Älä aja päälle 2016

Taasen ovat kyltit ilmestyneet katukuvaan, sillä koulut alkavat jälleen. Pienten eka- ja tokaluokkalaisten lisäksi liikenteeseen pölähtävät ne isommat. Ensiksi mainitulla ryhmällä on yleensä säännöt vielä hallussa, mutta seuraavalla ne ovat jo pahasti hukassa.

Usein mietin, että miksi kampanja on nimetty noin. Aika harvassa on tapaukset, jossa päälle on ajettu, niistä toki uutisoidaan herkemmin. Luvattoman usein auton ja kevyen liikenteen onnettomuuden takaa löytyy kevyen liikenteen tekemät virheet. Syylliseksi kuitenkin julistetaan autonkuljettaja.

Viime syksynä osalleni tuli tapahtuma suojatiellä, joka jätti todella pahan maun suuhun. Jalankulkijoiden valot vaihtuivat punaisiksi ja meille autoilijoille vihreiksi. Nuori nainen laahusti päin punaisia, kännykkään tuijottaen. Viereinen auto tööttäsi tyttöselle ja ilmeisesti hän luuli, että minä tööttäsin. Hän kääntyi ja potkaisi puskuriin. Tämän jälkeen hän jatkoi laahustamistaan. Menikö mielestäsi oikein?

Autoilijaa sakotetaan, kun yhdistää autoilun ja kännykän. Kevyt liikenne saa toilailla ihan vapaasti kännykän kanssa ja onkin tyypillistä, että heikäläisillä on kuulokkeet korvilla ja silmät kännykässä. Liikenteen havainnointi on luonnollisesti heikkoa. Toivottavasti muistatte tuon muutama vuosi sitten tapahtuneen onnettomuuden, jossa koulumatkalla ollut poika menetti henkensä. Kova vauhti ja musiikki korvilla ja täysillä. Hän ei kuullut junan antamaa merkkiääntä, joten seuraukset olivat kohtalokkaat.

Nyt sitten uutisoitiin meilläkin Pokemon onnettomuus. Tällä kertaa puska-aidan takaa pyöräilivät vauhdilla pari poikaa, jotka peliä pelasivat. Pyörätiellä polkenut aikuinen onnistui väistämään toista, mutta toiseen törmäsi. Ostokset, vaatteet, pyörä ja puhelin vaurioituivat. Koska tulee ensimmäinen Pokemon vainaja myös meillä.

Hyvät vanhemmat, myös niiden isompien oppilaiden vanhemmat, ottakaa puheeksi kännykän käyttö liikenteessä. Se on ihan sama millä liikut, mutta liike ja kännykkä on huono yhdistelmä. Aistit pitää varata turvalliseen kulkemiseen. Sitten se punainen ukko siellä liikennevaloissa tarkoittaa oikeasti sitä, että nyt ei ole sinun vuorosi.

Valitettavasti kaikki autoilijat eivät kunnostaudu suojatiekäyttäytymisessä. Päivänä muutamana, lähdin kävellen lähikaupalleni. Pysähdyin suojatien reunaan ja katselin molempiin suuntiin, sillä se minulle on ammoin opetettu. Yhdeksän autoa ohitti suojatien pysähtymättä ja minä odotin kiltisti vuoroani, sillä liika kiire pilaa kaiken. Kymmenes suojatietä lähestynyt oli moottoripyöräilijä (tosi iso pyörä) ja hän hiljensi ja osoitti, että voin ylittää tien. Suuri kiitos hänelle. Tosin suojatien viivat ovat kuluneet pois jo vuosia sitten, joten harva tajuaa sen siinä olevan ja tiedämme hyvin, että harva katsoo liikennettä horisonttaalisesti, joten ne korkealla olevat merkit jäävät helposti havaitsematta. Onhan maailmalla jo rakennettu suojatien valot maahan, jotta kännykkäsukupolvi ne huomaisi, sillä niska on jo pahasti alaspäin taipunut, muistuttaen vanhusta, joka makaa rollaattorinsa päällä.

