Aiheittain

Näytetään tekstit, joissa on tunniste laki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste laki. Näytä kaikki tekstit

maanantai 1. heinäkuuta 2024

Leikkipartisaanit vikisee

Elokapinan leikkipartisaanit ovat viime kuussa riehuneet liikenteen tukkona. Poliisi on suhtautunut niihin lähinnä säälinsekaisella tunteella eikä ole pahemmin niitä hätyytellyt. Itse määrittelen elokapinan jonkin asteiseksi terroristijärjestöksi, joka ei piittaa säännöistä, asetuksista tai laeista yhtään. Lisäksi arvelen, että suurin osa porukasta on vasemmistosiiven yliopisto-opiskelijoita humanistisesta tiedekunnasta eli yhteiskuntatanhuamista, kuten blogikollega Yrjöperskeles asian ilmaisi. Osan porukasta arvelen olevan elämäntapatyöttömia. Näitä kahta "ammattikuntaa" arvelen elokapinan porukan olevan, koska arkipäivänä, keskellä päivää pystyvät liikennettä pysäyttämään.

Nyt turvallinen tila on menetetty ja leikkipartisaanit ovat alkaneet vikistä poliisiväkivallasta. Kun elokapinalaiset aiheuttavat liikaa harmia, niin poliisi on keskeyttänyt mielenosoituksen ja kantanut tiellä istujat pois, kun kehoitukset ja käskyt eivät ole menneet perille. Nyt on ego kärsinyt kovan henkisen pipin.

Lisää vettä myllyynsä elokapinalaiset saivat, kun poliisi kielsi mielenosoituksen Länsiväylällä. Kyseiset leikkipartisaanit menivät hölmöydessään istumaan suurelle tielle vaikka eivät olleet mielenilmaukseen poliisin lupaa saaneet. Turvallisuusnäkökohdista joutui poliisi puuttumaan hölmöilyyn ja poistamaan tielle istuneita lapsukaisia. Se oli leikkipartisaaneille liikaa, kun egon kiillotus epäonnistui. Nyt syytetään poliisia liian kovista otteista ja yksi valittaa päänsärkyä, kun poliisi poistaman banderollin puukeppi osui otsaan. Nyt tuli kova henkinen pipi.

Yritin etsiä elokapinan vastuuhenkilöitä, mutta en löytänyt. Median haastatellut esiintyvät vain etunimillään ja osalla vielä naama piilotettuna rätin taakse. Ei siis mitenkään läpinäkyvää toimintaa. Lisäksi kummastuttaa, että Koneen säätiö on tukenut huomattavalla summalla tällaista kaupunkiterrorismia.

Elokapina kertoo itse olevansa luonnon asialla. Tämä tuntuu oudolta, sillä he pysäyttävät autoliikenteen, jolloin autot seisovat tyhjäkäynnillä ja saastuttavat vielä enemmän. Lisäksi on hölmöä mennä tielle istumaan ja varsinkin suurelle tielle. Jos autoilija ei hihhuleita huomaa ja törmää ihmiseen, voi käydä huonosti. Tällöin epäpätevät oikeusasteemme tulkitsee autolijan syylliseksi tapahtuneeseen vaikka syyllinen on idiootti, joka tiellä istuu.

Elokapinan leikkipartisaanit ovat saaneet sakkoja niskoittelusta, mikä on mielestäni liian lievä rangaistus ja varsinkin, kun niiden summa on minimaalinen ja epäilen, että niitä maksetaan em. säätiön myöntämästä tuesta. Mielestäni elokapina pitäisi kieltää rikollisjärjestönä, joka haittaa yleistä turvallisuutta.

tiistai 15. tammikuuta 2019

Raiskauslaki uusiksi

Hallituksemme ja eduskuntamme ovat olleet hyvin leväperäisiä, sillä vasta nyt, kun on tapahtunut kauheita, aloitetaan pohtimaan lainsäädäntöä. Kansalaisten oikeustajun mukaan raiskauslainsäädäntö on liian lepsu ja itse uudistaisin sitä rankalla kädellä.

