Aiheittain

Näytetään tekstit, joissa on tunniste kevyt liikenne. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kevyt liikenne. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 13. elokuuta 2023

Älä aja päälle 2023

Nyt on taas koulut alkaneet ja aamun aviisi ja tienvarsikyltit julistavat liikenneturvaa. Aiemmin julisteissa oli toivottajina ekaluokkalaiset, mutta nyt koululaiset. Eka- ja tokaluokkalaisista ei ole huolta, sillä heillä on vanhempien opetukset tuoreessa muistissa.Siitä suuremmat koululaiset ovatkin jo riski liikenteessä.

Nyt on tulleet sähköpolkupyörät, joilla ajetaan kovaa vauhtia myös suojatien ylitse katsomatta. Toinen ongelma on kovaa vauhtia suhaavat sähköpotkulaudat ja -mopedit. Kaikilla saa ajaa yhdistetyillä jalankulku- ja pyöräteillä. Nämä kulkuneuvot kulkevat lujaa ja ovat hiljaisia. Ne aiheuttavat vakavan vaaran kävelijöille.

Yhä useammalla koululaisella on luurit korvalla ja kännykkä kädessä. Eipä riitä liikenteen havainnointiin enää aisteja. Ei suojatie ole mikään turvakäytävä, sillä kotikatuni viereinen iso tie on vilkkaasti liikennöity ja harva pysähtyy suojatien eteen. Viimeksi pikkukaupalle köpötellessäni odotin suojatien reunassa. Kymmenen autoa meni pysähtymättä. Ensimmäinen pysähtyjä oli iso moottoripyörä. Näin pääsin turvallisesti tien ylitse. Kyllä vanha sääntö toimii edelleen eli katso ensin oikealle, sitten vasemmelle ja vielä kerran oikealle.

Monen olisi syytä lukea uudelleen tieliikennelaki. Sen verran huoletonta on meno nykyisin liikenteenssä. Illat pimenevät kovaa vauhtia, joten kulkuvälineissä olisi syytä sytyttää ajovalot. Monessa autossa on yhä peräpää pimeänä, kun ei ole osattu kääntää nappulaa. Myös heijastin on halpa henkivakuutus. Näytään pimeällä.

maanantai 29. heinäkuuta 2019

Älä aja päälle 2019

Taas on se aika vuodesta, jolloin teiden varsille ja lehtiin tulevat ilmoitukset, jossa kehoitetaan olemaan päälle ajamatta ja varovaisuutta koulujen lähellä. Liikenn käyttäytyminen on nykyisin pahasti retuperällä ja lukiessani yleisönosastoa aamun aviisista, niin toistuvasti siellä jalankulkijat haukkuvat autoilijat ja pyöräilijät ja uutena on myös nuo sähköpotkulaudat, joiden kuljettajat ajavat täysin holtittomasti. Vastavuoroisesti pyöräilijät haukkuvat jalankulkijat ja autoilijat. Autoilijat taas hakkuvat kaikki edellämainitut. Tuntuu siltä, että kaikilla on liikennesäännöt hukassa. Pyöräilijä, potkulautailija ja autoilija väistävät aina jalankulkijaa.

Pahin vaaramomentti liikenteessä on kuitekin kännykkä, jota tuijotetaan kulkutyypistä riippumatta ja usein vielä kuulokkeet korvilla. Ei ole kovin kauaa, kun meinasin saada päälleni edellä mainitut varusteet käsissä. Luonnollisesti molemmat kädet näpyttelivät älyvekotinta. Toivonkin nyt, että tässä asiassa ryhdistäydyttäisiin. Sillä kuuloke - kännykkäyhdistelmä on saanut aikaan myös kuolonkolareita.