Ryhtiä liikenteeseen! Se on ihan sama, millä liikut, mutta tee se turvalliseksi itsellesi ja muille. Kevyen liikenteen osalta voin taas kerran todeta, että tieliikenteessä Daavid ei ikinä voita Goljattia, joten ruumishuoneella ei tarvitse hävetä omaa hölmöyttään eikä siellä voi todeta "Ähäkutti olin oikeassa", sillä se on liian myöhäistä.

Raivopäänä liikenteessä

Nyt ovat eri median lähteet käsitelleet liikenneraivoa, jonka seurauksena Helsingissä kuoli pyöräilijä. Muistopyöräilystäkin kehittyi raivoisa vääntö bussikuskin ja pyöräilijöiden välillä. Loppuosa noista käsitelläänkin sitten käräjäoikeudessa. Todella aikuismaista käytöstä.

Pyöräily on oiva liikkumiskeino, sillä se kohottaa kuntoa, pysäköintitilaa ei paljoa tarvita ja ruuhkassa nopeampi kuin autoilu. Kuitenkin se tuntuu ärsyttävän sekä autoilijoita, että erityisesti jalankulkijoita.

Auton ja pyörän väliset onnettomuudet yleensä tilastoituvat, mutta pyöräilijän ja jalankulkijan väliset harvoin, sillä ne ovat lievempiä (toki on muutamia vakavaan loukkaantumiseen johtaneita uutisia). Kahden pyöräilijän välinen onnettomuus on usein vakavampi ja siten tilastoituu.

Jalankulkijoita ärsyttää pyöräilijöiden vauhti ja juuri tuossa aamun aviisissa kansalainen kirjoitti vaarallisesta bussipysäkistä, sillä pyöräilijät laskettavat alamäkeä melkoista vauhtia ja runsaasti on vaaratilanteita syntynyt. Vauhdikas pyöräilijä myös seilaa yhdistetyllä pyörä- ja jalkakäytävällä etsin itselleen vapaa kohdat. Suurin valituksen aihe jalankulkijoille on jalkakäytäväpyöräilijät ja sehän on sallittu alle 12-vuotiaille.

Toisia pyöräilijöitä ärsyttää vauhdikkaasti vastaantulevat, jotka tulevat samalla puolella vaikka polkupyöräilyssäkin on oikean puoleinen liikennöinti.

Autoilijoita ärsyttää mustiin pukeutuneet, valottomat kamikaze pyöräilijät, jotka vauhdilla suhauttavat pusikosta. Toinen ärsyttävä tekijä ovat ns. trikoopöksyt, jotka ajavat ihan omilla säännöillään ja keskellä ajorataa. Viimeksi yksi sankari suhasi keskellä linja-autokaistaa eikä hänellä ollut aikomustakaan väistää. Kolmas ärsyttävä tekijä on se, että vaikka pyöräilijä on itse syypää onnettomuuteen, niin mahdolliset korvaukset menevät autoilijan vakuutuksista, sillä lakia tulkitaan heikomman osapuolen eduksi. Itselläni meni yli vuorokausitulo tällaisen onnettomuuden vuoksi eli jouduin maksamaan kamikaze pyöräilijän ambulanssin- ja päivystyksen omavastuut ja särkylääkkeet.

Pyöräilijöitä ärsyttävät poukkoilevat jalankulkijat, sinne tänne vipeltävät koirat, liian läheltä ohittavat ajoneuvot ja yleensä ajoneuvot.

Itselläni on myös yksi ärsytyksen aiheuttaja pyöräilijöissä eli vaurioitunut/rikkoutunut/termiitin syömä pyörä jää sinne minne se on jäänyt ja kukaan ei näitä poista. Erään lehmuksen suojakehikossa on nyt neljättä vuotta sama pyörä tyylikkäästi lukolla kiinni, mutta molemmat renkaat ovat poissa ja satula vuodenaikojen runtelema. Viereisessä pyörätelineessä on puolitoista vuotta seissyt vannevaurioinen pyörä, josta satula on sosialisoitu. Kenellä on siivousvelvollisuus? Auton raato kyllä poistetaan nopeasti, mutta pyörät saavat lojua vuosia samalla paikalla.

