Kouluväkivaltaa

 Nyt on ollut puhetta paljon kouluväkivallasta, joka on mielestäni oikea termi. Koulukiusaaminen on liian vähättelevä termi, sillä aikuistenkin maailmassa puhutaan fyysisestä ja psyykkisestä väkivallasta.

Vantaalla on tapahtunut kaksi pahoinpitelyä, jotka ovat johtaneet uhrin tajuttomuuteen ja toisessa tapauksessa oppilasuhri oli lähetetty sekavana kotiin, josta hänet toimitettiin sairaalaan ja sairaala kutsui sitten poliisin. Tässä tapauksessa opettajan pitäisi saada syytteet heitteillejätöstä.

Molemmat koulut ovat etnisesti rikastettuja ja mitä ilmeisemmin tässä on kyse samasta ilmiöstä kuin Ruotsin kouluissa. Etninen porukka tappelee keskenään ja on yhteisrintamassa pottunokkia kohtaan. Tätä media ei suinkaan ole esiin tuonyt, mutta koulupuolen pomo kaupungilta kertoi, että monikielisiä ohjaajia palkataan lisää, joten tämä kertoo tilanteesta aika selkeäsanaisesti.

Meillä on Kiva-kouluhanke, mutta se ei ole onnistunut kitkemään väkivaltaa.Tutkimustulokset kertovat myös karua kieltään, sillä (viitaten edelliseen kappaleeseen) maahanmuuttajista toistakymmentä prosenttia kertoo henkisestä ja fyysisestä väkivallasta. Kun vastaavat luvut ovat kantasuomalaisten kohdalla, pojat 4 % ja tytöt 1 %. Silti jokainen tapaus on liikaa.

Toisessa tapauksessa tekijät olivat alaikäisisä, joten syyttäjälle asti tapaus ei mene. Lastensuojeluviranomaiset ovat aktiivisesti mukana ja liian vähäisin resuissilla. Nopeita ratkaisuja ei ole ja usein tarvitaan tulkkausapuakin, sillä maahanmuuttajalasten kielitaito on vähän sitä sun tätä. Lastensuojelu on muutoinkin ylikuormitettua ja lasten ongelman niin suuria, ettei niitä ratkota pelkän lastensuojelun toimesta. Psykologista apua on vaikea saada, sillä senkaan resurssit eivät ole kunnossa.

Opettajilla ei ole mahdollisuuksia puuttua asioihin ja jos kyse on maahanmuuttajalapsista, niin herkästi heilahtaa rasistikortti, jos tekemisiin puututaan. Osa opettajista on varmasti myös kyynistynyt tapausten edetessä ja kun niitä on riittävästi, niin halu puuttua asioihin on heikentynyt. Etenkin, kun työkalut puuttuvat. Lapset pitävät jälki-istuntoa naurettavana ja koulusta erottaminen on tehty perin vaikeaksi.

Koulumaailmassa pitäisi palata vanhaan, jolloin meillä oli erityis- ja tarkkailuluokat käytössä. Yksi erityisoppilas syö opettajan resurssit ja muu luokka saa pärjätä omaan tahtiinsa. Koulunkäyntiavustajiakin on vähennetty ja tämä näkyy luokissa häiriökäyttäytymisenä. Tarkkailuluokka toimisi myös sanktiona, kun tulisi erotetuksi kaveriporukasta.

Nykyisin kouluväkivallassa on merkittävässä osassa somemaailma, johon tapahtuneet saadaan tallennettua ja tallenteita sitten levitellään erilaisilla alustoilla. Tämä nöyryyttää uhria entisestään, sillä väkivallantekijöitä ei pääse eroon edes koulumaailman ulkopuolella. On helpompi kuvata, kuin puuttua väkivaltaan.

Toivonkin nyt medialta, että lakattaisiin puhumasta koulukiusaamisesta vaan ryhdyttäisiin puhumaan kouluväkivallasta. Ihan sama onko se henkistä- tai fyysistä väkivaltaa.

Koulun munaus

Mediaa lukiessa törmäsin uutiseen, jossa koulu oli mokannut hoitajien tutkinnon. Näyttö tutkinto oli koulun toimesta tehty väärin ja oppilaiden pätevyys ei siten ollut kohdallaan. Parin vuoden aikana paperinsa saaneet opiskelijat muuttuivat kerta heitolla valehoitajiksi, vaikka koulutus uudistus tuli jo 2010. Miten tämä on mahdollista?

Vastaus on oikeastaan aika simppeli eli koulutus uudistuksia on ollut jatkuvasti ja suurin osa niistä huuhaata tai silkkaa rahastusta. Tästä olen kirjoittanut muutaman kerran jo aikaisemmin (mm. Opetus ministeriö on huolissaan, Direktiivikoulutus).