Pienet kertausharjoitukset liikennesäännöistä ei olisi pahitteeksi aikuisille ja isommille koululaisille. Myös olisi hyvin viisasta lopettaa kännykän näpertely kulkiessa ja keskittyä vain yhteen asiaan eli liikenteeseen. Jos sitä kapulaa on pakko näprätä, niin pysähdyksen paikka.

keskiviikko 2. elokuuta 2017

Älä aja päälle 2017

Koulut alkavat kohta ja niin pienemmät kuin suuremmatkin oppilaat ovat teillä taasen sankoin joukoin. Itseäni liikenteessä on kaihertanut jatkuva välinpitämättömyys liikennesäännöistä ja yleinen hälläväliä asenne liikenteessä. Lyhyellä ajalla olen kohdannut monta vaaratilannetta, jotka johtuivat ainoastaan välinpitämättömyydestä. Tuntuu kuin liikenteessä on kasapäin Rutinoffin kuskeja (Rauno Vääräniemen luoma henkilö, toimitus kiittää kirjoittajaa kirjoista), jotka viis veisaavat säännöistä.

Eilinen päivä toi peräti kolme tapausta. Lähdin kävellen lähikauppaan ja pysähdyin suojatien reunaan. Pakettiauto väisti minua yli keskiviivan ja kiihdytti vauhtia. Sen takana tullut mopoauton kuljettaja painoi myös kaasua ja vilkaisi kännykkään. Tämän takana tullut henkilöauto kiihdytti myös vauhtiaan. Yksikään ei ollut edes aikeissa antaa minulle tietä, mutta minulla on vielä jäljellä niin paljon itsesuojeluvaistoa, joten menkööt.

Eilisen toinen tapaus tapahtui paluumatkalla kaupasta kotiin. Kiinnitin jo kaukaa huomioni nuorukaiseen polkupyörällä. Hänellä oli molemmat kädet ja katse kiinni kännykässä ja vauhti melkoinen. Meinasin jo huikata pyöräilijälle, kun ihan päin oli tulossa. Tömpsy havahdutti pyöräilijän, joka sai viime hetkessä oikaistua pyöränsä, sillä se oli osunut kuopalla olevaan kaivon kanteen, joten selvisi kaatumatta.

Kolmas tapahtui, kun oli jo sisällä. Mainoksia jakava tyttönen ajoi skootterilla ja kun oli kotikatuni jakanut, niin teki tien päässä uparit ja palasi takaisin isommalle kadulle. Ainoa, mikä tytöltä meni tässä pieleen oli se, että kotikatuni on yksisuuntainen ja kapea. Kadun alkupäässä on myös korkeat kuusi- ja orapihlajaaidat, jotka estävät näkyvyyden suurelle tielle täysin.

Aiemmin kävin ukon mukana kaupassa ja meidän kauppakassi sattuu nyt olemaan FH Volvo eli kuorma-auto. Ukon oli tarkoitus peruuttaa reunan parkkiruutuun ja peruutuspiippari soi, siitä huolimatta neljä henkilöautoa ajoi kaupan pihaan peruuttavan kuorma-auton takaa. Rumaa jälkeä olisi pelkällä nupillakin tullut, jos tarkkana ei ukko olisi ollut. Samaa olen työssäni nähnyt, että peruuttavan linja-auton taitse ajetaan mistään välittämättä. Kuten aiemminkin olen kirjoittanut, niin kiire loppuu ruumishuoneelle. Tosin epäilen näiden ihmisten kiirettä, vaan ainoastaan sitä, että minä menen nyt asennetta.

Nyt on myös puututtava liikenneterveyteen ja valitettavasti henkilöauton ajoluvan omistanutta ei enää tarkasteta viisikymppisenä. Tämä tarkoittaa sitä, että paljon on ehtinyt kropassa tapahtumaan 52 vuodessa, kunnes ajokortin voimassaolo päättyy. Helsingin tapaus oli tämän asian tiimoilta loistava esimerkki siitä, että voimassa oleva ajokortti on henkilöllä, jonka ajoterveys on erittäin kaukana terveydestä. Lukemattomia kertoja olen myös nähnyt vanhuksen ajelevan tien keskikorokkeen väärällä puolella (yksisuuntaista vastakarvaan ajajat ovat jo niin peruskauraa, että niistä ei enää viitsi puhua). Tähän olisi poliisin ja lääkäreiden herättävä viimein. Tosin eihän sitä autoa kortilla ajeta, sanottiin jo muinoin. Tästä tulikin mieleen, että jos kehitettäisiin auto, joka käynnistyy ajokortilla. Tällöin ei rattijuoppokaan pääsisi uusimaan tekosiaan.