Miten parantaisi yhteistyötä liikenteessä? Tieliikennelaki vaatii pyöriin valot ja heijastimet, mutta harvemmin niitä näkee. Olisiko tässä pyöräilijöillä ryhdistymisen paikka, sillä valoton on vaikea havaita ja etenkin nyt kun illat pimenevät ja puiden lehdet peittävät suurimman osan katuvaloista. Vauhdin sopeuttaminen niin pyöräilijöillä kuin autoilijoilla olisi paikallaan. Liikennesäännöt kaupunkiolosuhteissa ovat pyöräilijälle monimutkaitset ja niitä ei autoilijakaan hoksaa. Maantiepyöräilyssä tämä on helppoa, sillä pyöräilijää koskee samat säännöt kuin autoilijaa, paitsi ettei moottori- ja moottoriliikennetielle ole asiaa vaikka välillä sielläkin pyöräilijän näkee.

Pyöräteiden kunto? Moni trikoopöksy ilmoittaa, ettei pyöräteitä voi käyttää niiden huonon kunnon vuoksi ja kun todella harjoitellaan, niin vauhti on kova ja saattaa aiheuttaa vaaraa jalankulkijoille ja toisille pyöräilijöille. Olisiko heidän syytä siirtyä kantateille, joissa on suhteellisen leveät piennarkaistat? Tieliikenne kun on ihan eri juttu kuin velodromi.

Koirat eivät ongelmia aiheuta, vaan ongelma on siellä hihnan toisessa päässä. Koiran kanssa liikkuvan pitäisi huomioida paremmin muut kulkijat. Pyörailyn liikennesääntöjen selkeyttäminen olisi paikallaan.

Kun olen katsellut ihmisten liikennekäyttäytymistä, niin mieleen on noussut ajatus, että suojatiet pitäisi poistaa (tien ylitse kun loikitaan ja pyöräillään itselle sopivasta kohtaa), liikennemerkit pois, tieliikennelaki pitäisi kumota ja liikennevalot poistaa. Tämän jälkeen katsotaan eloonjääneiden kanssa, mitkä ovat tarpeellisia. Nykyinen lainsäädäntö on erittäin sekava ja normitilanteessa yksi sallii, toinen kieltää ja kolmas kumoaa molemmat edelliset sekä neljäs julistaa kolme edellistä pannaan ja laatii ihan uuden, jne.

Mitä tehdä, kun kanssa liikkujan toimet herättävät raivoa? Laskea sataan vai mitä muuta? Arvoitukseksi jäänee.

Heijastin heilumaan ja valot vekottimiin

Illat ovat taas syksyn myötä pimenneet ja aamuisin on usein sankka sumu. Lämmin syksy on myös taannut sen, että lehdistö puissa on vielä tiivis. Täten katuvalot jäävät lehdistön varjoon ja niiden kohdalla on ihan yksi ja sama, palaako lamppu vai ei. Hengestään tai terveydestään ei monikaan tielläliikkuja välitä tuon taivaallista. Vain näkyvä näkyy.

Edelleen heijastin on halpa henkivakuutus, mutta hyvin harvoin se pimeässä välähtää. Monen vaatetus on tumma ja sen havaitseminen mustaa asvalttia vasten on mahdoton. On kumma, kun pelkästään kuorma-auton peräkärryn perään ja sivuille on saatu liimattua kymmeniä metrejä heijastinnauhaa, mutta edes yhtä senttiä ei löydy jalankulkijan yltä. Kuvan tekemisen rajoitteena on vain mielikuvitus.