Näyttöön perustuvia tutkintoja on tänä päivänä paljon ja niissä punnitaan opiskelijan käytännön taidot, joka sinänsä on hyvä asia, sillä monesti teoria ja käytäntö ovat kaksi eri asiaa. Tosin erään luokan seinällä oli oppilaan innovaatio, jossa kerrottiin, että tässä luokassa yhdistetään teoria ja käytäntö eli kukaan ei tiedä miten homma toimii ja miksi se toimii.

Opiskelijoita luonnollisesti koulun munaus järkytti, sillä ammattilaisista tuli yhdessä yössä valehoitajia. Kertomuksen mukaan, tapahtuneesta johtuen, meni vakipaikka sivu suun. Valvira mitätöi valmistuneiden oikeudet, joten tulot loppuivat siihen. Koulun rehtorin Marja Anttalaisen mukaan kyse oli yhden opettajan inhimillinen erehdys tulkitessaan opetusrakennetta. Jotenkin mieleen tuli Juice Leskisen biisi Epäile vaan, jossa todetaan: "Ne jotka osaa, tekee mitä vaan. Ne jotka ei, ryhtyy opettamaan.".

Kuka valvoo opettajan ammattipätevyyttä? Monille aloille on tullut jo direktiivikoulutukset, joista osa silkkaa rahastusta. Koulutus on uusittava muutaman vuoden välein ja maksaa euroja X eikä ilman sitä saa duunia edes tehdä. Suhtaudun direktiivikoulutuksiin negatiivisesti ja toivon kaikkien ymmärtävän syyn, sillä itse jouduin osallistumaan ammattini (ammattiliikenne) yhteen pakolliseen koulutukseen, jossa opettaja puhui itsestään selvyyksiä ja hän oli konsulttikouluttuja (oma firma), joka kertoi tehneensä meidän työtä, joten tunsi ammattialamme. Tosin kouluttaja oli menettänyt ammattialamme lisenssin törkeän rattijuopumuksen vuoksi. =)

Kun koulutusrakenteita on uudistettu, niin tuntuu vakavasti siltä, että uudistajina ovat olleet kirjan oppineet ja näitä tyyppejä löytyy myös käytännön työtä tekevistä. Tosin työpaikoilta on aina löytynyt tyyppejä, joiden ajatusmaailma on se, että tosta poikki ja tohon kierteet, sen enempää ajattelematta. Näihin tyyppeihin ei tehoa minkään valtakunnan lisäkoulutukset, vaan he tekevät aina samoin. Entisestä duunistani muistan hyvin hygieniahoitajan luennon. Hän sanoi, että kaikki lasareettitarvikkeet kestävät pesukoneen ja sen tehokkaimman pesuohjelman. Osa kollegoista uskoi häneen kuin toteemipaaluun ja sen seurauksena osastollamme tuhottiin puolessa vuodessa kymmenen tuhannen euron edestä tavaraa, sillä ne eivät kestäneet käsittelyä.

Rehtori Anttalainen kertoo myös, että huijatuille opiskelijoille on järjestetty uusinta kokeet ja koulu kustantaa siitä aiheutuvat kulut. Hän kertoo myös, että samaa on tapahtunut muissa oppilaitoksissa. Vyytihän lähti purkautumaan opiskelijan tekemästä oikaisupyynnöstä, sillä hän koki tulleensa väärin arvostelluksi. Kun hoitajaopiskelijoista on kyse, niin toivon, ettei opiskelija ole samanlainen kuin yksi tapaamani, joka meuhkasi anatomian kokeen arvosanastaan. Kysymyksessä oli ihmisen ruuansulatuskanavan rakenne ja hän aloitti vastauksensa mahalaukusta.

Ensikuun aikana rehtori Anttalaisen arvion mukaan kaikki saavat pätevän tutkintotodistuksen. Miten koulu vastaa, jos heidän munauksen vuoksi opiskelijat päätyvät syytettyinä käräjille, kuin nuo valelääkärit ja- hoitajat. Entä vaateet työtulojen takaisin maksusta?

Jotenkin on ymmärrettävää, että munannut opettaja ei halua esiintyä julkisuudessa.

Sä laitoit minut nettiin..

Näin sanotaan laulussa. Olen pitkään miettinyt asiaa ja tämä kouluhässäkän uutisointi sai aikaan näppäimistön pahoinpitelykohtauksen asian tiimoilta.

Yleisesti ottaen julkisella paikalla saa vapaasti kuvata, mutta sen julkaisu onkin sitten eri asia. Julkaisusta voi yhtäkkiä muodostua rikos, jos kuvassa näkyvästä henkilöstä muodostuu harhaoppinen näkemys. Kotia saa kuvata, mutta ilman näkyviä ihmisiä. Kotona saa kuvata, mutta ei julkaista ilman asiaomaisten suostumusta. Muistaakseni se näin meni.

