Joulukalenteri 2014 kahdeskymmenesensimmäinen luukku

Tänään otetaan rennosti, tuumasi Tonttu Tohvelo aamiaista syödessään. Pakettitalkoot ovat kyllä mukavat, mutta käy ihan työstä. Häntä mietitytti eilinen sekaannus ja mietti, että toivottavasti muut laatikot ovat sisällöltään oikeat. Olisihan se hassua, jos Jesse, Jokioisista saa toivomansa tennismailan sijaan paistinpannun.

Tonttu Tohvelo mietti, että mitä ajattelee Sofia, kun lahjarasian saa, sillä hän oli nähnyt kuinka Tonttuisi Jäkälä ja Tonttu Kutteripuru olivat käärineet rasian lahjapaperin kätköihin. Aatoksissaan lähti sitten käymään Tonttu Kotitontun luona. Jos vaikka pelattaisiin jotain, tuumasi Tonttu Tohvelo.

Naapurissa olikin täysi tohina päällä ja Tonttu Tohvelo kysyi syytä moiseen. Tonttu Kotitonttu kertoi, että hän lähtee aattona lahjojen jakoon. Tonttu Tohvelo sanoi, eihän me olla vuorossa tänä vuonna. Kyllä kai muistat, että minä olen tänä vuonna varatonttulistalla ja korvaan Korvatunturin vakiväkeä, sillä yksi tonttu on sairastunut, muistutti Tonttu Kotitonttu.

Tuon unohdin tykkänään, huokasi Tonttu Tohvelo ja kysyi avun tarvetta valmisteluihin. Toki apu kelpasi, sillä mukaan tarvittavia asioita oli useita, sen muistivat molemmat edellisiltä keikoilta. Luonnollisesti tontun juhlapuku piti olla siivossa kunnossa. Juhlapuku harjattiin ulkona ja jätettiin narulle tuultumaan. Voi itku, huokasi Tonttu Kotitonttu, sillä havaitsi tallukkaan pohjan pahoin kuluneen. Sitä hän ei ollut huomannut itsenäisyyspäivän juhlaan pukeutuessaan.

Suutari Tonttu Saappaanvarsi oli lähtenyt sukuloimaan Norjan Huippuvuorille, joten nyt ovat kalliit neuvot tarpeen. Tonttu Tohvelolla oli erikokoinen jalka, joten hän ei voinut lainata omiaan. Juhlapuvun tallukkaista oli oikeat määräykset, joten nyt piti löytää oikean kokoiset tallukkaat.

Heitetään tuo kysymys nyt hetkeksi syrjään ja kerätään muut tarvikkeet kasaan, niin meillä jää enemmän aikaa tallukkaiden etsintään, totesi Tonttu Tohvelo. Selvä pyy, sanoi Tonttu Kotitonttu. Ensin otettiin kartat esille, sitten varavaatteita, termospullot ja eväsrasiat, ym. pientarvike, joita ilman ei tule toimeen. Kun tavarat olivat kasassa, niin kaverukset lähtivät tallukkaita etsimään.

He kiersivät kysymässä apua monilta tahoilta, mutta oikeaa tallukasta ei löytynyt. Tonttu Kotitonttu alkoi itkeä, sillä niin ohutpohjaisissa tallukkaissa ei pärjää. Mylläri Tonttu Jauhopeukalo huomasi kaverukset matkallaan puodista myllylle ja kysyi syytä kyyneliin. Kaverukset kertoivat tilanteen ja kuinka toivoton oli ollut etsintä. Tonttu Jauhopeukalo sanoi, olisitte tulleet suoraan luokseni, sillä onhan Tonttu Saappaanvarsi serkkuni ja jätti minulle avaimen tallukkavarastoon, jos hänen matkansa aikana tulee tarvetta jalkineille.

Yhdessä he menivät varastolle ja Tonttu Jauhopeukalo kysyi Tonttu Kotitontulta vaadittavat tiedot ja katsoi suuresta kirjasta oikean mittaiset tallukkaat. Hyllyrivi P, III hylly, osasto K 6, luki kirjassa ja sinne tontut suuntasivat. Ei mennyt kuin hetki, niin Tonttu Kotitontun sylissä oli ihka uudet, oikean kokoiset ja sääntöjen mukaiset tallukkaat.