Polkupyöräilijöillä ei liikennesäännöt ole hallussa, mutta ei myöskään säädökset heijastimista ja valoista. Kuten aiemmin kirjoitin, niin tolpalla istuessani, oli pyöräparkissa kolmisenkymmentä pyörää, joista yksi täytti lain kirjaimen. Mustaa nuolta ei näe ennen kuin se osuu. Ei se ole rakettitiedettä eikä tarvita yhtälöitä vaihtaa rikkoutunut heijastin. Lamppu vaikka otsalle (tosin ei sallittu), mutta parempi sekin kuin ei mitään. Siniset vilkkuvalot on syytä jättää hälytysajoneuvoille ja vilkkuvalot eivät ole sallittuja ja haittaavat näkyvyyttäsi ja sinun omaa näkemistäsi.

Voit tarkastaan pyöräsi laillisuuden osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021250 19§ ja 20§.

Pyöriä myös parkkeerataan, miten sattuu. Luvattoman usein pyöräparkeissa on rikkinäisiä tai muuten vaan unohtuneita pyöriä, jotka vievät tilaa aktiivisesti pyöriä käyttäviltä. Olisiko jonkun aika siivota pyöräparkit? Itselleni on tullut mieleen laputtaa polkupyörä ja lapussa lukee, että pyöräsi on laiton.

Autoilijat ovat yhtä huolimattomia valojensa suhteen. Luvattoman usein on lamppuja pimeänä. Pahimmillaan niitä on useita. Lamppujen testaus on syytä tehdä usein. Markettien ikkunat ovat hyvä peili, jos kotona ei ole ketään, joka ilmoittaisi tarkastellessa, että kaikki palaa. Nykyisissä autoissa on usein automaattivalot ja eteläeurooppalainen päiväajovalo. Monen perä on pimeä, sillä auton ominaisuuksia ei tunneta. Sumussa ei tule niin pimeää, että ajovalot syttyvät ja eteläeurooppalainen päiväajovalo pitää perän edelleen pimeänä, oli sitten yö, sade, sumu, pyry, tms. keli, jolloin lain mukaan valaistusta pitäisi olla edessä ja takana. Sumuvalot (etenkin takana) on hyvä käyttää kun olosuhteet ovat edellä kuvatun kaltaiset. Liian usein ne palavat myös yöttömän yön aikana. Etusumuvalot ovat haitta märällä asvaltilla, josta ne heijastuvat terävästi vastaantulevan silmiin (en ole ainoa, joka tuota manaa). Osalla autoilijoista on näkökyky heikko, sillä pitkät palavat myös katuvaloalueella, kortti pois ja kävelemään.

Työkoneissa pitäisi majakan palaa vain silloin kun työtehtävä edellyttää poikkeavaa liikkumista tieliikenteessä. Hitaan ajoneuvon kolmio riittää kertomaan, että työkone ei liiku nopeasti. Onko tämä kuitenkin samanlaista välinpitämättömyyttä kuin autoilijoilla, joilla vilkku vilkuttaa suuntaan tai toiseen muutaman kilometrin?

Kuten olen aikaisemminkin sanonut, niin pieni Daavid ei ikinä voita suurta Goljattia tieliikenteessä ja ruumishuoneella ei enää voi todeta: "Ähäkutti, olin oikeassa". Tosin siellä ei tarvitse hävetä omaa tyhmyyttään. Ryhtiä nyt liikenteeseen, ihan jokainen.

Älä aja päälle 2014

Taas on se aika vuodesta, jolloin kampanja alkaa ja kyltit tulevat teiden varsille. Ekaluokkalaisia ei liikenteessä koheltavan näe, vaan ylemmät luokat. Holtiton käyttäytyminen näkyy liikenteessä päivittäin ja useasti.

Moni autoilija ei osaa katsoa eteen, vaan tuijotetaan vain hieman konepellin yli. Nyt on ollut useita ketjukolareita ja tällaisen onnettomuuden syyt ovat yksinkertaiset eli liian lyhyt turvaväli ja katse edellä ajavan perävaloissa maksimissaan. Kun edellä ajavan jarruvalot syttyvät, on jo liian myöhäistä reagoida. Jalankulkijan, pyöräilijän, skeittarin, jne. havainnoiminen edellyttää silmäilyä eteenpäin ja ympärilleen. Joten leuka ylös autonratissa.