Yleisönosastot ovat aamun aviisissa täynnä liikennekäyttäytymistä. Autoilijat haukkuvat kevyen liikenteen ja päin vastoin. On hyvin tavallista, että kritiikissä autoilijoiden käyttäytymisestä syyllistetään autokouluja. Kyllä ne opettavat kaikille samat asiat, mutta jostain syystä joillakin säännöt valuvat kuin vesi hanhen selästä.

Nyt kaikki liikkujat, ryhtiä liikenne käyttäytymiseen. Itse jalankulkijana jätän oikeuteni käyttämättä suojatiellä, sillä parempi katsoa vasemmalle ja oikealle ja odottaa vuoroaan, kuin suin päin rynnätä tielle. Liikuit sitten millä tavalla tahansa, niin se kännykkä pidetään taskussa ja keskitytään siihen liikkumiseen. Syksy myös saapuu ja illat pimenevät, joten huolehdithan siitä halvasta henkivakuutuksesta eli heijastimesta. Toivon, että vanhemmat käyvät liikenneasioita läpi myös ensimmäisen luokan jälkeen (lue uudelleen kappale kolme), sillä etenkin yläasteikäisillä on paljon toivomisen vaaraa liikennekäyttäytymisessä.

Toivon teidän muistavan, että Daavid ei ikinä voita Goljattia tieliikenteessä. Teho-osastolla tai ruumishuoneella on enää turha jossitella tai vedota omiin oikeuksiin, jos sitä liikennettä ei seurata.

Toivotan turvallista koulumatkaa kaikille oppilaille.

keskiviikko 3. elokuuta 2016

Älä aja päälle 2016

Taasen ovat kyltit ilmestyneet katukuvaan, sillä koulut alkavat jälleen. Pienten eka- ja tokaluokkalaisten lisäksi liikenteeseen pölähtävät ne isommat. Ensiksi mainitulla ryhmällä on yleensä säännöt vielä hallussa, mutta seuraavalla ne ovat jo pahasti hukassa.

Usein mietin, että miksi kampanja on nimetty noin. Aika harvassa on tapaukset, jossa päälle on ajettu, niistä toki uutisoidaan herkemmin. Luvattoman usein auton ja kevyen liikenteen onnettomuuden takaa löytyy kevyen liikenteen tekemät virheet. Syylliseksi kuitenkin julistetaan autonkuljettaja.

Viime syksynä osalleni tuli tapahtuma suojatiellä, joka jätti todella pahan maun suuhun. Jalankulkijoiden valot vaihtuivat punaisiksi ja meille autoilijoille vihreiksi. Nuori nainen laahusti päin punaisia, kännykkään tuijottaen. Viereinen auto tööttäsi tyttöselle ja ilmeisesti hän luuli, että minä tööttäsin. Hän kääntyi ja potkaisi puskuriin. Tämän jälkeen hän jatkoi laahustamistaan. Menikö mielestäsi oikein?

Autoilijaa sakotetaan, kun yhdistää autoilun ja kännykän. Kevyt liikenne saa toilailla ihan vapaasti kännykän kanssa ja onkin tyypillistä, että heikäläisillä on kuulokkeet korvilla ja silmät kännykässä. Liikenteen havainnointi on luonnollisesti heikkoa. Toivottavasti muistatte tuon muutama vuosi sitten tapahtuneen onnettomuuden, jossa koulumatkalla ollut poika menetti henkensä. Kova vauhti ja musiikki korvilla ja täysillä. Hän ei kuullut junan antamaa merkkiääntä, joten seuraukset olivat kohtalokkaat.

Nyt sitten uutisoitiin meilläkin Pokemon onnettomuus. Tällä kertaa puska-aidan takaa pyöräilivät vauhdilla pari poikaa, jotka peliä pelasivat. Pyörätiellä polkenut aikuinen onnistui väistämään toista, mutta toiseen törmäsi. Ostokset, vaatteet, pyörä ja puhelin vaurioituivat. Koska tulee ensimmäinen Pokemon vainaja myös meillä.

