Aiheittain

Näytetään tekstit, joissa on tunniste tieliikennelaki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tieliikennelaki. Näytä kaikki tekstit

tiistai 10. syyskuuta 2013

Liikennevalistusta ja lakimuutoksia



Nyt maanantaina alkoi liikennevalistusviikko ja aamun aviisissa oli poliisin kommentointia liikennekäyttäytymisestä. Osansa sai niin autoilijat, pyöräilijät kuin jalankulkijatkin. Autoilijat saivat moitteita suojatiekäyttäytymisestä. Pyöräilijät taas ovat villiintyneet eli vauhti hirmuinen ja liikennesäännöistä viis veisataan. Jalankulkijat eivät piittaa valo-opasteista tuon taivaallista ja kadun ylitys tapahtuu usein sieltä mistä parhaaksi katsotaan.

Olen useissa kirjoituksissani käsitellyt liikennettä ja ihmisten käyttäytymistä siellä. Siteeraan nyt mediaa suoraan: "Jalankulkijalle kuitenkin suojatie tuo aina etuoikeuden kulkemiseen. Kuskeille kannattaa kuitenkin näyttää selvästi, milloin on syytä polkasta jarrua. Jos jalankulkija seisoo jossain suojatien läheisyydessä, kuljettajan voi olla vaikea tulkita, onko hän katsomassa puluja vai menossa oikeasti suojatielle.". Tuntui siltä, että kuin konstaapeli olisi siteerannut suoraan kirjoituksiani, sillä vastaavaa kirjoitin viime vuoden kesäkuussa, otsikolla Suojatie.

Suojatietörttöilystä tulee liikkuvan poliisin sakkolaskurilla tavallisemmin 10-12 päiväsakkoa, joka keskituloisella on 300 - 400 euron kustannus eli autoilijaa sanktioidaan kovalla kädellä, mutta polkupyöräilijät ja janakulkijat selviävät pienellä rikesakolla eli 10 - 20 euroa. Olisiko syytä myös heille kirjoittaa oikea sakko rikkomuksista (esimerkiksi valojen ja heijastimien puutteesta tai valo-ohjauksen laiminlyönnistä)? Tosin virkavalta ei usko, että sanktiota korottamalla saataisiin villiintyneet pyöräilijät ja holtittomat jalankulkijat kuriin ja järjestykseen.

Artikkelissa käsiteltiin myös autoilijan kääntymistä ja tilan antamista suojatielle. Tässä kohtaa peräisin myös jalankulkijoilta ja etenkin pyöräilijöiltä järjen käyttöä. Nykyajan autoissa on korkeat selkänojat, jotka peittävät näkyvyyden hyvin käännyttäessä. Autossa muodostuu aina katvealueita, jonka takia näkyvyys sivusuuntaan on olematonta. Lisäksi tulevat näkyvyyden esteeksi nykyarkkitehtuuri, jossa rakennukset sijoitetaan jalkakäytävään kiinni ja auton nokka on vietävä pitkälle suojatien päälle, jotta saisi ratin takaa edes alkeellisen näkyvyyden. Asuntokaduilla ja kevyenliikenteen väylien ongelmana ovat pensasaidat ja puusto. Tuossa kotini viereisen koulun ja sitä sivuavan kevyenliikenteenväylän kanssa tehtiin muutama vuosi sitten aivan upea järjestely eli entinen raskas puusto kaadettiin ja kevyenliikenteenväylä kaarrettiin hieman, joten nyt ei suojatielle tulla puskista vauhdilla, sillä siinä on pitkä alamäki ennen suojatietä.

Sitten tarvitsee ottaa myös esille talviset olosuhteet. Suojatielle ryntäävälle kansalaisille tiedoksi, että talvella ei kaikissa olosuhteissa pysäytetä niin kuin juhannuksena. Ja paasaan taas kerran niistä heijastimista ja pyörän valoista. Nyt ovat illat taas pimenemässä ja katuvalot piiloutuvat lehtien taakse (jos niitä nyt ei säästösyystä ole vallan sammutettu), joten tehkää itsenne näkyviksi. Ilman heijastinta tai valoa olet näkymätön ja täten suuressa vaarassa. Lisäksi autoilijat huomioikaa nykyautot, joissa on ns. päivävalot. Monessa maassa ei edellytetä takavaloja päiväaikaan, mutta meillä kyllä. Katsokaa, missä asennossa se valokytkin oikeasti on. Niin ja voisi niitä pimenneitä lamppujakin vaihtaa. Liikenteessä liikkujat, tehkää itsenne näkyviksi nyt.