En tiedä, onko tietokoneet, älypuhelimet, tabletit, jne. syyllisiä siihen, että ihmiset eivät näe edes kauniina kesäyönä ilman pitkiä valoja. On hyvin tyypillistä, että pitkät valot ovat päällä myös katuvaloalueella. Tämä asia tarvitsisi myös pientä ryhtiliikettä.

Useasti pyöräilijä ei tunne itseään koskevia liikennesääntöjä ja vauhti (etenkin trikoopöksyillä) on valtava. Tulee heitä katsellessa mieleen Rutinoffin kuski, joka on sitä mieltä, että tämä on minun tie ja minä menen nyt tästä ja muut väistää. Asennetta olisi syytä muuttaa, sillä kaupunkialueella ovat rakennukset näkemisen esteenä ja vaikka pyöräilijä olisi väistämisvelvollinen on yhteentörmäys varma, jos vauhti on hurja. Mielestäni kaupunkialueella ei saisi pyöräillä kuin max. 10 km/h.

Pyöräparkkeja on perustettu paljon ja tuossa yhtenä iltana katselin tällaista parkkia, tolpalla ollessani. Pikainen tilastotieteellinen laskenta eli kolmekymmentä pyörää ja vain yksi täytti lain vaatimukset. Tämä tunnollinen pyöräilijä omasi kissansilmän, sivuheijastimet ja edessä oli sekä valkoinen heijastin että lamppu. Illat pimenee jouluun, kuten laulussa sanotaan. Teidän turva on se, että heijastimet ovat kunnossa ja hyvä ajovalo auttaa myös pyöräilijän havaitsemiseen, mutta myös näkemään tiestön vauriokohdan ja sitä väistämään.

Jalankulkijoiden ikuisuusongelma on seepraraidat ja opastimesta viis. Laki edellyttää antamaan jalankulkijalle esteettömän pääsyn tien yli, mutta tee aikomuksesi selville. Älä ryntää suojatielle, älä odota kaveria tai tekstaa suojatien edessä. Tällöin en tiedä oletko menossa vai et. Vaikka suojatie on jalankulkijalle etuoikeutettu, niin opastin merkitsee punaisella etuoikeuden menetystä.

Ja sitten ne heijastimet. Hyvin harvalla sellainen vilahtaa, vaikka heijastin on halvin henkivakuutus. Tähän nyt kunnollinen ryhdistäytyminen eli jälleen kerran siitä heijastinlevystä voi tehdä kuvion kuin kuvion, jopa juhlatamineisiin. Tähti tai puolikuu kengän kantaan auttaa jo paljon.

Ekaluokkalaiset osaa liikennesäännöt, mutta ylemmiltä luokilta ne ovat jo katoavaa kansanperinnettä. Moni aikuinen tolloilee liikenteessä ja sieltä kulkeutuvat nuorisolle. Älä ole huono esimerkki.

Turvallista koulu-, työ-, tms. matkaa kaikille

Liikennevalistusta ja lakimuutoksia

Nyt maanantaina alkoi liikennevalistusviikko ja aamun aviisissa oli poliisin kommentointia liikennekäyttäytymisestä. Osansa sai niin autoilijat, pyöräilijät kuin jalankulkijatkin. Autoilijat saivat moitteita suojatiekäyttäytymisestä. Pyöräilijät taas ovat villiintyneet eli vauhti hirmuinen ja liikennesäännöistä viis veisataan. Jalankulkijat eivät piittaa valo-opasteista tuon taivaallista ja kadun ylitys tapahtuu usein sieltä mistä parhaaksi katsotaan.

Olen useissa kirjoituksissani käsitellyt liikennettä ja ihmisten käyttäytymistä siellä. Siteeraan nyt mediaa suoraan: "Jalankulkijalle kuitenkin suojatie tuo aina etuoikeuden kulkemiseen. Kuskeille kannattaa kuitenkin näyttää selvästi, milloin on syytä polkasta jarrua. Jos jalankulkija seisoo jossain suojatien läheisyydessä, kuljettajan voi olla vaikea tulkita, onko hän katsomassa puluja vai menossa oikeasti suojatielle.". Tuntui siltä, että kuin konstaapeli olisi siteerannut suoraan kirjoituksiani, sillä vastaavaa kirjoitin viime vuoden kesäkuussa, otsikolla Suojatie.