Hyvät vanhemmat, myös niiden isompien oppilaiden vanhemmat, ottakaa puheeksi kännykän käyttö liikenteessä. Se on ihan sama millä liikut, mutta liike ja kännykkä on huono yhdistelmä. Aistit pitää varata turvalliseen kulkemiseen. Sitten se punainen ukko siellä liikennevaloissa tarkoittaa oikeasti sitä, että nyt ei ole sinun vuorosi.

Valitettavasti kaikki autoilijat eivät kunnostaudu suojatiekäyttäytymisessä. Päivänä muutamana, lähdin kävellen lähikaupalleni. Pysähdyin suojatien reunaan ja katselin molempiin suuntiin, sillä se minulle on ammoin opetettu. Yhdeksän autoa ohitti suojatien pysähtymättä ja minä odotin kiltisti vuoroani, sillä liika kiire pilaa kaiken. Kymmenes suojatietä lähestynyt oli moottoripyöräilijä (tosi iso pyörä) ja hän hiljensi ja osoitti, että voin ylittää tien. Suuri kiitos hänelle. Tosin suojatien viivat ovat kuluneet pois jo vuosia sitten, joten harva tajuaa sen siinä olevan ja tiedämme hyvin, että harva katsoo liikennettä horisonttaalisesti, joten ne korkealla olevat merkit jäävät helposti havaitsematta. Onhan maailmalla jo rakennettu suojatien valot maahan, jotta kännykkäsukupolvi ne huomaisi, sillä niska on jo pahasti alaspäin taipunut, muistuttaen vanhusta, joka makaa rollaattorinsa päällä.

Ryhtiä liikenteeseen! Se on ihan sama, millä liikut, mutta tee se turvalliseksi itsellesi ja muille. Kevyen liikenteen osalta voin taas kerran todeta, että tieliikenteessä Daavid ei ikinä voita Goljattia, joten ruumishuoneella ei tarvitse hävetä omaa hölmöyttään eikä siellä voi todeta "Ähäkutti olin oikeassa", sillä se on liian myöhäistä.

maanantai 17. elokuuta 2015

Raivopäänä liikenteessä

Nyt ovat eri median lähteet käsitelleet liikenneraivoa, jonka seurauksena Helsingissä kuoli pyöräilijä. Muistopyöräilystäkin kehittyi raivoisa vääntö bussikuskin ja pyöräilijöiden välillä. Loppuosa noista käsitelläänkin sitten käräjäoikeudessa. Todella aikuismaista käytöstä.

Pyöräily on oiva liikkumiskeino, sillä se kohottaa kuntoa, pysäköintitilaa ei paljoa tarvita ja ruuhkassa nopeampi kuin autoilu. Kuitenkin se tuntuu ärsyttävän sekä autoilijoita, että erityisesti jalankulkijoita.

Auton ja pyörän väliset onnettomuudet yleensä tilastoituvat, mutta pyöräilijän ja jalankulkijan väliset harvoin, sillä ne ovat lievempiä (toki on muutamia vakavaan loukkaantumiseen johtaneita uutisia). Kahden pyöräilijän välinen onnettomuus on usein vakavampi ja siten tilastoituu.

Jalankulkijoita ärsyttää pyöräilijöiden vauhti ja juuri tuossa aamun aviisissa kansalainen kirjoitti vaarallisesta bussipysäkistä, sillä pyöräilijät laskettavat alamäkeä melkoista vauhtia ja runsaasti on vaaratilanteita syntynyt. Vauhdikas pyöräilijä myös seilaa yhdistetyllä pyörä- ja jalkakäytävällä etsin itselleen vapaa kohdat. Suurin valituksen aihe jalankulkijoille on jalkakäytäväpyöräilijät ja sehän on sallittu alle 12-vuotiaille.

Toisia pyöräilijöitä ärsyttää vauhdikkaasti vastaantulevat, jotka tulevat samalla puolella vaikka polkupyöräilyssäkin on oikean puoleinen liikennöinti.