Nyt on myös tarkoitus uudistaa tieliikennelakia. Tosin itse olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että lait pitäisi kumota kaikki, liikennevalot ja suojatiet poistetaan ja eloonjääneiden kanssa pohditaan, mitkä säännöistä ovat tarpeellisia. Tieliikennelaki koskee nykyisellään noin 80 prosenttisesti autoliikennettä. Kun olisikin vain laki, mutta kun tulee tieliikennelakia sivuavat lait ja asetukset päälle, niin niistä ei loppupeleissä ota Erkkikään selvää. Jalankulkijasta on tullut kukkulan kuningas, joka saa toimia juuri siten kun parhaaksi näkee. Vanha poliisi sanoi nykyajan pyöräilijöistä: "Ei niille enää mitään lakia saa. Kun ei ole ollut valvontaa aiemmin, niin ei niitä kuriin saada.".

Toivottavasti tästä laista ei tule samanlaista järjettömyyttä kuin tuosta raskaan kaluton mitoista ja massoista. Yhtä itse en ymmärrä eli miksi pyöräilijän, skeittarin, jalankulkijan, jne. tohelointi liikenteessä maksatetaan autoilijan liikennevakuutuksesta onnettomuustilanteissa, jossa autoilija ei ole syyllinen onnettomuuteen. Enkä myöskään sitä, että em. ryhmien törttöily saa aikaan sen, että lakia tulkitaan heikomman eduksi. Jos toheloit, niin olet korvausvelvollinen ja vastaat itse teoistasi.

Nähtäväksi jää, mitä tuo uusi laki sisällään pitää ja kuinka muutokset saadaan taottua kovapäisen kansamme kalloihin.

perjantai 21. kesäkuuta 2013

Liikkuvan poliisin lakkauttaminen



Olen otsikon aihetta pohtinut pitkään ja pelkään, että toiminnan lopettaminen oli paha vikatikki. Liikkuva poliisi oli erikoistunut liikenteen valvontaan. Nyt heidät sulautetaan tavalliseen poliisikuntaan ja veikkaan, että näiden tieliikenteen ammattilaisten osaksi tulee juoppojen kuskaaminen.

Liikkuva poliisi perustettiin 1930, kun tarvittiin Lapuan liikkeen toimien vuoksi kaksi uutta motorisoitua poliisiyksikköä ja maamme autoistuessa 1950-luvulla, toiminta vakiintui liikenteen valvontaan, niin maalla kuin vesistöissäkin. He ovat tehneet arvokasta työtä liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja ei pelkästään sanktioimalla vaan myös ohjeistuksella ja neuvonnalla.

Nämä virkavallan edustajat valvovat myös liikenteessä tarvittavat asiakirjat, joita peruspoliisi ei juuri huomioi. Heillä on toimintansa vuoksi laaja näkemys tieliikenteen säännöistä. Työssäni olen kuljettanut poliiseja ja poliisiopiskelijoita ja silloin tällöin tulee puhetta liikenteestä. Yksikään ei tietänyt, että taksinkuljettajalla tulee olla henkilöauton ammattiajolupa. Kun minut on pysäytetty näihin perusratsioihin, niin kysytty on ainoastaan ajokorttini ja rekisteriote, ei edes liikennelupaa. Nämä kaikki tarkastettiin kun suuren ratsian tekijöinä olivat liikkuvan poliisin edustajat.

Kuten tuossa edellisessä kirjoituksessani olivat käsittelyn alla raskaan kaluston mitat ja massat, niin muutama päivä sitten luin mediasta kirjoituksen, jossa poliisit kertoivat ajoneuvoa ajavalle henkilölle, että tarvitsee olla C-kortti eli kuorma-autokortti. Ajoneuvon paino oli 3400 kg, peruspoliisi ei siis tiennyt, että henkilö- tai pakettiauto saa maksimissaan painaa 3500 kg ja kilo päälle, niin puhutaan kuorma-autosta. Peruspoliisi ei myöskään tiedä tullisäännöksiä.

Tuntui myös taannoin peruspoliisilta hukassa myös Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä, luku 6, 38§ matkustajien määrästä ajoneuvossa, sillä tämä humalainen poliisi vaati minua ottamaan viisi matkustajaa ja sanoi vielä kumoavansa sanktiot, jotka ylityksestä johtuisivat. Kun kieltäydyin, niin hän vaati minua perustelemaan, mihin lakiin perustuu kieltäytymiseni. Perustelin yllämainitulla pykälällä ja ilmeisesti tein perusteluni sen verran vakuuttavasti, että pyysi tilaamaan isomman kulkupelin.

Mielestäni meillä tarvitaan edelleen liikkuva poliisi ja sen toimintaa voisi tehostaa ottamalla mallia Norjan Statens Vegvesen:ltä. He sulkevat olosuhteiden niin vaatiessa tiet myös tilapäisesti, yleensä yöajaksi ja lumimyrskyn sattuessa. He pysäyttävät huonoissa keliolosuhteissa ajoneuvot ja ohjaavat ns. kolonna-ajoon, jossa aura-auto kulkee ensimmäisenä ja toisena Vegvessin partioauto ja viimeisenä aura-auto. Statens Vegvesen loi myös loistavan opaskirjasen Pohjois-Norjassa ajaville raskaan kaluston kuljettajille. He tarkastavat myös kaikki ajoneuvon asiapaperit ja puuttuvat asiakirjaan puutteisiin samalla tehokkuudella kuin Saksan Bundesamt für Güterverkehr. Poliisin oikeuksia heillä ei ole, mutta tarvittaessa he saavat virka-apua poliisilta. Toisin on meidän liikkuvalla poliisilla, jolla on poliisin oikeudet.