Suojatietörttöilystä tulee liikkuvan poliisin sakkolaskurilla tavallisemmin 10-12 päiväsakkoa, joka keskituloisella on 300 - 400 euron kustannus eli autoilijaa sanktioidaan kovalla kädellä, mutta polkupyöräilijät ja janakulkijat selviävät pienellä rikesakolla eli 10 - 20 euroa. Olisiko syytä myös heille kirjoittaa oikea sakko rikkomuksista (esimerkiksi valojen ja heijastimien puutteesta tai valo-ohjauksen laiminlyönnistä)? Tosin virkavalta ei usko, että sanktiota korottamalla saataisiin villiintyneet pyöräilijät ja holtittomat jalankulkijat kuriin ja järjestykseen.

Artikkelissa käsiteltiin myös autoilijan kääntymistä ja tilan antamista suojatielle. Tässä kohtaa peräisin myös jalankulkijoilta ja etenkin pyöräilijöiltä järjen käyttöä. Nykyajan autoissa on korkeat selkänojat, jotka peittävät näkyvyyden hyvin käännyttäessä. Autossa muodostuu aina katvealueita, jonka takia näkyvyys sivusuuntaan on olematonta. Lisäksi tulevat näkyvyyden esteeksi nykyarkkitehtuuri, jossa rakennukset sijoitetaan jalkakäytävään kiinni ja auton nokka on vietävä pitkälle suojatien päälle, jotta saisi ratin takaa edes alkeellisen näkyvyyden. Asuntokaduilla ja kevyenliikenteen väylien ongelmana ovat pensasaidat ja puusto. Tuossa kotini viereisen koulun ja sitä sivuavan kevyenliikenteenväylän kanssa tehtiin muutama vuosi sitten aivan upea järjestely eli entinen raskas puusto kaadettiin ja kevyenliikenteenväylä kaarrettiin hieman, joten nyt ei suojatielle tulla puskista vauhdilla, sillä siinä on pitkä alamäki ennen suojatietä.

Sitten tarvitsee ottaa myös esille talviset olosuhteet. Suojatielle ryntäävälle kansalaisille tiedoksi, että talvella ei kaikissa olosuhteissa pysäytetä niin kuin juhannuksena. Ja paasaan taas kerran niistä heijastimista ja pyörän valoista. Nyt ovat illat taas pimenemässä ja katuvalot piiloutuvat lehtien taakse (jos niitä nyt ei säästösyystä ole vallan sammutettu), joten tehkää itsenne näkyviksi. Ilman heijastinta tai valoa olet näkymätön ja täten suuressa vaarassa. Lisäksi autoilijat huomioikaa nykyautot, joissa on ns. päivävalot. Monessa maassa ei edellytetä takavaloja päiväaikaan, mutta meillä kyllä. Katsokaa, missä asennossa se valokytkin oikeasti on. Niin ja voisi niitä pimenneitä lamppujakin vaihtaa. Liikenteessä liikkujat, tehkää itsenne näkyviksi nyt.

Nyt on myös tarkoitus uudistaa tieliikennelakia. Tosin itse olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että lait pitäisi kumota kaikki, liikennevalot ja suojatiet poistetaan ja eloonjääneiden kanssa pohditaan, mitkä säännöistä ovat tarpeellisia. Tieliikennelaki koskee nykyisellään noin 80 prosenttisesti autoliikennettä. Kun olisikin vain laki, mutta kun tulee tieliikennelakia sivuavat lait ja asetukset päälle, niin niistä ei loppupeleissä ota Erkkikään selvää. Jalankulkijasta on tullut kukkulan kuningas, joka saa toimia juuri siten kun parhaaksi näkee. Vanha poliisi sanoi nykyajan pyöräilijöistä: "Ei niille enää mitään lakia saa. Kun ei ole ollut valvontaa aiemmin, niin ei niitä kuriin saada.".

