian pie whit eggbutter?

torstai 6. joulukuuta 2012

Hyvää syntymäpäivää Suomi



Tänään juhlimme itsenäisyytemme 95-vuotista taivalta. Raskaat ovat vuodet olleet ja tuntuvat yhä olevan. On pankkikriisiä, laman uhkaa, työpaikkojen alasajoa, jne.

Eipä ole turvassa poloinen kielemmekään. Vanha Postisäästöpankki, joka perustettiin 1800-luvun lopulla edistämään säästämistä. Myöhemmin siitä tuli Postipankki, jolla oli oma kultapossukerho ja liimatarran sai kun tilille oli kertynyt 25 Smk. Itse säästelin viikkorahojani ja ensimmäisellä talletuskerralla pankkikirjallani komeili luku 25 markkaa 75 penniä. Täten sain pankkikirjaani jo ensimmäisellä kerralla tuon tarran ja sain kultaisen säästöpossun sekä kotiin tulevan lehden.
Aika muutti muotoaan ja tuosta pankista tuli useiden nimien kautta Danske Bank ja sen mukana myös pankin mainokset muuttuivat englanninkielisiksi.

Katselen ja kuuntelen katkerana vieraiden kielten mekastusta kotimaassani. Tunnetuin kieli on huono englanti, mutta seuraavaksi taitaa tulla huva sumi. Monissa paikoissa ei suomen sanaa kuule. Sallikaa oi maamme kielen säilyä ja julki tulla.

Julkaisen tuon käsin kirjoittamani tekstin, joka syntyi erään keskusteluketjun aikaansaamana.