Tieliikenteessä on paljon holtitonta käyttäytymistä ja yhteisen liikkumisen vuoksi sitä on valvottava ja liikkuva poliisi on siihen tehtävään parhain ja osaavin. Tätä toimintaa ei olisi mielestäni pitänyt lakkauttaa lainkaan vaan sen toimintaa laajentaa ja ehdottomasti koulujen oppitunneille liikenteestä. Juurihan todettiin, ettei pyöräilijöistä puoletkaan tunne heitä koskevia sääntöjä.

tiistai 28. toukokuuta 2013

Pyöräily



Tuossa taannoin viettiin oikein pyöräilyviikkoa ja jopa valittiin pyöräilykaupunki, jossa pyöräilyreittejä on tehty ja kaikin muodoin parannettu mahdollisuuksia pyöräilyyn. Itse olen tätä nykyistä pyöräilykulttuuria katsonut kauhulla ja ihmetellyt syvästi, ettei heitä liikenteessä kuole sen enempää, kun katsoo heidän liikennekäyttäytymistään.

Otan nyt ensimmäisenä käsittelyyn kilpapyöräilijät, joiden nopeus nousee likimain kolmen kymmeneen kilometriin tunnissa (keskinopeutena) ja saattaa hetkellisesti nousta 50 km/h. Nämä pyöräilijät ovat sitä mieltä, että heillä on oikeus ajaa ajoradalla ja usein miten vielä useampi rinnakkain. Heidän mielestään kaikkien tulisi väistää heitä, sillä he harjoittelevat kisoihin. Ihan hyvä, mutta laki sanoo toista eli "Mikäli pyöräilijän kulkusuunnassa ei ole merkittyä pyörätietä, voi pyöräilijä siis lain mukaan ajaa ajorataa pitkin. Mikäli ajoradan reunassa on valkoisella sulkuviivalla erotettu riittävän leveä piennar, on pyöräilijän käytettävä piennarta, muutoin tien oikeaa reunaa. Ajorataa pitkin saa pyöräillä myös lyhyen matkan, jos pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa. Ajoradalla ajettaessa pyöräilijä on velvollinen noudattamaan samoja liikennesääntöjä kuin autoilijatkin.".  He perustelevat ajoradan käyttöä, pyörätien huonokuntoisuudella ja korkealla nopeudella sekä pyörän rikkoutumisvaaralla. Tieliikennelaki ei kuitenkaan moisia poikkeuksia tunne. Tieliikenne ei ole velodromi eli se siitä.

Peruspyöräilijä ei erota jalkakäytävää pyörätiestä. Kuitenkin jalkakäytävällä pyöräily on sallittu ainoastaan alle 12-vuotialle lapsille. Pyöräilijän kunnosta riippuen vauhti voi olla huima. Normaalisti näiden peruspyöräilijöiden kulkupelit ovat valottomat ja heijastittomat. Kuitenkin tieliikennelaki niitä edellyttää, eteen valkoista tai vaalean keltaista valoa, taakse punaista ja sivuille keltaista tai ruskeankeltaista. No eipä nämä edellytykset toimi myöskään kilpapyöräilijöillä.

Monin paikoin on perustettu erillisiä pyöräparkkeja, mutta monissa samat pyörät ovat vuodesta toiseen ja usein osistaan riisuttuna. Mietin suuresti, että monestako näistä pyöristä on haettu vakuutuskorvaus varastetusta pyörästä.

Kännissä pyöräily sallitaan, kunhan ei vaaraa aiheuta. Olisiko tankojuoppoudelle asetettava rajat? Olen sen verran seilaavaa pyöräilyä katsellut.

Sitten nuo surullisen kuuluisat seepraraidat eli suojatie. Pyöräilijälle on aina annettava tietä, vaikka tieliikennelain mukaan pyöräilijällä olisi väistämisvelvollisuus.

Mitä tekee poliisi? Ei yhtään mitään. Ilmeisesti on ajatuksena se, että pyöräily on terveellistä ja saastuttamatonta. Tieliikennelaki edellyttää valoja, heijastimia, ym., mutta niitä ei noudateta, liikennesäännöistä nyt puhumattakaan.

Mihin unohtui yleinen varovaisuus tieliikenteessä? Kesä on koittanut ja teitä pyöräilijöitä on nyt liikenteessä paljon. Muistakaa se, että pieni Daavid ei tiellä voita suurta Goljattia. Muistakaa, että esteen takaa ei sinua voida nähdä, joten hiljennä hieman ja pääset perille ehjin nahoin.

Turvallista pyöräilykesää kaikille