Autoilijoita ärsyttää mustiin pukeutuneet, valottomat kamikaze pyöräilijät, jotka vauhdilla suhauttavat pusikosta. Toinen ärsyttävä tekijä ovat ns. trikoopöksyt, jotka ajavat ihan omilla säännöillään ja keskellä ajorataa. Viimeksi yksi sankari suhasi keskellä linja-autokaistaa eikä hänellä ollut aikomustakaan väistää. Kolmas ärsyttävä tekijä on se, että vaikka pyöräilijä on itse syypää onnettomuuteen, niin mahdolliset korvaukset menevät autoilijan vakuutuksista, sillä lakia tulkitaan heikomman osapuolen eduksi. Itselläni meni yli vuorokausitulo tällaisen onnettomuuden vuoksi eli jouduin maksamaan kamikaze pyöräilijän ambulanssin- ja päivystyksen omavastuut ja särkylääkkeet.

Pyöräilijöitä ärsyttävät poukkoilevat jalankulkijat, sinne tänne vipeltävät koirat, liian läheltä ohittavat ajoneuvot ja yleensä ajoneuvot.

Itselläni on myös yksi ärsytyksen aiheuttaja pyöräilijöissä eli vaurioitunut/rikkoutunut/termiitin syömä pyörä jää sinne minne se on jäänyt ja kukaan ei näitä poista. Erään lehmuksen suojakehikossa on nyt neljättä vuotta sama pyörä tyylikkäästi lukolla kiinni, mutta molemmat renkaat ovat poissa ja satula vuodenaikojen runtelema. Viereisessä pyörätelineessä on puolitoista vuotta seissyt vannevaurioinen pyörä, josta satula on sosialisoitu. Kenellä on siivousvelvollisuus? Auton raato kyllä poistetaan nopeasti, mutta pyörät saavat lojua vuosia samalla paikalla.

Miten parantaisi yhteistyötä liikenteessä? Tieliikennelaki vaatii pyöriin valot ja heijastimet, mutta harvemmin niitä näkee. Olisiko tässä pyöräilijöillä ryhdistymisen paikka, sillä valoton on vaikea havaita ja etenkin nyt kun illat pimenevät ja puiden lehdet peittävät suurimman osan katuvaloista. Vauhdin sopeuttaminen niin pyöräilijöillä kuin autoilijoilla olisi paikallaan. Liikennesäännöt kaupunkiolosuhteissa ovat pyöräilijälle monimutkaitset ja niitä ei autoilijakaan hoksaa. Maantiepyöräilyssä tämä on helppoa, sillä pyöräilijää koskee samat säännöt kuin autoilijaa, paitsi ettei moottori- ja moottoriliikennetielle ole asiaa vaikka välillä sielläkin pyöräilijän näkee.

Pyöräteiden kunto? Moni trikoopöksy ilmoittaa, ettei pyöräteitä voi käyttää niiden huonon kunnon vuoksi ja kun todella harjoitellaan, niin vauhti on kova ja saattaa aiheuttaa vaaraa jalankulkijoille ja toisille pyöräilijöille. Olisiko heidän syytä siirtyä kantateille, joissa on suhteellisen leveät piennarkaistat? Tieliikenne kun on ihan eri juttu kuin velodromi.

Koirat eivät ongelmia aiheuta, vaan ongelma on siellä hihnan toisessa päässä. Koiran kanssa liikkuvan pitäisi huomioida paremmin muut kulkijat. Pyörailyn liikennesääntöjen selkeyttäminen olisi paikallaan.

Kun olen katsellut ihmisten liikennekäyttäytymistä, niin mieleen on noussut ajatus, että suojatiet pitäisi poistaa (tien ylitse kun loikitaan ja pyöräillään itselle sopivasta kohtaa), liikennemerkit pois, tieliikennelaki pitäisi kumota ja liikennevalot poistaa. Tämän jälkeen katsotaan eloonjääneiden kanssa, mitkä ovat tarpeellisia. Nykyinen lainsäädäntö on erittäin sekava ja normitilanteessa yksi sallii, toinen kieltää ja kolmas kumoaa molemmat edelliset sekä neljäs julistaa kolme edellistä pannaan ja laatii ihan uuden, jne.

Mitä tehdä, kun kanssa liikkujan toimet herättävät raivoa? Laskea sataan vai mitä muuta? Arvoitukseksi jäänee.


keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Tehovalvonta

Nythän on menossa liikenteen tehovalvonta, joka on Euroopan laajuinen yhteisprojekti. Valvonnan teemana on jälleen nopeusrajoitusten noudattaminen ja turvalaitteiden käyttö. Kevät koittaa pohjolaan ja tiet sulavat, joten kaasujalka alkaa tulla painavammaksi.