Toivottavasti tästä laista ei tule samanlaista järjettömyyttä kuin tuosta raskaan kaluton mitoista ja massoista. Yhtä itse en ymmärrä eli miksi pyöräilijän, skeittarin, jalankulkijan, jne. tohelointi liikenteessä maksatetaan autoilijan liikennevakuutuksesta onnettomuustilanteissa, jossa autoilija ei ole syyllinen onnettomuuteen. Enkä myöskään sitä, että em. ryhmien törttöily saa aikaan sen, että lakia tulkitaan heikomman eduksi. Jos toheloit, niin olet korvausvelvollinen ja vastaat itse teoistasi.

Nähtäväksi jää, mitä tuo uusi laki sisällään pitää ja kuinka muutokset saadaan taottua kovapäisen kansamme kalloihin.

Suojatie

Viime aikoina on ollut lehtien palstoilla usein suojatieonnettomuus ja kirjoituksia autoilijoiden piittaamattomuudesta suojatietä ylittäviä kohtaan. Suojatie on tarkoitettu jalankulkijoiden turvaksi ylittää tie turvallisesti. Miksi suojasta on tullut vaara?

Suomen tieliikennelaki (Luku 1; 44§) edellyttää jalankulkijan käyttämään tien ylitykseen suojatietä, jos sellainen on. Ihmisen tuntien, hän menee tien ylitse juuri siltä kohtaa kuin hänelle on tilanteeseen sopivinta, etenkin nauttineessa tilassa. Lisäksi jalankulkijan on lain mukaan ylitettävä tie viivyttelemättä, mutta tavanomaisimmin jalankulkija laahustaa suojatien ylitse kuin tervaan juuttunut etana, paitsi silloin kun ylitys tapahtuu suojateiden ulkopuolella, silloin juostaan, kuin kyseessä olisi sadan metrin aidat. Suojatien valo-opastin on nykyisin turhan päiväinen kapine, sillä oli siinä ukon kuva vihreä tai punainen, niin etanavauhdilla edetään. Ja autoilijan sitten pitää aina väistää (TLL Luku 1; 32§). Eräs kollega koki tämän ja raskaasti sanktioituna eli ajoneuvoille oli vihreät valot ja punaiset jalankulkijoille, jotka marssivat laumana suojatien ylitse. Jalankulkijalauman mentyä alkoi autoilijoiden valot vaihtua ja hän lähti liikkeelle. Sattuipa perässä olemaan siviilimallin poliisiauto, joka näki koko tapahtuman. Autonkuljettajalle 340 euron sakko, mutta ensimmäistäkään jalankulkijaa ei sanktioitu. Herää kysymys, että milloin on auton vuoro kulkea? Juu ja sitten toi heijastin (TLL Luku 1; 42§), harvalla se vilahtaa, vaikka halpa henkivakuutus onkin.

Sama homma toimii pyöräilijöiden, mopoilijoiden, ym. suhteen. Autoilijan on heidät huomioitava (TLL Luku 1; 30§). Herra pyhä isä sentään. Koskeeko tämä myös viritettyjä mopoja ja mopoautoja?

Samoin toimivat nuo pyöräilijät eli jalkakäytävä on paras paikka ja suojatie paras tien ylittämiseen tai kilpapyöräilijöille ajorata ja mahdollisimman keskellä ajorataa. Polkupyörällä saa jalkakäytävällä alle 12-vuotias lapsi, kovasti nuo lapset nykyisin kasvavat, kun jalkakäytävällä pyöräilevän pituus lähentelee kahta metriä ja partaakin on urospuolisilla melko runsaasti. Kaksipyöräisten valojen kanssa on vähän niin ja näin vaikka (TLL Luku 1; 36§, mom. 2) niitä pitäisi olla, mutta yhtä harvinaisia ne ovat kuin jalankulkijan heijastimet. Itse sain konepellille pyöräilijän pari vuotta sitten. Ei valoa, ei heijastinta ja ajoi jalkakäytävää iltapimeällä . Osumakohta 1,6 m auton nokasta ja kantattu pelti taipui puoli senttiä eli vauhti oli hirmuinen ja tulipa hän vielä puskien takaa. Minä oli syyllinen sanoi virkavalta ja sain suullisen huomautuksen, sillä tulin varomattomasti pihaksi luettavalta alueelta julkiselle tielle, ynnä maksoin pyöräilijän ambulanssi- ja lääkekulut ynnä kivusta ja särystä.