Raiskaus on niin hirvittävä rikos, että se turmelee uhrin elämän loppuelämäksi. Häpeä tai painostus, jopa uhkailu saattaa aiheuttaa sen, että tekijä pääsee kuin koira veräjästä. Siksi mielestäni rikoslain 20 luku, 11§ olisi uusittava täysin eli raiskaus on saatava virallisen syyttäjän alaisuuteen. Näin pelko ja häpea eivät estäisi syyllisen rankaisemista.

Raiskaukseen syyllistynyt ei pidä koskaan tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen vaan alin tulisi aina olla kaksi vuotta. Pakottaminen seksuaaliseen tekoon tai seksuaalinen hyväksikäyttö on nykyisin vain sakkorangaistus, joten tällainen joutaa ehdottomasti romukoppaan.

Toivon, että laki valmistellaan nyt huolella, ettei käy niin kuin viime vuosina on totuttu, että ensin on säädetty ja sitten kumottu, kun perustuslaki tai jokin muu onkin tullut vastaan.

Lisäksi uhreille tulee tarjota moniammatillista kriisiapua, mutta valitettavasti erilaiset järjestöt ovat suunnanneet avun aikuisille ja lapset jääneet oman onnensa nojaan. Myös tätä puolta on kehitettävä huolella.

torstai 22. lokakuuta 2015

Maahanmuuttajien kotiuttaminen

Nyt kun näitä tyyppejä on tullut meillekin pilvin pimein, niin on aika ottaa käsittelyyn heidän kotiuttamisensa. Suomessa ja Ruotsissa on tullut jo esiin tämä ilmiö, että hakeudutaan lähelle toisia ja parhaimmat valittavat, että joutuvat asumaan metsään, jossa ei ole ketään. Liian kylmää, liian paljon puita, susia ja karhuja, lunta ja pakkasta.

Mistä nämä mielikuvat ovat kotoisin? Pohjoisessa on puita, pakkasta ja lunta sekä pimeä talviaika ja yötön yö. Eikö salakuljettaja/internet muistanut mainita näitä, kun kertovat tukien määrästä?

Blogini alkuaikana kirjoitin Kielioppia ja fonetiikkaa, jossa kerroin kansalaisen lausuneen suomalaisen kadun nimen, mutta englanninkielisin aakkosin ja minun täytyi kysyä, että mikä. Lopulta hän näytti mobiililaitteestaan osoitteen ja jupisi engalnniksi: "Miksi kukaan ei ymmärrä, kun puhun suomea.". Nyt taas jouduin samaan tilanteeseen, mutta muuttaja oli ihan muualta, kuin euroopasta. Sain paikkakunnan selkeästi, mutta osoite olikin Elkantee (eikö sinustakin kuulosta ihan ravintolan nimeltä). Hieman meni hakuseksi, mutta kun muuttaja selitti englanniksi paikan, niin tunnistin kadun. Jälleen kerranjoudun kysymään kieliopetuksen tasoa. Onko A a vai ai tai joku niiden noin 1500 variaatiosta?

Äskettäin katsoin tv-ohjelmaa, jossa käsiteltiin pakolaiskysymystä. Toinen ulkomaalainen osasi hyvin suomenkieltä, mutta toisen puheista oli ajoittain vaikea saada selvää, sillä puhetyyli oli sössöttävä. Onko sössöttäjän opetus jäänyt puolitiehen vai kyky omaksua kieltä vajavainen vai käyttö niin vähäistä, että fonetiikka menee väkisinkin omalle puolelle.

Miten on Suomen kaltaisessa maassa, jossa väestörekisterijärjestelmä on tarkka, niin Torniossa päästettiin tyyppejä luikahtamaan omien luokse ja turvapaikkaa haettii vasta sieltä, ettei jouduttu johonkin vieraan poppoon tykö. Suomi heräsi liian myöhään ja meillä on nyt todennäköisesti tuhasia laittomia siirtolaisia, joista kenelläkään ei ole tietoa. Tulevathan nuo maista, joissa väestörekisterin luvut ovat likimain oikeat. Miksi kukaan ei kertonut, että rekisteröinti on suoritettava?