Olen juuri viettänyt neljä yötä tien päällä ja on myönnettävä, että liikennekuri autoilijoilla on perin juurin heikolla hapella. Suurin sallittu nopeus on viitteellinen, liikennemerkkien lukutaito aneeminen, jne. Täten valvonta on tarpeellista, mutta miksi yksi tai kaksi viikkoa vuodessa.

Liikennettä katsellessani, jäin miettimään, että miksi tehovalvontaviikko järjestetään aina autoille. Koska järjestetään tehovalvontaviikko kevyelle liikenteelle?

Kun katseli nuo yöt liikennettä, niin vihreillä valoilla pääsi risteyksestä yksi auto ja kaksi tai kolme autoa punaisilla päästäkseen pois risteysalutetta tukkimasta, sillä jalankulkijat lampsivat seepraraitojen yli, vaikka valo-opastin oli punainen. Koska tähän puututaan?

Toinen asia, mikä jäi hämmästyttämään, niin oli jalankulkijoiden tapa ylittää tie juuri siitä kohtaa kuin se on itselle soveliain. Näihin täytynee suhtautua kuin järjettömään luontokappaleeseen, sillä eihän kukaan ehdoin tahdoin hirveenkään halua törmätä. Tähänkään ei virkavalta puutu. Muutama vuosi sitten olin hyvin iloinen, sillä tällainen järjetön luontokappale juoksi tien ylitykseen ja päätyi konepellin kautta tielle. Iloinen olin siksi, että törmännyt ajoneuvo oli hälyytysajossa ollut poliisiauto. Yllättäen ei aamun uutistarjonnassa ollut perinteistä otsikkoa: "Auto ajoi suojatiellä kävelleen yli.". Nykyisin kun tuppaa suojatieonnettomuuden kriteerinä olevan horisontissa näkyvä suojatien liikennemerkki.

Pyöräilijät ovat sitten ihan oma lukunsa. Lain mukaan pitäisi olla heijastinta ja valoa, mutta kun niitä ei kukaan valvo, niin eipä niitä juurikaan heillä ole. Liikennesäännöt ovat heiltä myös monesti hukassa ja onkin tyypillistä, että pyöräilijä ajaa yksisuuntaista vastakarvaan, kuten mopoautot ja nykyisin myös moni autokin.

Kun kevyt liikenne ja auto törmäävät, niin monelle autoilijalle tulee yllätyksenä korvausvelvollisuus, vaikka kevyt liikenne olisi itse toiminnallaan aiheuttanut onnettomuuden synnyn. Tieliikenteessä laki on kevyenliikenteen puolella ja autolla väistämisvelvollisuus.

Koska järjestetään valoratsia? Nykyautoissa on eurooppalaiset päivävalot tai peräti hämäräkytkimellä toimivat valot. Ensiksi mainittua valojärjestelmää eivät autoilijat osaa käyttää vaan takapää on pimeä yötä päivää ja jälkimmäistä eivät myöskään, sillä hämärän käsite on maissa erilainen (esim. Saksassa Schnee chaos on 0,5 cm lunta moottoritiellä). Lamppujen vaihto ajoneuvoihin on ilmeisesti vaikeaa, sillä monissa ajoneuvoissa on suurin osa pimeänä. Polkupyörissä niitä ei ole juuri lainkaan, johtunee käytön vaikeudesta.

Nyt on aloitettu siivoamaan talven hiekoitusta ja sen hitautta ynnä samalla on herännyt keskustelu siitä, että pyöräparkkeja ei ole tarpeeksi. Viime yönä katselin kun harjakoneet tekivät työtään. Moni kohta jäi puhdistamatta, sillä pyöriä oli siellä täällä. Aut varjele, kun lumia pitäisi poistaa niin auto siirretään, mutta fillaria ei. Pyöräparkeissa on näkyvissä samat pyörät vuodesta toiseen, ilman renkaita, satulaa tai muuta fyysistä osaa. Kuka poistaisi ne?

Joskos nyt yritettäisiin liikkua fiksusti!