Autoilijat eivät kunnioita suojatietä. Onko syynä, että kunnioitus kaikin puolin on mennyttä? Nuoruudessani edellytettiin tieliikenteessä, olit sitten liikkeellä miten tahansa, oli kuljettava erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta noudattaen. Minun mielestäni (etenkin viikonloppuisin) alkoholi ei ole selitys, puolustus tai lieventävä asianhaara. Jos jalankulkija loikkii miten sattuu, niin onko siihen todellakin suhtauduttava kuin hirvieläimeen, järjettömään luontokappaleeseen. Jos joku tollo kävelee suojatietä punaisten palaessa, niin saan kai ajan eteenpäin hänestä piittaamatta, koska minun valot ovat vihreät. Onko ihme, jos tunnolliset autoilijat eivät enää pysähdy suojatien eteen. Minun nuoruudessa opetettiin, että suojatien viereen mennään vain tietä ylittääkseen. Nyt suojatien edessä puhutaan kännykkään, tekstaillaan, naamakirjaillaan, tms. ja autot pysähtyvät. Fiksummat tosin viittaavat jatkamaan matkaa. Toki on niitä, jotka eivät pysähdy, mutta itse ajan työkseni ja niitä olen nähnyt yllättävän vähän. Yleisin ilmiö on jalankulkija tai pyöräilijä, joka säännöistä piittaamatta kulkee kuten parhaaksi näkee. Lisäksi ovat nämä huvikseen jalankulkijan suojatien vihreän nappulan painajat. Moniko ns. suojatieonnettomuus on tapahtunut näköetäisyydellä suojatiehen ja tulkittu siten suojatieonnettomuudeksi?

Meistä ammattikuljettajistakin osa (valitettavasti) syyllistyy liikennerikkomuksiin ja poliisin toimesta sanktiot ovat kovemmat kuin siviiliautoilijoille. Miksi laki ei ole kaikille sama? Ei voida syyttää poliisin resurssien pienuutta liikenteen valvontaan, jos toisia rangaistaan ja toiset pääsevät kuin koira veräjästä. Yllä kuvatut yksittäiset tapaukset, joita on monta, on saanut aikaan sen, että ammattikuljettajista osa on pikkuhiljaa päättänyt ettei enää auta poliisia. Rattijuoppo saa vapaasti ajaa ja siitä emme ilmoita, ellei hän todella aiheuta vaaraa liikenteelle (siis lähinnä itselle tai kollegoille) ja kun esitätte katoamisilmoituksen, niin tiirailemme ainoastaan päiväkoti-ikäisiä ja sammunut saa maata puiston penkillä ihan rauhassa ja asteista viis.

Herrat poliisit, edellä luvattujen tilanteiden takia, älkää odottako, että palvelemme teitä. Tein itse ilmaista työtä noin seitsemän tuntia, kertoakseni kaiken rikoksesta. En tee sitä enää. Viimeinen niitti oli poliisi, joka esitti korttinsa ja vaati minua ottamaan ajoneuvoon enemmän matkustajia kuin rekisteriote sanoo. Poliisikortin esittänyt henkilö kertoi myös, että hän vastaa kuljetuksesta ja kumoaa mahdollisen sakkorangaistuksen. Vaati jopa minua vielä perustelemaan, että mihin lakipykälään moinen perustuu. Olin taas vittumainen, kun en ymmärtänyt ja kieltäydyin ottamasta ylikuormaa. Eikö poliisilta edellytetä hyvää ja nuhteetonta käyttäytymistä myös siviiliaikana? Tällaisiinko lain vartijoihin meidän pitäisi luottaa?