Entäpä tuo lakien ja sääntöjen, asetusten, ym. kanssa on? On ihan eri asia, mitä sanoo kunkin uskonnon laki ja mitä kunkin kohdemaan maallinen lainsäädäntö. Länsi- ja pohjoismaissa laki on yksikantaan kirjoitettua ja jos otetaan valtaväestön kristillinen katsanto, niin meidän laissa ei ole yhtään kohtaa raamatun lakikirjoista. Murha on aina murha ja kunnia ei ole syy murhata sekä sillä mainetta puhdistaa. Mies on perheen pää, mutta vaimo on kaula, joka sitä päätä kääntää, kertoo suomalainen sananlasku. Toisen omaisuuteenkaan ei saa luvattomasti kajota ja nythän on monilla hätämajoituspaikoilla/vastaanottopaikoilla tapahtunut omaisuusrikoksia. Nyt jätetään sitten ihan eri käsittelyyn Itä-Blogin ihmeiden ammattimaiset ryöstöt ja suomalaiset huumehörhöt.

Kuka kertoisi noille lapsukaisille, että naiseen ei kosketa ilman hänen suostumustaan, asusta riippumatta ja jos koskee, niin seurauksena on putkaa, linnaa, vankeutta ja osa siellä on julma ja raaka moisesta rikkomuksesta.  Ei tarkoittaa myös aikuisten oikeasti EI. Eräs äite huolestui, kun tyttönsä kiinnostui tulijoista (pääsääntöisesti tulijat ovat poikia) ja viestit mobiililaitteissa ovat lennelleet. Rakkausviestejä ovat pojat lähetelleet ja suukkoja pyydelleet, mutta tytär on kovin nuori iältään. Kuka kertoisi heille, että suojaraja on olemassa ja se on loukkaamaton. Suukosta helposti lipsahdetaan toiselle puolelle vaikka EI:n olisi sanonut, sillä näille pelkkä suukko on vahvistus enemmästä.

Kuka kertoisi heille, että puhuisivat Suomea tai Ruotsia, mutta ei. Kun kaksi tai useampi kokoontuu, niin käyttökieli onkin oma ja äänitaso kuin basaarissa. Monen huoltamon baarissa ei enää Suomen kieltä kuule ja usein on tunne itsellä, että ei enää ole Suomessa.

Kotiuttaminen on hankalaa, mutta jo Ruotsi on myöntänyt, että ei siinä ole onnistunut, vaan heillä on alueita, joissa viranomaiset eivät voi toimia, edes ryhmissä, vaan siellä ovat vallan ottaneet tulijat ja lainkäyttö on heidän omaasa. Osin tätä on jo Suomessa, mutta siitä vaietaan. Osa tulijoista hyväksyy meidän kulttuurin ja sopeuttaa sen omaansa. Nyt on liian paljon jo niitä, jotka haluaa elää samoin kuin edesmenneessä kotimaassaan.

Haluaisin kysyä ihan oikeasti, että mikä vetää näitä etelän ihmisiä tänne pohjolaan? Heillä ei siellä ole kuin kuiva ja märkä jakso, meillä neljä vuodenaikaa. Ruokakulttuuri on ihan erilaista ja tästä saimme jo kuulla, kun media kertoi "pakolaisten" kritisoineen ruokaa. Kyllä, palmu keitaalla ja kuusi metsässä on ihan eri asia, luonnollisesti metsistä ja järviä meillä on paljon, jos kaikkia rutakoita ei lueta, niin järviäkin on roti 180 000. Nyt tulijoilla on toki Eufrat ja Tigris, joista kalaa saa, mutta mitä se on verrattuna meidän järviimme. Tavat ja tottumukset ovat erilaisia, jne.

Miten kotiuttaa mies, joka on ihan toisesta kulttuurista, uskonnosta, uskomuksista, tavoista, jne. Mikä saisi heidät ymmärtämään vastarintamme. Meidän kulttuurissa ovat miehet aina nousseet sortajaa vastaan ja turvanneet naiset, lapset ja karjan (elinkeino).


tiistai 20. elokuuta 2013

Oppisopimuskoulutus kunniaan



Luin tuossa toissapäivänä aamun aviisia ja siinä oli kirjoitus otsikon aiheesta. Viimeinkin tämä aihe nostettiin tapetille.