Tuossa taannoin taas kerran ihmeteltiin yleisönosastokirjoituksessa, miksi rikoksen tekijät saavat oikeussalissa peittää kasvonsa. Oikeussali on myös julkinen tila, ellei oikeus erikseen katso (tapauskohtaisesti) sen vakavasti loukkaavan oikeusturvaa (esim. pedofiilijutut). Kuitenkin lain mukaan olet syytön, niin kauan kunnes toisin todistetaan, joten rikoksesta epäilyllä on oikeus kasvonsa kuvaajilta piilottaa.

Saihan tuo hakukoneyhtiön kamera-auto myös vapaasti kuvata katunäkymiä, mutta kuvista on piilotettu pääsääntöisesti kasvokuvat ja rekisterikilvet. Toki kasvokuvan peittäminen ei peitä hieman noloja tilanteita, sillä ympäristö on näkyvillä. Rikosoikeudellisesti ei kuitenkaan rikosta ole tapahtunut, sillä henkilöä ei voi tunnistaa. Tosin, jos henkilöllä on näkyvissä erikoinen tatuointi tai erityisen tunnistettava pukeutuminen, niin läheiset sen kyllä tunnistavat. Tästä huolimatta kyseessä ei ole rikos rikoslain puitteissa. Tällaisesta tapauksesta on oikein oikeuden päätös.

Nyt kuvaamisen mielenkiintoiseksi tekeekin tämän kouluhässäkän syytön osapuoli eli oppilas. Hänen asianajajansa Tiina Nystén toi esille seuraavaa: ”Päämieheni on sitä mieltä, että julkisuus ei ole se paikka, missä tätä pitäisi käsitellä.”. Haihtuiko nyt suurin uho pois ja tilalle tuli pelko median mittasuhteista ja vahvuudesta. Ensin mieleen tullut ei aina ole se oikea. Poikkeuksena on koevastaus.

Hänen koulutoverinsa (tuttu vai tuntematon) laittoi kännykamerafilmin juutuuppiin. Kuva on julkisesta tilasta, jossa on oikeus kuvata. Itsekin katselin tuon filmin ja jäin syvästi miettimään. Miksi tuo aikuinen nainen ei eväänsä liikauttanut? En tiedä, onko tällaisen materiaalin julkaiseminen laillista vai laitonta? Arvelisin että laitonta, sillä se on kuvamateriaalia rikospaikalta ja kuvissa näkyy selvästi lapsia, joilla ei ollut osaa tai arpaa tapahtumien kulusta. Juutuuppiin saa materiaalin laittaa nimettömänä. Itse en sinne mitään ole tuupannut, joten en tiedä saako sinne kirjautua nimimerkillä. Tästä aiheesta kirjoitin aiemmin, otsikolla Ei nimimerkillä. Kuitenkin, kun sivustoa katselen, niin kaikki ovat nimimerkillä. Eikö kuvaajalla ollut rohkeutta esiintyä nimellään?

Mietin kuitenkin nyt tuon lapsen toivetta saada olla rauhassa. Median tietojen mukaan hän on peruskoulun 9. luokan oppilas ja hänen pitäisi pystyä keskittymään opiskeluun ja etenkin ammatinvalinnan kysymyksiin. Mediassa keskustelu käy kuumana puolesta ja vastaan. Säälin toisaalta tuota lasta ja toivon, että hänellä on yhtä hienot vanhemmat kuin minulla. Asioista puhuttiin ja suoraan. Toivon tuon lapsen saavan tukea vaikka käyttäytyi huonosti ja toivon hänen ymmärtävänsä tekonsa/sanansa. Kympin oppilaalla ei käytösnumero aina ole myös kymppi.

Hieman myös pelottaa tuon oppilaan toimintatapa, kun hän ymmärtää, että tämän mediahässäkän sai aikaan oppilastoveri, joka tuon videon nettiin välitti. Opettaja, joka tulkitaan julkishallinnon virkamieheksi, ei ole suojattu, mutta lapsi on. Omalle tunnolle kasautuu asioita ja niitä ei saa pois edes toivomuksesta. Ikävä kyllä nettiin on helppo saada materiaalia (kuten tekstini), mutta sitä ei sieltä pois saa. Kuten aikaisemmin kirjoitin, niin puskaradion voittanutta ei ole. Tuleeko nyt opiskelija tunteneeksi sen, että hänen toimensa sai aikaan opettajan irtisanomisen? Opettajan nimi on nyt jo kaikkien tiedossa ja vastassa on alaikäinen, jonka nimeä en saa tietooni (no, puskaradio sen myöhemmin tiedottaa).

…kuten luonto minut tarkoitti.