Kun ajattelee perusopetuksen muutosta, niin peruskoulua on syytetty jo vuosien ajan siitä, että se tekee tasapaksuja kansalaisia. On myös tunnettua, että on ihmisiä, jotka ovat lukutoukkia ja niitä, jotka ovat kädellisiä. Peruskoulussa kädentaitoja on vähän. Ennen muinoin oli kansa-, kansalais- ja oppikoulut. Oppikouluun siirtyivät lukutoukat jo neljännen kansakoululuokan jälkeen. Osa heistä jatkoi lukioluokilla (viisi vuotta), osa siirtyi ammatillisiin oppilaitoksiin. Virallisesti kansakoulua kesti kuusi vuotta ja sen päälle kolmivuotinen kansalaiskoulu, jossa kädentaidot näyttelivät vahvaa osaa. Tytöillä oli seitsemän tuntia viikossa käsitöitä ja kotitaloutta, joka sisälsi myös kodin- ja lastenhoidon. Kotitaloustunneilla myös ateriat katettiin kauniisti. Tämän lisäksi oli ensimmäisenä vuonna konekirjoitus oppiaineena ja seuraavilla kirjanpito ja kauppaoppi. Pojilla oli vastaavasti puu- ja metallityö sekä elektroniikka. Kuten aiemmin kirjoitin, niin itse pääsin sairaalan konekirjoittajaksi, sillä konekirjoitusnumeroni oli yhdeksän, virallisten testien mukaan, mutta niitä ei hyväksytty virallisiksi, sillä sitä ei oltu tehty kauppa- tai sihteeriopistossa, joilla oli virallinen oikeus kokeiden suorittamiseen.

On totta, ettei kaikkia nuoria kiinnosta istua koulunpenkillä tavaamassa ja tuossa aamun aviisissakin yksi oli lopettanut ammattikoulun opetuksen kesken, joka on tunnettu asia ollut jo pitkään, sillä opetus on muuttunut liian teoriakeskeiseksi. Toki oppisopimusopiskelijan on oltava aloitteellinen, kiinnostunut ja ahkera, sillä opetuksen mukana tulee myös teoria ja ilman teoriaa ei selvitä. Teoria on monelle kädentaitoiselle kuitenkin helpommin käsitettävä, kun se liittyy suoraan käytäntöön.

Hämmästyttää tämä nykyinen villitys saattaa kaikki tasa-arvoisiksi, vaikka näin ei voi olla, sillä aivomme toimivat erilailla. Tässä kohtaa on syytä puuttua ammattiliittoihin, jotka ajattelevat, että alemmalla palkalla työskentelevät ovat uhka nykyiselle työvoimalle. Työnantajalle oppisopimus on tehty liian kalliiksi, juuri yllämainitusta syystä. Tunnettu tosiasia on myös se, että kuka palkkaa juuri koulunpenkiltä tulleen nuoren, jolla ei ole työkokemusta. Muistan tuon hilpeän, huumorilla laaditun työilmoituksen, jossa edellytettiin 20 vuoden ikää ja 30 vuoden työkokemusta. Hieman hankala yhtälö, sanoisin.

Myös laki on tullut esteeksi tänä päivänä. Takavuosina meillä suoritti kolme nuorta ison E:n (työ- ja ajoharjoittelu), mutta tänään se ei enää onnistu. Kaikki kolme työllistyivät tuolloin meille tai meidän kauttamme, sillä olimme jo nähneet, kuinka he toimivat. Inssissä heillä oli tuttu työkalu, joka osaltaan vähensi jännitystä. Tämä on myös puoltavaa oppisopimuskoulutuksessa. Työnantaja näkee hyvin pian, onko nuoresta sen työn tekijäksi.

Moni nuori myös miettii, mikä minusta tulee aikuisena. Ammatinvalintaa taidetaan yhä opettaa vain yläasteella, mutta ala-asteella pitäisi olla esittelyssä erilaisia ammatteja (saattaa ollakin, ainakin vanhempien toimesta). Peruskoulujen yläasteelle tuli kansalaiskoulusta työharjoittelu (nykyisin taitaa olla Työ Elämään Tutustuminen). Meidän aikana työskenneltiin ohjattuna toisella luokalla ( vastaa peruskoulun 8 luokkaa) kaksi viikkoa ja kolmannella kolme viikkoa. Itse olin tuolloin ensimmäisen jakson päiväkodissa ja se oli todella mielenkiintoista, sillä päiväkoti oli rakennettu 1900-luvun alussa. Toisen paikan järjestin itse lahjatavarakauppaan, joka osoittautui myös miellyttäväksi paikaksi, mutta myös mielenkiintoiseksi. Toki tuohon aikaan oli vielä vallalla käsitys miesten ja naisten ammateista.

Saksassa oppisopimuskoulutus on yleistä ja siten nuorisotyöttömyys alhaista. Miksi yhteiskuntamme ei hyödynnä toimia, jotka on muualla koettu hyväksi? Oppisopimus koulutus on myös työnantajan etu. Me olisimme valmiit ottamaan oppisopimukseen muutaman kuljettajan, sillä niin taksi- kuin rahtipuolelta puuttuu kuljettajia ja nykyisellä vaatimustasolla niitä puuttuu vielä lisää.

Lainlaatijat ja ammattiliitot herätkää viimein.

lauantai 13. heinäkuuta 2013

Uskonto vastaan laki



Nyt on ollut mediassa paljon puhetta sisäministerimme lausumasta, jossa maan laki on alempiarvoinen kuin jumalan laki. Hän on jopa sanonut, että ihmisten raamatunlukutaito on ohut. Kuitenkin hän on tässä kohtaa unohtanut Jeesuksen sanat: "Antakaa keisarille mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle mikä Jumalalle kuuluu.".

Meidän ministerimme, viran vastaanottaessaan, vannovat kaikkitietävän jumalan edessä noudattavansa perustuslakia. Vaikka hän sanoi sen lähetysjuhlassa, yksityisenä henkilönä, on sanominen sammakko suusta. Ministerimme ja kansanedustajamme ovat viimeaikoina sanoneet monta lausetta, jotka eivät sovi edustajan virkaan. Sisäministerimme tulisi muistaa sama kuin minä ja puolisoni eli mitä tuvalla puhutaan se sinne myös jää ja se meillä sinne on myös jäänyt.

Sisäministeri Räsänen on nyt osoittanut todellista ajattelemattomuutta ja sitä ei selitä edes raamatunlukutaito. Minua alkaa pelottamaan ministeri, jonka tarkoituksena on saattaa Mooseksen 3. kirja käyttöön, joka on käytännössä lakikirja. Tästä on vain pieni askel hyväksyä sharialaki maamme lakien rinnalla kulkevaksi.

Ikäväkseni on todettava, että sisäministerimme lausuntojen vuoksi hän on menettänyt uskottavuutensa ja toivoisin hänen osoittavan sen irtisanoutumalla ministerin tehtävästä. Toivoisin kristillisdemokraattisenpuolueen myös vahvasti harkitsevan puheenjohtajansa vaihtoa.

Olen lukenut biblian kannesta kanteen ja oikeasti en ymmärrä sisäministeriämme. Jo pakanallisena aikana on maassamme ollut sääntöjä ja lakeja. Kun katson taas kerran tätä vanhaa lakia, niin se on oletettavasti laadittu 1200-luvulla ekr. Täten sieltä löytyy säädöksiä, jotka eivät enää toimi tai ovat jopa hyvin epäilyttäviä. Tosin en tiedä vetoaako sisäministerimme uuteen vai vanhaan testamenttiin.

Mooseksen laki on ehdoton, mm. raiskaaja pitää surmattavan. Nykyisin tuomio on ehdollinen vankeus. Saman kohtalon on kokenut rikoslain tuntema sieppaus. Monissa maissa tyttären synnyttäminen on paha asia ja nykyteknologialla pystyttään sikiön sukupuoli selvittämään, täten tyttölasten abortointi on tavallista. Tässä raamatun tekstit ovat ristiriitaisia eli Jeesuksen äiti on pyhä, mutta Mooseksen 3. kirja, 12 luku, jae 5: "Mutta jos hän synnyttää tyttölapsen, olkoon hän saastainen kaksi viikkoa.". Poikalapsesta vain viikko. Kuitenkin raamattu pohjaa Afrikan pohjoisiin osiin ja kun hieman edes tuntee maantietoa, niin Suomen olot ovat hieman toisenlaiset. Pohjoiset ihmiset ovat ymmärtäneet naisen tärkeyden eli ilman naista ei synny uusia miehiä. Jos raamattua tiukasti noudatamme, niin nainen on saastainen ja paha.

Mooseksen kolmas kirja kertoo myös pitaalitautisen ja sukupuolisairautta (oletettavasti oirekuvan perustella) sairastavan kohtaamisesta, jolloin kansalainen on saastainen iltaan asti. Molemmat ovat parantumattomia, joten kontakti levittää tautia ja siitä illan saastaisuus ei paranna.

Hilpeyttähän tuo laki aiheuttaa eli Mooseksen 3. kirja, luku 15, jae 18 eli "Ja kun mies on maannut naisen kanssa ja vuodattanut siemenensä, peseytykööt he vedessä ja olkoot saastaiset iltaan asti.". Tällä ilmeisesti haetaan sitä miehen aamuseisokkia. Mihin saakka sitten ollaan saastaisia, kun ylläkuvattu toiminto onkin alkanut illalla? Päättyykö se samana iltana vai vasta vuorokauden päästä, tämä jäänee hieman epäselväksi.

Sitten lisäksi tuli tämä rippikoululaisten ns. yhteisvastuukeräys, jossa lapsien vanhemmat saivat ostaa helpotuksia arkeen. Jotenkin tuli mieleen katolisen ammoin käyttämä anekauppa, "Kun kolikko kirstuun kilahtaa, sielu taivaaseen vilahtaa.". En enää ihmettele, että nuoremme ovat hukan teillä, suora lainaus medialta: "Vanhemmat saivat huutokaupassa ostaa lapsilleen esimerkiksi isosen tarjoilemaan aamupalan vuoteeseen tai vapautuksen loppusiivouksesta.". Tulevatko vanhemmat jatkossakin ostamaan helpotuksia lapsilleen, vastuuta tuolla tyylillä ei opita.

Raamattu on hyvin ristiriitainen kirja, sillä sen kirjat ovat hyvin erilaisilta aikakausilta. Kun on lukenut nuo neljä evankeliumia, havaitsee eroja. Onhan kertojina neljä erilaista miestä. Valitusvirret ovat kuvaus Jerusalemin hävityksestä. Kokea veisu on taas kirja, joka koostuu vuorottelevista jaksoista, jotka kertovat eroottisesta rakkaudesta. Aikanaan kielletty alle 25-vuotialta miehiltä ja naisille ei sitä sallittu lainkaan.

Tunnettua on myös se, että kukin poimii sieltä itselleen sopivat kohdat. Tunnetuin on kertomus papista, joka varoitti kansaa lukemasta raamattua huolimattomasti. Kerrotaan hänen avanneen raamatun kolmesta kohdasta sattuman valitsemana ja kolme jaetta samoin. Tulokseksi tuli hieman järkyttävä lause: Minä olen Herra, sinun Jumalasi (ensimmäinen käsky Mooses II luku 1.). En tiedä mistä tulee tämän lauseen perään sanat: Kaikessa sinun tulee minua totella. Toinen raamatun jae kuului: Juudas Iskariot meni hirtti itsensä (Matteus 27. luku, jae 5). Kolmas taasen kuului: Mene ja tee sinä samoin (viitannee Johannes 2. luku, jae 22). Vertaus lienee hyvin vanha, sillä jo mummoni kertoi tästä ja kertoi sen kummiltaan kuulleen.

Kun ajattelee kristinuskon erilaisia suuntauksia, niin heitä kuunnellessa olen huomannut tuon edellisen otsikon ensimmäisen lauseen toteutuvan. Otetaan esimerkiksi vaikka kaste. Katolinen, ortodoksinen ja luterilainen kirkko turvaavat siinä sanoihin: " Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen (Mark. 13:10, 2. Kor. 13:13; 1. Piet. 1:2).". Osa vapaista suunnista kertoo, ettei ole löytänyt raamatusta yhtään kohtaa, jossa olisi lapsia kastettu vaan vetoavat kohtaan: "Jeesuksen luo tuotiin lapsia, jotta hän koskisi heihin. Opetuslapset moittivat tuojia, mutta sen huomatessaan Jeesus närkästyi ja sanoi heille: "Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse." Hän otti lapset syliinsä, pani kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä.". Tapansa kullakin.

Suomessa kuitenkin noudatetaan vain ja ainoastaan Suomen lakia ja tämän pitäisi sisäministerinkin tajuta. Laki on kaikille sama. Arvot, etiikka ja moraali ovat taas yksilöllisiä. En ole kaikessa samaa mieltä lakikirjan kanssa, mutta siitä huolimatta noudatan sitä ja se joka sitä vastaan rikkoo, vastaa rikkomuksistaan lain edessä.

keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

Juokse poika juokse

On taas lehtien sivut julmaa luettavaa, sillä artikkeleissa on ollut tekstiä ryöstöistä, joita tehtailevat lapset. Tätä esiintyy runsaasti pääkaupunkiseudulla, mutta pienimuotoisena myös muualla. Tyypillisesti ryöstö tehdään keskellä kirkasta päivää, tyyliin isku tai potku ja ryöstetään rahat ja tavarat. Erästä artikkelia lukiessani kiinnitti huomiota se, että haastateltavien nimistä ei yksikään löydy almanakan nimipäiväluettelosta, sen paremmin suomen- kuin ruotsinkielisten nimien joukosta. Ainoa haastateltu nimi löytyi tuosta luettelosta, mutta hän oli uhri.

Ryöstäjiä saadaan harvoin kiinni ja herää epäilys, että heitä suojellaan jollain tavoin. Ei siis hämmästytä tämän yhden haastatellun lausunto lainkaan: "Tiedän uhreja ja tekijöitä".  Ryöstöjä tehtailevat ovat pääsääntöisesti maahanmuuttajia, jotka ovat kopioineet amerikkalaisten gettojen jengien toimintatavat. Samalla lailla ovat lapset jengiytyneet Suomessa. Jengit taistelevat keskenään ja tehtailevat rikoksia.

Pääosin uhrit ovat saman ikäisiä lapsia, mutta tekijät ottavat uhrikseen myös vanhempia. Erikoiseksi nämä ryöstöt tekee se, että ryöstetty ei välttämättä ole mitään arvokasta. Esimerkiksi tämä lehden sivulla ollut teksti: "Esimerkkinä poliisi mainitsee kuusi 15-vuotiasta tyttöä, jotka pahoinpitelivät Helsingin asema-aukiolla naisen, kun tämä ei suostunut antamaan ostamaansa hampurilaista tytöille. Nuoret yrittivät myös anastaa naisen käsilaukun, ennen kuin sivulliset estivät ryöstön. Nainen joutui sairaalahoitoon".

Näyttää vahvasti siltä, että rikoslakimme on jälkeen jäänyt, sillä poliisi ei voi mitään alle 15-vuotiaille rosvoille, jotka eivät ole rikosoikeudellisesti vastuussa teoistaan. On korkea aika muuttaa lakia, jotta lapsillekin saadaan rikosoikeudellinen vastuu, sillä tänä päivänä kuulee luvattoman usein lapsen suusta: "Et sää voi mulle mitään, mää oon alle 15". Lapset tietävät hyvin oikeutensa, mutta velvollisuuksia ei. On aika opetella sekin.

Britanniassa lakia muutettiin sen jälkeen kun kaksi isompaa lasta surmasi pienemmän lapsen. Tarvitaanko myös meillä kuolonuhri ennen kuin herätään todellisuuteen?